Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaari järjestettiin tiistaina 16. helmikuuta. Perehdyttyään maaseutuasioihin kokonaisen aamupäivän ajan webinaariväki pääsi äänestämään siitä, mitä maaseudun kehittämisvaroilla pitäisi seuraavalla ohjelmakaudella kehittää. Eniten ääniä saivat tietoliikenneyhteydet ja etätyömahdollisuudet, toiseksi eniten monipuolinen ja kestävä maa- ja metsätalous sekä kolmanneksi eniten maaseutuyritysten uudet innovaatiot ja viennin edistäminen.
Suomea virtuaalisesti kiertävä Älykkäät maaseudut -kiertue on tavoittanut jo yli 2 000 ihmistä. Varsinais-Suomen tilaisuudessa tehtiin yleisöennätys 150 ilmoittautuneen osallistujan voimin.
Webinaarin aluksi päästiin näkemään Varsinais-Suomen Maaseutuluotain-tutkimuksen alustavat tulokset sekä kuultiin MTK:n ajatuksia maatalouden ja maaseudun kehittämisestä. RKP:n nauvolainen kansanedustaja Sandra Bergqvist kertoi Saaristoasian neuvottelukunnan tavoitteista, saaristopolitiikasta ja omista ajatuksistaan Varsinais-Suomen saariston kehittämisestä. Luonnonvarakeskuksen puheenvuorossa pureuduttiin taas siihen, miten maaseuturahoitusta kannattaa tällä vuosikymmenellä hyödyntää Varsinais-Suomessa. EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta kertoi puolestaan Maa- ja metsätalousministeriö.
Tilaisuuden juontajana toimi Varsinais-Suomen Ely-keskuksen Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Timo Metsä-Tokila, joka esitteli avauspuheenvuorossaan muun muassa maakunnan monipuolista alkutuotantoa ja elintarvikejalostusta sekä maaseuturahastosta myönnettyjä yritystukia.
Lisäksi kuultiin kokemuspuheenvuoroja sellaisilta ihmisiltä, jotka toteuttavat maaseutuohjelman tavoitteita käytännössä Varsinais-Suomen maaseudulla. Ääneen pääsivät Vuoden varsinaissuomalaiseksi kyläksi viime vuonna palkitun Hajalan kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Pasi Lehti; vuoden 2020 luomuyritykseksi palkitun spelttiä viljelelevän ja jatkojalostavan Birkkalan tilan yrittäjä Simo Larmo; maatalousyrittäjiä kouluttavan Aikaa on -hankkeen vetäjä, ProAgrian huippuasiantuntija Anu Ellä sekä Leader Ravakan nuorisotyöryhmän jäsenet Iiris Soininen ja Vilma Taipale.
Heidän lisäkseen koko webinaariyleisö pääsi kertomaan mielipiteensä siitä, millainen Varsinais-Suomen maaseudun tulisi olla vuonna 2030. Artikkelikuvassa näkyy Menti-kyselyn avulla aiheesta muodostunut sanapilvi ja alla olevassa kuvassa äänestystulos siitä, mihin maaseudun kehittämisvaroja pitäisi tulevaisuudessa suunnata.
Webinaarin tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan Youtubessa:
Myös osa esityksistä on luettavissa jälkikäteen. Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa.
Haloo maaseutu -viestintähanke järjesti podcast-koulutuksen keskiviikkona 2. helmikuuta 2021. Koulutuksen aikana saatiin kattavat ohjeet hyvän podcastin tuottamiseen: käsikirjoitukseen, tekniseen toteutukseen, julkaisuun ja markkinointiin. Koulutuksen piti Suomen Podcastmedian vastaava tuottaja Joona Haarala, ja se on kokonaisuudessaan katsottavissa myös jälkikäteen Haloo maaseudun Youtube-kanavalla:
Tiesitkö, että 80 % ihmisistä ratkaisee jo ensimmäisen minuutin aikana, kuunteleeko podcastin loppuun vai ei? Radio-ohjelmaa muistuttava podcast on melko uusi median muoto, josta on tullut vuosi vuodelta suositumpi. Koukuttava podcast syntyy noudattamalla muutamaa yksinkertaista vinkkiä.
Podcast on suhteellisen uusi audiomedian muoto, mutta se on kasvattanut suosiotaan tasaisesti 2010-luvun loppupuolelta saakka. Suuren kuuntelijamäärän sijaan podcastin viehätys piilee kuuntelijasuhteen syvyydessä: keskimääräinen kuuntelukerta kestää 20–25 minuuttia, ja yleensä kuuntelija kuuntelee lähes puolet podcastin jaksoista. Podcast toimii siksi hyvin niin markkinoinnin kuin tiedottamisen välineenä ja jopa opetusmateriaalina.
– Podcastia voi käyttää äänimuodossa olevana tiedotteena, jonka pohjalta muut mediat voivat tehdä juttuja. Podcastista on yleensä helppoa poimia aihe uutiseen, kertoo Suomen Podcastmedian vastaava tuottaja Joona Haarala.
Podcastia kuunnellessa ihmiset haluavat viihtyä ja rentoutua, mutta samalla myös oppia uutta. Siksi Haaralan mukaan podcastit toimivat parhaiten, kun niissä kerrotaan tarinoita. Tarinallisuuden lisäksi paikallisuudesta voi myös tehdä valtin, kunhan näkökulma on tarpeeksi hyvin mietitty. Paikallisuus toimiikin hyvin maaseudusta kertovissa podcasteissa.
– Maaseutu on täynnä tarinoita, jotka kannattaa kertoa. Kylistä löytyy aina vähintään yksi paikallinen tietäjä tai opas, jota voi haastatella podcastiin. Maaseutupodcasteihin saa usein myös helposti apurahaa, kertoo Haarala, joka on tuottanut podcasteja muun muassa yrityksille, järjestöille ja urheiluseuroille.
Miten alkuun podcastien teossa?
Podcastien tekeminen onnistuu usein hyvinkin pienellä budjetilla. Yleensä alkuun pääsee sanelukoneella ja tietokoneeseen liitettävällä usb-mikrofonilla, mutta halvimmillaan podcasteja voi tehdä jopa puhelimella. Mikäli äänenlaatuun haluaa tosissaan panostaa, voi hankkia ammattitason podcast-laitteiston, joka yleensä maksaa noin 2000 euroa. Laitteiston lisäksi podcastien tuottamiseen tarvitsee leikkausohjelman, joita ovat muun muassa maksuttomat Audacity ja Garage Band.
