Nuorista koottuun joukkoon kuuluu jäseniä kaikkialta Ykkösakselin toiminta-alueelta, ja se on ensimmäinen laatuaan kyseisessä Leader-ryhmässä.
Leader-ryhmä Ykkösakseli on aloittanut Nuoriso Leader -toiminnan ensimmäistä kertaa. Nuorisojaostoon kuuluu yhteensä 10 nuorta Salon, Lohjan, Karkkilan ja Vihdin alueilta. Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran tiistaina 20.6. Lohjalla, jossa he kävivät läpi ryhmän tehtäviä, tavoitteita ja tulevia tapahtumia.
Nuorisojaostoon mukaan lähteneet salolainen 17-vuotias Teemu Özen ja Lohjalta kotoisin oleva 16-vuotias Kristian Lindström kertovat, että heille on tärkeää saada nuorten oma ääni kuuluviin vaikuttamisen kautta.
– Nuoriso Leader oli itselleni vieras asia aiemmin, mutta aihe on tärkeä ja se resonoi ajatusteni kanssa, joten halusin ehdottomasti mukaan. Tässä nuoret saavat ajatuksensa esiin, Özen kertoo.
– Tässä nuoret tekevät toimintaa nuorille ja sitä tuetaan rahallisesti. Tässä kannustetaan ja annetaan vastuuta, mikä on aivan mahtavaa. Varsinkin maaseudulla tämä on tärkeää, ja haluan siksi olla mukana toiminnassa, Lindström lisää.
Mahdollisuuksia maaseudun nuorille
Nuoriso Leader -toiminnan tavoitteena on käynnistää nuorten uutta toimintaa ja saada nuoret mukaan kehittämistyöhön ja projekteihin. Nuorille suunnattua Ykkösmassi-tukea voidaan myöntää projekteille, jotka ovat nuorten suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia ja joissa nuorten rooli on aktiivinen. Itse nuorisojaosto antaa esimerkiksi lausunnot hankehakemuksista, osallistuu toiminnan kehittämiseen ja tiedottaa siitä ja rahoitusmahdollisuuksista.
Niin Özen kuin Lindström kuuluvat esimerkiksi omien kotikuntiensa nuorisovaltuustoihin, joten vaikuttaminen on heille jo tuttua entuudestaan. Sen lisäksi he molemmat kokevat maaseudulla asuvien nuorten hyvinvoinnin tärkeäksi.
– Asun itse Salon Kuusjoella, josta monet nuoret muuttavat muualle opiskelujen perässä. Mielestäni on erittäin tärkeää ylläpitää pienempien paikkakuntien elämää, Özen kertoo.
Jaoston toiminta on vasta käynnistynyt, mutta loppuvuodelle on jo suunnitelmia. Syksyllä luvassa on esimerkiksi matka Irlantiin Ykkösakselin yhteistyökumppanin luo. Sen lisäksi Kannonkoskella järjestetään marraskuussa Nuoriso Leader -päivät, johon jaosto aikoo osallistua.
Teemu Özen ja Kristian Lindström näkevät Nuoriso Leader -toiminnassa paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia. Esimerkiksi Irlannin matka on varmasti opettavainen.
– Kun näemme organisaation toimintaa muualla, voimme kehittää sitä täällä entistä parempaan suuntaan, Lindström sanoo.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät palkitsivat Salossa toteutetun SusiAita-hankkeen EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimmaksi ympäristöhankkeeksi Varsinais-Suomen maaseutugaalassa 25. maaliskuuta. Hankkeen toteutti Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri.
Salon seudulle tuli kaksi sutta vuonna 2014 ja vuonna 2015 syntyi ensimmäinen pentue Salon ja Raaseporin rajalle. Lampurit olivat peloissaan, metsästäjät odottivat susijahtia ja samaan aikaan luonnonsuojelijat yrittivät saada äänensä kuuluviin ja pitää susien puolia. Maaseutugaalassa palkitussa SusiAita-hankkeessa mukana olleet Sanna Tikander ja Jarmo Markkanen muistelevat, että uusi susitilanne oli erityisen kinkkinen ja keskustelu kärjistynyt, kun idea tiedotushankkeesta sai alkunsa.
– Tammikuussa 2016 Riistakeskus järjesti täällä infon, jossa jaettiin tietoa siitä, mitä voi tehdä, kun susi tulee alueelle. Vieressäni istui lampuri, joka sanoi, että hyviä ajatuksia, mutta liian yleisellä tasolla. Täällä tarvittiin paljon konkreettisempia ohjeita, muistelee Tikander.
SusiAita-hanke toteutettiin vuosina 2016–2019. Mukaan lähti Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys, Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ja Riistakeskus. Hankerahoituksen myönsi Leader Ykkösakseli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.
– Itse olin mukana hankkeen ideoinnissa ja hallinnossa, mutta alan varsinainen osaaminen tuli luonnonsuojeluyhdistykseltä, Riistakeskukselta ja hankkeen sidosryhmiltä. Hanke kokosi yhteen valtavan määrän osaamista, mikä myös osaltaan edisti yhteistyötä, Tikander kiittelee.
Hankkeessa jaettiin puolueetonta ja faktoihin pohjautuvaa tietoa susien ekologiasta sekä käytännön tietoa kotieläinten suojaamisesta, korvauksien hakemisesta ja havaintojen ilmoittamisesta. Hankkeessa kehitettiin yhteistyön malli, jossa viranomaiset, luonnonsuojelijat, maanomistajat, karjatilalliset sekä asukkaat yhdessä kokoontuivat, vaihtoivat ajatuksia ja välittivät ajantasaista tietoa. Lisäksi hankkeessa tutustuttiin esimerkiksi susien karkotusmenetelmiin ja metsästyskoirien suojaliiveihin.
Suomessa elää noin 300 sutta, ja reviireistä suurin osa on nykyisin Länsi-Suomessa. Suomi on maailman kärkeä susitutkimuksessa, vaikka susiviha onkin vaikeuttanut sitä. Vielä 2020-luvun alussa suden yleisin kuolinsyy oli salametsästys. Varsinais-Suomen susikannan sukulaisuussuhteita on tutkittu ulosteesta kerättyjen DNA-näytteiden avulla. Tässä työssä vapaaehtoiset ovat avainasemassa.
Kymmeniä kilometrejä susiaitaa
Hankkeen aikana Saloon rakennettiin kymmeniä kilometrejä susiaitaa. Aitoja ei rakennettu hankkeen puitteissa, mutta hankkeesta saatu tieto auttoi asiaa eteenpäin. Hankkeessa tuotettiin paljon materiaalia, josta löytyi yhteystiedot ja tarkat tukiehdot, jotta ihmisten oli mahdollisimman helppoa tarttua toimeen.
