Uusi viestintäkoordinaattori toimii pestissä hankkeen loppuun.
Varsinais-Suomen maaseudun ja saariston kehittämisen viestiä yhteen keräävä Haloo maaseutu! -hanke on saanut sen viimeisiksi kuukausiksi uuden viestintäkoordinaattorin. Medianomi Liisa Kallio astuu Janica Vilenin saappaisiin tämän siirtyessä Varsinais-Suomen Ely-keskukselle maaseutuviestintäkoordinaattoriksi.
⎯ Saimme tehtävään useita hyviä hakemuksia. Medianomi Liisa Kallio erottautui joukosta monipuolisella viestinnän alan osaamisellaan, Varsinais-Suomen alueen tuntemuksellaan ja innostuneella asenteellaan. Haloo maaseutu jää siis hyviin käsiin, kommentoi Janica Vilen.
Kallio valmistui medianomiksi Turun AMK:sta vuonna 2019. Hän on toiminut aiemmin muun muassa toimittajana paikallislehdessä, sisällöntuottajana jääkiekkojoukkueessa ja viimeisimpänä viestintäsuunnittelijana Raision kaupungilla. Kallio on jo aiemmin seurannut Haloo maaseutu -hankkeen kanavia, joten viestintäkoordinaattorin pestin tullessa hakuun päätös oli selkeä.
⎯ Olen myös itse maaseudulta kotoisin, joten on mahtavaa, että voin käyttää omia taitojani viestiäkseni maaseudun kehittämisestä ja sen ihmisistä. Olen hyvin innoissani seuraavista kuukausista, Kallio kertoo.
Kallion työlistalta löytyy muun muassa viestintäfoorumin järjestäminen Kemiönsaarella sekä maatalousnäyttely Okraan osallistuminen.
Haloo maaseutu! -hanke viestii maaseudun ja saariston kehittämisestä koko Varsinais-Suomessa. Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää. Lisäksi hankkeen yhteistyötahoja ovat ProAgria, MTK, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Kylät ry.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät kokoontuivat perjantaina 8. huhtikuuta Paimion parantolalle työntekijöiden ja hallituslaisten kesken esittelemään toinen toisilleen käynnissä olevaa strategiatyötään. Yhteisessä strategiapäivässä Leader-ryhmät saivat työhönsä myös ulkopuolista näkökulmaa Varsinais-Suomen Liiton strategiatyöstä.
Varsinais-Suomen Liiton kehittämispäällikkö Salla-Maria Lauttamäki (artikkelikuvassa) esitteli strategiatyön parissa ahkeroiville Leader-ryhmille Varsinais-Suomen uutta maakuntastrategiaa, joka lakisääteinen asiakirja, maakunnan yhteisen tahtotilan ilmaisu sekä ennakoiva ja reagoiva muutostyökalu. Viime vuosina on huomattu, että vaikka suunnitellaan asioita pitkälle, täytyy myös pystyä elämään hetkessä.
– Linjojen sisällä on liikkumavaraa ja matkan varrella mietitään aina, mikä on paras tapa toimia, sanoo Lauttamäki.
Varsinais-Suomen maakuntastrategia 2040+ sisältää neljä pääteemaa:
vihreä ja reilu siirtymä
yhteinen sitoutuminen kärkitoimialojen kasvutavoitteisiin
uusien osaajien houkuttelu ja kiinnitys maakuntaan
hyvinvoinnin ja yhteistoiminnan rakentaminen.
Neljän sisällöllisen teeman lisäksi maakuntastrategiassa on vielä läpileikkaavana missiona kestävien kumppanuuksien rakentaminen.
– Kumppanuusajattelulla haluamme vahvistaa ajatusta pitkäjänteisestä yhteistyöstä, joka ei rajoitu mihinkään tiettyyn hankkeeseen tai ohjelmakauteen. Se on ajattelutapa, jonka haluamme tuoda kaikkeen toimintaamme mukaan.
