Mynämäellä sijaitseva Yhteisötila Tuuki syntyi Wirmon Marttojen tarpeesta löytää oma tila, jossa toteuttaa yhdistyksen toimintaa. Lopputuloksena syntyi paikka, jonka rajana on vain mielikuvitus.
Yhteisötila Tuuki -hanke palkittiin yleisön suosikkina Varsinais-Suomen maaseutugaalassa lauantaina 25. maaliskuuta. Palkinnon myönsi Varsinais-Suomen ELY-keskus ja maakunnan viisi Leader-ryhmää ja sen vastaanottivat Wirmon Marttojen jäsenet Ulla Luolila ja Pirkko Harju.
Wirmon Martat käynnisti Yhteisötila Tuuki -hankkeen vuonna 2019. Puolen vuoden remontin aikana Mynämäen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen entisiin tiloihin rakentui yhteisötila, joka avattiin lopulta lokakuussa 2020. Tuukista löytyy esimerkiksi opetuskeittiö, käsityönurkkaus, kokoustila, parven hyvinvointinurkkaus, kangaspuut sekä mahdollisuus tehdä keramiikkatöitä.
Elämä on parasta itse tehtynä
Hanke sai alkunsa alkunsa perinteisellä tavalla: tarpeesta syntyi idea. Wirmon Marttojen jäsen Johanna Varjonen kertoo, että yhdistys tarvitsi tilan kokoontuakseen yhteisten asioiden ääreen.
– Meillä pitäisi olla yhteinen tila ja oma paikka. Keskari, eli keski-ikäisten nuokkari, jossa saadaan tehdä niitä asioita, mitä haluamme, hän sanoo.
Alkoi suunnittelu ja rahoituksen hankinta, jolloin kuvioihin astui remonttia rahoittanut Leader Ravakka. Tila löytyi Mynämäen keskustan liepeiltä osoitteesta Vehmaantie 111, jossa sijaitsee Mynämäen taide- ja teollisuusoppilaitoksen entiset toimitilat. Tarkalleen ottaen Tuuki rakentui entiseen metallityön luokkaan. Varjosen mukaan valmistuminen vei puoli vuotta.
– Se vaati valtavan määrän ihmisvoimaa ja tuhansia tunteja vapaaehtoistyötä. Moni on oppinut uusia asioita tämän kokemuksen myötä, kun osaajia haettiin Martta-ryhmästä, perheenjäsenistä ja muualta.
Talkootunteja kertyi tosiaan yli 1400 tuntia. Talkooporukassa mukana oli 50 Marttaa, mutta heidän lisäkseen projektia veivät eteenpäin lukuisat vapaaehtoiset. Remontti alkoi tilan siivouksella, sillä vanha luokkahuone piti puhdistaa metallipölystä.
– Hirveästi oli erilaisia tehtäviä: ikkunanpesua, lattian maalausta ja kangasverhojen ompelua. Tärkeintä oli, että rakensimme tätä palasina. Projekti piti pilkkoa pieniin osiin ja vastuuttaa ihmisiä tekemään, sillä oli tärkeää saada tehtäville omistajuus ja vastuu.
Varjosen mukaan jokainen mukana ollut osallistui omien taitojensa mukaan.
– Kaikkien taitoja ja apua on tarvittu, eikä ketään ole uhkailtu, kiristetty tai lahjottu tänne vaan oli jokaisen intohimon asia, että saadaan tila valmiiksi ja käyttöön. Se oli meidän johtotähti, että teemme tästä oman. Marttojen hashtag on, että elämä on parasta itse tehtynä ja sen mukaan mennään, hän kertoo.
Kokkauskursseja, käsitöitä ja tilaisuuksia
Lokakuussa 2020 valmistuneesta Tuukista löytyy opetuskeittiö hormeineen ja tiskikoneineen, yhteiskäytössä olevia ompelukoneita ja saumureita, kangaspuut maton kudontaa varten, käsityönurkkaus ja kokoustila. Varjonen kertoo viimeisimmän lisäyksen mahdollistavan keramiikkatyöskentelyn.
– Tänne on tuotu savityöstön työvälineitä kuten dreija ja polttouuni, hän sanoo.
Tila taipuu käyttäjiensä mukaan: esimerkiksi sunnuntaisin Martat kokoontuvat Tuukiin tekemään käsitöitä yhdessä, mutta myös muut yhdistykset ja järjestöt voivat käyttää tilaa esimerkiksi tilaisuuden pitämiseen. Lisäksi Tuuki toimii väistötilana käsitöiden opetuksessa.
– Tätä kehitetään jatkuvasti ideoiden ja energian mukaisesti.
Tuukin käytöstä ei peritä vuokraa vaan ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia katetaan yhteisötilan kummiyritysten avulla. Tilasta löytyvät tarvikkeet ovat kaikkien käyttäjien käytössä.
Käyttäjiä vauvasta vaariin ja maailman matkailua
Tuukin valmistuminen on ollut Varjosen mukaan mahtava asia Wirmon Martoille. Yhdistyksellä on nykyään ikioma tila tapahtumien toteuttamiselle, mikä on lisännyt entisestään jäsenten ideointia tulevaisuuden suhteen. Yhdistyksen toimintakalenteri onkin jatkuvasti täynnä uusia ajatuksia toiminnalle.
– Tuuki koskettaa myös monenikäisiä, sillä täällä on järjestetty vauvojen sosekurssia ja kokeneemmat Martat ovat opettaneet karjalanpiirakoiden rypytystä. Yhteisötila on helpottanut kaikkea tätä, sillä järjestettävät asiat riippuvat ihan siitä, mitä haluamme tehdä.
Tuukin tarina ei myöskään rajoitu Mynämäen kunnan rajojen sisäpuolelle: tilaa on esitelty myös kansainvälisille vieraille. Varsinkin korona-aikana se antoi käyttäjille mahdollisuuden matkailla Tuukin seinien sisäpuolella.
– Yhteisöllisyyden rakentaminen on tärkeää, kun voimme taas kokoontua. Täällä ei ole ikärajoja, vaan Tuuki on kaikkien paikka. Tuukin myötä myös meidän jäsenistömme on kasvanut ja olemmekin 4. suurin Martta-järjestö Suomessa.