Kylien ja maaseudun oma festivaali KyläAreena antaa osallistujille verkostoja, ideoita ja koulutusta.
Suomen paikallistoimijat yhteen keräävä KyläAreena-tapahtuma järjestetään 31.8.-1.9. Salon Lehmirannan lomakeskuksessa. Tänä vuonna luvassa on mielenkiintoinen festivaalitapahtuma, joka kerää toistasataa paikalliskehittäjää Saloon kuten kyläkehittäjiä, asiantuntijoita, tutkijoita, maaseudun kehittäjiä, viestijiä ja päättäjiä.
KyläAreena sisältää muun muassa työpajoja, tutustumisretkiä, innostavia puheenvuoroja ja kyläkestit, jossa palkitaan muun muassa ansioituneita paikallistoimijoita, Suomen Vuoden kylä ja Vuoden Leader-hanke.
Työpajojen lisäksi osallistujilla on mahdollisuus tutustua lähialueen upeisiin, kiinnostaviin ja innostaviin kohteisiin. Osallistujat voivat ilmoittautumisen yhteydessä varata paikkansa jollekin ohjelmapaketin retkistä: kiinnostaako esimerkiksi Mathildedalenin ruukkihistoria, pyöräretki Perniön maalaismaisemissa tai Kiskon kirkonkylän kylätoiminta?
Tutustu ohjelmaan tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan tapahtumaan täältä. Ilmoittautuminen on auki 10.8. asti.
Varsinais-Suomen kyläpäivää vietettiin lauantaina 13. elokuuta Nousiaisten Valpperissa. Parituntisen juhlan aikana kuultiin puheita, päästiin opastetulle kierrokselle Valpperin urheilutalon ympäristöön ja nautittiin kakkukahvit Varsinais-Suomen Vuoden kylän 2022 kunniaksi. Maakunnan parhaan kylän kiertopalkinto siirtyi juhlan päätteeksi Nousiaisten Valpperista Maskun Askaisiin.
Valpperi on ottanut kaiken irti Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2021 -tittelistään. Voiton jälkeen kylän kehittäminen on jatkunut vähintään samalla intensiteetillä. Viimeisen vuoden aikana kyläläiset ovat remontoineet urheilutalon saunan ja rakentaneet sen yhteyteen kahden hengen majoitushuoneen matkailijoita varten. Kylälle on avattu omat nettisivut ja seuraavaksi tähtäimessä on saada kylän uudelle frisbeegofradalle SM-kisat.
– Valpperin kylän menestys on tuonut tunnettuutta koko Nousiaisten kuntaan, kiittelee kunnanjohtaja Teemu Heinonen omassa puheenvuorossaan.
Nousiaisten kunnanjohtaja Teemu Heinonen.
Valpperin kyläaktiivi Reima Rantanen iloitsee siitä, että Vuoden kylä -tittelin myötä Valpperi on päässyt myös Nousiaisten muiden asukkaiden suosioon. Naapurikylistä tullaan nykyisin entistä enemmän Valpperiin virkistymään: hiihtämään, uimaan, maastopyöräilemään, pelaamaan frisbeegolfia tai ihan vain viettämään aikaa laavulle.
– Ennen on tuntunut, että Valpperista on paljon lyhyempi matka Nousiaisten keskustaan kuin sieltä tänne. Nyt tilanne on alkanut kääntyä toisin päin, hän toteaa.
Reima Rantanen (oik.) aloitti kyläkierroksen Valpperin urheilutalon ovelta.Kyläkierroksella kurkattiin Valpperin urheilutalon saunaan, joka on juuri remontoitu. Edellinen remontti tehtiin vuonna 1956, kun presidentti Kekkonen kävi Valpperissa saunomassa.Kylän uimaranta on tuonut ihmisiä yhteen koko kesän.
Nuoret mukaan kylien kehittämiseen
Suomen Kylien nuorisojaoston Nina Kuusisto-Huuskonen piti juhlissa puheen, jonka aikana hän muistutti, miten tärkeää on ottaa nuoret mukaan kylien kehittämiseen. Valpperin kylän menestyksen takana onkin se, että siellä kaikenikäiset viihtyvät yhdessä. Esimerkiksi frisbeegolfrata rakennettiin kylään talkootyöllä niin, että ikäihmiset ja nuoret nikkaroivat heittopaikkoja yhdessä.
Juhlapuheen piti Suomen Kylien nuorisojaoston Nina Kuusisto-Huuskonen.
Kiertopalkinto jatkaa matkaansa Askaisiin
Kyläpäivä huipentui Vuoden kylän 2022 julkistukseen. Kilpailun voittajaksi selviytyi Maskun Askainen. Kunniamaininnan sai Pöytyän Heikinsuo ja erityispalkinto myönnettiin Maskun Niemenkulmalle.
– Askaisissa on vahva yhdessä tekemisen meininki, joka ilmenee monissa tapahtumissa, kuten perinteisillä Kurkkumarkkinoilla ja Marskin markkinoilla sekä uudemmissa lapsille suunnatuissa tilaisuuksissa. Yhdessä pidetään huolta kylätorista, Ritaripuistosta sekä Pikisaaren virkistysalueesta. Yhdessä on myös oltu barrikadeilla koulun ja muiden palveluiden puolesta, kertoo Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta.
Vuoden kylä -palkinnon kävivät vastaanottamassa Askaisten kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erika Kivirinta ja sihteeri Päivi Adamczak.
