Viestintäfoorumin teemoja olivat sosiaalinen media ja saavutettavuus. Yhteensä tilaisuudessa kuultiin neljä puheenvuoroa, joista kaksi olivat koulutuksia.
Haloo maaseutu! -viestintähankkeen viimeinen viestintäfoorumi järjestettiin keskiviikkona 23.8.2023 Loimaalla Novidan Turuntien oppilaitoksessa. Aamupäivän aikana tilaisuuden ohjelmassa oli sosiaalisen median käyttö hankeviestinnässä ja Loimaan maaseutupalvelujen toiminta ja viestintä. Iltapäivällä vuorossa oli kaksi koulutusta: ensimmäinen koski saavutettavuutta ja toinen maaseutubrändin käyttöä viestinnän tukena.
Omat vahvuudet käyttöön somessa
Tilaisuus alkoi sukelluksella hankeviestinnän ja nimenomaan sosiaalisen median maailmaan, jonne osallistujat johdatti ProAgria Länsi-Suomen matkailu- ja ruoka-asiantuntija Janita Kylänpää. Hänen mukaansa sosiaalinen media antaa hankkeissa muun muassa mahdollisuuden vaikuttaa isosti, se lisää näkyvyyttä ja auttaa lisäksi jäämään ihmisten mieleen. Lisäksi somea voi tehdä missä ja milloin vain: Kylänpää on itse esimerkiksi tuottanut sisältöä someen esimerkiksi vehnäpelloilla, tapahtumissa ja nuotion äärellä metsässä.
Kylänpään mukaan jokainen voi sosiaalisessa mediassa hyödyntää omia taitojaan. Lisäksi on tärkeää miettiä oman sisällön kohderyhmät ja käytettävät kanavat.
– Somelle on myös annettava aikaa, eikä tiliä saisi unohtaa, hän kertoo.
Sosiaalisen median kanavat tarjoavat myös erilaisia työkaluja, joita kannattaa Kylänpään mukaan hyödyntää: julkaisuja voi esimerkiksi ajastaa.
Janita Kylänpää piti puheenvuoron sosiaalisen median käytöstä hankeviestinnässä.
Loimaan maaseutupalvelut viestii sähköisesti ja perinteisesti
Viestintäfoorumi jatkui Loimaan maaseutupalvelujen puheenvuorolla, jonka piti johtava maaseutuasiamies Markku Paija. Loimaan yhteistoiminta-alue on perustettu vuonna 2013, ja siihen kuuluu Varsinais-Suomen alueella Loimaan, Pöytyän ja Oripään kunnat sekä Hämeen puolella Jokioinen, Humppila ja Ypäjä. Yhteensä peltotukia hakevia tiloja on 1244, ja tukimaksuja välitetään vuodessa noin 59 miljoonaa euroa.
Paija kertoi maaseutupalvelujen toiminnasta ja viestinnästä, jota toteutetaan sähköisesti esimerkiksi sähköpostitse, Whatsappilla ja kotisivujen kautta, mutta niiden rinnalla käytössä on myös perinteinen kirjeposti. Lisäksi Loimaan maaseutupalvelut järjestää koulutuksia asiakkailleen usean kanavan kautta.
Markku Paija esitteli Loimaan maaseutupalvelujen toimintaa ja viestintää.
Saavutettavuus entistä tutummaksi
Lounaan jälkeen vuorossa oli 1,5 tunnin mittainen koulutus saavutettavien asiakirjojen luomisesta Officen työkaluilla. Koulutuksen pitivät Annanpuran Reijo Juntunen ja Markus Etelämäki.
Saavutettavan asiakirjan luomisessa pitää ottaa monta asiaa huomioon. Muun muassa fonttien on oltava selkeitä ja riittävän kokoisia: esimerkiksi Arial on yksi yleisimpiä käytettyjä fonttityylejä. Fontin pitäisi olla kooltaan vähintään 12, mutta luettavuutta parantaa, jos fontin pistekoko on 14. Lisäksi asiakirja olisi hyvä nimetä selkeästi ja lyhyesti ilman pitkiä numerosarjoja. Myös käytettävän kielen tulisi olla ymmärrettävää ja selkeää. Kannattaa myös käyttää yhtä valittua kieltä ja välttää aina sekakielisyyttä.