– Ihmiset saivat Suomen riistakeskuksen kautta aidat veloituksetta, mutta pystyttämisen ja huoltamisen kustannuksista piti vastata itse. Niillä alueilla, joissa aitaa on huollettu hyvin, vahinkoja on käytännössä nolla. Aita on todella hyvä ja tehokas keino suojata kotieläimiä, kommentoi Jarmo Markkanen.
Aidalla on myös iso psykologinen vaikutus. Kun kotieläimet ovat turvassa, ihmisten pelko susia kohtaan hellittää ja nekin saavat elää omassa rauhassaan.
– Usein ajatellaan, että aita erottaa, mutta tässä nähtiin, että se voi myös yhdistää. Täällä syntyi niin hyvää yhteistyötä aidan molemmin puolin, että hankkeen mallia on hyödynnetty myöhemmin valtakunnallisessa Luonnonvarakeskuksen, Suomen Riistakeskuksen ja Metsähallituksen yhteisessä SusiLife-hankkeessa, Tikander kertoo.
Palkinnon vastaanottaneet Jarmo Markkanen ja Sanna Tikander ovat tyytyväisiä hankkeen tuloksiin. Eläimet saavat elää rauhassa omaa elämäänsä aidan molemmin puolin ja paikalliset ihmiset tekevät hyvää yhteistyötä.
Varsinais-Suomen susikanta kasvaa
Hankkeessa pidettiin luento myös susien ekologiasta ja yritettiin oppia ymmärtämään susien käyttäytymistä. Jarmo Markkanen kertoo, että Varsinais-Suomen susikanta sai alkunsa Satakunnan rajalta 2000-luvun alkupuolella.
– Susi on reviiriuskollinen. Lisääntyvä pari pysyy aina omalla reviirillään ja pentueen nuoret sudet vaeltavat ympäristöön. Niin ne ovat vähitellen levinneet tänne asti. Ja ruokaahan täällä riittää, sillä valkohäntäpeurojen kanta kasvaa koko ajan. Alussa metsästäjät saivat susille kaatolupia. Ensin ammuttiin pentueen suurin uros ja seuraavan vuonna alfanaaras, Markkanen muistelee.
Vaikka luonnonsuojelijoiden toiveissa onkin, että sudet saisivat elää rauhassa, eivät he halua vähätellä ihmisten kokemaa pelkoa.
– Tiedostamme hyvin, että susi on suuri eläin, joka pelottaa ihmisiä. Hanke on kuitenkin vaikuttanut asenteisiin paljon. Ja kun vahinkoja ei ole tullut, sudet on hyväksytty paremmin. Tässä nähtiin hienosti, että yhteistyö on voimaa! Tikander päättää.
Vilikkala tuottaa huopaa, jolla on tarina. Yrittäjien kotikylän mukaan nimetty yritys toi tuotantonsa Suomeen Leader-hankkeen avulla – ja nyt töitä riittää ympäri vuoden!
Kun Hannu Tuomola ja Jari Toivonen alkoivat etsiä omaan käyttöönsä kasvihuoneeseen sopivia siirrettäviä kasvatussäkkejä, he törmäsivät Coloradon yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa vertailtiin erilaisia kasvatusalustoja. Vertailututkimuksesta selvisi, että huovasta valmistetuissa kasvatussäkeissä kasvien juuret eivät lähde kiertymään, kasvit kasvavat suuremmiksi kuin keraamisissa tai muovisissa astioissa, ilma pääsee kiertämään ja ylimääräinen vesi pääsee pois. Huopa ei myöskään haalistu auringossa tai halkea pakkasessa.
– Innostuimme niistä niin paljon, että aloimme heti miettiä, voisiko säkeistä olla myös yritysideaksi, Toivonen kertoo.
Yhdysvalloista löytyi valmistaja, joka teki huopasäkkejä kierrätysmuovipulloista, mutta maahantuonti osoittautui liian hankalaksi. Euroopassa sopivaa huopavalmistajaa ei ollut, joten testierä tilattiin Kiinasta.
– Ensimmäinen erä meni kuin kuumille kiville. Yritykset kiinnostuivat tuotteesta heti ja jo toisen erän kohdalla saimme yhteistyökumppaniksi urheiluseuran, joka alkoi tehdä varainhankintaa myymällä meidän tuotteita. Silloin meillä oli valikoimissa vasta musta 23-litrainen ja harmaa 30-litrainen säkki, Tuomola muistelee.
Uusia tuotteita ja upeita kuoseja
Vilikkalan kasvatussäkit alkuperäisessä tarkoituksessaan ja kuosissaan. Kuva: Vilikkala.
Pian yrittäjät alkoivat saada palautetta, että säkit ovat hyviä, mutta niiden vihreät saumat häiritsevät.
– Mietimme ensin, että mitä väliä niiden saumojen värillä on siellä kasvihuoneessa, kunnes hoksasimme kysyä, missä käytössä säkki asiakkaalla on. Hän piti sitä olohuoneessa takan vieressä halkosäkkinä, Tuomola kertoo.
Asiakkaan kommentin jälkeen yrittäjät hoksasivat, että huovastahan on vaikka mihin. He alkoivat valmistaa kasvatussäkkien lisäksi esimlaukkuja, toimistokasseja ja huonekasvien suojaruukkuja.
Kun valikoima on kasvanut, myös tuotteiden ulkonäkö on muuttunut. Vilikkalan upeita kuoseja on suunnittelut esimerkiksi salolainen muotoilija Ari Kostamo.
Kuva: Vilikkala / Kreetta Järvenpää.Vilikkala voi valmistaa nykyisin vaikka sisustustekstiilejä!
Rautarouva vuosimallia 1989 tuli taloon
Suurin osa Vilikkalan tuotteista myydään esimerkiksi luokkien ja urheiluseurojen kautta. Korona-aikana seurojen varainhankinta hyytyi ja sitten alkoivat logistiset vaikeudet. Vilikkalan tuotteista iso osa tuli Kiinasta junalla Venäjän halki ja toimitukset alkoivat viivästyä. Lopulta yrittäjät päättivät tuoda tuotannon Suomeen. Siinä vaiheessa Leader Ykkösakseli tuli mukaan kuvioon.
– Saimme Leader-tuen avulla hankittua laminointikoneen, jonka kanssa pystymme viimeistelemään yhteistyökumppaneidemme karstaaman ja neulaaman huovan. Samalla koneella pystymme myös liittämään huopaan muita kankaita. Esimerkiksi laukkutuotannossa huovan sisäpinnalla voi olla toinen kangas. Tai sitten voimme liittää huopaan vaikka liukuesteen tai tehdä siitä vedenpitävän, Toivonen kertoo.
Laminointikone löytyi käytettynä yhteistyökumppanin kautta.
– Tämä on sellainen vuoden 1989 rautarouva! Mutta vaikka laite on vanha, se on ihan kuranttia teknologiaa, Tuomola kehuu.
Laminointikoneen avulla yrittäjät pystyvät nyt työllistämään itsensä ympärivuotisesti.