Kiertopalkinnon lisäksi Askaisten kyläyhdistys sai rahapalkinnon, jonka lahjoitti OP Vakka-Auranmaa. Kuvassa palkintoa luovuttaa pankinjohtaja Marjo Linnakoski.Vuoden kylä -kilpailun voittajakolmikon edustajat. Vasemmalla Maskun Askaisten edustus, keskellä Maskun Niemenkulman edustajat ja oikealla Pöytyän Heikinsuon edustaja.
Varsinais-Suomen Vuoden kylä -kilpailun kärkikolmikko on selvillä. Voittajaksi selviytyi Maskun Askainen. Kunniamaininnan sai Pöytyän Heikinsuo ja erityispalkinto myönnettiin Maskun Niemenkulmalle.
Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2022 julkistettiin lauantaina 13. elokuuta Varsinais-Suomen kyläpäivässä, jota vietettiin viime vuoden voittajakylässä eli Nousiaisten Valpperissa. Varsinais-Suomen Vuoden kylän valitsee vuosittain maakunnallinen kylätoiminnan kattojärjestö Varsinais-Suomen Kylät ry.
Kilpailun teemana oli tänä vuonna “Kylä tulevaisuutensa tekijänä”.
– Etsimme siis kylää, jolla on tulevaisuususkoa sekä halua ja kykyä vaikuttaa siihen, että kylä on elävä jatkossakin. Tämä kylä on aina hiukan etunojassa tulevaisuuteen ja kokeilee uusia toimintatapoja, kertoo Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta.
Voittovaasi lähti kyläjuhlasta suoraan Kurkkumarkkinoille
Askainen on entinen kunta, joka liitettiin vuonna 2009 Maskuun. Nykyinen Askaisten kylä on vanhaa kuntaa pienempi, sillä Livonsaaren ja Lempisaaren alueet liitettiin sittemmin Naantaliin. Kylällä on vajaat 1000 asukasta.
– Askaisissa on vahva yhdessä tekemisen meininki, joka ilmenee monissa tapahtumissa, kuten perinteisillä Kurkkumarkkinoilla ja Marskin markkinoilla sekä uudemmissa lapsille suunnatuissa tilaisuuksissa. Yhdessä pidetään huolta kylätorista, Ritaripuistosta sekä Pikisaaren virkistysalueesta. Yhdessä on myös oltu barrikadeilla koulun ja muiden palveluiden puolesta, kertoo Linkoranta.
Yhdessä tekeminen ei ole kuitenkaan pelkkää säilyttämistä, vaan Askaisissa asukkaat ja yhdistykset ovat aktiivisesti kehittämässä monia erityisesti matkailuun liittyviä palveluja yhdessä yrittäjien ja Museoviraston kanssa. Keskeiset matkailuvaltit ovat Louhisaaren kartano ja pyöräilijöitä vetävä Saariston rengastie.
Vetovoiman ohella Askaisissa on panostettu pitovoimaan eli asukkaiden juurruttamiseen. Tässä olennaisessa osassa on aktiivinen tiedottaminen paitsi somen, myös askainen.fi-sivuston ja Askastelaine-kylälehden kautta.
Askaisten kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erika Kivirinta (vas.), sihteeri Päivi Adamczak ja Nella Adamczak saivat kunnian vastaanottaa Vuoden Kylä -kiertopalkinnon. Hallituksen edustajat olivat pukeutuneet Askaisten kylän omiin paitoihin ja Kurkkumarkkinoiden lippalakkeihin.
Palkinnon kävivät vastaanottamassa Askaisten kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erika Kivirinta, sihteeri Päivi Adamczak ja uutta sukupolvea edustava NellaAdamczak.
– Vaikka kyläyhdistys jätti hakemuksen kilpailuun, niin tämä voitto on myös kaikkien muiden Askaisten yhdistysten ja toimijoiden ansiota. Ja siitä, miten hieno kylä Askainen on nyt, pitää kiittää ennen kaikkea niitä ihmisiä, jotka ovat kehittäneet kylää aktiivisesti ennen meitä, Erika Kivirinta sanoo kiitospuheessaan.
Varsinais-Suomen kyläjuhlasta voittajat lähtivät palkintovaasin kanssa suoraan samaan aikaan käynnissä olleille Askaisten Kurkkumarkkinoille, jossa oli koko kylä vastassa.
– Tätä tullaan juhlimaan kunnolla, voittajat hymyilevät.
Kunniamaininta Heikinsuolle
Pöytyän Heikinsuolle annettiin Varsinais-Suomen vuoden kylä -kisassa kunniamaininta.
– Heikinsuolla on aina ollut tekemisen meininki. Kylälle on vedetty omin voimin muun muassa vesihuoltoverkosto ja valokuitu. Kylällä on vilkasta yritystoimintaa ja runsaslukuinen nuori väki huomioidaan monia harrastusmahdollisuuksia tuottamalla, kyläasiamies kehuu.
Tulevaisuuteen kylällä katsotaan parhaillaan esimerkiksi suunnittelemalla toimintaa juuri lakkautettuun kyläkouluun ja vanhaan yläkoulukiinteistöön.
Heikinsuon kyläyhdistyksen aktiivit lakkautetun kyläkoulun edessä.
Erityismaininta Niemenkulmalle
Vuoden kylä -kilpailun erityismaininta annettiin Maskun Niemenkulman kylälle. Kylälle antaa erityispiirteen merellisyys. Luonto ja maisema on vaihtelevaa ja kylällä sijaitsee tunnettu Härmälän rotko. Myös kylän monet harrastusmahdollisuudet vievät veden äärelle.