Maaseutubrändin ja -verkoston hyödyntäminen viestinnässä
Viestintäfoorumin lopuksi kuultiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutuviestinnän koordinaattori Janica Vilenin koulutus maaseutubrändin käytöstä viestinnän tukena. Vilen kertoi ensin maaseutuviestinnän toteuttamisesta Varsinais-Suomessa, sen kohderyhmistä, pääviesteistä ja kanavista. Lisäksi hän esitteli muun muassa Varsinais-Suomen maaseutuviestinnän omaa materiaalipankkia, jonne on koottu muun muassa esityksiä, valokuvia ja videoita verkoston käyttöön.
Vilen myös muistutti viestintäverkostoa siitä, että viestintää tekevät kaikki yhdessä. Lisäksi häneen saa aina olla yhteydessä.
– Maaseutuviestinnän koordinaattori on verkoston yhteinen resurssi!
Haloo maaseudun Viestintäfoorumia vietettiin Uudessakaupungissa 7. joulukuuta. Tilaisuudessa tutustuttiin tarkemmin Vakka-Suomen maaseutukehittäjiin, verkostoiduttiin Varsinais-Suomessa maaseutuviestintää tekevien ihmisten kanssa ja opittiin paljon uutta viestinnästä.
Joulukuun Haloo maaseutu! Viestintäfoorumi pidettiin Uudenkaupungin etätyötila Messissä. Messi tarjoaa sosiaalisen ja innovatiivisen työympäristön esimerkiksi yksinyrittäjille ja etätyöntekijöille. Käytössä on henkilökohtaisten työpisteiden lisäksi muun muassa kokoustiloja ja arkistotiloja. Tapahtumia varten tilaan suunnitellaan vielä pientä katsomoa. Viestintäfoorumille tiloja esitteli projektipäällikkö Jaana Suksi.
– Meidän tavoitteena on ollut pilotoida Uudenkaupungin oma etätyöpiste AKKE-rahoituksella. Hanke päättyy tämän vuoden loppuun ja nyt miellä on valmiina pysyvä toimintamalli. Tämä paikka on vanhan logistiikkakeskuksen toimisto. Sitä ennen tämä oli Seppälä ja vielä sitä ennen maalikauppa. Siksi osassa ikkunoista on kalterit. Tänä syksynä tänne on muuttanut Ukipolis ja kansainvälinen yritys Inlisol.
Iso hanke on vaatinut myös paljon viestintäosaamista. Toimivan brändin luominen oli Suksin ensimmäinen työtehtävä. Messissä toistuu Uudenkaupungin imagoon sopiva meriteema niin nimessä kuin sisustuksessakin. Ja kesällä 2022 Messi teki paljon vaikuttajamarkkinointia yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten toimittajien sekä sosiaalisen median vaikuttajien kanssa.
Avaimet toimivaan mediayhteistyöhön
Teija Uitto (vas.) ja Ulla Kallio ovat tehneet hyvää yhteistyötä jo pitkään.
Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio ja Uudenkaupungin Sanomien ja Laitilan Sanomien päätoimittaja Teija Uitto kertoivat Viestintäfoorumin osallistujille toimivasta mediayhteistyöstä. Ravakka on tiedottanut medialle säännöllisesti esimerkiksi hallituksensa päätöksistä ja henkilövaihdoksista. Ryhmä kutsuu alueensa toimittajat pari kertaa vuodessa keskustelemaan yhteistyöstä ja tarjoaa valmiita listoja juttuaiheista, joihin paikallislehtien toimittajat voivat tarttua. Lisäksi Ravakka on ostanut lehdistä advertoriaaleja, eli maksullista mainostilaa lehtijutun muotoon kirjoitettuna sekä järjestänyt lukijakilpailuja yhteistyössä paikallislehtien kanssa.
Päätoimittaja Teija Uitto vinkkasi, että joulun aika ja heinäkuu ovat sellaisia aikoja, jolloin tiedotteet menevät herkimmin läpi.
– Uutiskynnys vaihtelee päivittäin. Joskus tapahtuu paljon ja silloin tiedotetta on vaikea saada läpi, mutta sitten on niitä hiljaisia hetkiä, jolloin me toimituksissa mietimme, mistä kirjoittaisimme. Eli aina kannattaa tiedottaa!
Tiedotteen lähettämisen ajankohdalla ei ole suurta merkitystä. Päätoimittaja on periaatteessa aina tavoitettavissa, mutta toimistoaikaan kaikkein parhaiten. Sen vinkin Uitto kuitenkin antaa, että kannattaa aina lähettää tiedotteet toimituksen yhteiseen postilaatikkoon. Silloin ne eivät jää huomaamatta vain sen vuoksi, että joku tietty toimittaja on sairaana tai varattu.
Maaseutupäällikkö Petri Puustinen esitteli Vehmaan maaseutupalveluiden toimintaa ja viestintää.
Vehmaan maaseutupalveluiden maaseutupäällikkö Petri Puustinen esitteli oman organisaationsa ja kertoi, miten maaseutupalveluissa käytetään koulutusta viestinnän välineenä. Maaseutupalveluiden työtä on esimerkiksi asiakkaiden ohjaus oikealle luukulle, kun kyse on maataloustuista, rakennetuista, EU-hankkeista, yritystuista tai maaseudun kehittämistuista. Työ sisältää siis paljon viljelijöille kohdennettua viestintää: sähköposteja, viljelijäkirjeitä ja opastusvideoita sekä viestimistä verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.
Koulutukset ovat hyvä tapa viestiä asioista. Maaseutupalveluiden koulutuksia järjestetään usein yhteistyössä Ely-keskuksen ja MTK:n kanssa. Lisäksi maaseutupäälliköt voivat käydä kouluttamassa tuottajayhdistysten itse järjestämissä koulutustilaisuuksissa.
– Koulutuksissa olemme todenneet toimivaksi sen, että ne pysyvät paikallistasolla. Paikallisessa koulutuksessa tuttujen ihmisten keskuudessa uskaltaa kysyä ja keskustella. Se on myös tärkeää, että kouluttaja on luotettava, rehti ja avoin, Puustinen sanoo.
Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kertoi, miten Varsinais-Suomen Kylät ry on tehnyt viestintää perinteisten uutiskirjeiden, tiedotteiden ja sosiaalisen median lisäksi myös tietokirjoilla ja podcasteilla. Varsinais-Suomen Kylät on julkaissut neljä tietokirjaa ja viides ilmestyy vielä tämän vuoden aikana. Niiden avulla kylien asioista on voitu viestiä kattavasti ja toiveissa on, että tieto säilyy kansien välissä paremmin myös tuleville sukupolville. Tietokirjat ovat toimineet myös hyvänä lähdemateriaalina toimittajille, ja sitä kautta ne ovat edistäneet yhdistyksen viestinnällisiä tavoitteita.
Varsinais-Suomen Kylät on tehnyt myös kuusi podcast-jaksoa, jotka julkaistiin juuri silloin, kun Suomessa oli koronan vuoksi tiukat kokoontumisrajoitukset. Kylätoimijoiden kattojärjestö oppi omasta projektistaan ainakin sen, että hyvä pituus jaksolle on noin 15–20 minuuttia ja sen, että markkinointiin pitää panostaa, jos haluaa löytää kuulijoita. Jos innostuu kokeilemaan oman podcastin tekoa, kannattaa kiinnittää huomiota tilan akustiikkaan, sillä esimerkiksi toimistotilojen ilmastointilaitteiden hurina saattaa kuulua lähetyksessä yllättävän häiritsevänä. Lisäksi kannattaa varata aikaa jaksojen litterointiin tai varata rahaa budjetista siihen, että litteroinnin voi ostaa ulkopuolelta. Saavutettavuuden vuoksi kaikista podcasteista on nimittäin oltava nykyisin tekstivastine.
Varsinais-Suomen kylien podcastit ovat kuunneltavissa Soundcloudissa ja ne löytyvät myös yhdistyksen omilta sivuilta. Haloo maaseutu järjesti koulutuksen podcastien teosta helmikuussa 2021. Koulutuksen tallenne on edelleen katsottavissa Haloo maaseudun sivuilla.
Haloo maaseutu -viestintähankkeen työntekijä Janica Vilen puhui Viestintäfoorumille tiedon visualisoimisesta. Tiedon visualisointi voi auttaa hahmottamaan esimerkiksi isoja kokonaisuuksia, numeraalista tietoa, monimutkaisia rakenteita, muutosta tai etäisyyttä. Se on myös keino tutkia tietoa ja viestiä siitä eteenpäin.
– Kun lähdet visualisoimaan tietoa, mieti ensin, mitä haluat katsojan ymmärtävän kuvan avulla ja valitse esitystapa sen mukaan. Viivakuviolla saa esitettyä helposti trendejä. Pystypylväskuviolla on hyvä kuvata määriä ja niiden vaihtelua. Piirakkakuvion avulla pystyy vertailemaan jonkin kokonaisuuden osia ja koropleettikartalla voi kuvata alueellisia ilmiöitä, Vilen neuvoo.
– Kun olet valinnut esitystavan, yritä saada kuvasta mahdollisimman helposti ymmärrettävä ja lisää mukaan otsikko, joka tiivistää visualisoinnin tärkeimmän tiedon. Tarkoitus on saada yleisö innostumaan visualisoinnin esittämästä tiedosta eikä hienosta kuvasta. Väreihin ja kontrasteihin kannattaa kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, jotta kuvasta saa mahdollisimman saavutettavan, hän jatkaa.
Visualisointi ei ole koskaan todellisuuden objektiivista esittämistä. Sen avulla on helppoa vaikuttaa mielikuviin ja esimerkiksi perinteisen viivakuvion mittasuhteita muuttamalla sama asia voidaan saada näyttämään hyvinkin erilaiselta.
Maksuttomia visualisointityökaluja löytyy Internetistä useampia, esimerkiksi Datawrapper, Canva ja Looker Studio. Myös esimerkiksi Power Pointilla, Excelillä ja Power BI:lla pystyy tekemään monenlaisia visualisointeja.
Uuden visuaalisen ilmeen kuvitusta voi ladata osoitteesta maaseutu.fi.
Janica Vilen esitteli tilaisuudessa myös maaseuturahaston uuden ohjelmakauden 2023–2027 visuaalista ilmettä. Tämän kauden aikana rahoituspäätöksen saaneissa hankkeissa noudatetaan vielä vanhaa ilmettä jo logoja, mutta uuden kauden graafiseen ohjeistoon voi jo tutustua klikkamalla tästä!
Tervetuloa mukaan viestintäverkostoon!
Varsinais-Suomen maaseutukehittäjien viestintäverkosto on avoin kaikille maaseudun kehittämisen parissa työskenteleville tai toimiville. Erityisesti verkostoon toivotaan mukaan niitä henkilöitä, jotka viestivät maaseudun asukkaille, yrittäjille, viljelijöille ja muille tahoille maaseutuohjelman mahdollisuuksista. Viestintäfoorumeita järjestetään neljä kertaa vuodessa eri puolilla Varsinais-Suomea ja ne ovat kaikille avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia.
Viestintäverkostolla on myös oma keskusteluryhmä osoitteessa maaseutuverkosto.fi. Kirjautumisen jälkeen pääset liittymään avoimeen keskusteluryhmään, joka löytyy nimellä Haloo maaseutu! Varsinais-Suomen maaseutukehittäjien viestintäverkosto. Keskusteluryhmässä voi jakaa tietoa esimerkiksi tulevista viestintäkampanjoista, joihin toivoo verkoston tukea. Ryhmässä voi kysellä muiden kokemuksia esimerkiksi viestinnän työkaluista tai pallotella ideoita tulevista tempauksista. Tervetuloa mukaan keskustelemaan!