Podcastin muoto ja rytmi yleensä määräytyvät sen mukaan, kenelle podcast tehdään. Siksi kohderyhmä kannattaa valita tarkasti. Podcast on Haaralan mukaan myös tehokkaimmillaan juuri silloin, kun yleisö on tarkkaan rajattu. Podcastin suunnittelu kannattaakin aloittaa miettimällä, millainen kyseisen podcastin kuuntelijan stereotyyppi on. – Kun tehdään podcasteja maaseutuhankkeista tai kylätarinoista, kannattaa miettiä, kuka kuulija on ja minkälaisessa tilanteessa hän podcastia kuuntelee. Jos yrittää tehdä kaikille kaikkea, ei välttämättä miellytä ketään, täsmentää Haarala.
Haarala myös muistuttaa, että podcastit eivät koskaan kerää miljoonayleisöjä. Yleensä esimerkiksi kyläyhdistyksen podcastin kuuntelijoita ovat kylän asukkaat, mutta mikäli podcast on erityisen hyvä, he saattavat myös jakaa sen esimerkiksi sosiaalisen median alustoillaan. Näin podcast saa lisää kuuntelijoita.
– Joskus podcast on suunnattu hyvinkin suppealle kohderyhmälle, jolloin kuuntelukertojen määrä jää pieneksi. Tyypillinen suomalaisen podcastin kuuntelumäärä on noin 3000, kertoo Haarala.
Podcast-tuotannon yleisimmät sudenkuopat helposti vältettävissä
Avaimet podcastin menestykseen ovat yleensä ammattimainen käsikirjoittaminen ja tuotanto, kiinnostavat vieraat, sopivan mittaiset jaksot ja markkinointi oikeissa kanavissa. Haaralan mukaan usein ongelmana on, ettei jaksoja julkaista oikeilla alustoilla tai markkinoida aktiivisesti, vaikka se olisi helppoa ja edullista. Spotifyyn voi esimerkiksi julkaista podcastin ilmaiseksi Anchor-ohjelmalla. Podcastia kannattaa myös markkinoida alustoilla, joilla halutun kohderyhmän tavoittaa.
– Esimerkiksi Spotify-mainos on erittäin tehokas tapa markkinoida podcastia. Todella suuri osa Spotifyn käyttäjistä ei maksa premium-versiosta, vaan kuuntelee ilmaisversiota, jossa kuuluvat myös mainokset, kertoo Haarala.
Tyypillinen podcastin kuunteluaika on noin kaksikymmentä minuuttia, joten jaksojen pituus kannattaa mitoittaa sen mukaiseksi. Mikäli podcastilla on jo vakiintunut yleisö, voivat jaksot olla myös pidempiä. Jaksoja kannattaa Haaralan mukaan myös olla tarpeeksi monta, jotta suhde kuulijaan ehtii muodostua ja asiaa ehtii käsitellä tarpeeksi monelta eri kantilta.
– Kahdeksan jaksoa on yleensä sopiva määrä, sillä siinä ajassa ehtii käsitellä asioita tarpeeksi syvällisesti, kertoo Haarala.
Uusi jakso kannattaa julkaista kerran viikossa, sillä uudet jaksot vetävät vanhoja puoleensa. Jos kaikki jaksot julkaistaan yhtä aikaa, sarja jätetään helposti kesken. Jaksoja voi julkaista myös verkkaisemmalla tahdilla, mikäli podcast on saavuttanut jo valmiin yleisön.
– Podcast on maratonlaji. Yleensä pitää tehdä useita tuotantokausia, jotta yleisöä saisi kerrytettyä runsaammin. Podcast lähteekin kasvuun pikkuhiljaa, kertoo Haarala.
Haarala korostaa, että podcastia ei tarvitse käsikirjoittaa sanasta sanaan. Riittää kun miellekartan tapainen runko podcastin kulusta on valmiina ennen jakson nauhoitusta.
Jokaisen jakson aloitus kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan. Yleensä päätös jatkaa podcastin kuuntelua syntyy usein ensimmäisen minuutin aikana, ja jakson aloittaneista kuuntelijoista vain noin 50–60 % kuuntelee sen loppuun saakka.
– Aloituksen on tärkeää olla mukaansatempaava, ja siinä pitäisi tuoda heti selkeästi esille, mitä podcast-jakso käsittelee. Ei kannata jaaritella kuulumisia alussa, vaan mennä suoraan asiaan. Alkuun voi laittaa myös voiceover-äänen, joka kertoo aiheesta tai siihen voi leikata parhaita paloja valmiista jaksosta, kertoo Haarala.
Vieraiksi kannattaa Haaralan mukaan pyytää henkilöitä, jotka ovat jo tunnettuja, mutta myös osaavat puhua podcastin aiheesta. Juontajan ei tarvitse olla julkisuuden henkilö, mutta on hyvä että hän on oman alansa asiantuntija. Myös äänitysympäristöön kannattaa kiinnittää tuotantovaiheessa huomiota.
– Ympäristön tulisi myös olla hiljainen ja mikrofonit sijoiteltuina tarpeeksi lähelle haastateltavia. Jos omat tilat eivät sovi podcastin tekemiseen, voi tarkoitukseen sopivia tiloja myös vuokrata. Usein normaali neuvotteluhuone on kuitenkin tarpeeksi hyvä, kertoo Haarala.
Seminaarista saavutettavaksi podcastiksi Jos haluaa muuttaa seminaarin tai muun verkko-koulutuksen podcastiksi, kannattaa jakaa se järkevästi osiin sen sijaan, että kertoisi kaiken yhdessä jaksossa. Haaralan mukaan jaksoista kannattaa tehdä teemakartta, jotta olisi helpompi hahmottaa jo olemassa olevat aiheet. Jos aiheita on paljon, kannattaa suosiolla tehdä useampi tuotantokausi. Keskimäärin podcastista jää kuuntelijalle mieleen 1,5 asiaa, joten sisällössä kannattaa olla ytimekäs ja johdonmukainen.
– Seminaarit voivat olla tylsimmillään todella tylsiä, mutta hyvästä seminaarista voi oppia paljon. Siksi seminaareja on hyödyllistä muuntaa viihdyttävämpään muotoon podcasteiksi. Vaikkapa EU-tukirahojen jakamisesta saa hyvän podcastin aikaiseksi, Haarala vakuuttaa.