Maakuntastrategian valmistelutyössä tunnistettiin myös arvoja, joilla strategiaa halutaan toteuttaa. Niitä ovat:
vastuullisuus
saavutettavuus
uteliaisuus
luotettavuus.
– Uteliaisuuden kautta meillä on aina lupa yrittää ja kokeilla uusia asioita! Ja kun sanon me, tarkoitan kaikkia varsinaissuomalaisia. Vaikka Varsinais-Suomen Liitto on toiminut strategian valmistelussa työrukkasena, tämä on aidosti kaikkien varsinaissuomalaisten työkalu, Lauttamäki toteaa.
Leader-toimijoiden huomio kiinnittyi myös maakuntastrategian visuaaliseen ilmeeseen. Sen on kuvittanut turkulainen sarjakuvataiteilija Mika Lietzén. Kekseliään kuvituksen ansiosta strategian tavoitteista pääsee nopeasti jyvälle, vaikka ei olisikaan tottunut lukemaan monikymmensivuisia asiakirjoja.
Lauttamäki nosti esiin myös maakuntastrategian yhteyden maaseudun ja saariston kehittämiseen. Aikaisemmin Varsinais-Suomella oli erillinen saaristo-ohjelma, mutta nyt saaristoasiat ovat mukana maakuntastrategiassa.
Maakuntatasolla halutaan olla mukana tukemassa varsinaissuomalaisen ympäristövastuullisesti tuotetun ruuan brändiä ja pilotoimassa kestäviä ratkaisuja maatalouteen. Saariston kehittämisessä maakunnan näkökulmasta nousee esiin erityisesti liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien kehittäminen ja Saaristomeren tilan parantaminen.
Pohdinnan alle jää, miten Varsinais-Suomen liiton kautta voisi saada vielä paremmin tietoa tarjolla olevista rahoitusmahdollisuuksista maakuntastrategian tavoitteiden toteuttamiseksi.
Varsinais-Suomen metsät ovat täynnä sellaisia polkuja, näköalapaikkoja, laavuja ja muita luontokohteita, joista tietävät lähinnä oman kunnan asukkaat – jos hekään. Nyt Varsinais-Suomessa on kehitetty karttapalvelu, josta voi käydä etsimässä uusia kohteita tuleville retkilleen ja tarkistaa vaikka maastossa, mistä löytyy lähin tulisija evästaukoa varten.
Digi-SAAPAS-hankkeessa vuonna 2021 luotu Virma Kartta on tavoittanut jo lähes 10 000 käyttäjää. Kartalle on merkitty yli 1 000 varsinaissuomalaista luontopolkua, retkeilyreittiä ja virkistyskohdetta. Jos siis suunnitelmissa on luontoretki Varsinais-Suomen alueella, kannattaa suunnittelu aloittaa avaamalla Virma Kartta osoitteessa kartta.virma.fi.
Varsinais-Suomen Liiton verkostokoordinaattori Maiju Kähärä ja Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruoka- ja yritysasiantuntija Mari Mäenpää ovat hankkeessa mukana kehittämässä karttaa ja toivovat kohteita vielä lisää.
– Suurin osa kohteista on jo kartalla, mutta ei kaikki! Esimerkiksi pienten kyläyhdistysten ylläpitämistä kohteista puuttuu varmasti moni. Jos siis ylläpidät jotain luonto- tai virkistyskohdetta, käy katsomassa, onko se jo kartalla, ja ota yhteyttä, jos ei ole, kannustaa Mäenpää.
Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen: virma@lounaistieto.fi. Reittien ylläpitäjät voivat käydä lisäämässä kohteitaan kartalle myös itsenäisesti. Uudet kohteet tulevat näkyviin, kun työntekijät ovat tarkistaneet ja hyväksyneet ne.
Kohteen voi lisätä se taho, joka sitä ylläpitää. Näin myös hallintaoikeus kohteen tietojen päivittämistä varten säilyy ylläpitäjällä itsellään.
