Nuorista koottuun joukkoon kuuluu jäseniä kaikkialta Ykkösakselin toiminta-alueelta, ja se on ensimmäinen laatuaan kyseisessä Leader-ryhmässä.
Leader-ryhmä Ykkösakseli on aloittanut Nuoriso Leader -toiminnan ensimmäistä kertaa. Nuorisojaostoon kuuluu yhteensä 10 nuorta Salon, Lohjan, Karkkilan ja Vihdin alueilta. Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran tiistaina 20.6. Lohjalla, jossa he kävivät läpi ryhmän tehtäviä, tavoitteita ja tulevia tapahtumia.
Nuorisojaostoon mukaan lähteneet salolainen 17-vuotias Teemu Özen ja Lohjalta kotoisin oleva 16-vuotias Kristian Lindström kertovat, että heille on tärkeää saada nuorten oma ääni kuuluviin vaikuttamisen kautta.
– Nuoriso Leader oli itselleni vieras asia aiemmin, mutta aihe on tärkeä ja se resonoi ajatusteni kanssa, joten halusin ehdottomasti mukaan. Tässä nuoret saavat ajatuksensa esiin, Özen kertoo.
– Tässä nuoret tekevät toimintaa nuorille ja sitä tuetaan rahallisesti. Tässä kannustetaan ja annetaan vastuuta, mikä on aivan mahtavaa. Varsinkin maaseudulla tämä on tärkeää, ja haluan siksi olla mukana toiminnassa, Lindström lisää.
Mahdollisuuksia maaseudun nuorille
Nuoriso Leader -toiminnan tavoitteena on käynnistää nuorten uutta toimintaa ja saada nuoret mukaan kehittämistyöhön ja projekteihin. Nuorille suunnattua Ykkösmassi-tukea voidaan myöntää projekteille, jotka ovat nuorten suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia ja joissa nuorten rooli on aktiivinen. Itse nuorisojaosto antaa esimerkiksi lausunnot hankehakemuksista, osallistuu toiminnan kehittämiseen ja tiedottaa siitä ja rahoitusmahdollisuuksista.
Niin Özen kuin Lindström kuuluvat esimerkiksi omien kotikuntiensa nuorisovaltuustoihin, joten vaikuttaminen on heille jo tuttua entuudestaan. Sen lisäksi he molemmat kokevat maaseudulla asuvien nuorten hyvinvoinnin tärkeäksi.
– Asun itse Salon Kuusjoella, josta monet nuoret muuttavat muualle opiskelujen perässä. Mielestäni on erittäin tärkeää ylläpitää pienempien paikkakuntien elämää, Özen kertoo.
Jaoston toiminta on vasta käynnistynyt, mutta loppuvuodelle on jo suunnitelmia. Syksyllä luvassa on esimerkiksi matka Irlantiin Ykkösakselin yhteistyökumppanin luo. Sen lisäksi Kannonkoskella järjestetään marraskuussa Nuoriso Leader -päivät, johon jaosto aikoo osallistua.
Teemu Özen ja Kristian Lindström näkevät Nuoriso Leader -toiminnassa paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia. Esimerkiksi Irlannin matka on varmasti opettavainen.
– Kun näemme organisaation toimintaa muualla, voimme kehittää sitä täällä entistä parempaan suuntaan, Lindström sanoo.
Salon 4H-yhdistyksen nuoret saivat NuorisoLeader-rahaa tilojensa ehostamiseen. Kuusjoella nuoret hankkivat rahoituksen avulla harrastus- ja pelivälineitä yhteiseen nuorisotilaan ja Kiskossa nuoret ostivat ulkona yöpymiseen tarkoitettuja riippumattoja. Mihin sinä käyttäisit Ykkösmassia? Suunnittele, hae ja toteuta ideasi!
Leader Ykkösakselilta voi hakea NuorisoLeader-rahoitusta eli Ykkösmassia nuorten omien ideoiden toteuttamiseen Ykkösakselin toiminta-alueella Salossa, Karkkilassa, Lohjalla ja Vihdissä. Ykkösmassia voi saada neljä kertaa vuodessa 100–600 euroa kerrallaan. Parhaillaan käynnissä oleva hakukierros päättyy 28. helmikuuta.
Vuosina 2017–2021 Ykkösmassia on myönnetty yhteensä lähes 25 000 euroa. Tänä vuonna tukea on tarjolla 6 000 euroa.
Tukea voivat hakea 11–25-vuotiaat nuoret joko yksin tai yhdessä. Yksin Ykkösmassia voi hakea itsensä työllistämiseen, esimerkiksi oman yrityksen perustamiseen tarvittaviin hankintoihin. Yhdessä haettavat tuet on tarkoitettu esimerkiksi tapahtumien tai kurssien järjestämiseen tai yhteisten harrastusvälineiden hankintaan. Ryhmässä tulee olla vähintään kolme nuorta ja lisäksi hakemuksen tekemiseen tarvitaan täysi-ikäinen vastuuhenkilö, joka voi olla esimerkiksi oman kunnan nuorisotyöntekijä tai jonkun nuoren vanhempi.
4H:n BusinessLabista entistä ehompi
Salon 4H:n BusinessLabin eteinen laitettiin uuteen uskoon NuorisoLeader-rahalla. Kuvassa 4H:n hallituksen puheenjohtaja Susanna Leppähaara.
Salon 4H-yhdistyksen nuoret ovat saaneet NuorisoLeader-rahaa BusinessLabin ehostamiseen. BusinessLab on tila, jossa 4H-yrittäjät voivat käydä työskentelemässä. Tiloista löytyy muun muassa tietokone, tulostin, studionurkkaus ja hyvin tilaa esimerkiksi kokouksille, koulutuksille ja kursseille.