Haaralan mukaan on tärkeää muistaa, että jos podcast on saanut julkista rahoitusta yli 50 prosenttia, pitää sen olla saavutettava. Saavutettavuus tarkoittaa esteettömyyttä digitaalisessa ympäristössä. Podcastien kohdalla se käytännössä tarkoittaa jaksojen litteroimista tekstimuotoon, jotta sisältö olisi saatavilla myös niille, jotka eivät kuule tai voi kuunnella.
– Podcastin voi tehdä saavutettavaksi litteroimalla sisällön ja julkaisemalla käsikirjoituksen verkossa. Toinen vaihtoehto on tehdä Youtubeen podcastista video ja upottaa siihen tekstitykset, selventää Haarala.
Jos julkaisee podcastin Spotifyssa, kannattaa jakson kuvaukseen kannattaa laittaa linkki sivulle, josta saavutettava versio löytyy. Vaikka podcastin tekeminen saavutettavaksi voi tuntua työläältä, auttaa se usein myös kuulijamäärän kasvattamisessa.
– Podcastin litterointi kasvattaa yleisöä, jonka podcast tavoittaa. Samalla podcastista saa myös hyvän blogitekstin julkaistavaksi, summaa Haarala.
Suomen kaikki 55 Leader-ryhmää vetoavat, että Suomi kohdistaisi kansallisesta CAP27-strategian maaseuturahaston osuudesta 10 % Leader-toimintaan. Suomi on pitänyt aina Leader-toimintaan antamansa kansallisen rahoituksen EU-säädösten edellyttämällä minimitasolla eli 5 prosentissa. Monet muut EU-maat ovat tukeneet kansallisesti Leader-toimintaa suuremmalla osuudella tehokkaan Leader-toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi.
Leader-ryhmät myöntävät rahoitusta yrittäjien ja yhdistysten hankkeisiin. Toiminta kehittää suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta aitojen tarpeiden pohjalta. Leader-ryhmät aktivoivat, innostavat, tiedottavat, kouluttavat sekä toimivat hankkeiden toteuttajien apuna antaen heille ilmaista neuvontaa. Ryhmät toteuttavat myös omia hankkeita toimien näin itsekin merkittävinä aluekehittäjinä ruohonjuuritasolla.
Suomessa on toteutettu Leader-toimintamallia menestyksekkäästi jo 25 vuoden ajan. Toiminnasta on vuosien varrella karttunut hyviä kokemuksia sekä paljon kiitosta kentältä. Leader-tuilla on muun muassa kunnostettu kylätaloja, hankittu harrastusvälineitä lapsille ja nuorille, tuettu ikäihmisten palveluita, autettu yrityksiä investoimaan ja siten luomaan uusia työpaikkoja sekä luotu infraa esimerkiksi matkailua varten.
Vuosina 2014–2020 Suomen Leader-ryhmien käytössä oli 300 miljoonaa euroa julkista rahaa maaseudun kehittämiseen. Siitä maaseuturahaston osuus on 42 % eli 126 miljoonaa. Loppu rahoitus tulee valtiolta (38 %) ja kunnilta (20 %).
Varsinais-Suomessa toimii viisi Leader-ryhmää, joiden rahoituskehyksistä suuntautui vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomeen yhteensä noin 19,5 miljoonaa euroa: Varsin Hyvä 4,5 milj. euroa; Ravakka 3,5 milj. euroa; Jokivarsikumppanit 4,9 milj. euroa; I samma båt – Samassa veneessä 3,7 milj. euroa ja Ykkösakseli 2,9 milj. euroa. Maaseuturahaston osuus (42 %) koko Varsinais-Suomen potista on ollut siis noin 8,2 miljoonaa euroa.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat viimeisen seitsemän vuoden aikana rahoittaneet yli 500 maaseutua kehittävää hanketta, joissa ollaan tehty yhteensä yli 100 000 tuntia talkootyötä.
Leader-tuet kohdistuvat suoraan ruohonjuuritasolle aitoihin, paikallisiin kehittämistarpeisiin. Kyseessä on siis todellinen alhaalta ylöspäin -kehittämistyökalu. Tuet, joita myönnetään esimerkiksi paikallisille yrittäjille, yhdistyksille, kunnille ja oppilaitoksille, saadaan moninkertaisesti takaisin hyvinvoinnin ja lisääntyneen elinvoiman muodossa.
Maaseutu elää tällä hetkellä globaalin pandemian myötä uutta mahdollisuuksien aikakautta, jolloin on tärkeää edelleen jatkaa maaseudun kehittämistä ja maaseudulla asuvien ihmisten monipuolista tukemista.
Suomi tulee saamaan tulevalla ohjelmakaudella maatalouden ja maaseudun kehittämisen EU-rahoitusta enemmän kuin aiemmin, joten on perusteltua nostaa myös Leader-toimintaan annettavaa rahoitusta. Leader-ryhmille avautuu uudella CAP-kaudella uusia tehtäviä, kuten Älykkäät kylät, pienimuotoinen maatalous ja koronapandemia- elvytys. Suomen 55 Leader-ryhmää vetoavat, että Suomi kohdistaisi kansallisesta CAP27-strategian maaseuturahaston osuudesta 10 % Leader-toimintaan, jotta Leader-ryhmät voivat jatkossakin toimia koko Suomen kehittämisen tukena. Myös Maaseutupolitiikan neuvosto on esittänyt 10 %:n rahoitusosuuden käyttöönottoa.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät
Leader Varsin Hyvä (Turun seutu): Pia Poikonen, p. 050 3383867
Leader Ravakka (Vakka-Suomi): Ulla Kallio, p. 044 0344345
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit (Loimaan seutu ja Somero): Taina Sainio p. 044 0674434
Leader Ykkösakseli (Salo): Maarit Teuri, p. 0400 982236
I samma båt – Samassa veneessä (Turunmaan seutu ja Kustavi): Minna Boström, p. 0400 718913
Tiesitkö, että 80 % ihmisistä ratkaisee jo ensimmäisen minuutin aikana, kuunteleeko hän podcastin loppuun vai ei? Tule oppimaan, miten podcastiin rakennetaan vakuuttava ja koukuttava aloitus! Lisäksi luvassa on paljon muitakin käytännön vinkkejä menestyvän podcastin tuottamiseen.
Haloo maaseutu! -viestintähanke järjestää podcast-koulutuksen keskiviikkona 3. helmikuuta kello 13–14.30. Koulutus on suunnattu kaikille Varsinais-Suomen maaseutuverkoston toimijoille ja on osallistujille maksuton.