Laminointikone 80-luvulta on edelleen kuranttia teknologiaa.Kun huopa liikkuu laminointikoneen kuljetinhihnoilla, koneen käyttäjä voi säätää lämpötiloja, painetta ja jäähdytystä.
Toimintaa kehitetään kiertotalouden ehdoilla
Vilikkala yrittää hyödyntää kiertotaloutta toiminnassaan niin paljon kuin mahdollista. Tällä hetkellä tuotteita valmistetaan kierrätyspulloista ja kierrätystekstiileistä. Molemmissa materiaaleissa 80 % raaka-aineesta on kierrätettyä.
– Ja kun hyödynnämme kierrätysmateriaaleja, huovalle tulee tarina! lisää Tuomola.
Kierrätystekstiilikuitua on nyt tarjolla valtavasti, kun poistotekstiilin keräys on alkanut.
– Meillä on sopimus Resterin kanssa ja uskomme, että tästä yhteistyöstä voi olla jatkossa hyötyä muillekin pienyrityksille, pohtii Toivonen.
Tulevaisuuden tavoite Vilikkalalla on se, että heidän tuotteensa voisi kierrättää, kun niiden elinkaari aikanaan loppuu. Tällä hetkellä tuotteet täytyy kuitenkin vielä hävittää energiajätteenä.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät pääsevät jakamaan hanke- ja yritystukia maaseudun paikalliseen kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa rahoituskaudella 2023–2027.
Kaikki Suomen 52 Leader-ryhmää allekirjoittivat perjantaina 10. helmikuuta Maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston kanssa sopimukset EU:n maaseutupolitiikan rahoituskaudelle 2023–2027 Helsingin Säätytalolla.
Varsinais-Suomessa Leader-työtä jatkavat aiempien kausien tavoin Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli.
Varsinais-Suomen ryhmät pääsevät jakamaan seuraavien viiden vuoden aikana tukea maaseudun kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa. Yhteensä suomalaisen Leader-toiminnan julkinen rahoitus tälle kaudelle on noin 230 miljoonaa euroa.
Leader-ryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joissa ovat mukana alueen asukkaat ja aluetta kehittävät yhteisöt, kuten järjestöt ja alueen kunnat. Paikallisilla toimilla parannetaan maaseudun elinvoimaisuutta, kehitetään paikallisia palveluja ja elinkeinoja sekä tuetaan mikroyrityksiä ja yrittäjyyttä. Leader-ryhmät myöntävät EU-rahoitusta maaseudun kehittämishankkeisiin ja yritystukiin oman paikallisen kehittämisstrategiansa mukaisesti.
Varsin Hyvä tavoittelee vetävää, vireää, välittävää ja vihreää Turun seutua
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen ja puheenjohtaja Päivi Paavilainen sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.
Varsin Hyvän sopimuksen allekirjoittivat toiminnanjohtaja Pia Poikonen ja puheenjohtaja Päivi Paavilainen. Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. Lietoon kuuluva Tarvasjoki siirtyi tämän vuoden alusta Varsin Hyvään Jokivarsikumppaneista.
Yhdistyksen paikallinen kehittämisstrategia on nimeltään Viisaasti vetävä, vireä, välittävä ja vihreä Turun seutu.
– Vetävällä tarkoitetaan yhdistystoiminnan ja elinkeinoelämän vetovoimaa, vireällä elinvoimaa ja hyvinvointia, välittävällä kulttuuriperintöä ja paikallishistoriaa sekä vihreällä kestävää kehitystä. Kehittämisstrategia on laajan osallistavan valmistelun tulosta. Jokaisella alueemme asukkaalla ja toimijalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön, Poikonen kertoo.
I samma båt – Samassa veneessä kehittää saariston elinvoimaa
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän puheenjohtaja Siv Holmgren ja toiminnanjohtaja Minna Boström sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.
I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmää edustivat Säätytalolla toiminnanjohtaja Minna Boström ja puheenjohtaja Siv Holmgren. Yhdistys tukee maaseudun ja saariston kehittämistä Paraisilla, Kemiönsaarella ja Kustavissa.
– Uuden kauden strategiassamme on neljä painopistettä: älykkäät kylät, matkailu, lähiruoka ja ympäristötoimet. Uudella kaudella on mahdollista hakea aikaisemmilta kausilta tuttujen yritystukien ja yleishyödyllisten kehittämishankkeiden lisäksi esimerkiksi pienhankkeita, eli alle 8 000 euron hankkeita ja uusille yrittäjille suunnattuja yritysseteleitä, Boström esittelee.
Jokivarsikumppanit näkee elinvoiman pito- ja vetovoimatekijänä
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio ja varapuheenjohtaja Antti Leino sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.
Jokivarsikumppaneista Säätytalolle lähtivät toiminnanjohtaja Taina Sainio ja varapuheenjohtaja Antti Leino. Jokivarsikumppaneiden toiminta-alueeseen kuuluu Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Somero. Sen uudessa strategiassa on kolme painopistealuetta: elinvoimaisuuden infrastruktuuri, yhteisöllisyys pito- ja vetovoimana sekä monimuotoisuus elinkeinoissa ja työpaikoissa.
– Uusien yritystukimuotojen myötä yritämme tuoda entistä laajempaa näkökulmaa elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Lisäksi ohjelman läpileikkaavina teemoina ovat ympäristö- ja ilmastotoimet sekä älykkäät kylät, Sainio lisää.
Ravakka teki Suomen parhaan strategian
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Ravakan puheenjohtaja Kari Mäkelä ja toiminnanjohtaja Ulla Kallio sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.
Ravakkaa edustivat allekirjoitustilaisuudessa yhdistyksen toiminnanjohtaja Ulla Kallio ja puheenjohtaja Kari Mäkelä. Ravakan alueeseen kuuluu Laitila, Uusikaupunki, Vehmaa, Mynämäki, Pyhäranta ja Rauma. Eurajoki siirtyi vuodenvaihteessa Ravakasta Leader Satasiltaan.
Ravakan uusi kehittämisohjelma Luotsi sai Leader-valintakomitealta parhaimmat pisteet koko Suomessa. Luotsin laatimiseen osallistui arviolta 2 500 ihmistä.
– Ohjelmassa kuuluu alueemme asukkaiden, yhdistysten, yritysten, asiantuntijoiden ja nuorten ääni. Suuri kiitos kaikille strategian tekoon osallistuneille! Luotsi-strategian tavoitteena on edistää elinvoimaa elinkeinoista, luoda mahdollisuuksia matkailusta, tehdä älykkäästi yhdessä ja luoda mahdollisuuksia virkistävään vapaa-aikaan, Kallio kommentoi.
Ykkösakseli tavoittelee sujuvaa arkea ja tulevaisuuteen varautumista
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Ykkösakselin puheenjohtaja Kai Nousiainen ja toiminnanjohtaja Maarit Teuri sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.