– Erityismaininnan keskeinen syy on kylän pitkä historia Niemenkulman vanhan koulun säilyttämisessä kylän keskeisenä toimintakeskuksena. Tilaa käyttävät todella aktiivisesti monet yhdistykset ja muut toimijat ja onpa tiloissa taannoin ollut yritystoimintaakin. Vuonna 1967 lakkautettu koulu on hienossa kunnossa ja viime vuonna sen pihapiiriin rakennettiin hienot kuntoportaat, kyläasiamies perustelee valintaa.
Niemenkulman kyläyhdistyksen väkeä uusilla kuntoportailla, jotka rakennettiin vanhan kansakoulun viereen.
Vuoden kylä -kilpailun valinnat teki Varsinais-Suomen Kylät ry:n kokoama viisihenkinen raati, jossa Varsinais-Suomen Kylät ry:tä edustivat puheenjohtaja Henrik Hausen ja kyläasiamies Tauno Linkoranta. Mukana olivat myös Varsinais-Suomen liitosta Sami Heinonen, Haloo Maaseutu -hankkeen viestintäkoordinaattori Janica Vilen ja Eero Kaskela POP-pankista.
Varsinais-Suomen Vuoden kylä -kilpailun voittajat ovat vuosien varrella saaneet kiertopalkinnon ja hienon tittelin lisäksi paljon muutakin: uskottavuutta hankehakemuksiin ja kuntayhteistyöhön, iloa ja yhteisöllisyyttä kyläläisten keskuuteen sekä uusia kontakteja ja kylämatkailijoita.
Vuoden kylä -kilpailua on Varsinais-Suomessa järjestetty nykyisessä muodossa jo 20 vuotta. Alun alkaen valinnasta vastasi Varsinais-Suomen Liitto, mutta vuonna 2002 kilpailua alkoi järjestää Varsinais-Suomen Kylät ry.
Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkorannan (kuvassa keskellä) mukaan voittajakylät ovat aina saaneet paljon julkisuutta, mutta muitakin vaikutuksia on ollut. Monissa kylissä palkinto on esimerkiksi vauhdittanut yhteistyötä kunnan kanssa ja lisännyt tunnettuutta matkailijoiden keskuudessa.
– Aika moni kylä on laittanut esille kyltin, jossa lukee, että me olemme Varsinais-Suomen vuoden kylä ja sitä kautta ihmiset osaavat pysähtyä katsomaan, että mikäs paikka tämä oikein on!
Linkorannan mukaan palkitut kylät ovat olleet aina ylpeitä ja otettuja saamastaan tunnustuksesta ja usein se on tuonut jopa lisää intoa kehittää kylää eteenpäin.
– Vaikka on joskus niinkin käynyt, että olemme myöntäneet Vuoden kylä -palkinnon ja heti seuraavana vuonna kylältä on lakkautettu koulu, muistelee Linkoranta.
Kaikissa viimeisen 20 vuoden aikana palkituissa kylissä on kuitenkin edelleen aktiivista kylätoimintaa.
– Kilpailussa on joka vuosi eri teema, mutta voittajakyliä yhdistää se, että niissä kaikissa asioita on tehty yhdessä. Tätä palkintoa ei jaeta yhden henkilön projekteille, vaikka ne olisivat kuinka hienoja, sanoo Linkoranta.
Haara-Onkijoella panostetaan perinteisiin
Haaran-Onkijoen kyläyhdistyksen rahastonhoitaja Aimo Knuutila on ollut mukana kaikissa yhdistyksen näytelmissä. Kuvassa hän selaa Eila Nummilan tekemää leikekirjaa kyläyhdistyksen vaiheista. “Materiaalia on jo niin paljon, että tästä pitäisi tehdä oikea historiikki!”
Haaran ja Onkijoen kyläkeskittymä Loimaalla on panostanut maaseudun perinteiden ylläpitämiseen, ja juuri perinneosaaminen toi kylälle Varsinais-Suomen vuoden kylän tittelin vuonna 2002. Elokuisia perinnepäiviä työnäytöksineen on vietetty vuodesta 1996 alkaen, mutta vuosina 2001 ja 2002 kylä ylitti jo useamman median uutiskynnyksen, kun siellä järjestettiin perinnehäitä 1850-luvun tunnelmissa.
– Ketään ei siis virallisesti vihitty, mutta hääparia näytelleet nuoret tuotiin juhliin hevosvaljakolla ja sitten päästiin seuraamaan vihkimistä juuri niin kuin se aikanaan 1850-luvulla tapahtui, kertoo kyläaktiivi ja paikallinen maanviljelijä Aimo Knuutila.
Juhliin tulivat lähes kaikki kyläläiset, mutta varsinaisia vuorosanoja oli vain muutamille: hääparille, papille, sulhasen puhemiestä näytelleelle Aimo Knuutilalle ja parille kuokkavieraalle.
Idean perinnehäistä saivat Eila Nummila ja Tuula Launonen. Kun muutkin innostuivat ajatuksesta, he ottivatkin maakunta-arkistosta selvää kaikesta sen ajan häihin liittyvästä: tarjoilusta, vaatetuksesta, puheista, häätalon koristelusta ja kutsuvieraslistasta.
– Muutama taitava emäntä ompeli meille kaikille vaatteet paikallisen Ritva Rastaan johdolla. Asuja tehtiin yhteensä noin 60: kartanon väelle, talollisille, tilallisille, rengeille, piioille, kuokkavieraille ja keittiön väelle.
Vieraita näyttelevät kyläläiset olivat käyneet häitä varten tapakurssin. Kaikki siis tiesivät, miten niiataan, kumarretaan ja käyttäydytään. Hääjuhlaan tuli vielä kylän ulkopuoleltakin parisataa katsojaa, jotka saivat myös asettua juhlavieraiden rooliin. Tarjolla oli ajan tavan mukaan klimppisoppaa ja ohjelmassa puheita ja tanssia!
