Kanta-Paraisilla ollaan viime vuosina panostettu luontopolkuihin ja retkeilymaastoihin: Pargas Port Rotaryklubb on tehnyt Varassaarelle (Tjuven) laiturin, puuceen ja grillikatoksen. Luonnonsuojeluyhdistys on kunnostanut Munkvikenin luontopolkua ja Helena Särkijärvi vetää parhaillaan KuntaHelmi-hanketta, jonka kohteena ovat Långholmenin ja Norrbyholmenin saaret.
Paraisilla tehtiin vuonna 2017 Paraisten polut -niminen I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän rahoittama hanke, jossa kartoitettiin Kanta-Paraisten alueen luontopolut ja virkistysreitit, sekä selvitettiin uusien mahdollisten reittien perustamisedellytyksiä. Hankkeessa tuotetussa raportissa on pitkä lista ehdotuksia, joilla virkistysmahdollisuuksia Kanta-Paraisten luonnossa voisi kehittää.
Hanketta vetänyt Helena Särkijärvi on tyytyväinen, kun ideoita ollaan alettu toteuttaa myös käytännössä.
– Esimerkiksi keskustan lähellä oleva Varassaari eli Tjuven oli mukana hankkeessa. Nyt paikallinen Rotary-yhdistys on tehnyt sinne laiturin, puuceen ja grillikatoksen erillisenä Leader-hankkeena, Särkijärvi kiittelee.
Lisäksi Paraisten polut -hankkeessa saarelle ideoitiin vanhaan kansantarinaan perustuvia patsaita: sikaa ja makkaraa.
– Paraislaiset ja kemiöläiset ovat aina olleet kilpaveikkoja keskenään. Tarinan mukaan kemiöläiset olivat aikoinaan varastaneen paraislaisten siat, leikanneet ne lihoiksi juuri sillä saarella ja paenneet paikalta. Paraislaisille jäi sitten pelkät makkarantekoainekset. Sen vuoksi kemiöläisiä alettiin kutsua sioiksi ja paraislaisia makkaroiksi. Jos saarelle tulisi patsaat, se voisi herättää veneilijöiden huomion. Ja kun he tulisivat katsomaan patsaita, he saisivat samalla kuulla tämän hauskan tarinan, Särkijärvi avaa ideaansa.
Saaren suosio on kasvanut parantuneiden puitteiden vuoksi. Se on suosittu retkikohde myös kunnon pakkastalvina, kun sinne voi kävellä tai hiihtää jäitä pitkin. Kesällä vierailua varten tarvitaan vene.
Långholmen ja Norrbyholmen kehityskohteina
Vuonna 2018 tehtiin myös Leader-hanke, jonka aikana suunniteltiin luontopolku Norrbyholmenin saarelle. Polun lisäksi saarella tehtiin maisemanhoitoa ja Sollidenin leirintäalueelta sai vuokrata veneitä päiväretkiä varten.
Nyt Norrbyholmen on yhdessä Långholmenin kanssa mukana KuntaHelmi-hankkeessa, jota vetää niin ikään Helena Särkijärvi. Kyseessä on ympäristöministeriön käynnistämä elinympäristöohjelma, jossa ehkäistään Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä.
– Långholmenia on tarkoitus hoitaa lehtona ja sinne on suunnitteilla myös laidunnusta, jos vain löydämme laiduntajat. Siellä on kaupungin maata lähes 65 hehtaaria, Särkijärvi kertoo.
Norrbyholmen on puolestaan alle kahdeksan hehtaarin saari, joka on kokonaisuudessaan määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi. Siellä on luontopolku, joskin vielä vailla opasteita, ja lisäksi saaressa laiduntaa lampaita.
– Tänä vuonna ollaan taas paljon niitetty ja raivattu kuusikkoa, jotta alue ei muutu umpimetsäksi. Täällä on aivan omanlainen elinympäristö, jota pitää joka vuosi hoitaa, jotta se saadaan säilymään! Tarkoitus olisi laittaa tänne vielä puucee, grillipaikka ja kunnon kyltitys, Särkijärvi kertoo.
Saari on ollut jo pitkään virkistyskäytössä ja erityisesti 80-luvulla se oli paikallisen nuorison keskuudessa niin suosittu, että rannalle laitettiin kyltti, jossa lukee: Vain paikallisille! Nykyisin kaikki ovat tervetulleita.
Norrbyholmenin ja Långholmenin suurin ongelma on tällä hetkellä saavutettavuus.
– Sellainenkin idea on esitetty, että brändäisimme keltaisia soutuveneitä, jotka olisivat nimeltään sundoleja. Sana tulee Suntista (Paraisten kirkkosalmi) ja gondolista. Niitä voisi vuokrata vaikka paikalliselta leirintäalueelta tai keskuspuistossa sijaitsevalta seikkailugolfradalta, Särkijärvi kertoo visioista.
Sundoli-nimen on keksinyt paraislainen Marcus Lindström, ja soutuveneiden lisäksi sundolit voisivat olla myös esimerkiksi kajakkeja.
KuntaHelmi-hankkeeseen kuuluu virkistyskäytön suunnittelu Norrbyholmenin ja Långholmenin saarille, mutta toteutukseen pitää etsiä rahoitus erikseen.
Munkvikenin luontopolku on kovassa käytössä
Lähellä keskustaa kulkeva parin kilometrin mittainen Munkvikenin luontopolku on jatkuvasti kovassa käytössä. Kunnan ja seurakunnan mailla kulkeva parin kilometrin mittainen polku on helposti saavutettava ja luontoarvoiltaan rikas. Polun varrella on kaunista ja rehevää pähkinäpensaslehtoa, merenrantaa sekä kosteita puronotkoja, joihin kasvaneet pusikot tarjoavat linnuille oivallisia pesimäpaikkoja. Siksi polulla saa erityisesti keväisin nauttia samalla lintujen tarjoilemasta konsertista.
– Luonnonsuojeluyhdistys on laittanut täällä paikkoja kuntoon. Paraisten polut -hankkeessa ehdotettu penkkikin on tullut rantaan, Särkijärvi huomaa.
Polkua hyödynnetään paljon lähivirkistyspaikkana, mutta myös koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatuksessa. Lisäksi Kalakamut ovat jättäneet lapsille etsittävää polun varrelle.
Kohteita riittää
Kanta-Paraisilla on edellä mainittujen kohteiden lisäksi esimerkiksi kolme Lofsdalin kartanon mailla kulkevaa vaellusreittiä, jotka lähtevät Sattmarkin kahvilalta. Lyhin on 2,5 kilometriä, seuraava 5,5 kilometriä ja pisin 11 kilometriä pitkä.
Jos jatkaa kahvilalta Saaristotietä vielä hiukan eteenpäin, pääsee Lenholman luonnonsuojelualueelle, jossa on parin kilometrin mittainen luontopolku ja sen varrella lintutorni. Alue voitti tänä syksynä Varsinais-Suomen maisematekokilpailun.
Lemlahden kartanon alueella taas on 2,8 kilometrin mittainen Mustikkapolku ja 1,3 kilometrin pituinen Puolukkapolku.
– Nimet ovat kyllä kuvaavia, sillä polut kulkevat kangasmetsässä, jonka varrella kasvaa paljon marjoja, Särkijärvi kertoo.
Janica Vilen