Ykkösakselin sopimukseen tuli toiminnanjohtaja Maarit Teurin ja puheenjohtaja Kai Nousiaisen nimet. Ykkösakseli jatkaa maaseudun paikallista kehittämistä Salossa, Karkkilassa, Lohjalla ja Vihdissä. Leader-rahoituksen ulkopuolelle jäävät Lohjan ja Salon kaupunkikeskustat.
Ykkösakseli sai rahoitusta yhteensä 4,8 miljoonaa. Myönnetystä rahoituksesta 3,8 miljoonaa käytetään hanketukiin ja vajaa miljoona Leader-ryhmänä toimimiseen eli alueen asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten aktivointiin ja neuvontaan.
– Olemme erittäin tyytyväisiä saamaamme rahoitukseen. Vuositasolla voimme myöntää hanke- ja yritystukia suurin piirtein saman verran kuin aikaisemminkin. Ykkösakselin uudessa strategiassa tavoitellaan esimerkiksi parempia lähipalveluja, sujuvaa arkea, elinvoimaisia mikroyrityksiä ja varautumista tulevaisuuteen, Teuri kertoo.
Välineitä aktiiviseen toimintaan
Antti Kurvinen.
Säätytalolla pidetyssä allekirjoitustilaisuudessa puhuivat maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
– Leader-toiminta on lunastanut paikkansa aluekehittäjänä. Paikalliset toimet edistävät paitsi ihmisten myös ympäristön hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Leader kannustaa ja antaa välineitä maaseudun asukkaille aktiiviseen toimintaan. Se vahvistaa osaltaan demokratiaa, Kurvinen lausui.
Kansliapäällikkö Husu-Kallio nosti puolestaan esiin suomalaisen Leader-työn edistyksellisyyden kansainvälisesti arvioituna.
Leader-toimintaa on kaikilla Suomen maaseutualueilla, ja Leader-rahoituksen piirissä on yhteensä yli 2,5 miljoonaa maaseutuasukasta. Leader-toiminnan rahoitus koostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahoituksesta. Mukana on aina myös hakijoiden yksityistä rahoitusta.
Lisätiedot:
Leader-ryhmien toiminnanjohtajat
Leader Ravakka: Ulla Kallio, p. 044 034 4345
Leader I samma båt – samassa veneessä: Minna Boström, p. 0400 718 913
Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, p. 050 338 3867
Leader Ykkösakseli: Maarit Teuri, p. 0400 982 236
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry: Taina Sainio, p. 044 067 4434
EU:n maatalouspolitiikan rahoituskausi on vaihtunut ja nyt on aika juhlia! Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Leader-ryhmät järjestävät maakunnan oman maaseutugaalan, jossa palkitaan rahoituskauden 2014–2022 vaikuttavimmat hankkeet.
Varsinais-Suomen maaseutugaalaa vietetään lauantaina 25. maaliskuuta kello 12–16 Kaarinan Piikkiössä, Kavalton tilalla. Gaalassa julkistetaan Varsinais-Suomen parhaat maaseudun kehittämishankkeet vuosilta 2014–2022. Palkintojen jaon lomassa syödään maittava lähiruokalounas ja nautitaan elävästä musiikista, jota tarjoilee Kapteeni Vahto ja Luntreijarit.
Maaseutugaalaan kutsutaan sekä maaseudun kehittäjiä että hanketoteuttajia. Juhlan juontavat Maskun kunnan elinvoimapäällikkö Lauri Hyttinen ja Ruokaviraston verkostoasiantuntija Ann-Sofie Backgren. Juhlapuheen pitää Ely-keskuksen Maaseutupalvelut-yksikön päällikkö Antti Jaatinen. Tilaisuus on kaksikielinen.
77,5 miljoonaa euroa Varsinais-Suomen maaseudun hyväksi
Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Maaseuturahaston tukia jaetaan alueellisen maaseutuohjelman ja Leader-ryhmien paikallisten kehittämisstrategioiden mukaisesti. Rahoituskauden 2014–2022 aikana maaseudun kehittämistä on tuettu Varsinais-Suomessa yhteensä 77,5 miljoonalla eurolla, joka on jakautunut yritystukiin ja yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin.
Varsinais-Suomessa maaseudun kehittämistukia myöntävät Ely-keskus ja viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli.
Uusi ohjelmakausi 2023–2027 on jo alkanut, mutta tukihaku aukeaa vasta myöhemmin. Uusia hankkeita voi kuitenkin jo suunnitella. Hankeneuvojat ovat töissä koko hakutauon ajan ja auttavat hakemusten valmistelussa.
Vaikuttavimmat hankkeet palkitaan
Maaseutugaalassa jaetaan kymmenen palkintoa. Ely-keskus palkitsee Varsinais-Suomen vaikuttavimman kehittämishankkeen ja vaikuttavimman yritystuen. Leader-ryhmät ovat valinneet tukemistaan hankkeista maakunnan vaikuttavimman ympäristöhankkeen, liikuntahankkeen, kulttuurihankkeen, nuorisohankkeen, lähiruokahankkeen, kylähankkeen ja kansainvälisen hankkeen sekä yritystuen.
Sokerina pohjalla palkitaan yleisön suosikkihanke, jonka päättävät äänestäjät. Äänestysaika päättyy torstaina 23.3. klo 12.
Paraisten keskustan tuntumaan kalkkilouhosta ympäröivälle jätekivimäelle rakennettiin talkoilla 470-askelmaiset kuntoportaat.Portaiden huipulla on näköalatasanne, josta voi ihailla kalkkilouhosta ja saaristomaisemia sekä huipulle pystytettyä taideteosta Kvinnan ur berget. Kuntoportaat ovat saaneet paljon kiitosta esimerkiksi valaistuksestaan, sijainnistaan, pituudestaan, leveydestään ja optimaalisesta askelkorkeudestaan. Lisäksi portaat tunnetaan siitä, että kulkijat tervehtivät siellä aina toisiaan. Hankkeessa tehtiin yli 2000 tuntia talkoita ja kerättiin paljon myös lisärahoitusta, kun puun hinta nousi kesken hankkeen. Hankkeessa tehtiin esimerkillistä yhteistyötä yhdistysten, yrittäjien, kunnan ja maanomistajan välillä.
Loimaalaiset lentopalloseurat Jankko lentopallo ja Hurrikaani-Loimaa järjestävät parin kuukauden välein lapsille hauskoja liikuntapäiviä Hirvihovin liikuntahallissa. Trombilandiaksi nimetyssä peuhupuistossa on pomppulinnoja, temppuratoja, lentopalloverkkoja, polkuautoja, air track -mattoja ja vaikka mitä! Tapahtumat vetävät aina paikalle satoja ihmisiä liikkumaan, leikkimään ja tapaamaan toisiaan. Trombilandiat alkoivat syksyllä 2021. Vuonna 2022 Jankko toteutti Leader-hankkeen, jossa tapahtumia kehitettiin eteenpäin. Leader-tuella saatiin hankittua ilmatäytteinen lentopalloverkko ja kaksi uutta pomppulinnaa, jotka ovat nykyisin Trombilandian vetonauloja.