– Ja siitä se sitten lähti! Sen jälkeen olemme esittäneet muun muassa Savioopperan, jonka kirjoitti loimaalainen Pirkko Jaakkola. Saimme projektiin apurahan ja ammattiohjaajan Helsingistä.
Saviooppeeraa seurasi näytelmä Saviseutuni soi, jonka kanssa Haaran-Onkijoen kyläyhdistys voitti harrastajateattereiden Suomen mestaruuden vuonna 2010. Vuonna 2012 esitettiin Savisoitto ja vuonna 2016 pidettiin kylän yhteinen Kevätjuhla, jossa oli koottuna koulumuistoja kolmelta eri vuosikymmeneltä. Tänä vuonna kyläyhdistys esittää näytelmän paikallisen Viljo Marttilan elämästä hänen itsensä säveltämän musiikin tahtiin. Puutarhurin valssi saa ensi-iltansa syksyllä 2022.
Vuoden kylä -palkinnosta on aikaa jo 20 vuotta, mutta kilpailun voitto muistetaan ja sitä arvostetaan kylällä edelleen.
– Ilman kyläpalkintoa ei näytelmäharrastuskaan mahdollisesti olisi saanut jatkoa, Knuutila pohtii.
– Aina kun aloitamme uuden projektin, muistamme olla ylpeitä haaralaisia. Ei niin, että menestys olisi noussut päähän, vaan niin, että yritämme aina parhaamme mukaan lunastaa uudelleen sen hyvän maineen, jonka olemme aikaisempina vuosina saaneet luotua.
Haaran-Onkijoen kyläyhdistys rekisteröitiin vuonna 1999, kun yhdistys remontoi käyttöönsä vuodelta 1945 peräisin olevan rintamamiestalon. Vuonna 2001 kylätalon viereen valmistui Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tuella rakennettu Pääskynpesä, jossa on tilaa järjestää tansseja ja teatteria. Vuonna 2016 kylätalon pihalle valmistui Leader-tuella tehty leikkipaikka ja tämän vuoden näytelmääkin tehdään Leader-tuen turvin. Kylällä asuu noin 300 ihmistä ja joka vuosi järjestetään jotain yhteistä tekemistä yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi.
Varsinais-Suomen kyläpäivää vietetään 13.8.
Valpperilaiset puhaltavat yhteen hiileen. Parasta kylässä on heidän mukaansa kyläkoulu, liikuntamahdollisuudet ja yhteishenki.
Vuoden kyläksi palkitseminen tuo maineen ja kunnian lisäksi myös vastuuta. Voittajakylä järjestää aina seuraavan vuoden Varsinais-Suomen kyläpäivän, jossa palkitaan taas uusi voittaja. Vuoden 2022 kyläjuhlaa vietetään vuoden 2021 kylässä, Nousiaisten Valpperissa lauantaina 13. elokuuta.
Valpperissa vuoden kylä -titteli on lisännyt kylän kiinnostavuutta erityisesti matkailijoiden keskuudessa. Urheilutalon ympäristössä on muun muassa maastopyöräreitti, frisbeegolfrata, hiihtoladut, patikointireittejä, kuntoportaat, laavu ja uimapaikka. Täksi kesäksi sinne rakennettiin vielä majoitustilaa.
– Jonkun verran olen ihan kuullut, että retkeilijät ovat koukanneet Valpperiin palkinnon vuoksi, mutta toki täällä on nyt tapahtunut niin paljon, että on vaikeaa arvioida, kuinka iso osa kiinnostuksesta johtuu palkinnosta. Meillä on nyt niin aktiivinen porukka kasassa, että kaikkea uutta tapahtuu koko ajan, joten uskon, että väkeä kävisi joka tapauksessa, kommentoi alueella ruokapalveluyrittäjänä toimiva Päivi Lehtonen (kuvassa vasemmalla).
Vuoden kylä 2011 edisti kulttuuria!
Uudenkartanon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Markkula ja tiedottaja Eija Eloranta yhdistyksen pyörittämässä Lystmettässä.
Uudenkartanon kylä valittiin Varsinais-Suomen vuoden 2011 kyläksi. Silloin kilpailussa oli teemana kulttuuri ja siihenhän juuri Uudenkartanon kylässä panostetaan. Kyläyhdistys pyörittää Himolan teatteria, jolla on vuodessa kolme ensi-iltaa.
– Se oli meidän isolle ja sitoutuneelle talkooporukalle hieno kiitos. Kun kävimme hakemassa pystin Teijolta, täällä sattui olemaan juuri vuosittaiset Yrittäjien tanssit ja koko kylä koolla. Oli kyllä hieno tunne tulla palkinnon kanssa kotiin! Se kohotti tunnelmaa ja motivoi ihmisiä osallistumaan taas seuraaviin talkoisiin, kyläyhdistyksen tiedottaja Eija Eloranta muistelee.
Eloranta itse on muuttanut kylälle rakkauden perässä ihan muualta, mutta tunsi heti tulleensa kotiin.
– Muistan edelleen, miten minua tultiin heti pyytämään mukaan kyläyhdistyksen toimintaan. Se tuntui tosi ihanalta! Arvostin paljon sitä, miten kyläläiset ottivat uuden asukkaan vastaan, Eloranta kertoo.
Kylän hyvä yhteishenki syntyykin ennen kaikkea ystävällisyydestä. Ja ystävällisyyden luoma yhteishenki näkyy myös numeroissa: Uudenkartanon kylässä on noin 530 kotitaloutta ja kyläyhdistyksessä on noin 370 jäsentä.