– Retkeilijätkin voivat toki osallistua talkoisiin ilmoittamalla meille puuttuvista kohteista. Jos ylläpitäjä on tiedossa, kannattaa ilmoittaa sekin. Muussa tapauksessa me voimme lähteä selvittämään tilannetta, Kähärä neuvoo.
Myös lisätietoja reiteistä voi lähettää.
– Suurin osa reiteistä on kyllä kartalla, mutta rikasteita kaivataan. Voimme lisätä reitille pistetietona esimerkiksi tulipaikan, opastaulun puuceen tai parkkipaikan, Mäenpää sanoo.
Kartalle hyväksytään vain viralliset polut. Jokamiehenoikeudella saa kulkea metsissä ja jotkut näistä jokamiehenpoluista näkyvät maastossa selkeästi, mutta karttaan niitä ei merkitä ilman maanomistajien lupaa.
Myös luontoretkeilyä tukevia palveluita pystyy lisäämään kartalle. Jos jonkun luontoreitin läheisyydessä on vaikka majoitusta, pyörävuokraustakahvila tai ravintola, yrittäjä voi käydä lisäämässä kohteensa karttaan.
Mobiiliversio auttaa metsän syvyyksissä
Virma Kartta opastaa retkeilijöitä myös maastossa. Kartan mobiiliversio näyttää koko ajan, missä mennään, joten eksymään ei pitäisi päästä. Puhelimella voi myös kesken metsäretken tarkistaa vaikka sen, mistä löytyy lähin tulipaikka tai uintimahdollisuus.
Erillistä sovellusta ei tarvitse ladata, vaan selainversio on optimoitu mobiilikäyttöön. Mobiiliversio on luotu Turun yliopiston tietotekniikan laitoksella ja se on todettu testiryhmissä hyvin kuluttajaystävälliseksi. Karttaa kuitenkin päivitetään edelleen, joten palautetta voi antaa.
Avoin lähdekoodi mahdollistaa laajentumisen
Virma Kartalla on avoin lähdekoodi ja myös kaikki data on avointa, mikä mahdollistaisi saman pohjan hyödyntämisen myös muissa maakunnissa. Digi-SAAPAS-hanke toimii vain Varsinais-Suomen alueella, mutta muista maakunnista on jo tullut kyselyitä aiheeseen liittyen. Tällä hetkellä tieto eri retkeilyreiteistä on valtakunnallisesti hyvin hajallaan. Retkeilijöitä helpottaisi, jos samaa sivua voisi käyttää missä päin Suomea tahansa.
Avointa dataa pystyy ottamaan käyttöön myös muille sivustoille, esimerkiksi kuntien verkkosivuille. Virma Kartasta voi tehdä haluamallaan rajauksella omalle verkkosivulleen upotteen, joka päivittyy automaattisesti, kun Virma Karttaa päivitetään.
Hankkeessa hyödynnetään aiemmassa Virkistä Dataa! -hankkeessa toteutettua ylläpitotyökalua Virmaa. Virmaan lisätyt tiedot siirtyvät paikkatietorajapintaan, josta ne välittyvät yhdellä kertaa moneen paikkaan: retkeilijöille tarkoitettuun Virma Karttaan, Lounaistiedon karttapalveluun, kuntien ja muiden toimijoiden verkkosivuille tehtyihin karttaupotteisiin ja muihin rajapintaa käyttäviin sovelluksiin.
Kolmen vuoden hanke
Digitaalisen saavutettavuuden parantaminen virkistyspalveluissa (Digi-SAAPAS) -hanke alkoi vuoden 2020 alussa ja päättyy vuoden 2022 loppuun. Mukana hankkeessa ovat Varsinais-Suomen Liitto, Lounaistieto, Valonia, ProAgria Länsi-Suomi, Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset sekä Turun yliopiston tietotekniikan laitos. Hankeajan jälkeen karttasivusto jää Varsinais-Suomen Liiton ylläpidettäväksi. Hanke toteutetaan Ely-keskuksen myöntämällä maaseuturahaston tuella. Hankkeen kokonaisbudjetti on 231 000 euroa.