Mynämäen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen entisiin tiloihin rakennettu yhteisötila Tuuki avattiin lokakuussa 2020. Tuukissa on hyvä opetuskeittiö, jossa voidaan järjestää vaikka ruokakursseja. Tiloista löytyy yhteiskäytössä olevia ompelukoneita ja saumureita. Lisäksi Tuukissa voi lukea lehtiä tai viettää aikaa muiden kanssa. Yhteisötilaa ja siellä olevia tarvikkeita voivat käyttää muutkin yhdistykset ja yhteisöt, eikä käytöstä peritä vuokraa. Ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia katetaan yhteistötilan kummiyritysten avulla. Yhteisötilan eteen tehtiin yli 1 400 tuntia talkoita. Marttoja oli talkoissa jo 50, mutta lisäksi niihin osallistui monia muitakin vapaaehtoisia.
Eloisa Pohjois-Turku -hankkeessa kehitettiin Pohjois-Turun eri asuinalueille (Moisio, Yli-Maaria, Paattinen, Jäkärlä, Tortinmäki) uutta toimintaa, vapaaehtoistyön mallia ja yhtenäistä tiedotusta. Tavoitteena oli tukea alueen asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vauvasta vaariin muun muassa säännöllisen viikkotoiminnan, asukasiltojen sekä tapahtumien ja tempausten avulla. Toimintaa järjestettiin Pohjois-Turun kaikilla asuinalueilla. Hanketta koordinoi Fingeroosin säätiö ja se toteutettiin yhteistyössä Maarian kyläyhdistyksen kanssa. Hankkeen päätoimipaikka oli Maarian kylätalo. Hankkeella oli poikkeuksellisen laaja yhteistyöverkosto ja se edisti myös kestävää kehitystä toiminnassaan.
Idea kotitarveviljely-hankkeeseen syntyi itseltään kotiviljelijöiltä. Hankkeessa jaettiin tietoa ja kokemuksia kotitarveviljelystä sekä pidettiin aiheeseen liittyviä luentoja ja tilattiin yhdessä siemeniä. Hankkeessa tuotettiin verkkoon roimasti tietoa esimerkiksi kompostoinnista, taimikasvatuksesta ja erilaisista kasvulavoista. Lisäksi hanke järjesti juuresviikot, joiden aikana tehtiin Facebookissa live-lähetyksiä eri juuresten ympärillä. Hanke toteutettiin Salossa ja se sai suuren suosion salolaisten keskuudessa. Hankkeen Facebook-ryhmässä on yli 400 jäsentä.
Hyvinvointia riistasta – Välmående av vit oli kaksikielinen hanke, joka toteutettiin alueiden välisenä. Varsinais-Suomen lisäksi hanke vaikutti Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Satakunnassa ja Päijät-Hämeessä, eli valkohäntäpeurojen levinnäisyysalueella. Valkohäntäpeurakantojen ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevan vuosikymmenen aikana. Hanke tarjosi molemmilla kotimaisilla kielillä välineitä metsästysseuroille ja yhdistyksille sekä metsästylupa-asioihin että riistalihan myyntikanavien kehittämiseen. Kuluttajilla on nyt selkeästi kiinnostusta riistalihaa kohtaan, joten hanke vastasi hyvin ajankohtaiseen tarpeeseen. Hankkeessa tuotettiin aiheesta myös käytännönläheisiä oppaita. Yhteistyökumppaneina olivat Riistakeskus ja Brahea-keskus.
Kartano 2021 -hankkeessa perustettiin uusi boutique-hotelli Taalintehtaalle. Ullman’s Villa avattiin kesällä 2022 linnamaiseen, 1860-luvulla rakennettuun kartanoon, joka on toiminut aikaisemmin esimerkiksi Wärtsilän edustustilana. Hienolla paikalla mäen laella sijaitseva hotelli tarjoaa myös kahvila- ja ravintolapalveluita. Kartanon sisustus huokuu historiaa ja tarjoaa rentouttavan ympäristön sekä yöpyjille että ravintolan asiakkaille. Hotellissa on järjestetty myös tapahtumia ja hanke on toiminut hyvässä yhteistyössä muiden Taalintehtaan matkailua kehittävien hankkeiden kanssa.
Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Leader-ryhmät ovat nyt myöntäneet kaikki Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2022 varat. Enää ei siis oteta uusia hakemuksia vastaan, mutta muutoshakemuksia vielä käynnissä oleviin hankkeisiin pystyy jättämään normaalisti. Ohjelmakauden 2014–2022 aikana myönnetyt hankkeet pitää saada päätökseen vuoden 2024 loppuun mennessä.
Uusi maaseutuohjelmakausi 2023–2027 alkaa tammikuun alussa, mutta hankehaku aukeaa vasta myöhemmin, todennäköisesti huhtikuussa. Haun alkamisesta tiedotetaan niin pian kuin mahdollista.
– Hankeneuvojat ovat töissä myös hakutauon aikana, joten uusia hankkeita voi ja kannattaakin jo valmistella. Jos sinulla on siis idea oman kotiseutusi kehittämiseen, ole yhteydessä alueesi Leader-ryhmään tai Ely-keskukseen. Tarjolla on rahoitusta ja ratkaisuja juuri sinulle – olit sitten yrittäjä, yrittäjyyttä suunnitteleva, tilallinen tai asukas, joka haluaa tehdä kotipaikkakunnastaan entistä viihtyisämmän, kannustaa Ely-keskuksen maaseutukoordinaattori Jarmo Lamminen.
Uusi ohjelmakausi tuo mukanaan muutoksia hakuehtojen yksityiskohtiin, mutta pääperiaatteet pysyvät samoina. Maaseudun asukkaat voivat hyödyntää ohjelmaa kehittääkseen esimerkiksi alueensa viihtyisyyttä tai saavutettavuutta. Maaseudun pienet ja keskisuuret yritykset voivat saada tukea muun muassa tuotekehitykseen, markkinointiin, kokeiluihin, kansainvälistymiseen ja yhteistyöhön. Kehittäjäorganisaatiot ja kunnat taas voivat valmistella hankkeita esimerkiksi elinkeinojen, osaamisen ja palveluiden kehittämiseksi.
Leader-ryhmistä Varsin Hyvä, I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka ja Ykkösakseli myöntävät NuorisoLeader-tukia jatkuvan haun periaatteella myös ohjelmakausien vaihteessa. Tukisummat ja hakuehdot vaihtelevat Leader-ryhmittäin.
Lisätiedot:
Ely-keskus
Maaseutukoordinaattori Jarmo Lamminen, p. 040 700 7167
Leader-ryhmien toiminnanjohtajat
Leader Ravakka: Ulla Kallio, p. 044 034 4345
Leader I samma båt – samassa veneessä: Minna Boström, p. 0400 718 913
Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, p. 050 338 3867
Leader Ykkösakseli: Maarit Teuri, p. 0400 982 236
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry: Taina Sainio, p. 044 067 4434
Hunajavillin ja Varsin Villin toiminta helpottuu parin vuoden päästä, kun uudet tuotantotilat valmistuvat. Ykkösakselilta Leader-tukeakin saanut projekti on siitä erityinen, että kaikki työvaiheet tehdään omin käsin ja rakennustarvikkeistakin suurin osa on löytynyt käytettyinä.