Palkinto antoi intoa kehittää Asmandiaa eteenpäin
Mynämäen Asemanseudun Kylät ry:n tiedottaja Kari Mäkelä Asmandiassa kesällä 2020.
Vuonna 2014 vuoden kyläksi valittiin kansainvälisessä yhteistyössä kunnostautunut Mynämäen Asemanseutu.
– Me olimme juuri silloin tehneet taideyhteistyötä ranskalaisten toimijoiden kanssa ja Asmandiaan oli tehty jo ensimmäiset luontopolut. Vuoden kylä -palkinnosta saimme lisää intoa ja sellaista omanarvontuntoa, jonka avulla kehtasimme taas tuputtaa asiaamme eteenpäin, naurahtaa kyläyhdistyksen tiedottaja Kari Mäkelä.
Palkinnon jälkeen Asmandiaksi nimetty kylän yhteinen ulkoilualue on kehittynyt paljon. Alueella on toteutettu useampia eri Leader-hankkeita ja muita projekteja.
– En usko, että Asmandiaa olisi lähdetty samalla tavalla brändäämään ilman palkintoa. Siitä saimme intoa pitää aluetta kunnossa ja kehittää sitä eteenpäin. Nyt olemme mukana Ravakan EkoTeko-hankkeessa ja suunnittelemme taas seuraavaa kansainvälistä hanketta irlantilaisten kanssa, Mäkelä kertoo.
Varsinais-Suomen kyläkilpailun voittaja edustaa maakuntaa aina seuraavassa valtakunnallisessa vuoden kylä -kilpailussa. Vuonna 2016 Varsinais-Suomen kilpailun voittanut Taalintehdas pokkasi valtakunnallisesta kilpailusta kakkossijan.
Taalintehdas on entisen Dragsfjärdin kunnan keskustaajama. Kun Dragsfjärd teki kuntaliitoksen vuonna 2009 Kemiön ja Västanfjärdin kanssa, myös Taalintehtaalla alettiin pohtia alueen identiteettiä uudelleen.
– Vuonna 2012 perustimme kyläyhdistyksen, joka panostaa siihen, että kylällä on yhteistä tekemistä ja tapahtumia, kertoo alusta asti kyläyhdistyksen puheenjohtajana toiminut Leif Lindgren.
– Tänä vuonna vietämme yhdistyksen 10-vuotisjuhlia järjestämällä tapahtumia joka kuukausi. Kesä-, heinä- ja elokuun aikana on jopa kuusi tapahtumaa. Saamme jatkuvasti palautetta siitä, miten paljon nämä tapahtumat merkitsevät ja se antaa meille energiaa lähteä tekemään aina seuraavaa, hän jatkaa.
Parhaista tapahtumista on tehty vuosittaisia perinteitä. Jokavuotiseen ohjelmistoon kuuluu esimerkiksi joulutapahtuma, unikeon päivä ja muinaistulien yö. Kylän tapahtumien keskipisteenä toimii tori, johon yhdistys on rakentanut hyvän esiintymislavan. Taalintehtaan tapahtumat ovatkin tunnettuja elävästä musiikista.
Vuonna 2016 saatu vuoden kylä -titteli oli paikallisille iso juttu.
– Kuntakin oli siitä niin iloinen, että tuli tarjoamaan kuohuviinit meidän hallituksen kokoukseen ja teetti voiton kunniaksi t-paitoja, muistelee Lindgren.
Kilpailun kautta Taalintehtaan väki tutustui myös Varsinais-Suomen Kylät ry:n toimintaan.
– Sen jälkeen yhteydenpitoa on ollut paljon ja osallistumme joka vuosi esimerkiksi Avoimet kylät -päivään!
Märynummi sai tunnustuksesta vipuvartta kyläkoulukeskusteluun
Laura Merivirta Märynummen frisbeegolfradalla kesällä 2020.
Vuonna 2018 Varsinais-Suomen vuoden kyläksi valittiin Salon Märynummi, jossa oli juuri käynnissä keskustelut kylän koulun ja päiväkodin tulevaisuudesta.
– Vuoden kylä -titteli oli hyvä signaali Salon kaupungin suuntaan. Siitä saimme uskottavuutta, kun perustelimme, miksi tänne tarvitaan uusi koulu ja päiväkoti, kertoo Märynummen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Laura Merivirta.
Uusi koulu ja päiväkoti saatiin lopulta käyttöön syksyllä 2021.
– Olemme kyllä ratsastaneet sillä tittelillä ihan koko rahan edestä! Sitä on pystynyt hyödyntämään monissa tilanteissa.
Märynummessä on hyvä yhteishenki ja aktiivista kylätoimintaa. Yhteinen lampi pidetään talkootyöllä puhtaana ja Leader-hankkeitakin on toteutettu jo useampia. Nyt Märynummeen on saatu myös uusia tontteja tarjolle ja sairaalan alueelle tehdään uutta kaavaa.
Voittajakylät vuosilta 2002–2021. Vuoden 2022 kilpailun voittaja julkistetaan elokuussa.
Varsinais-Suomen Kylät ry on valinnut Nousiaisten Valpperin kylän Vuoden 2021 varsinaissuomalaiseksi kyläksi. Vuoden kylä -tittelin lisäksi kilpailussa jaettiin tänä vuonna kunniamaininta Nauvon kirkonkylälle ja erityispalkinto Paimion Sahan seudun alueelle. Palkinnot jaettiin Varsinais-Suomen Kyläpäivän yhteydessä sunnuntaina 11. heinäkuuta Salon Hajalassa.
Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2021 on Nousiaisten Valpperi, joka on viime vuosina kokenut melkoisen muodonmuutoksen: Kylään rakennettiin vuonna 2015 uusi kyläkoulu, jossa opiskelee kolmisenkymmentä lasta. Pari vuotta sitten remontoitiin urheilutalo, jonka läheisyyteen on nyt kunnostettu uimapaikka ja sauna, jotka palvelevat ympäri vuoden. Uudella kodalla voi nauttia kesäviikonloppuisin paikallisen nuoren pyörittämän kotakahvilan herkuista ja muina aikoina syödä omia eväitä. Valpperiin on hiljattain tehty myös ÄssäMix-kenttä, juoksuportaat, rantalentopallokenttä, frisbeegolfrata ja 10 km mittainen maastopyöräreitti, jota laajennetaan pian toisetkin 10 km.
Ennestään kylällä on maankuulu latuverkosto, ja myös Nousiaisten kunnan virkistysalue Rantapiha Kurjenrahkan kansallispuistossa on Valpperin aluetta. Koulun vanhempainyhdistys jäädyttää luistelukenttää talkoilla ja kesäisin kylän lapset kokoontuvat pelaamaan jalkapalloa. Myös leikkikenttä pidetään kunnossa talkoovoimin.
Työ liikunnan ja urheilun parissa on Valpperissa ollut pitkäjänteistä, mutta moni asia on kulminoitunut juuri vuoteen 2021. Eikä kaikki suinkaan tähän lopu. Elokuussa luvassa on vielä Valpperin uuden maastopyöräreitin ensimmäinen MTB-tapahtuma, josta odotellaan samanlaista menestystä kuin Valpperin tunnetuista hiihtokilpailuista. Lisäksi kyläläiset kokoavat parhaillaan Valpperille verkkosivuja, jotta muutkin kuin kyläaktiivit saavat tietoa uusista palveluista.
Valpperin urheilutalon (kuvassa oikealla) ympäristö on kokenut viime vuosina kunnon muodonmuutoksen, joka alkoi kyläkoulun (punainen rakennus kuvan taka-alalla) rakentamisesta vuonna 2015. Nyt alueella on suosittujen hiihtolatujen lisäksi muun muassa maastopyöreitti, kota, kuntoportaat, uimapaikka ja sauna.
Sukupolvet yhteistyössä
Vuoden kylä -kilpailun raatia ilahdutti erityisesti se, miten Valpperissa talkoillaan yhdessä monen sukupolven kesken. Esimerkiksi frisbeegolfradan avauspaikkojen pohjia nikkaroitiin talvella paikallisten eläkeläisten ja teinien kesken ja sama porukka lähti kevään tullen talkoisiin maastoon.
– Huomionarvoista on, että esimerkiksi maastopyörävuokraamoa ja kotakahvilaa pyörittävät 4H-nuorten yritykset, toteaa Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta.
Kylällä asuva kuuden lapsen äiti ja vanhempainyhdistyksen aktiivi Heidi Sukari pitää kyläkoulua Valpperin sydämenä.
– Meidän lapsilla on koulumatkaa 900 metriä. Jos kyläkoulua ei olisi, pitäisi matkustaa bussilla 15 kilometrin päähän. On todella harvinaista, että vielä johonkin tehdään uusi kyläkoulu, kun muualta niitä päin vastoin lakkautetaan, hän kommentoi.
Lisäksi hän on iloinen kylän liikuntamahdollisuuksista.
– Meidänkin alakouluikäisiä lapsia saa oikein hakemalla hakea kotiin välillä syömään. Jos tällaisia puitteita ei olisi, moni lapsi saattaisi jäädä yksin kotiin pelaamaan puhelimellaan, Sukari jatkaa.
Valpperilaiset puhaltavat yhteen hiileen. Parasta kylässä on heidän mukaansa kyläkoulu, liikuntamahdollisuudet ja yhteishenki.
Testamentti vauhditti yhteistyötä
Kylällä asuvan Markku Arvolan mukaan juurisyy siihen, miksi Valpperi on nyt kehittynyt niin paljon, on Erkki Peltolan testamentti, jonka kautta saatiin varoja Valpperin kehittämiseen. Testamenttivaroista perustettiin vuonna 2018 Valpperin kehittämisrahasto, joka käyttää varoja testamentin ehtojen mukaisesti pitkäjänteisesti Valpperin kylän hyväksi.
– Se on edesauttanut yhteistyötä koulun, paikallisten yhdistysten ja kylän asukkaiden välillä. Viimeisen vuoden aikana on saatu yhteistyöllä paljon aikaan, Arvola kiittelee.
Kylähenki oli kuitenkin kohdillaan jo ennen testamenttia. Tiistaisin pidettävä kyläkahvila on tuonut ihmisiä yhteen – samoin niin ikään tiistaisin järjestettävä nuorisosähly. Perhepartio tarjoaa toimintaa jo alle kouluikäisille ja talkootyössä ihmiset ovat tulleet hyviksi ystäviksi.
Valpperin valkea ihme!
Viime vuosina Valpperiin on tullut paljon uusia mahdollisuuksia kesälajien harrastamiseen, mutta hiihto oli kuitenkin se, mistä kaikki alkoi. Valpperin hiihtoladuilla riittää mäkiä ja haastetta!
– Täällä puhutaan Valpperin valkeasta ihmeestä. Vieressä olevat isot suot luovat tänne vilpoisen pienilmaston, minkä vuoksi täällä on aina hiukan parempi lumitilanne kuin muualla, selittää kylällä asuva Päivi Lehtonen.