Koulutuksen pitää Suomen Podcastmedian vastaava tuottaja Joona Haarala. Suomen Podcastmedia on tuottanut muun muassa yli 700 000 kuuntelua Yle Areenassa keränneen sarjan Ex-jengipomon Keijo Vilhusen elämä. Joona Haarala on tuottanut myös kaupallisia ohjelmia Storytelille, Sanoma Suplaan, pankeille, lääketehtaille, järjestöille ja urheiluseuroille.
Luvassa on kattavat ohjeet hyvän podcastin tuottamiseen: käsikirjoitukseen, tekniseen toteutukseen, julkaisuun ja markkinointiin. Lisäksi saadaan pieni katsaus podcastien historiaan ja tulevaisuuteen. Podcast on median muoto, joka on juuri nyt valtavassa nousukiidossa ja toimii hyvin monenlaisissa tarkoituksissa. Erityisen tehokas media podcast on silloin, kun teema tai yleisö on rajattua.
Haarala on luvannut ottaa kantaa myös siihen, miten podcasteja voisi hyödyntää työelämässä, esimerkiksi maaseudun kehittämisessä.
– Podcast on parhaimmillaan viihdyttävä viestintäväline, josta asiat jäävät jopa paremmin mieleen kuin keskimääräisestä seminaarista tai webinaarista, kommentoi Haarala.
Viimeinen 15 minuuttia koulutuksesta on varattu kysymyksille, mutta kysymyksiä voi lähettää myös ennakkoon maanantaihin 1. helmikuuta mennessä Haloo maaseutu! -hankkeelle, osoitteeseen janica.vilen@haloomaaseutu.fi.
Tilaisuus järjestetään Zoomissa. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Jos podcastit kiinnostaa, niin hyppää linjoille 3. helmikuuta kello 13!
Outdoor Leader -hanke järjestää kansainvälisen And out we go! Benefits of outdoor activities -webinaarin ulkoliikunnan ja luontomatkailun mahdollisuuksista torstaina 18. helmikuuta kello 11–16. Webinaarin pääpuhuja, huippukokki Michael Björklund kertoo, miten hommat saa sujumaan kuin Strömsössä ja millaisia vaikutuksia koronalla on ollut matkailuun Ahvenanmaalla. Varsinais-Suomesta ääneen pääsevät muun muassa Sauvon Raitti181:n yrittäjät.
And out we go! -webinaarin aikana tullaan kuulemaan useita puheenvuoroja eri ulkoilukohteista sekä Suomen että Ruotsin puolelta. Asiantuntijat kertovat, miten paikallisista reitistöistä ja muista luontomatkailukohteista saa kaikki hyödyt esiin, miten kannattaa suunnitella uusia kohteita ja kuinka voi uudistaa jo olemassa olevia reittejä tai nähtävyyksiä esimerkiksi tarinallistamisen, yritystoiminnan tai tietyn teeman avulla.
Webinaari on avoin ja maksuton kaikille luontomatkailun kehittämisestä kiinnostuneille. Ohjelmaa on luvassa kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Etukäteen kuvatut videot on tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. Live-esitysten kieli on englanti. Kysymyksiä voi esittää kaikilla kolmella kielellä. Webinaarin juontaa Maskun kunnan elinvoimapäällikkö Lauri Hyttinen.
Webinaarin alussa kello 11–12.30 tutustutaan ruotsalaisten hankekumppaneiden koordinoimaan ohjelmaan. Lounastauon jälkeen kello 13.30 alkaa suomalaisten Leader-ryhmien ohjelma.
Nähtävyyksiä, tarinoita ja fiksua markkinointia!
Teemu Öhman.
Geologi Teemu Öhman johdattelee geologisten matkailukohteiden maailmaan. Öhman on ollut mukana tutkimassa geologisesti merkittäviä kulttuuriperintökohteita. Esimerkiksi Euroopan suurimpaan kraatterijärveen, eli Lappajärveen, liittyvä geologia nostaa esiin luontokohteita, joissa esitellään monipuolisesti maankamaraa ja sen historiaa.
Rauman Latu edistää kaikenikäisten ulkoilumahdollisuuksia, esimerkiksi ylläpitämällään Latumajan reitistöllä ja siihen kuuluvalla lapsiperheille suunnatulla esteettömällä Nasulammen elämyspolulla. Rauman Latu on aktiivinen yhdistystoimija, joka haluaa toimia lähialueen asukkaiden liikuttajana ja jatkaa uusien toimintamuotojen kehittämistä myös vuonna 2021.
Jouni Elomaa, Pyhän Henrikin Pyhiinvaellusyhdistyksen puheenjohtaja, kertoo webinaarissa 140 kilometrin mittaisesta pyhiinvaellusreitistä sekä sen historiasta ja uusista kuulumisista. Satoja vuosia vanhaa Turusta Kokemäelle kulkevaa reittiä kunnostetaan parhaillaan Leader-hankkeen turvin palvelemaan paremmin myös omatoimivaeltajia. Hankkeessa merkitään reitti maastoon entistä selkeämmin ja tehdään mobiilisovellus, josta löytyy myös reitin varrella olevat palvelut.
Sauvon Raitti181 on esimerkki yritysyhteistyöstä, jonka avulla pieni 3 000 asukkaan maalaiskunta ollaan onnistuttu brändäämään matkailukohteeksi. Matkailijat eivät ehkä lähde yhden kohteen perään, mutta kun kohteita markkinoidaan yhdessä, ihmiset saadaan liikkeelle.
Nuuksion Taika kertoo esimerkin tarinallistamisen voimasta. Matkailijat haluavat nähdä vaikuttavia maisemia ja aistia luonnon lumon, mutta erityisesti mieleen jäävät aina sellaiset kokemukset, joihin liittyy tarina. Nuuksion Taika järjestää ohjelmapalveluita luonnon helmassa hyödyntäen tarinoita suomalaisesta kansanperinteestä. Metsän siimekseen voi tulla viettämään vaikka yrityksen virkistyspäivää tai perhejuhlia.
Leader I samma båt – Samassa veneessä esittelee tekemäänsä selvitystä luontopolkujen ja taukopaikkojen lupa- ja turvallisuusasioista. Toiminnanjohtaja Minna Boström kertoo, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon uusia kohteita suunniteltaessa.
Koronalla ennennäkemättömät vaikutukset matkailuun
Michael Björklund.
Korona on vaikuttanut matkailualaan ennennäkemättömän paljon. Ulkomaiset turistit loistavat poissaolollaan ja moni matkailualan toimija on suurissa vaikeuksissa. Toisaalta korona on vauhdittanut kotimaista luontomatkailua, kun ihmiset ovat lähteneet etsimään massatapahtumien sijaan luonnon rauhaa.