Salossa Perniön ja Särkisalon rajalla sijaitsevassa Ylönkylässä, pian 100-vuotiaassa talossa on käynnissä monta projektia. Viimeisimpänä luonnonvaratuottaja, puutarhuri ja rakennusartesaani Ulla Tiihonen on aloittanut uuden tuotantotilan rakentamisen pihapiiriinsä. Rakennukseen on tulossa keittiötilat ja varastotilaa luonnonkeruutuotteiden valmistamiseen. Viimeistään parin vuoden päästä tiloissa pystyy esimerkiksi linkoamaan hunajaa ja kuivaamaan villiyrttejä.
Tiihosen artesaanimaista asennetta kaikkeen tekemiseen kuvaa hyvin se, että uuden rakennuksen paikalta kaadetuista männyistä hän hyödynsi kaiken – jopa petun, josta valmistui myyntiin pettulettujauhoja.
Rakennuksen perustukset valmistuivat juuri ennen pakkasia ja kirkkaina talvipäivinä on tarkoitus saada runko pystyyn. Projekti etenee kaikessa rauhassa, sillä Tiihosen tavoitteena on tehdä lähes kaikki työvaiheet itse ja etsiä mahdollisimman suuri osa rakennustarvikkeista käytettynä.
– Keittiökalusteet, ikkunat ja ovet ovat kaikki löytyneet käytettyinä, samoin osa puutavarasta. Aluksi luulin, että tällaiseen hankkeeseen ei voi edes hakea mitään tukea, mutta Ykkösakselin avulla hakemus saatiin tehtyä, Tiihonen kiittelee.
Käytetyt koneet, laitteet ja tarvikkeet ovat olleet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa tukikelpoisia tällä ohjelmakaudella vasta muutaman vuoden ajan. Tiihonen sai reilun 30 000 euron hankkeelleen 20 prosentin investointituen.
Hunajaa keväästä syksyyn
Metsän kasvit tarjoavat mehiläisille hyvän mesilähteen. Loppukesän puolukkahunaja ja syksyinen kanervahunaja ovat molemmat hiukan punertavia. Puolukkahunaja hurmaa karamellimaisella maullaan ja kanervahunaja taas voimakkaalla, lämpimän hedelmäisellä maullaan.
Tiihosella on yhteensä 20 mehiläispesää, joista hän kerää hunajaa toukokuusta pitkälle syksyyn. Keväällä hän pääsee myymään pieniä eriä tuoretta vastalingottua hunajaa ensimmäisten joukossa ja viimeiseksi syksyllä valmistuu hänen henkilökohtainen suosikkinsa kanervahunaja.
– Monet tarhurit vihaavat sitä, kun sitä ei meinaa millään saada kennosta irti, mutta itse arvostan sitä kaikkein eniten. Kanervahunaja on tummaa, geelimäistä ja todella maukasta!
Hunajavillin logolla saa vain vastalingottua hunajaa lasipurkissa. Jos jotain jää sesongin aikana myymättä, hunaja lähtee tukkuun Tampereelle, jossa yrittäjä voi käyttää sitä maksuvälineenä muille tuotteille.
– Yritän erikoistua ja tuottaa tarjolle erilaista hunajaa eri aikoina. Hunajan maku muuttuu aina sen mukaan, mikä milloinkin kukkii. Metsäkasvit ovat hyviä mesilähteitä, esimerkiksi puolukka, mustikka ja vadelma. Keskikesällä mehiläiset hyödyntävät esimerkiksi apilaa ja voikukkaa. Horsmakin tekee hunajaan aivan ihanan maun!
Hunajan tuottaminen on Tiihosen mukaan erityinen ala siitä, että yhteistyö muiden mehiläistarhaajien kanssa toimii saumattomasti.
– Aina saa neuvoja ja yhteistyötä tehdään auliisti!
Joulukuussa hän tekee mehiläispesiin vielä punkkitorjunnan, mutta muuten hunajantuotannosta saa pitää vapaata koko talven.
Varsin Villiä!
Tiihosen artesaani tomaattikastike syntyi Tuorlassa luonnonvaratuottajan opintojen lopputyönä.
Tiihosen vuonna 2019 perustetun yrityksen virallinen nimi on Hunajavilli, mutta lisäksi hän käyttää aputoiminimeä Varsin Villi, sillä hunajan lisäksi myyntiin valmistuu monenlaista muutakin: artesaani tomaattikastiketta, saippuoita, hilloja, yrttijuomia ja mausteseoksia. Omasta puutarhastaan hän on myynyt esimerkiksi yrttejä, varhaisperunaa, valkosipulia ja erikoiskurkkuja, mutta pääosin hän jalostaa raaka-aineita aina hiukan pidemmälle.
– Teen vähän kaikkea, mutta pienimuotoisesti. Esimerkiksi kotimaista valkosipulia on aika hankala löytää. Sitäkin myyn sen verran kuin sattuu tulemaan. Ja pienistä puroista kasvaa sitten isompi virta, hän kertoo.
Lähiruokakioski Pikantti on auki joka päivä
Lähiruokakioski Pikanttikin on rakennettu itse vanhasta kontista. Kioskin nimikyltti syntyi metallistöistä ylijääneistä materiaaleista Tiihosen omissa käsissä.
Tiihosen ja muiden Ylönkylän sekä lähiseudun tuottajien herkkuja ja käsitöitä myydään vuoden ympäri aina auki olevassa Lähiruokakioski Pikantissa, joka sijaitsee Salossa osoitteessa Särkisalontie 2.
– Siellä on itsepalvelu ja korttimaksu. Tarjolla on esimerkiksi lammasta, marjoja, jäätelöä, kahvia, kynttilöitä ja leivonnaisia laidasta laitaan, Tiihonen esittelee.
Jopa kioski itsessään on kahden paikallisen tuottajan itse nikkaroima.
Tiihosen valmistama pellavasuopa sopii vaikka terassin tai ulkokalusteiden pesuun.
Kolmen veneilijän harrastus muuttui työksi, kun he keksivät alkaa risteily-yrittäjiksi. Leader Ykkösakseli myönsi investointituen charter-aluksen varusteluun ja nyt M/S Sabrinan kyydissä pääsee veneretkelle Salon seudun kirkkaille vesille.
Aurinkoisena iltapäivänä 12 ihmistä nousee Taalintehtaan vierasvenesatamasta punaista mattoa pitkin miehistön avustuksella veneeseen. Kaikille kaadetaan lasilliset kuohuvaa ja kun vene lähtee liikkeelle, alkaa takakannelta kuulua harmonikan säveliä – Myrskyluodon Maijaa tietysti!