Hänkin on omalta osaltaan vaikuttanut kylän elinvoimaan, sillä koronan alkaessa hän perusti kotiinsa Take away -kioskin, josta Kuhankuonon retkeilijät voivat napata lämmintä ruokaa mukaansa.
Nauvon kirkonkylälle kunniamaininta
Nauvon kirkonkylä eli Nagu Kyrkbacken tuli Vuoden kylä -kisassa toiseksi ja saa näin ollen kunniamaininnan.
– Yhteisellä tekemisellä ja yhteistyöllä Nauvon kirkonkylästä on tullut erinomaisen vetovoimainen kyläkeskus Paraisilla. Yritysvetoisten palveluiden, kuten vierasvenesataman, ohella yhdistykset ovat järjestäneet jo pitkään suosittuja tapahtumia, jotka houkuttelevat väkeä kauempaakin, Tauno Linkoranta perustelee valintaa.
Yhdistysyhteistyön yksi keskeinen uroteko on ollut Kunnantuvan pelastaminen ja kunnostus.
– Kuusi yhdistystä perusti tätä varten yhteisen Föreningen Kommunalstugan i Nagu rf:n, joka kehittää tilasta kylän olohuonetta. Nauvo on tullut tutuksi myös tuloksekkaasta maahanmuuttajien kotouttamistyöstä, Linkoranta jatkaa.
Kyläläisten yhdessä remontoima Kunnantupa on keskeinen paikka Nauvon kirkonkylässä. Kyläaktiivi Mikael Aalto kertoo, että remontin myötä tuvassa on nyt muun muassa parempi keittiö, uusi sähköjärjestelmä, ilmalämpöpumppu ja hyvä kokousjärjestelmä yhdistysten kokouksia varten.
Erityispalkinto Paimion Sahan seudun alueelle
Vuoden kylä -kisan erityismaininta päätettiin antaa Paimion Sahan Seudun alueelle.
– Hakemuksen lähettänyt Aikuisten Olohuone ry haastoi hienosti miettimään, mikä oikeastaan on kylä. Paimiossa Sahan Seudun alue oli sahan loppumisen jälkeen 1986 pitkään hylättynä. Kaupunki päätti kuitenkin vuonna 2011 kunnostaa alueen Jokipuiston virkistysalueeksi, kertoo Linkoranta.
Sittemmin alueesta on tullut keskeinen kokoontumis- ja virkistyspaikka. Siellä voi kuntoilla ja ulkoilla ja yhdistykset järjestävät siellä tapahtumia. Olennainen osa aluetta on naapuruston hieno pientalomiljöö, jossa vanhoja omakotitaloja ja huviloita on kunnostettu pieteetillä. Myös Joulukujana tunnettu Postinkuja kuuluu alueeseen, samoin kuin Työväentalo Isku, jota on kunnostettu Tapahtumatalo Iskuksi yksityishenkilön voimin vuodesta 2017 lähtien.
Paimioon 1889 perustetun Sahan rannassa on nykyisin Paimion Jokipuisto, jossa on muun muassa petankkikenttä, pulkkamäki, grillikatos, ulkokuntosali, kuntoportaat ja laituri.
Jo 20 kylää palkittu
Valpperi on Vuoden kylä -kilpailun 20. voittaja. Aikaisemmat palkinnot ovat saaneet Salon Hajala (2020), Kemiönsaaren Västanfjärd (2019), Salon Märynummi (2018), Loimaan Virttaa (2017), Taalintehtaan Dalsbruk (2016), Uudenkaupungin Pyhämaan Luoto (2015), Mynämäen Asemanseutu (2014), Sauvon Karuna (2013), Naantalin Livonsaari (2012), Pöytyän Uusikartano (2011), Salon Teijon alue (2010), Someron Häntälä (2009), Yläneen Tourula-Keihäskoski (2008), Taivassalon Vehas (2007), Someron Kultela (2006), Laitilan Untamala (2005), Loimaan Niinijoki (2004), Kiskon Aijala-Kaukuri (2003) ja Loimaan Haara-Onkijoki (2002).
Tänä vuonna kilpailun teemana oli Taitava kylä. Tällaisella kylällä hallitaan jokin asia tai asiat erityisen hyvin. Kylä kenties jopa tunnetaan muualla tästä taidostaan. Taitoa myös välitetään kylässä uusille toimijoille.
Vuoden 2021 valinnat teki Varsinais-Suomen Kylät ry:n kokoama kuusihenkinen raati, jossa Varsinais-Suomen Kylät ry:tä edustivat yhdistyksen puheenjohtaja Sami Tantarimäki sekä kyläasiamies Tauno Linkoranta ja kyläaktivaattori Joonatan Stenwall. Mukana olivat myös Varsinais-Suomen liitosta Sami Heinonen, Haloo Maaseutu -hankkeen tiedottaja Janica Vilen ja Eero Kaskela Osuuspankista.
Varsinais-Suomen Kylät ry yhteistyökumppaneineen etsii jälleen uutta Varsinais-Suomen vuoden kylää. Teemana on tänä vuonna Taitava kylä.
Varsinais-Suomen Kylät ry etsii kylää, joka voi väittää olevansa erityisen hyvä jossain kylätoiminnan osa-alueessa – tai vaikka useammassakin. Taitavuutta voi olla vaikkapa kylän eri-ikäisten asukkaiden mukaan saaminen, jonkin tapahtuman järjestäminen, yhteistyö kunnan kanssa, kylän maiseman tai kylätalon ylläpito, paikallisen kulttuurin hyödyntäminen tai jokin ihan muu asia. Kylä kenties tunnetaan juuri tästä taidostaan, se on jopa profiloitunut sen kautta.
Taitavin kylä tullaan palkitsemaan Varsinais-Suomen vuoden kyläksi kesän loppupuolella. Palkinto jaetaan maakunnallisessa kylätoimintapäivässä Salon Hajalassa, joka palkittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi 2020.
Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta ottaa hakemuksia vastaan 1.6.2021 asti. Hakemuksia toivotaan ensisijaisesti sähköpostitse: tauno.linkoranta@vskylat.fi, mutta myös postin kautta voi osallistua: Varsinais-Suomen Kylät ry, c/o ProAgria, Artturinkatu 2 A 67, 20200 Turku.
Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee kuvailla kylä (asukasmäärä, sijainti, alueen yhdistykset ja muut keskeiset toimijat yms.) sekä kertoa kylän toiminnasta. Kyse on nimenomaan kylien – ei vain kyläyhdistysten – kilpailusta eli kaikkien kylän yhdistysten, seurojen ja järjestöjen toiminta huomioidaan.
Keskeisiä kysymyksiä ovat:
• millaisia taitoja kylänne toimintaan liittyy ja miten niitä välitetään eteenpäin? • millaista yhteistyötä kylällä tehdään yhdistysten kesken ja ulospäin? • miten suunnitelmallista toiminta on? • miten kylä on hoitanut viestinnän (oma lehti, infokirje, ilmoitustaulu, kotisivut, some tms.)?
Kyläkilpailuraati tutustuu hakemusten perusteella muutamiin kyliin paikan päällä tämän hetken suunnitelman mukaan kesäkuussa, koronavarauksella mahdolliset rajoitteet huomioiden.
Lisätietoja kilpailusta antaa kyläasiamies Tauno Linkoranta, 044 303 9990, 044 533 4750, tauno.linkoranta@vskylat.fi.
Aikaisempien vuosien voittajat:
2020 Hajala, Salo
2019 Västanfjärd, Kemiönsaari
2018 Märynummi, Salo
2017 Virttaa, Loimaa
2016 Dalsbruk, Taalintehdas
2015 Pyhämaan Luoto, uusikaupunki
2014 Asemanseutu, Mynämäki
2013 Karuna, Sauvo
2012 Livonsaari, Naantali
2011 Uusikartano, Pöytyä
2010 Teijon alue, Salo
2009 Häntälä, Somero
2008 Tourula-Keihäskoski, Yläne
2007 Vehas, Taivassalo
2006 Kultela, Somero
2005 Untamala, Laitila
2004 Niinijoki, Loimaa
2003 Aijala-Kaukuri, Kisko
2002 Haara-Onkijoki, Loimaa
Artikkelikuva on otettu viime vuoden voittajakylässä Salon Hajalassa. Kuvassa etualalla on kyläyhdistyksen silloinen puheenjohtaja Pasi Lehti. Kylä osoitti erityistä taitoa vanhan kyläkoulun yläkerran remontoinnissa, vanhojen ikkunoiden ja pintojen entisöinnissä sekä talkoiden organisoimisessa. Lue lisää Hajalan viime vuotisesta voitosta klikkaamalla tästä!
Varsinais-Suomen Kylät ry yhteistyökumppaneineen etsii jälleen uutta Varsinais-Suomen vuoden kylää. Teemana on tänä vuonna ”Kokeileva kylä”.
– Etsimme siis kylää, joka on viimeisen kahden vuoden aikana esimerkiksi aloittanut jonkin uuden toimintamuodon, hankkinut ja/tai korjannut itselleen tilan tai kiinteistön, lähtenyt digiloikkaan, etsinyt uusia yhteistyömuotoja, kehittänyt kylämatkailua tai vaikka uuden tapahtuman – tai tehnyt jotain ihan muuta. Olennaista on se, että kylällä on päätetty kokeilla jotain uutta, Varskinais-Suomen Kylät ry kertoo kriteereistä.
Raati kiinnittää huomiota siihen, miten kokeilu eroaa kylän perinteisestä toiminnasta, onko kokeilua tehty yhteistyössä kumppaneiden kanssa, miten suunnitelmallista kylän toiminta on ja millaisia suunnitelmia kylällä on tuleville vuosille. Lisäksi arvioidaan, miten kylä on hoitanut viestinnän.
Viime vuonna kilpailun voitti Kemiönsaaren Västanfjärd. Vuonna 2018 voiton vei Salon Märynummi ja vuonna 2017 Loimaan Virttaa.
Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee kuvailla kylä (asukasmäärä, sijainti, alueen yhdistykset ja muut keskeiset toimijat yms.) sekä kertoa kylän toiminnasta. Kyse on nimenomaan kylien – ei vain kyläyhdistysten – kilpailusta, eli kaikkien kylän yhdistysten, seurojen ja järjestöjen toiminta huomioidaan. Kyläkilpailuraati tutustuu hakemusten perusteella muutamiin kyliin paikan päällä elokuun alkupuolella.
Hakemukset lähetetään Varsinais-Suomen kyläasiamiehelle 26.6.2019 mennessä. Mieluiten sähköpostitse: tauno.linkoranta@vskylat.fi, mutta myös postin kautta voi osallistua: Varsinais-Suomen Kylät ry, c/o ProAgria, Artturinkatu 2 A 67, 20200 Turku.
Varsinais-Suomen vuoden kylä palkitaan maakunnallisen kylätoimintapäivän yhteydessä elokuun lopulla (koronavarauksella).