Webinaarissa esitetään lyhyitä videoita koronan vaikutuksista luontomatkailuun Varsinais-Suomessa. Monet kekseliäät yritykset ja yhdistykset ovat onnistuneet kääntämään koronan tuoman poikkeustilanteen voitoksi.
Koronan vaikutuksista puhuvat myös webinaarin viimeiset esiintyjät Ahvenanmaalta: Leader Ålandin toiminnanjohtaja Alexandra de Haas ja huippukokki Michael Björklund. Leader Åland on panostanut paljon ympäristötyöhön luontomatkailuun. Michael Björklund taas nostaa omassa yritystoiminnassaan esiin pohjoismaista lähiruokaa ja kokonaisvaltaista matkailukokemusta. Jos haluaa kaiken menevän kuin Strömsössä, kannattaa Björklundin mukaan luottaa yhteistyöhön!
Kansainvälisessä Outdoor Leader -hankkeessa on mukana viisi Leader-ryhmää Varsinais-Suomesta, yksi Satakunnasta, yksi Etelä-Pohjanmaalta ja kaksi Ruotsista. Hankkeen tavoitteena on innostaa paikallisia yhdistyksiä kehittämään retkeilyreittejä ja ulkoilualueita Suomessa ja Ruotsissa. Suomalaiset ryhmät järjestävät vielä toisenkin webinaarin samojen teemojen ympärillä 18. maaliskuuta.
Euroopan Unionin alueen tavoitteena on kasvattaa luomutuotannon osuus kaikesta viljellystä peltopinta-alasta 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Luomumpi Varsinais-Suomi -hanke edistää omalta osaltaan luomualan kehitystä ja kasvua tiedottamalla ja rakentamalla uusia toimintamalleja.
Luomuruuan suosio on jatkuvassa kasvussa. Puhtaampaa, eettisempää, maukkaampaa ja kestävämpää luomuruokaa myös tuotetaan koko ajan enemmän ja enemmän.
Vuoden 2018 alussa alkaneen ja tämän vuoden loppuun asti jatkuvan Luomumpi Varsinais-Suomi -hankkeen tavoitteena on välittää tietoa luomumenetelmistä varsinaissuomalaisille tuottajille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Hanke edistää luomualan kehitystä peltokasviviljelyssä, keruutuotteissa, puutarhatuotannossa ja kotieläintuotannossa. Tavoitteena on jakaa tietoa, löytää uusia toimintamalleja ja saattaa yhteen luomusta kiinnostuneita toimijoita.
Hankkeen toteuttavat Peimarin koulutuskuntayhtymä, ProAgria Länsi-Suomi ja Axxell Brusaby. ProAgrian luomu- ja kasvintuotannon asiantuntija Alma Lehti on tyytyväinen hankkeen tähänastisiin tuloksiin.
– Parhaita saavutuksia on se, että olemme tavoittaneet paljon ihmisiä erilaisissa tapahtumissa ja mahdollistaneet tuottajien kohtaamisia. Olemme tuoneet yhteen luomusta kiinnostuneita ihmisiä ja jakaneet paljon tietoa koulutuksissa ja esimerkiksi Youtubessa, hän kertoo.
Ennen koronaa hankkeessa tehtiin paljon yritysvierailuja, mutta nyt toiminta on painottunut webinaareihin ja muihin etäyhteyksin toteutettaviin tilaisuuksiin. Esimerkiksi luomukeruuseen, biohiileen ja perinnebiotooppeihin liittyviä tilaisuuksia on järjestetty etänä. Lisäksi hankkeessa ollaan käyty kuvaamassa videoita varsinaissuomalaisilla luomutiloilla nyt kun ryhmävierailuja ei pystytä järjestämään. Videot ovat katsottavissa hankkeen omalla Youtube-kanavalla.
Varsinais-Suomessa 11 % pelloista luomuviljelyssä
Aikanaan Suomen tavoitteena oli kasvattaa luomutuotannon osuus 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Euroopan komission Pellolta pöytään -strategian uusi tavoite on, että vuonna 2030 EU:n alueen peltoalasta 25 % olisi luomutuotannossa. Tällä hetkellä Suomen peltopinta-alasta on luomuviljelyssä noin 14 %. Varsinais-Suomessa osuus on vasta 11 %.
– Luomun osuus on kuitenkin noussut vuosittain – paitsi vuonna 2019, jolloin ei tehty uusia luomusitoumuksia, Alma Lehti kommentoi.
Luomuvalvontaan voi liittyä koska tahansa, mutta luomutukea voi saada vain luomusitoumusten kautta. Harva lähtee tekemään tarvittavia investointeja luomuun siirtymiseksi ilman taloudellista tukea. Luomutukea maksetaan 160 euroa hehtaarilta. Tuen myöntää Ely-keskus ja rahoitus tulee maaseutuohjelmasta.
– Luomussa osa tuotantopanoksista on kalliimpia ja satoa tulee vähemmän. Toisaalta luomutuotteista saa yleensä paremman hinnan ja kustannussäästöjä syntyy esimerkiksi siitä, ettei kasvinsuojeluaineita enää tarvita. Monissa tapauksissa luomu on osoittautunut kannattavammaksi tuotantomuodoksi. Joissain tuotteissa luomusta voi saada jopa tuplahinnan tavanomaiseen verrattuna, Lehti puntaroi kustannuksia.
Moni on kuitenkin siirtynyt luomuun terveys- ja ympäristösyistä.
– Monet eivät enää halua käyttää esimerkiksi mineraalilannotteita ja kasvinsuojeluaineita. Useimmat eivät jää kaipaamaan kesäöinä tehtäviä ruiskutuksia, eivätkä aineetkaan ole viljelijöille täysin vaarattomia, Lehti selventää.
Myös suomalaisille kuluttajille tärkein syy ostaa luomuelintarvikkeita on niiden puhtaus.
Varsinais-Suomessa pian sata luomueläintilaa
Neljännes Suomen luomulampaista asustaa Varsinais-Suomessa.
Varsinais-Suomessa on jo 97 luonnonmukaista kotieläintilaa.
– Suomen kaikista luomulampaista neljännes on Varsinais-Suomessa ja luomusioista kolmannes. Suomen luomubroilereista 46 % on täältä ja munivista kanoista 58 %. Sen sijaan luomunaudoista asuu Varsinais-Suomessa vain 7 %.