Tällä kyseisellä parin tunnin risteilyllä ihmiset olivat varanneet matkansa yksitellen, mutta useimmiten M/S Sabrina on ryhmien käytössä. Ensimmäisenä kesänä paattia on lastattu pääsääntöisesti pienillä yritysporukoilla.
– Yrittäjät ovat tarjonneet veneretkiä sekä työntekijöilleen että asiakkailleen. Täällä voi tehdä kauppoja ja puhua asioita, jotka eivät lähde veneestä eteenpäin, mutta on täällä myös pidetty hauskaa ja nautittu merestä, kertoo yksi M/S Sabrinan yrittäjistä Marjaana Ollanketo, joka vastaa varauksista ja markkinoinnista.
Retket suunnitellaan aina asiakkaiden toiveiden mukaan. Joillekin elämykseksi riittää vesille pääseminen, mutta osa porukoista on halunnut mukaan elävää musiikkia tai hyvää ruokaa.
M/S Sabrinan ruokapuolesta vastaa Katja Söderman.
– Tämän kesän aikana asiakkaat halusivat paljon esimerkiksi juustolautasia ja grilliruokaa. Syksyn tullen tarjottiin esimerkiksi raputeemaa. Kaikki ruoka tehdään itse puhtaista raaka-aineista, hän kertoo.
Kolmas yrittäjä Ville Söderman vastaa veneestä, joka on Grand Banks Island Gypsy 36.
– Löysin tämän veneen jo vuonna 2017 ja viime vuonna lopulta ostimme sen omaan käyttöön. Alusta asti ajattelimme kuitenkin, että tällä voisi tehdä myös yritystoimintaa.
Tilausristeilyjen kipparina toimii Ville Söderman.
Kirkkaille vesille
Kun Södermanit tutustuivat Ollanketoon syksyllä 2021, yritysidea sai tuulta purjeisiin. Yritys päätettiin perustaa joulun aikoihin ja kesäkuun ensimmäisellä viikolla he veivät jo ensimmäiset asiakkaat vesille. Yrityksen perustamiseen he saivat apua YritysSalosta ja veneen varusteluun he saivat investointituen Leader Ykkösakselista.
– Kaikki on alkanut todella hyvin. Meillä on luonnikas tehtävänjako, jossa jokainen hoitaa oman osuutensa, mutta saa tarvittaessa apua ja tukea toisilta. On ollut kiva toimia yrittäjinä yhdessä, kommentoi Ollanketo.
– Ja vaikka meillä on koko ajan vastuu asiakkaista, niin onhan tämä ihan mahtavaa, että saa tehdä töitä vesillä, Ville Söderman jatkaa.
Ville Söderman ja Marjaana Ollanketo ovat veneilleet pikkulapsista asti omilla kotiseuduillaan: Söderman Särkisalossa ja Ollanketo Hangossa. Nyt he liikkuvat tutuilla kirkkailla vesillä Särkisalon, Taalintehtaan ja Hangon välillä asiakkaiden kanssa.
Kyytiin mahtuu 12 matkustajaa ja matkavauhti on kuusi solmua. Alueella on useita vierasvenesatamia, joten retkelle voidaan lähteä asiakkaan toivomasta satamasta tai vaikka mökkilaiturilta.
Matkustajat kyytiin ja menoksi!Aluksen valmistelua Taalintehtaalla.
Merellinen Salo vetää puoleensa
Salo on merellinen kaupunki, mutta ilman omaa venettä on hankala päästä tutustumaan sen kaikkiin saloihin. Kesällä 2022 asukkaita ja matkailijoita on kuitenkin viety vesille kahden uuden toimijan voimin. M/S Sabrina kuljettaa pieniä porukoita ja lisäksi M/S Nordepilla tehdään risteilyjä esimerkiksi Vuohensaaresta Mathildedaliin.
Ville Söderman, Katja Söderman ja Marjaana Ollanketo ovat unelmiensa työssä.
Salon Halikossa sijaitseva Hippo-arena on saanut lisää aitaa ympärilleen Leader Ykkösakselin tukemassa hankkeessa.
FC Halikko on kehittänyt Halikon asemalla sijaitsevaa Hippo-arenaansa jo neljän Leader-hankkeen avulla. Vanhan hiekkakentän tilalle tehtiin uusi tekonurmikenttä vuonna 2011. Vuonna 2016 kenttä sai led-valaistuksen ensimmäisenä ulkokenttänä Suomessa. Vuonna 2020 kentän toiseen päätyyn ja toiselle sivulle hankittiin huoltovapaa kolmilanka-aita ja vuonna 2022 saatiin uusi aita vielä metsän puoleiselle sivulle.
– Uusi aita on loistava, tosi nätti ja tukeva! Samalla sivulla oli aikaisemmin vanha ja huonokuntoinen aita, joka kaatui lopulta ilkivallan seurauksena. Uusi korkea aita tekee kentästä ryhdikkäämmän ja turvallisemman ja helpottaa toimintaa paljon, kun palloja ei enää tarvitse lähteä hakemaan tuolta pusikosta, kommentoi seura-aktiivi Merja Kaunisvaara.
Lisäksi hän kertoo, että aidasta on iloa myös frisbeegolfin harrastajille. Halikon asemalla ei ole frisbeegolfrataa, joten lajin harrastajat treenaavat Hippo-arenalla niinä aikoina, kun kenttä ei ole FC Halikon omassa käytössä. Myös alueen koulut ja päiväkodit hyödyntävät kenttää ahkerasti. Halikkoon rakennetaan koko ajan lisää asutusta, mikä nostaa kentän käyttöastetta entisestään.
Hippo-arenan vieressä on myös toinen kenttä ja alueella kiertää 800 metrin pituinen pururata.
Paljon suunnitelmia tulevaisuuden varalle
Kesällä 2022 päättyneessä hankkeessa oli tavoitteena tehdä aita myös toiseen päätyyn, mutta Venäjän hyökkäyssodan vuoksi rakentamisen kustannukset nousivat kevään aikana niin paljon, että viimeinen kallioon rajoittuva pääty jäi vielä aitaamatta.
– Teemme sen joskus myöhemmin ja riittää täällä puuhaa sen jälkeenkin. Haaveilemme vielä uudesta katsomosta ja pukuhuoneista, sillä vanha rakennus piti purkaa homeongelman vuoksi. Lisäksi olemme haaveilleet pienestä ulkokuntosalista, jossa vanhemmat voisivat kuntoilla sillä aikaa, kun lapset pelaavat. Ja frisbeegolfradalle olisi täällä myös kysyntää, sanoo Kaunisvaara.
Uusi kolmilanka-aita on huoltovapaa ja pysyy hyvänä noin 50 vuotta.