BusinessLab laitettiin alun perin pystyyn Lounais-Suomen aluehallintoviraston tuella, mutta viimeinen silaus tehtiin Ykkösmassilla.
– Raha käytettiin eteisen ehostamiseen ja kalustamiseen sekä tehosteseinän maalaamiseen. Eteiseen hankittiin muun muassa naulakko, nojatuoli, peili ja huonekasvi. Nyt tästä tilasta saa vähän mukavamman ensivaikutelman, kun astuu sisälle! Tehosteseinä maalattiin 4H:n vihreäksi, kertoo Salon 4H:n hallituksen puheenjohtaja Susanna Leppähaara.
Ykkösmassin avulla maalattu tehosteseinä.
Salossa on 4H-yrittäjiä tällä hetkellä noin 70 ja määrä kasvaa joka vuosi. 4H-yrittäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa 13–28-vuotias nuori. Useimmat ovat keksineet yritysidean omasta harrastuksestaan, esimerkiksi valokuvauksesta, meikkaamisesta tai leipomisesta. Pihanhoito on myös suosittu yritysmuoto. 4H-yrittäjyys on pienimuotoista, jolloin yrittäjän ei tarvitse huolehtia alveista tai yrittäjän eläkevakuutuksista. Myynnin raja on 8 000 euroa vuodessa.
– 4H-yrittäjyydestä saa hyvät eväät tulevaisuuteen ja esimerkiksi CV:ssä oman yrityksen pyörittäminen on hyvä meriitti. Viime vuosina ainakin Salossa nuorten on ollut vaikea löytää kesätöitä, joten yrittäjyys on ollut hyvä tapa työllistyä kesän ajaksi. Yrittäjänä saa itse määritellä omat työajat ja tehdä juuri sitä mitä haluaa. Tarvitaan vain yritteliästä asennetta, Leppähaara kannustaa.
4H-yrityksen perustamiseen tai toiminnan kehittämiseen voi hakea myös Ykkösmassia!
Kuusjoen nuorisotilaan lisää tekemistä
14-vuotias Totti Saarinen (vas.) ja 15-vuotias Jasper Kallio pelaamassa Kuusjoen nuorisotilaan hankittua Subsoccer-jalkapallopeliä.
Kuusjoen nuoret ovat hakeneet NuorisoLeader-rahaa jo kolme kertaa. Ykkösmassilla on hankittu nuorisotilaan uusi telkkari, Subsoccer-jalkapallopöytä, nyrkkeilysäkki, tasapainolauta ja hyppyharjoitteluun tarkoitettu Gorilla Sportsin plyobox.
Neljäskin hankinta on jo mietitty valmiiksi. Keväällä nuoret aikovat hakea rahaa koripallokorin ostamiseen nuorisotalon pihalle.
14-vuotias Totti Saarinen oli mukana hakemukset tehneessä nuorten ryhmässä. Hän käy nuokkarilla aina kun se on auki eli keskiviikkoisin ja perjantaisin.
– Aikaisemmin täällä kuunneltiin musiikkia ja pelattiin biljardia, pingistä tai korttia – joskus leivottiin. Nyt tekemistä on enemmän. Oma suosikkini uusista hankinnoista on nyrkkeilysäkki, hän kommentoi.
Kuusjoen nuorisotila eli Kunnarin vintti on rakennettu entisen kunnanviraston yläkertaan kymmenen vuotta sitten, kun tilat jäivät kuntaliitoksen myötä tyhjilleen. Partiolaiset toimivat samoissa tiloissa ja alakerrassa on kirjasto ja kansalaisopisto.
Riippumattoja retkeilyyn
Viime kesänä Kiskon Kupariset esittelivät riippumattojaan Kisko-päivillä. Kuva: Asta Granberg.
Salolainen partiolippukunta Kiskon Kupariset sai NuosioLeader-rahaa yöpymiseen tarkoitettuihin riippumattoihin.
Lippukunnan hallitukseen kuuluva Lauri Sallanmaa on ehtinyt testata riippumattoja jo muutaman kerran.
– Ne ovat sen verran isoja ja syviä, ettei tippumista tarvitse pelätä. Nukkuminen on niissä yllättävän mukavaa – jos ei sada vettä tai ole liian kylmä. Niiden materiaali on sitä samaa kuin käytetään laskuvarjoissa, kertoo Sallanmaa.
Viime kesänä partiolaiset esittelivät riippumattojaan Kisko-päivillä, jossa ihmiset pääsivät kokeilemaan niitä.
– Ensi kesänä meidän on tarkoitus järjestää sellainen tapahtuma, jossa retkeilystä kiinnostuneiden on mahdollista tulla kokeilemaan riippumatossa yöpymistä metsässä yhdessä meidän kanssa. Samalla pystyisimme kertomaan osallistujille partiotoiminnasta ja saamaan ehkä uusia partiolaisia. Tapahtuma piti järjestää jo viime kesänä, mutta korona sotki suunnitelmat.
Idea riippumatoista tuli aikanaan partion suurleiriltä, jossa monet partiolaiset nukkuivat riippumatoissa.
– Etuna on se, että ei tarvitse löytää tasaista telttapaikkaa ja käyttää aikaa teltan pystyttämiseen! Ja ilmassa ei haittaa, vaikka maa olisi märkä.
Sateisella tai tuulisella säällä riippumattojen päälle voi virittää suojaksi laavukankaan. Itikoilta voi suojautua hyttysverkolla ja kylmältä aluspeitteen avulla. Parhaan makuuasennon saa, kun riippumaton kiinnittää noin 30 asteen kulmaan ja asettuu nukkumaan maton keskilinjaan nähden viistosti.
