Haloo maaseutu! -viestintäfoorumissa jaettiin viestintävinkkejä ja aseteltiin askelmerkkejä tulevaisuuden maaseutuviestinnälle. Esitykset ovat katsottavissa myös jälkikäteen!
Varsinais-Suomen maaseutuverkosto kokoontui keskiviikkona 30. maaliskuuta hybriditilaisuutena järjestettyyn Haloo maaseutu! -viestintäfoorumiin. Aamupäivän aikana Haloo maaseutu! -viestintähankkeen koordinaattori Janica Vilen esitteli hankkeen tuloksia sekä jakoi vinkkejä laadukkaasta, tavoittavasta ja vaikuttavasta viestinnästä. Verkostomaisen viestinnän voimasta puhui Suomen Kylät ry:n viestintäpäällikkö Anssi Ketonen. Valtakunnallista maaseutuverkostoa ja uutta maaseutuverkosto.fi -alustaa esitteli puolestaan maaseutuverkostopalveluiden viestintäkoordinaattori Emilia Nivukoski.
00:00:00 Päivän ohjelma ja Haloo maaseutu! -hankkeen esittely / Janica Vilen, Haloo maaseutu! (Katso esitys pdf-muodossa klikkaamalla tästä!)
00:14:18 Vinkkejä laadukkaaseen, tavoittavaan ja vaikuttavaan viestintään / Janica Vilen, Haloo maaseutu!
00:33:27 Verkostomaisen viestinnän mahdollisuudet / Anssi Ketonen, Suomen Kylät (Katso esitys pdf-muodossa klikkaamalla tästä!)
01:09:14 Uusi maaseutuverkosto.fi -sivusto sidosryhmäviestinnän ja verkoston tukena / Emilia Nivukoski, Maaseutuverkostopalvelut (Tutustu lisää osoitteessa maaseutuverkosto.fi)
Tehokasta maaseutuviestintää koko Suomeen
Iltapäivällä viestintäfoorumissa tutustuttiin maaseutuviestinnän uuteen aluemalliin. Vuonna 2023 alkavalla EU:n ohjelmakaudella ei enää toteuteta viestintähankkeita, vaan paikallista maaseutuohjelman viestintää tehdään Ely-keskuksista käsin.
Viestintämallin uudistusta esitteli Emilia Nivukoski maaseutuverkostopalveluista. Uuden mallin tavoitteena on yhdenmukaistaa viestintää kaikilla alueilla. Tällä hetkellä kaikissa maakunnissa ei ole ollenkaan viestintähankkeita ja olemassa olevilla viestintähankkeilla on keskenään paljon eroja niin tavoitteiden kuin mahdollisuuksienkin suhteen. Viestinnän hankkeistaminen on luonut viestintään myös katkoja, ja uuden mallin toivotaan luovan työhön jatkuvuutta.
Katso esitys pdf-muodossa klikkaamalla tästä!
Selkeää ja innostavaa viestintää mahdollisuuksista ja vaikutuksista
Alustuksen jälkeen osallistujat pohtivat työryhmissä Varsinais-Suomen maaseutuviestinnän tarpeita, erityispiirteitä, hyviä olemassa olevia käytäntöjä ja kehittämisen kohteita. Tuenhakijoiden näkökulmasta eri tukimuodoista viestimiseen toivottiin lisää selkeyttä ja innostavuutta. Lisäksi tarvetta olisi saada nykyiseen tapaan uutisia toteutuneista hankkeista ja niiden vaikutuksista. Toiveissa on, että ruohonjuuritason paikallinen kehittämistyö saa jatkossakin näkyvyyttä. Kaksikielisyys nousi esiin kaikissa työryhmissä. Jatkossa olisi tärkeää saada kaikki viestintää tukeva materiaali molemmilla kotimaisilla kielillä. Lisäksi viestintää tarvitaan myös muilla kielillä, erityisesti englanniksi.
Tulevan alueviestijän työnkuva on laajempi kuin nykyisen viestintähankkeen koordinaattorin. Siksi verkoston toimijat toivovat myös koulutusta ja uusia työkaluja oman viestintänsä kehittämiseen ja sisällön tuottamiseen, jotta materiaalia syntyisi jatkossakin säännöllisesti.
Työpajoissa pohdittiin myös Haloo maaseutu -brändin tulevaisuutta. Vaikka viestintähanke päättyy, brändiä voidaan hyödyntää edelleen. Haloo maaseutu voisi olla esimerkiksi maaseutuaiheisen lehden nimi ja sivusto voisi muuttua verkkolehdeksi. Joissain maakunnissa paikalliset Leader-ryhmät ovat ottaneet yhteisen viestintähankkeen brändin omaan käyttöönsä, mikä voisi olla yksi vaihtoehto myös Varsinais-Suomessa. Yksi idea olisi luovuttaa brändi valtakunnalliseen käyttöön, jos muualla Suomessa innostutaan ajatuksesta.
Yksi työpajan kysymyksistä liittyi Varsinais-Suomen maaseutuverkoston ja sen sidosryhmien määrittelyyn. Maaseutuverkoston käsite on koettu epämääräiseksi eivätkä kaikki maaseudun kehittäjät tiedä tai koe kuuluvansa siihen. Maaseutuverkostoon kuuluvat yksinkertaistetusti kaikki ne tahot, jotka ovat mukana kehittämässä maaseutua. Työpajoissa saatiin paikallisten ihmisten asiantuntijuuden avulla kerättyä listaa niistä tahoista, joiden kanssa yhteistyötä pyritään tiivistämään. Lisäksi maaseutuverkostolla on laaja joukko sidosryhmiä, muun muassa kaikki paikalliset mediat sekä poliittiset puolueet.