FC Halikko panostaa lapsiin ja nuoriin
FC Halikko perustettiin vuonna 2000 jalkapalloon ja futsaliin keskittyväksi harrasteseuraksi. Jalkapallon puolella seura keskittyy lapsiin ja nuoriin. Futsalin puolella menestystä on tullut sekä naisten että miesten sarjoissa.
– Meillä on perhefutista ihan pienille, sen jälkeen alkaa pallokoulu ja vasta sitten siirrytään tyttöjen ja poikien omiin joukkueisiin, Kaunisvaara kertoo.
– Tänä vuonna järjestämme myös Junnuliigaa 2009–2015 syntyneille torstaisin yhdessä Salon Wilppaan kanssa. Kevätkaudella me järjestimme 5v5-sarjojen pelit ja Wilpas järjesti 8v8-pelit. Syyskaudeksi vaihdamme toisin päin, hän jatkaa.
Junnuliigaan on tullut osallistujia Salon lisäksi myös kauempaa, esimerkiksi Aurasta, Hangosta ja Tammisaaresta.
– Ja paikalliset nuoret ovat saaneet Junnuliigan puhaltamisesta hyvän kesätyön!
Erityisesti varsinaissuomalaiseen makuun sopiva aromikas Antsun Sinappi on samaan aikaan makea ja sopivan väkevä! Nyt Perniön sinappitehtaalla kokeillaan Leader-tuen turvin, miten 60-luvulta peräisin oleva perinteinen resepti toimii kotimaisesta sinapista tehtynä.
Perniöläinen Jellow Factory on saanut Leader Ykkösakselilta 10 000 euron kokeilutuen kotimaisen sinapin kehittämiseen. Tällä hetkellä yritys valmistaa Antsun Sinappia vuonna 1963 tehdyllä reseptillä. Toiveissa olisi kuitenkin saada tuotteesta kotimainen, sillä se voisi olla valttikortti, jolla sinappi erottuisi edukseen kaupan sinappihyllyltä kymmenten kilpailijoiden joukosta.
Yrittäjät Jonas ja Taija-Leena Jokilehto ovat löytäneet Iisalmesta sinapin viljelijän, joka olisi avoin yhteistyölle salolaisten sopimusviljelijöiden kanssa. Perniöstä on jo löytynyt sinapista kiinnostuneita viljelijöitä.
– Hyvien siementen löytäminen tuntuu olevan tässä se vaikein asia. Sinapinsiementähän myydään paljon maanmuokkaukseen, mutta varsinaiseen sinapin valmistukseen siemeniä ei ole niin vain saatavilla. Lajikkeita on kyllä paljon. Ihan jo keltaista sinappia on useita eri lajikkeita ja sitten on vielä ruskeaa ja mustaa sinappia, Jonas Jokilehto kertoo.
Varsinainen viljely ei hänen tietojensa mukaan ole vaikeaa, jos hyvä siemen löytyy. Ja heidän tuotantoonsa riittäisi vielä aika pieni peltopinta-ala. Sen sijaan haastetta tulee olemaan siementen erottelussa, sillä pienikin määrä vihreitä siemeniä pilaa maun. Öljyisen kasvin jauhaminen hienoksi ei myöskään ole ihan yksinkertainen juttu.
– Nyt testaamme Iisalmen viljelijältä saatujen siementen makua ja toivomme, että se on hyvää!
60-luvulta tähän päivään
Antsun Sinapin resepti on peräisin Somerolta, jossa Anton Tapio piti aikanaan grilliä ja teki sen käyttöön omaa sinappia. Kun hän lopulta myi grillin seuraavalle yrittäjälle, sinapin resepti lähti Jokioisiin.
– Ostimme reseptiikan, koneet, laitteet ja kaluston vuonna 2019 ja siitä lähtien Antsun Sinappia on valmistettu Perniössä. Pääsimme Perniön Lihan vanhoihin tiloihin, eli makkaratehdas muuttui sinappitehtaaksi, kertoo Jonas Jokilehto.
Kun resepti siirtyi Jellow Factorylle, myös sinappipullon ilme uudistui.
Antsun sinappia on neljää eri makua.
– Halusimme antaa Antsulle uudet kasvot, joten teimme fiktiivisen ja retrohenkisen kasvokuvan yhteistyössä perniöläisen Anna-Liisa Salmelinin kanssa. Myynnissä on tällä hetkellä neljä eri makua: perinteinen, valkosipuli, konjakki ja chili. Antsulla on eri pulloissa aina hiukan erilainen ilme.
Nyt suunnitelmissa on tuoda markkinoille myös lasipurkki.
– Lasipurkin avulla uskomme saavamme uusia asiakkaita erityisesti pääkaupunkiseudulta. Ulkonäön lisäksi lasipurkissa on se etu, että sinapin voi jättää tönkömmäksi. Pullossa myytävästä sinapista pitää tehdä vähän löysempää, jotta sen saa hyvin ulos.
Eroon lisäaineista
Kotimaisuuden lisäksi Jellow Factory tekee tuotekehitystä saadakseen Antsun Sinapista lisäaineetonta.
– Alkuperäisessä reseptissä ei ole maitoa, kuten monissa muissa sinapeissa, joten se helpottaa työtä oleellisesti.
Myös lisäaineettomuuden uskotaan olevan hyvä myyntivaltti.
– Maku on kuitenkin se, mikä ratkaisee! Antsun Sinappi tunnetaan aika hyvin Varsinais-Suomessa ja Hämeessä, mutta jotta saisimme muualtakin asiakkaita, pitäisi lähteä maistattamaan tuotetta. Ensiostokselle on aina se korkein kynnys.
Leader-ryhmät maistelivat Antsun sinappeja erilaisten makkaroiden kanssa.
Monta rautaa tulessa
Jonas ja Taija-Leena Jokilehto ovat molemmat koulutukseltaan vaatesuunnittelijoita. Valmistuttuaan he perustivatkin oman vaatekaupan Salon keskustaan, mutta kun Nokia lopetti toimintansa Salossa vuonna 2012 ja keskusta hiljeni, oli pariskunnan aika keksiä jotain uutta.
– Ensin ostimme maatalousnaisten vanhan mehustamon, joka tuli meidän ulkorakennukseen. Sitten hankimme muutaman jäätelökioskin ja aloimme myydä niissä kesäisin Pappagallon jäätelöitä. Sinapin pariin päädyimme sattumalta, kun olimme ostamassa mehustamoon uusia laitteita. Samalla meille esiteltiin Antsun Sinappi ja päätimme ostaa myös sen.
Uusien yritysten lomassa pariskunta pitää edelleen myös kädentaitojaan yllä muun muassa verhoilemalla ja tekemällä puvustuksia teatteriin.
Teksti ja kuvat: Janica Vilen
Tiesitkö?
Kokeilutukea voidaan myöntää liiketoimintasuunnitelman mukaisten kokeilutoimenpiteiden toteuttamiseen uudelle tai toimivalle yritykselle korkeintaan 10 000 euroa. Lue lisää maaseuturahaston yritystukimuodoista:
