Nykyisin monissa ravitapahtumissa on yksi lähtö varattu poneille. Maailman nopeimmat ponit ravaavat kilometrin alle kahteen minuuttiin. Kilpaurheilun lisäksi poniravitoiminta voi olla myös harrastus, jossa opitaan tuntemaan ponit ja ohjastamaan turvallisesti. Toimitus kävi Ruskolla tutustumassa Turun seudun ainoaan raviponikouluun.
Usein, kun lapsi ihastuu hevosiin, hän suuntaa ratsastustunneille. Ratsutoiminnan lisäksi lapsille on nykyisin tarjolla kuitenkin myös ravitoimintaa, jota pääsee treenaamaan turvallisesti pikkuponeilla. Ruskolla toimiva Poniravikoulu HEPSIS Team tarjoaa ravitunteja 7 vuotta täyttäneille, mutta sitä pienemmätkin lapset ovat tervetulleita perhetunneille yhdessä aikuisen kanssa.
Toimintaa vetää pitkän uran ravitalleilla tehnyt hevostenhoitaja Maret Ehrlund.
– Poniravitoiminta alkoi Suomessa joskus 90-luvun alkupuolella, ja itse hyppäsin mukaan 90-luvun lopulla. Ruotsissa poneilla on ajettu raveja jo pitkään ja sieltä ollaan paljon otettu oppia, kertoo Ehrlund.
Usein ajatellaan, että ponit ovat laiskoja ja itsepäisiä, mutta aika moni poni suhtautuu raveihin itse asiassa todella innostuneesti.
– Meidän tallilla on kuusi ponia, joista kaikkein pienin ja toiseksi vanhin, Stenstugu Doglas, on kaikkein innokkain. Se on todella työmotivoitunut ja aina, jos muita poneja haetaan tarhasta, se yrittää tunkea mukaan, naurahtaa Ehrlund.
Nyt jo 22-vuotias ruuna on 3-vuotiaana ravannut pikkuponien maailmanennätyksen, joka on toki tähän päivään mennessä rikottu jo moneen kertaan. Nykyinen ponien maailmanennätysaika kilometrin matkalla alittaa jo kaksi minuuttia. Ravihevosella kilometrin lenkkiin menisi hiukan päälle minuutti, joten ponien vauhti on suunnilleen puolet hevosten vauhdista.
Ponipowerii-hanke toi harrastajat yhteen
Nykyisin Suomessa on seitsemän raviponikoulua, joista Ehrlundin talli on ainoa Turun seudulla. Siksi siellä käy harrastajia monista kunnista ympäri Varsinais-Suomen. Lisäksi Metsämäen raviradan alla toimii ravinuorten kerho. Heistä osalla on omat ponit.
Sekä Ehrlundin poniravikoulun että ravinuorten toiminta vakiintui Leader Varsin Hyvän tukeman Ponipowerii-hankkeen kautta. Hankkeessa koottiin yhteen lajin harrastajia, järjestettiin koulutusta ja tuotiin lajia tunnetuksi.
Hanketta veti hevosten kanssa koko ikänsä puuhannut Riikka Mustonen.
– Hanke alkoi toukokuussa 2017 ja päättyi vuoden 2019 loppuun. Aluksi kiersimme ponien kanssa monenlaisissa tapahtumissa ja järjestimme maksuttomia lajikokeilupäiviä. Niiden kautta saimme paljon uusia harrastajia, Mustonen kertoo.
Hankkeen suurin ponnistus oli koululaispäivät, joihin kutsuttiin mukaan Turun seudun alakouluja.
– Niistä saimme paljon hyvää palautetta. Suurin osa lapsista ei ollut koskaan silittänyt ponia tai istunut kärryjen kyydissä. Lapset olivat todella innoissaan ja moni keskittyi pitkäksi aikaa seuraamaan esimerkiksi kengitysnäytöstä. Jokaisesta ei tietenkään tule hevosharrastajaa, mutta nyt he tietävät, mitä kaikkea hevosharrastus voi tarjota, selittää Mustonen.
Hankkeen puitteissa teetettiin myös video, jonka kautta voi tutustua poniravitoimintaan.
– Hankkeen ansiosta harrastus sai paljon uutta näkyvyyttä. Aiemmin ravipuoli miellettiin vain kilpaurheiluksi. Harvalle on tullut edes mieleen, että ravipuolellakin voi harrastaa, kehuu Mustonen.
Poniajoluvan kautta kisaamaan
Päästäkseen kilpailemaan, tulee suorittaa poniajolupa. Kursseja järjestetään säännöllisesti raviradoilla, Metsämäen raviradalla kesäisin.
– Korttikurssille tultaessa lajin täytyy olla jo valmiiksi tuttu. Siellä opetellaan sitten kilpamaailman säännöt, kertoo Ehrlund.
Ponit ravaavat kahdessa sarjassa. A-ponien säkäkorkeus saa olla korkeintaan 107 senttiä ja B-ponien 130 senttiä.
– A-sarja on tarkoitettu shetlanninponeille. B-sarjassa voisi olla periaatteessa mitä tahansa puhdasrotuisia poneja, mutta käytännössä lähes kaikki ovat Gotlannin russeja, koska ne ovat nopeimpia, Ehrlund täsmentää.
Ohjastajien tulee olla A-sarjassa 10–17-vuotiaita ja B-sarjassa 12–30. Kärrylähtöjen lisäksi poneilla on myös monté-lähtöjä, joissa ohjastaja istuu satulassa.
Raveissa ponilähtöjä ei palata ja palkinnotkin ovat satasen luokkaa. Voittaja saattaa siis saada matkakulut kuitattua, mutta rikastumaan lajilla ei pääse.
– Raveja varten pitää olla tietysti poni, mutta lisäksi kaikki varusteet, kärryt ja traileri. Siksi monilla ei ole mahdollisuutta lähteä mukaan kilpailutoimintaan. Olisikin hyvä, jos raviponikouluja olisi enemmän kautta Suomen. Ehkä silloin useampi pääsisi mukaan toimintaan, Ehrlund pohtii.
Ponit tutuiksi
Ehrlundin poneista kukaan ei käy tällä hetkellä kisoissa, vaan toiminta painottuu opetukseen.
– Nämä ovat rauhallisia ja kilttejä poneja, joiden kanssa on helppo harjoitella turvallisesti. Toimintaa on kuusi kertaa viikossa aina kahden tunnin ajan. Töitä tehdään paljon pareittain. Usein kun toinen on kokeneempi ja toinen uudempi, lapset tutustuvat helposti ja nopeasti toisiinsa ja saavat kavereita, Ehrlund kuvailee.
Tärkeintä on kuitenkin tutustua poneihin.
– Jos ei tunne sitä eläintä, jonka kanssa harrastaa, ei voi päästä kovin pitkälle. Siksi aloitamme aina siitä, että lapset ja nuoret saavat itse hakea ponit tarhasta sekä hoitaa ja harjata ne ennen varustamista, kertoo Ehrlund.
Sen jälkeen onkin aika hypätä kärryyn ja lähteä 500 metrin pituiselle harjoitusradalle tai hiekkakentälle tekemään tarkkuusharjoituksia.
Nyt kun poniraviharrastus alkaa olla voimissaan, on syntynyt tilausta myös raviharrastukselle hevosten kanssa. Poniharrastajat kasvavat aikuisiksi ja lisäksi monen harrastajan vanhemmat ovat innostuneet raveista niin paljon, että haluaisivat päästä kokeilemaan. Muutamat innokkaimmat ovat kuulemma käyneet Vermossa asti kokeilemassa lajia, kun lähempää ei ole löytynyt mahdollisuutta.
Ponipowerii-hanke
Leader-tuki: 47 459 euroa
Korvaus talkoista: 4 500 euroa
Oma / yksityinen rahoitus: 7 365 euroa
Kokonaiskustannus: 59 324 euroa