– Kuluttajat ovat jo nyt löytäneet tämän hyvin, mutta lisää käyttäjiä tietysti tavoitellaan. Kartan tavoite on helpottaa luontoliikkumista ja saada olemassa olevat kohteet aktiivisempaan käyttöön, Mäenpää tiivistää.
Monet kartalla olevista kohteista on rakennettu esimerkiksi yleishyödyllisissä Leader-hankkeissa, joista toivotaan olevan iloa aina mahdollisimman monelle. Siksi kaikki näkyvyys on eduksi.
Kun koronakriisi alkoi ja luontoretkeilyn suosio moninkertaistui, yleisimmät reitit olivat täynnä ihmisiä. Kun tieto eri kohteista lisääntyy, retkeilijätkin hajaantuvat useampiin kohteisiin, mikä on hyvä niin ihmisten kuin luonnonkin kannalta. Retkeillessä tulee aina kunnioittaa luontoa. Virma Kartasta löytyy vastuullisen retkeilyn ohjeet, jotka kannattaa lukea ennen retkelle lähtöä. Metsäpalovaroituksen tilanteen pääsee tarkistamaan Ilmatieteenlaitoksen sivuilla.
Tutustu lisää työpajassa 15.3.
Virma Kartan käyttöä pääsee harjoittelemaan kädestä pitäen tiistaina 15. maaliskuuta klo 12–16 Outdoor Leader -hankkeen järjestämässä työpajassa Liedon kunnantalolla. Ilmoittautuminen aukeaa helmikuussa. Jos siis oma kohde vielä puuttuu kartalta, niin kannattaa laittaa päivämäärä talteen ja seurata tiedotusta Haloo maaseudun sivuilla.
Työpaja on jatkoa Outdoor Leader -hankkeen Retki kylään tekee hyvää -webinaarille, joka järjestetään 1. helmikuuta.
Kansallista Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahaa (AKKE) käytetään maakuntien liittojen päätösten mukaisesti maakuntaohjelman (2018–2021 ja luonnos 2022–2025) ja hallituksen aluekehittämispäätöksen 2020–2023 toimeenpanoa edistäviin kohteisiin. Määrärahaa voidaan käyttää esimerkiksi alueiden vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuviin pienimuotoisiin kehittämis- kokeilu- ja selvityshankkeisiin.
Hakukierroksen tavoitteena on rahoittaa hankkeita, jotka edistävät mm. Varsinais-Suomen alueellisen selviytymissuunnitelman toteuttamista. Selviytymissuunnitelman tavoitteena on alueen erityispiirteisiin perustuen tunnistaa aluetalouden ja työllisyyden elpymisen kannalta keskeiset toimet sekä vahvistaa alueellista muutosjoustavuutta. Suunnitelma sisältää sekä nopeasti toteutettavia toimenpiteitä, että valintoja uuden kasvun käynnistämiseksi pidemmällä aikavälillä.
perustuu alueelliseen selviytymissuunnitelmaan ja/tai maakuntaohjelmaan (pakollinen valintakriteeri)
edistää suoraan tai välillisesti elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tai työllisyyttä tai
edistää osaamiseen ja innovaatioihin perustuvaa elinkeinorakenteen uudistumista tai
edistää pienimuotoisia kokeiluja ja pilotointeja
Tukea voidaan myöntää julkisoikeudelliselle yhteisölle ja yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle, jolla on riittävät taloudelliset ja muut edellytykset hankkeen toteuttamiseksi ja riittävät edellytykset toiminnan jatkuvuudesta huolehtimiseksi. Tuen saajina voivat olla esimerkiksi kunnat, korkeakoulut, seudulliset kehittämisyhtiöt, järjestöt, urheiluseurat ja erilaiset hyvinvointiorganisaatiot. Jos kyse on yhteishankkeesta, kaikkien hakijoiden on täytettävä tuen saajalle asetetut edellytykset. Varsinais-Suomen liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen.