Saadakseen luomutukea kotieläintuotannosta, pitää olla ensin luomuviljelijä. Kun pellot ovat luomuviljelyssä, luomutukeen voi saada 134 euron korotuksen hehtaarilta, jos myös tilan eläimet ovat luomutuotannossa, jolloin tuki on yhteensä 294 euroa hehtaarilta.
Luomueläinten pidossa yhdistävä tekijä on luomurehu ja lajityyppilliset olosuhteet, joiden myötä luomuliha on joissain tapauksissa myös tavanomaista eettisemmin tuotettua.
– Kaikissa eläinryhmissä on lajista riippuen jonkinlainen ulkoiluvaatimus. Luomueläimen pitää päästä ulos joko ympäri vuoden tai pidennetyn kesäkauden ajan. Luomueläintä ei myöskään saa pitää kytkettynä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ja esimerkiksi luomusioilla ei saa olla porsitushäkkejä, Lehti listaa.
Monipuolinen ruokamaakunta
Varsinais-Suomi alkaa olla jo varteenottava luomumaakunta.
– Täällä on luomutuotannossa lähes kaikkia Suomen kotieläinlajeja ja viljelykasveja. Myös puutarhapuolella on paljon luomua. Esimerkiksi luomuomenoista 38 % tulee Varsinais-Suomesta, Lehti kertoo.
Joulukuussa 2020 julkaistun Aitoja makuja -yritystilaston mukaan luomua jalostavia yrityksiä on eniten Uudellamaalla ja seuraavaksi eniten Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomessa on eniten luomuviljatuotteita jalostavia yrityksiä. Varsinais-Suomen luomutiloilla viljellään myös paljon erikoiskasveja, esimerkiksi hamppua, kvinoaa, spelttiä ja lupiinia.
Tilastoihin pääsee tutustumaan paremmin lukemalla Luomumpi Varsinais-Suomi hankkeen tuottaman raportin: Luomu Varsinais-Suomessa 2019 (&2020). Samassa raportissa esitellään paikallisia luomuyrityksiä. Lisäksi hankkeen tuotoksia pääsee lukemaan sen omasta sen blogista.
Myös muissa maakunnissa on käynnissä parhaillaan vastaavia hankkeita. Esimerkiksi ProAgria Länsi-Suomen alueelle kuuluvassa Satakunnassa on vastaava hanke nimellä Luomuisa Satakunta. Siellä peltopinta-alasta on luomutuotannossa parhaillaan 8,5 %.
Millainen on Varsinais-Suomen maaseutu nyt? Entä vuonna 2030? Tule kuulolle 16. helmikuuta, kun Älykkäät maaseudut -kiertue rantautuu Varsinais-Suomeen. Tilaisuudessa saadaan nähdä myös Varsinais-Suomen Maaseutuluotaimen alustavia tuloksia!
Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaari järjestetään tiistaina 16. helmikuuta kello 8–12, jolloin on tavoitteena yhden aamupäivän aikana ottaa haltuun Varsinais-Suomen maaseudun tulevaisuus! Webinaarissa tullaan kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja maaseudun kehittämisen ajankohtaisista asioista sekä tulevaisuuden visioista. Ääneen pääsevät alan parhaat asiantuntijat sekä konkreettisen työn tekijät ja tietysti uusi sukupolvi.
Tilaisuuden avaa Timo Metsä-Tokila, joka toimii Varsinais-Suomen Ely-keskuksessa elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajana. Sen jälkeen Spatian projektitutkija Pasi Saukkonen kertoo Varsinais-Suomessa viime syksynä tehdystä Maaseutuluotain-kyselystä, jonka tuloksia analysoidaan parhaillaan.
– Vaikuttaisi siltä, että maaseudun tilasta ja kehittämisestä ajatellaan Varsinais-Suomessa hieman myönteisemmin kuin aiemmissa Maaseutuluotain-kohteissamme Uudellamaalla, Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa, kommentoi Pasi Saukkonen.
MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg tekee katsauksen varsinaissuomalaisen maatalouden ja maaseudun kehitysmahdollisuuksiin ja kansanedustaja Sandra Bergqvist (RKP) kertoo maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan ajankohtaisista teemoista ja tavoitteista Varsinais-Suomen näkökulmasta.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hilkka Vihinen puhuu puolestaan siitä, missä elinkeinotoimintaa kannattaa harjoittaa, mikä on Varsinais-Suomen rooli suomalaisessa ruuantuotannossa ja miten maaseuturahoituksella voidaan edistää elinkeinon harjoittamisen edellytyksiä Varsinais-Suomessa 2020-luvulla.
Webinaarin päätteeksi kuullaan vielä isosta kuvasta, eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kansallisista tavoitteista. CAP27-strategiasuunnittelun uusimmat kuulumiset kerrotaan webinaariväelle suoraan Maa- ja metsätalousministeriöstä, kun puheenvuoron saa ministeriön ruokaosaston päällikkö Minna-Mari Kaila.
Millainen on maaseutumme vuonna 2030?
Osana webinaaria annetaan puheenvuoro myös niille, jotka tekevät käytännön työtä maaseudun hyväksi Varsinais-Suomessa. Omien alustustensa jälkeen puhujat osallistuvat paneelikeskusteluun pohtimaan, millainen on Varsinais-Suomen maaseutu vuonna 2030.
Hajalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Lehti kertoo, miten heidän yhdistyksensä on tuonut Salon maaseudulle lisää elinvoimaa muun muassa uuden kyläkaavan, lisättyä todellisuutta sisältävän tonttimarkkinointivideon ja poliittisen vaikuttamisen avulla. Hajalan kylässä asuu noin 600 asukasta ja viime vuosina se on tullut tutuksi kyläkoulun ja päiväkodin ympärillä käydystä uutisoinnista. Molemmat lapsiperheiden keskeiset palvelut on onnistuttu säilyttämään aktiivisen kylätoiminnan ansiosta. Hajalan kylä valittiin viime vuonna Varsinais-Suomen vuoden kyläksi.
Salon Suomusjärvellä luomuspelttiin keskittyvää Birkkalan tilaa pyörittävä Simo Larmo kertoo webinaarissa oman yritystarinansa, jota maaseuturahasto on tukenut matkan varrella. Tilalla ollaan alkutuotannon lisäksi kehitetty speltistä muun muassa jauhoja, hiutaleita ja pastaa. Uusimpana aluevaltauksena yritys on alkanut jalostaa tuotteita myös ennen hukkaan heitetyistä speltin kuorista. Birkkalan tila palkittiin viime vuonna Vuoden Luomuyritykseksi ja Simo Larmo puolestaan on palkittu vuonna 2018 Varsinais-Suomen Vuoden nuoreksi yrittäjäksi.
ProAgrian huippuasiantuntija Anu Ellä vetää parhaillaan Maaseuturahaston tukemaa ProAgria Länsi-Suomen Aikaa on -hanketta, joka on auttanut maatilayrittäjiä kehittämään toimintaansa niin, että aikaa jää muuhunkin kuin työntekoon. Esimerkiksi nurmituotannossa satotaso on hankkeen aikana tuplaantunut, monella tilalla työn laatu on parantunut ja samalla työtuntien määrä on laskenut. Yrittäjille on tarjottu tietoa ja koulutusta, mutta parhaat tulokset ovat syntyneet pienryhmätoiminnan ansiosta.
Maaseutua kehitetään ennen kaikkea siksi, että se säilyisin elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Siksi webinaarissa kuullaan myös nuorten ajatuksia kehitysvarojen suuntaamisesta. Leader Ravakan nuoristyöryhmässä mukana olevat 17-vuotias Iiris Soininen ja 19-vuotias Vilma Taipale pääsevät päättämään Ravakan NuorisoLeader-rahoituksesta ja osallistumaan Ravakan kansainväliseen toimintaan. Webinaarissa he kertovat NuorisoLeader-toiminnasta ja ajatuksiaan siitä, mihin suuntaan Varsinais-Suomen maaseutua tulisi kehittää.
Ilmoittaudu mukaan!
Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaari on osa valtakunnallista ohjelmakokonaisuutta. Maaseutuverkoston luotsaama Älykkäät maaseudut -kiertue käynnistyi helmikuussa 2020. Varsinais-Suomen webinaari on kiertueen viimeinen etappi.
Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta!
Varsinais-Suomen Kylät ry:n podcast-sarjassa pureudutaan kestävään kehitykseen kylätoiminnassa. Keke tulee kylään -nimisen sarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat nyt kuunneltavissa Varsinais-Suomen Kylät ry:n kotisivulla ja SoundCloudissa.
Kuten monet muutkin toimijat, Varsinais-Suomen Kylät ry on ottanut vuoden 2020 aikana kunnon digiloikan. Osana sitä on syntynyt myös oma podcast, joka kantaa nimeä Keke tulee kylään. Sarjassa pohditaan kestävän kehityksen erilaisia ulottuvuuksia kylätoiminnassa Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkorannan johdolla.
Ensimmäisessä jaksossa käsitellään kulttuurista kestävyyttä. Suomalaisissa kylissä on kerätty talteen paljon tarinoita ja valokuvia, ja Suomessa on esimerkiksi kotiseutumuseoita enemmän kuin missään muualla. Mutta miten se historia tehdään eläväksi ja saadaan myös uusi sukupolvi kiinnostumaan siitä? Sitä pohditaan podcast-sarjan ensimmäisessä jaksossa, jossa Tauno Linkorannan vieraana on Kosken aseman kyläyhdistyksen aktiivi Eero Kallio. Kosken asemalla kunnostetaan parhaillaan Vihiniemen kylätaloa, jonka kautta pystytään säilyttämään pala paikallishistoriaa ja saadaan tilat uusien muistojen luomiselle.
Toisessa jaksossa tiimalasin alla on puolestaan sosiaalinen kestävyys. Kylätoiminta ehkäisee yhteisöllisyytensä avulla paljon syrjäytymistä, ja samaa tekee myös Suomen Kylien Me miehet -hanke, jonka tarkoituksena on perustaa maaseudulle miesten harrastusryhmiä. Podcastissa vieraana oleva projektityöntekijä Pekka Anttila kertoo, miten hankkeen avulla ollaan saatettu yhteen sauvakävelijöitä, hevosharrastajia ja puutöiden tekijöitä. Myös kylätalon kunnostus voi olla maaseudun miesvoimaa yhdistävä projekti.
Mynämäellä toimivan Riistapajan peurariimiresepti on voittanut kilpailun Varsinais-Suomen parhaan jouluruokareseptin tittelistä. Lisäksi finaaliin pääsi kaksi reseptiä Salon alueelta: Birkkalan luomuspelttitilan joulupuuroresepti ja Karviaisten tilan Voima-Papu taatelikakku. Nappaa kaikki kolme reseptiä talteen jutun lopusta!
Riistapajan peurariimi on maukas, juhlava ja murea – eli täydellinen lisä tämän vuoden joulupöytään. Karpaloilla, Mimiksen köynnöskrassilla ja rosmariinilla sekä suolalla ja sokerilla maustettu riimi on helppo valmistaa ja hurmaa varmasti myös jouluvieraat.
– Peurariimin viereen lautaselle kannattaa ottaa jotain melko mietoa ja neutraalia, kuten keitettyä perunaa. Juomaksi sen kanssa voisi sopia vaalea olut, ideoi tuomaristo, johon kuului Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Janita Kylänpää, Suomen Artesaaniruoka ry:ssä mukana oleva kotitalousopettaja ja ruoka-alan yrittäjä Eija Lamsijärvi sekä Leader-toiminnassa mukana oleva matkailualan ammattilainen ja lähiruuan puolestapuhuja Jouko Parviainen.
Tuomaristoa ilahdutti peurariimissä myös reseptin muunneltavuus. Esimerkiksi Mimiksen yrteistä ei mainita reseptissä tarkkoja määriä.
– Jos vähän vähentäisi rosmariinia ja lisäisi krassia, niin samalla reseptillä voisi tehdä kesäisemmän peurariimin juhannuspöytään, Eija Lamsijärvi toteaa.
Peurariimireseptin yhtenä plussana on vielä se, että sen voi valmistaa hyvissä ajoin ennen tarjoilua. Lihaa maustetaan jääkaapissa mielellään vuorokausi, minkä jälkeen se pakastetaan. Näin ollen jouluaatolle jää siis pelkkä leikkaus ja kattaus – sekä tietysti herkuttelu.
Jouluruokakilpailun tuomaristossa olivat Jouko Parviainen, Eija Lamsijärvi ja Janita Kylänpää.
Riistapajan yrittäjät Saara ja Ville Kalluinen olivat otettuja tuomariston valinnasta. He ovat tehneet peurariimiä useilla eri resepteillä, joten kilpailuun osallistunut resepti on hiottu huippuunsa kokeilemalla.
– Kun vaihdoimme yrtit Kotipellon puutarhan Mimis-yrtteihin, riimistä tuli täydellinen, kehuu Saara Kalluinen.
Jos haluaa muokata reseptiä vielä aikuisempaan makuun, voi kokeilla lisätä mukaan konjakkia.
Riistapajalla ei ole varsinaista myymälää, mutta lauantaina 19. joulukuuta he pitävät joulumyyntipäivän, jolloin ovet ovat auki klo 11–15 osoitteessa Yläneentie 175, Mynämäki. Sen jälkeen ostoksille pääsee erikseen sovittaessa niin pitkään kuin lihaa riittää.
Täydellinen joulupuuro!
Joulupuuro spelttihelmistä.
Finaalissa mukana ollut Birkkalan tilan luomuspelttihelmistä valmistettu joulupuuro on tuomariston mukaan puurojen aatelia: Siinä on hyvä suutuntuma ja niin paljon makua, ettei siihen tarvitse lisätä sokeria eikä kanelia – ja silti se onnistuu tuomaan joulun kielelle. Tuomaristo keitti puuron punaiseen Kiehu-maitoon, joka ei pala niin herkästi pohjaan. Sen maidon kanssa lopputulos oli niin kermainen, ettei edes voinokaretta tarvinnut lisätä.
– Mahtava kotimainen vaihtoehto riisipuurolle, tätä meillä keitetään tänä jouluna, innostuu Jouko Parviainen.
Gluteeniton ja vegaaninen versio taatelikakusta
Taatelikakku härkäpapujauhoista.
Karviaisten tilan Voima-Papu taatelikakku ilahdutti tuomaristoa erityisesti siksi, että resepti oli samaan aikaan jouluinen, vegaani ja gluteeniton, mutta silti siinä oli lisäaineina vain sooda ja leivinjauhe, eli kohotusaineet. Plussana tuomaristo mainitsee sen, että taatelin maku tulee hyvin esiin. Härkäpapu maistuu ja tuoksuu taikinassa, mutta valmiista kakusta sitä ei enää tunnista.
– Vähän kuitenkin lähtisin vielä leikkimään reseptillä, jotta kakusta tulisi kosteampi, toteaa Janita Kylänpää.
Kilpailun järjesti Haloo maaseutu! -hanke, joka viestii maaseudun kehittämisestä Varsinais-Suomessa. Kilpailu järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa, ja tavoitteena on tehdä kilpailusta vuosittainen jouluperinne.
Varsinais-Suomen parhaan jouluruokareseptin tittelistä kilpailun finaalissa kisasivat Karviaisten tilan Voima-Papu taatelikakku, Birkkalan tilan joulupuuro luomuspelttihelmistä ja peurariimi Riistapajan tapaan.
Riimipeuraa Riistapajan tapaan
Ainekset:
400 g peuran sisä- tai ulkofileetä
2–3 rkl karkeaa suolaa
1 rkl sokeria
Mimiksen köynnöskrassia
Mimiksen rosmariinia
Karpaloita
Valmistusohje:
Sekoita mausteet ja yrtit. Hiero seos hyvin lihan pintaan ja kääri liha kelmuun. Anna maustua jääkaapissa vähintään yön yli, mieluummin vuorokausi. Pakasta lihaa 4–5 tuntia ja leikkaa kohmeisesta lihasta ohuita viipaleita. Jos käytät isoa ulkofileetä, sen voi leikata pitkittäin puoliksi. Mausteiden määrät ovat viitteellisiä, kaikkia mausteita saa olla reilusti lihan pinnalla.
Joulupuuro Birkkalan Spelttihelmistä
Ainekset:
1 l maitoa (tai vettä)
2 dl Birkkalan Spelttihelmiä
0,5 – 1 tl suolaa
Valmistusohje:
Liedellä
Kuumenna maito kiehuvaksi. Sekoita joukkoon spelttihelmet. Hauduta puuroa hiljalleen kannen alla noin 40-50 min välillä sekoittaen. Mausta puuro suolalla.
Uunissa
Voitele korkeareunainen uunivuoka hyvin. Pane Spelttihelmet vuoan pohjalle ja ripottele pinnalle suola. Kaada maito vuokaan. Peitä vuoka. Kypsennä puuroa 125 asteessa n. 3 tuntia. Puuroa on hyvä sekoittaa muutaman kerran paiston aikana. Uunipuuron paiston loppuvaiheessa voit ottaa kannen pois ja nostaa uunin lämpötilaa 150 asteeseen, näin saat uunipuuroon kauniin ruskean pinnan.
Voima-Papu taatelikakku (GL ja Vegan)
Keitä soseeksi:
1 pkt taatelia 250 g
1,0 dl sokeria
3 dl vettä
Lisää vielä soseseen 1,5–2,0dl vettä
Sekoita kuivat aineet:
3,5 dl Voima-Papu härkäpapujauhoja
1 tl sooda
1 tl vanilijasokeria
1,5 tl leivinjauho
1 rkl psylium
Öljyä kaksi pikkuvuokaa ja kuoruta korppujauho / gluteeniton jauho / sokeri tai mikä on sopiva sinulle. Paista 40–45 minuuttia, 170 astetta ilman kiertoilmaa.
Millainen on Varsinais-Suomen maaseutu nyt? Entä vuonna 2030? Valtakunnallisen maaseutuverkoston Älykkäät maaseudut -kiertue rantautuu Varsinais-Suomeen 16. helmikuuta, jolloin on tavoitteena yhden aamupäivän aikana ottaa haltuun Varsinais-Suomen maaseudun tulevaisuus!
Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaari järjestetään tiistaina 16. helmikuuta kello 8–12. Ilmoittautuminen on nyt avattu, mutta ohjelma julkistetaan vasta tammikuussa.
Luvassa on mielenkiintoisia puheenvuoroja varsinaissuomalaisen maaseudun ja saariston kehittämisestä sekä siitä, millaiseksi maaseutu koetaan nyt. Tilaisuuden aikana eetteriin pääsee myös aito varsinaissuomalaisen maaseudun ääni.
Paikallisten puheenvuorojen lisäksi webinaarissa kuullaan myös isosta kuvasta, eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kansallisista tavoitteista, kun esittelyvuorossa on CAP27-strategiasuunnittelun uusimmat kuulumiset suoraan Maa- ja metsätalousministeriöstä.
Maaseutuverkoston luotsaama Älykkäät maaseudut -kiertue käynnistyi helmikuussa 2020. Suurin osa Suomen maakunnista on jo kierretty, mutta ensi vuoden alussa pidetään vielä Kaakkois-Suomen tilaisuus 21. tammikuuta sekä sokerina pohjalla Varsinais-Suomen webinaari 16. helmikuuta.
