Perniön Ylönkylässä järven rannalla sijaitsee Meritalon tila, jossa tehdään monelle tutut hillot ja mehut. Perheyritys tuottaa vuodessa satoja tuhansia purkkeja erilaisia hilloja ja mehuja kuluttajien arkeen ja juhlaan. Meritalon bändi rakentuu vahvasti suomalaisuuteen, sillä yritys käyttää tuotteissaan täysin suomalaisia raaka-aineita. Nimi Meritalo juontaa juurensa tilan päärakennukseen.
– Tilaa on aikojen saatossa alettu kutsua Meritaloksi, sillä monet luulivat viereistä järveä mereksi. Meiltä on merelle kuitenkin lähes kahdeksan kilometriä matkaa, kommentoi yrittäjä Olavi Lindstedt (artikkelikuvassa).
Meritalo sai alkunsa vuonna 1995, kun tilan yrittäjät Olavi ja Susanna Lindstedt päättivät kokeilla elintarvikevalmistusta viljelemästään mansikasta. Pariskunta oli ostanut tilan vuonna 1983 ja viljelyä tehtiin viikonloppuisin muiden töiden lomassa. Tuolloin yrittäjät asuivat Helsingissä ja lomat kuluivat maaseudulla. Pariskunnan lapset tulivat kouluikään, jolloin piti tehdä päätös asuinpaikasta. Pääkaupunkiseudun meno alkoi kyllästyttää ja he päättivät muuttaa kokonaan maaseudulle Varsinais-Suomeen. Lamavuosina 90-luvun alussa he irtisanoutuivat töistään Helsingissä ja alkoivat viljelijöiksi.
– Tilalla riitti tehtävää, sillä tuohon aikaan meillä oli käytännössä 15 kaatumaisillaan olevaa rakennusta. Rakennusten kunnostusta tehtiin hiljakseen, sillä rahat olivat jatkuvasti loppu, kuvailee Lindstedt.
Viljelyssä päädyttiin mansikkaan ja sitä viljeltiin yhteensä noin 20 vuoden ajan. Viljelyn ohessa heräsi kiinnostus mansikan jatkojalostukseen ja elintarvikevalmistukseen. Ensimmäiset mansikkahillot keitettiin vuonna 1995 ja tuotetta tarjottiin kaupoille myyntiin.
– Mansikkahillon kanssa lähdettiin kokeilemaan Keskoon. Hilloa ei saatu Keskon valikoimaan, mutta heiltä saatiin vinkki, että kokonainen tuoteperhe voisi menestyä yhtä hilloa paremmin. Kesän aikana sitten keitettiin reseptit eri marjoille ja loppuvuodesta meillä oli jo kahdeksan marjahilloa valmiina Meritalo-brändillä, Lindstedt kertoo.
Hillojen valmistukseen tarvittavat elintarviketilat tehtiin maatilan vanhaan navettaan, joka on rakennettu 1900 luvun alussa. Käytännössä kaikki tehtiin uudestaan lukuun ottamatta seiniä ja kattotuoleja. Hillojen valmistus tapahtui aluksi hyvin yksinkertaisella tekniikalla ja yhdessä. Keiton jälkeen toinen kaatoi kattilasta lasipurkkiin ja toinen kiersi kannen paikalleen.
– Toiminta lähti laajenemaan, kun saatiin hillot Inexin tukkuun. Tuolloin uskalsimme investoida toimintaan ja ostimme pakkauskoneen, selostaa Lindstedt.
Yrityksen vahvuudet ovat toimitusvarmuus, tasalaatuisuus, hyvä maku ja marjan kotimaisuus. Yritys ostaa käyttämänsä marjat suomalaisilta viljelijöiltä ja metsämarjat vakiintuneilta toimittajilta. Tällä hetkellä vadelma on marja, jota Meritalolla viljellään itse. Valmistuksessa käytettävien marjojen suomalaisuus tuli osaksi brändiä EU:n myötä.
– Alun perin silloin vuonna 1995 ajateltiin, että EU:n myötä ulkomaalaisten elintarvikkeiden määrä kasvaa Suomessa. Arvioitiin, että suomalaisilla tulee vastaiskuna halu ostaa kotimaista, joten päätetiin satsata kotimaisuuteen. Meillä marja on sataprosenttisesti suomalaista, Lindstedt täsmentää.
Yrityksellä on ollut useampia maaseuturahaston kautta haettuja hankkeita. Viimeisin hanke on ELY-keskuksen kautta haettu investointituki omenanpuristuskoneeseen. Maaseuturahaston kautta tullut tuki on koettu hyödyllisiksi, sillä muuten investoinnit olisivat jääneet tekemättä tai ne olisi toteutettu myöhemmin.
– Yrittäjänä rahasta on aina pulaa, joten tuki on jouduttanut investointeja. Investointituen hakeminen näissä erilaisissa koneissa on ollut melko kivuton prosessi. Rakennuspuolen hankkeet ovat meillä osoittautuneet hankalammaksi, sillä olemme kaksi kertaa yrittäneet saada tukea rakentamiseen ilman tulosta, Lindstedt pohtii.
Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen
Meritalo Oy
Vuonna 1995 perustettu perheyritys tuottaa hilloja ja mehuja suomalaisista raaka-aineista.
Yritys tuottaa satoja tuhansia purkkeja hilloja ja mehuja vuosittain.
Yritys työllistää 2,5 yrittäjäperheestä ja ulkopuolista työvoimaa neljä henkilöä.
Yritykselle on myönnetty useampia maaseuturahaston investointitukia, jotka on rahoitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kautta.