Rahoitus on pääsääntöisesti pienimuotoista. Tuen enimmäismäärä on 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hakijan on itse osallistuttava rahoitukseen omarahoitusosuudella. Hankkeessa voi olla myös muuta osarahoitusta, esimerkiksi kunta- tai yritysrahoitusta. Tällä hakukierroksella on käytössä pääsääntöisesti flat rate 40 % kustannusmalli. Muiden kustannusmallien käyttö pitää erikseen perustella. Rahoitusta on käytössä noin 900 000 euroa. Tukea myönnetään enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Tuen hakeminen
Tukea haetaan Varsinais-Suomen liiton Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman kehittäminen -rahoituksen hakulomakkeella. Hakuohjeet ja lomake löytyvät Varsinais-Suomen liiton verkkosivuilta (linkki)
Hakemus toimitetaan Varsinais-Suomen liiton kirjaamoon allekirjoitettuna sähköpostitse (kirjaamo@varsinais-suomi.fi).
Hakuaika on jatkuva. Seuraavaan valintajaksoon kohdistuvat hakemukset tulee jättää pe 19.11.2021 klo 15.00 mennessä.
Lisätietoja
Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 040 776 0630 ja aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio p. 040 506 3715, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Kun kunnanvaltuustot syksyllä vaihtuvat, vaihtuu myös Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunnan kokoonpano. Nyt on aika katsoa, mitä tällä kaudella on saatu aikaan! Saaristotoimikunnan puheenjohtaja Heidi Loukiainen listaa viisi tärkeintä asiaa, joihin on yritetty vaikuttaa.
Pian päättyvällä valtuustokaudella Varsinais-Suomen saaristotoimikunnan puheenjohtajana on toiminut Kemiönsaarella asuva Heidi Loukiainen. Toimikunnan tehtävä on huolehtia siitä, että saariston etu huomioidaan päätöksenteossa. Tavoitteena on näin parantaa saariston elinvoimaisuutta – asumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia sekä ympäristön kestävyyttä.
Puheenjohtajan mukaan toimikunnan agendalla on kuluvalla kaudella ollut ennen kaikkea viisi asiaa: liikkumisen helpottaminen, tietoliikenneyhteyksien parantaminen, saaristossa asumisen ja sinne muuttamisen helpottaminen, kyläkoulujen puolesta puhuminen ja yrittäjyyden edistäminen.
LIIKENNEYHTEYDET on selkeä ykköskysymys.
– Olemme ottaneet kantaa liikenneyhteyksien parantamisen puolesta, esimerkiksi laituriasiat ja lauttaliikenne on ollut tapetilla. Kaikissa asutuissa saarissa täytyy olla liikennöinnissä tietty taso, jotta asukkaat pystyvät käymään töissä ja muilla asioilla, Loukiainen linjaa.
Hän toivoisi saaristoon lauttaliikenneyhteyksien lisäksi myös kevyempiä vaihtoehtoja, kuten toimivia taksiveneratkaisuja. Sellaisia varten on jo olemassa verkkoalustoja, mutta yrittäjiä kaivataan!
TIETOLIIKENNEYHTEYKSIEN puutteitakin on nostettu koronan myötä entistä enemmän esiin, kun ihmiset ovat alkaneet tehdä etätöitä loma-asunnoilta käsin.
– Onneksi niihin on nyt mahdollista hakea rahoitusta, Loukiainen toteaa viitaten maaseudun elpymisvaroihin, joista Suomi on varannut 16 miljoonaa laajakaistahankkeiden tukemiseen.
ASUMISEN MAHDOLLISUUDETLoukiainen nostaa esiin kolmantena. Varsinais-Suomen saaristoon kaivataan nyt kipeästi vuokra-asuntoja.
– Vuokratarjontaa tarvitaan ylipäätään lisää, mutta erityisesti saaristokuntien kannattaisi satsata pieniin vuokrataloihin, joissa on oma piha. Sellaisia saaristosta etsitään koko ajan! Moni haluaisi kokeilla asumista saaristossa, mutta ei uskalla ostaa taloa ennen kuin on saanut kokeilla, miten elämä saaristossa sujuu. Ja oman kodin rakentaminenkin on helpompaa, jos voi asua vuokralla rakentamisen ajan. Aina kun saaristoon on saatu vuokra-asuntoja, ne ovat heti täyttyneet, Loukiainen avaa.
Saariston asumispolitiikkaan liittyy vahvasti myös vapaa-ajan asukkaat, jotka ovat yksi saariston elinvoimaisuuden tukipilareista. Saaristokunnissa on vaihtelevia käytäntöjä sen suhteen, voiko vapaa-ajan asuntoja muuttaa vakituisiksi asunnoiksi ja millaisin perustein. Lisäksi keskustelussa on ollut kaksoiskuntalaisuuden kysymykset.
– Kaksoiskuntalaisuus on aika monitahoinen kysymys, johon liittyy verovarojen jakaminen kahden kunnan välillä, mutta myös se, että asukkailla tulisi olla vaikutusmahdollisuus molemmissa kunnissa. En kuitenkaan näe asiassa mitään ongelmaa. Sitä kannattaisi testata jollain mallilla, jotta saadaan lisää tietoa aiheesta, Loukiainen kommentoi.
KOULUT ovat yksi saaristossa asumisen edellytys. Saaristossa jokainen koulu kamppailee sen kanssa, miten lapset riittävät. Paljon kouluja on lakkautettu, mikä on hankaloittanut saaristoon muuttamista entisestään. Tällä hetkellä monien saariston lasten koulumatka-ajat hipovat lähellä kahta tuntia.
– Jos liikenneyhteydet olisivat kunnossa, koulukyydit pystyttäisiin järjestämään järkevästi, summaa Loukiainen.
Hän toivoisi, että saaristossa selvitettäisi paremmin myös etäopetuksen mahdollisuuksia.
– Korona tarjosi kouluille pakollisen ihmiskokeen, josta saatiin paljon dataa ja infoa siitä, mihin meidän koululaitos oikeasti taipuu. Etäopetuksen mahdollisuuksia kannattaisi hyödyntää saaristossa myös jatkossa. Tähänkin kannattaisi tehdä kokeilu, jotta saisimme tietää enemmän etäopetuksen vaikutuksista, Loukiainen ehdottaa.
Loukiainen uskoo, että kaksikielisyys voisi olla pienten saaristokoulujen pelastava tekijä. Kaksikielinen koulu voi olla monelle perheelle ratkaiseva tekijä vakituista asuinpaikkaa etsiessä.
– Kaksikielisyys on valtava rikkaus, jota saaristossa kannattaisi paremmin hyödyntää ja markkinoida, muistuttaa Loukiainen.
YRITTÄJYYDEN suhteen suurimmat haasteet ovat ne samat tutut: puutteet liikenneyhteyksissä ja tietoliikenteessä. Saaristossa yrittäminen on suurimmaksi osaksi sesonkiluonteista. Esimerkiksi Saariston rengastien lauttayhteydet jäävät syksyn tullen tauolle, mikä vaikuttaa paljon matkailuun.
– Nykyään ihmisten mökit ovat hyvin pitkälti sellaisia, joissa voi asua ympäri vuoden, joten suurin este on liikkuminen. Sesongin pidentämiseksi on tehty saaristossa töitä pitkään, Loukiainen kertoo.
Heidi Loukiainen. Kuva: Johanna Hento, Mainossatama.
Työ näkyväksi!
Saaristotoimikunta on tällä kaudella panostanut myös oman työnsä näkyväksi tekemiseen, jotta ihmiset saaristossa osaavat tarvittaessa pyytää toimikunnan apua.
– Saariston asukkaat voivat olla yhteydessä Varsinais-Suomen liiton saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinoseen, joka tuo asiat saaristotoimikunnan käsittelyyn. Vastaavasti me olemme kutsuneet säännöllisesti saariston asukkaita briiffaamaan saaristotoimikuntaa, jotta olemme saaneet asukkaiden näkökulman esiin kannanotoissa, Loukiainen kertoo toimikunnan työskentelystä.
Saaristotoimikunnan työn näkyvyyttä on parannettu muun muassa järjestämällä webinaareja saariston ajankohtaisista asioista.
Paikalliset ja kansalliset tavoitteet
Saaristotoimikunnan tehtävänä on käsitellä Varsinais-Suomen maakuntaohjelmaa täydentävän erillisen saaristo-ohjelman mukaisesti asioita, jotka koskevat toimialueen tulevaisuusstrategiaa, tulevaisuuden kehittämistoimenpiteiden linjauksia ja painotuksia ja kehittämisen voimavaroja, sekä toimia Varsinais-Suomen saaristoalueen edunvalvojana ja yhteistyön koordinoijana.
Saaristotoimikunta edistää siis paikallisen saariston asioita, mutta tekee myös tiivistä yhteistyötä valtakunnallisen saaristoasiain neuvottelukunnan (SANK) kanssa. SANK toteuttaa kansallista saaristo-ohjelmaa, johon kuuluu Saaristomeren alueen lisäksi esimerkiksi Saimaan saaristo. SANK seuraa myös saaristolain toteutumista.
Heidi Loukiaisen oma työ saaristotoimikunnassa päättyy tähän vuoteen.
– Tämä on ollut mielenkiintoinen näköalapaikka saariston asioihin. Kiinnostukseni saariston kehittämistä kohtaan alkoi 20 vuotta sitten, kun muutin Kemiönsaarelle. Nyt olen kuitenkin muuttamassa pois, sillä minut valittiin keväällä Etelä-Savon Yrittäjien aluejohtajaksi, Loukiainen kertoo.
Hän on ehtinyt Varsinais-Suomessa asuessaan toimia muun muassa Kemiönsaaren Yrittäjien puheenjohtajana sekä Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Suomen Yrittäjien luottamustehtävissä. Työuralla hän on keskittynyt elinvoimakysymyksiin.
Neuvottelut uuden saaristotoimikunnan kokoonpanosta ovat parhaillaan käynnissä.
On laskettu, että jopa 96 % kansalaisista ulkoilee eri virkistysalueilla. Tänä vuonna patikointireittejä on koluttu läpi ennätystahtiin koronan vuoksi. Varsinais-Suomen metsät ovat täynnä upeita polkuja ja nähtävyyksiä, mutta tieto niistä on hajallaan eri kuntien ja yhdistysten verkkosivuilla.
Varsinais-Suomen liiton erikoissuunnittelija Lasse Nurmi selvittää parhaillaan kuntien kiinnostusta liittyä mukaan maakunnan yhteiseen virkistysalueyhdistykseen. Yhdistys voisi koota samalle sivustolle kaikki Varsinais-Suomen virkistysalueet ja esimerkiksi huoltaa reittejä ja yhtenäistää niiden viitoitusta. Näin sivustolta löytyneelle virkistysalueelle lähtiessä voisi aina luottaa, että reitti on kunnossa. Samalla sivustolla voisi myös antaa palautetta kohteista ja ilmoittaa vaikka rikkoutuneesta pitkospuusta.
Monissa muissa maakunnissa toimii jo vastaavanlaisia yhdistyksiä.
– Joillain niistä on myös omia reittejä. Varsinais-Suomessa yhdistys ei lähtökohtaisesti omistaisi mitään reittiä, vaan niiden omistus säilyisi yhdistyksen jäsenkunnilla, mutta yhdistys voisi hoitaa reittien ylläpitoa ja kehittämistä. Sen lisäksi tarjottaisiin helposti saavutettavaa tietoa kaikista maakunnan reitistä, kertoo Lasse Nurmi.
Korona kasvattanut kysyntää ja kuluja
Tänä vuonna kaikilla mahdollisilla reitistöillä ollaan patikoitu ennätyksellisen paljon koronan vuoksi. Se on myös kasvattanut reitistöjen huoltokustannuksia.
– Erikoistilanteessa suunnitteilla olevalle yhdistykselle olisi jopa aiempaa suurempi tarve. Samalla kuitenkin kuntien talous on tällä hetkellä heikko, Nurmi punnitsee.
Hän näkisi, että yhdistyksen toiminnan takaamiseksi kunnilta pitäisi saada budjettiin 50 senttiä per asukas. Jos kaikki Varsinais-Suomen 27 kuntaa lähtisi mukaan, vuosibudjetti olisi noin 200 000 euroa. Tällä panoksella yhdistyksellä voisi olla täysipäiväinen työntekijä.
– Aluksi Turun kaupunki olisi halunnut perustaa tällaisen yhdistyksen, mutta muut kunnat eivät innostuneet. Sitten me selvitimme asiaa Varsinais-Suomen liiton voimin vuonna 2015. Silloin mukaan olisi lähtenyt kuusi kuntaa, mutta niin pienellä porukalla hommaan ei ryhdytty. Jos puolet kunnista lähtee mukaan, perustaminen jo kannattaa. Sen jälkeen asiasta ollaan tehty maakuntavaltuustoaloite, joka käynnisti taas uuden selvityksen, Nurmi kertaa eri vaiheita.
Vuoden 2015 jälkeen tilanne on edennyt: Reitistöjä on kartoitettu ja tietokantaan on saatu jo iso aineisto. Lisäksi liitto on kiertänyt seutukunnissa järjestämässä aiheen tiimoilta info- ja keskustelutilaisuuksia. Joillain alueilla ollaan asiasta todella innoissaan, joillain ei. Säästöpaineet ovat kunnissa nyt kovat ja siksi moni on toivonut, että yhdistyksen perustamiseen palattaisiin ensi kevään kuntavaalien jälkeen.
Virkistysavustusta tarjolla
Lasse Nurmi näkee virkistysalueiden kehittämisen julkisin varoin tärkeänä erityisesti siitä syystä, että niistä hyötyvät lähes kaikki. Tutkimusten mukaan jopa 96 % kansalaisista ulkoilee luonnossa. Luku on valtava, jos vertaa sitä vaikka jäähallin tai uimahallin käyttäjämääriin.
Nyt myös valtion taholla ollaan herätty tähän asiaan.
– Kunnille on tarjolla 10 miljoonaa euroa virkistysavustusta. Se on ympäristöministeriön rahaa, jota Ely-keskukset jakavat. Hakuaikaa on jäljellä marraskuun loppuun, kertoo Nurmi.
Varsinais-Suomessa on ulkoilukohteita moneen makuun. Esimerkiksi Kurjenrahkan ja Teijon kansallispuistot ovat todella suosittuja, mutta tänä vuonna aivan pienetkin reitit ja lähivirkistysalueet ovat olleet täynnä ihmisiä.
– Esimerkiksi Liedon Parmaharjun reitistö, Paraisten Sattmarkin retkeilyreitistö, Pomponrahka Turussa ja Tummamäen luontopolku Vehmaalla ovat kiinnostaneet paljon, Nurmi kertoo.
Vinkkejä ja kokemuksia Varsinais-Suomen retkeilyreiteistä vaihdetaan parhaillaan tiuhaan Facebookin Varsinais-Suomen luontoliikkujat -ryhmässä. Retkeilytrendin aallonharjalla tiedon tarve on kova. Ihmiset kaipaavat yhden lähteen tiedottamista, jossa reiteistä saisi tarvittavat tiedot riippumatta siitä, kuka niitä ylläpitää.
– Kaikki kumpuaa lopulta käyttäjätasolta. Mitä enemmän päättäjät saavat yksilötasolta viestiä, että yhdistys tarvitaan, sitä todennäköisemmin sellainen perustetaan. Virkistysasia on siitä ongelmallinen, että vaikka se koskettaa lähes kaikkia, sillä ei oikein ole mitään tiettyä edunvalvojaryhmää. Se, että virkistysalueiden kehittäminen pysyy keskustelussa, on jokaisen retkeilijän vastuulla, muistuttaa Nurmi.
Janica Vilen
Artikkelikuvassa Myllylähteen uusi luontopolku Oripäässä
