varsinais-suomen kylät

Varsinais-Suomen kylät julkaisi tänä vuonna kaksi kirjaa – Suurennuslasin alla seurantalot ja elävät tilat!

kirjoittaja
Seurantalot 2020 ja Elävät Tilat -kirjojen kannet.

 

Varsinais-Suomen Kylät ry on julkaissut tänä vuonna kaksi teosta: Seurantalot 2020 – Yhdistystalot mukana muutoksessa ja Elävät tilat – Näkökulmia ja keinoja entisten kyläkoulujen ja muiden julkisten tilojen uusiokäyttöön yhteisöllisinä tiloina. Molemmat kirjat ovat maksutta luettavissa Varsinais-Suomen Kylät ry:n verkkosivuilla. Lisäksi painettua kirjaa saa ostaa 15 euron hintaan Varsinais-Suomen Kylien toimistolta. 

Kirjat on kirjoittanut Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta. Kirjojen ulkoasusta on puolestaan vastannut kyläaktivaattori Joonatan Stenwall. 

Seurantaloista kertovassa kirjassa esitellään kymmenen seurantaloa Varsinais-Suomen alueelta: Kosken Tl työväentalo, Yläneen työväentalo, Angelniemen seurojentalo, Perniön VPK:n talo, Pöytyän Mäkiäisten työväentalo, Vihiniemen kylätalo, Marttilan nuorisoseuran talo, Sinervon talo, Föreningslokalen Ljunborg ja Pyhämaan nuorisoseurantalo. Nämä kymmenen taloa ovat menestyksekkäästi pystyneet vastaamaan nykyajan haasteisiin; kohonneisiin ylläpitokustannuksiin, korjaustarpeisiin, kohtuullisen käyttöasteen saavuttamiseen, uusien käyttäjäryhmien tavoittamiseen, tunnettuuden lisäämiseen ja esimerkiksi talon palvelujen kehittämiseen. 

Lisäksi pureudutaan seurantalojen historiaan, kehitysvaiheisiin ja nykytilaan yleisesti. 

– Seurantalot ovat aikanaan olleet keskeisiä suomalaisuuden kulmakiviä. Voisi jopa väittää, että itsenäinen Suomi syntyi pitkälti niiden ja erilaisten yhdistysten suojissa, Tauno Linkoranta kirjoittaa esipuheessaan. 

Elävät tilat -kirjassa puolestaan käydään läpi yhdeksän entisen koulun sekä kolmen muun entisen julkisen tilan vaiheet. Kyläkoulujen lisäksi esimerkiksi monia vanhoja kunnantaloja on jäänyt tyhjilleen, kun kunnat ovat yhdistyneet keskenään. Kirjassa annetaan käytännön vinkkejä siitä, miten kolmas sektori voi hyödyntää tyhjilleen jääneitä rakennuksia, mistä voi hakea tukea korjaamiseen ja ylläpitokustannuksiin ja mihin kaikkeen vanhan talon omistajan täytyy varautua. 

– Selvityksen keskeinen viesti on, että käyttö on vanhojen rakennusten parasta suojelua. Kiinteistön arvo säilyy paremmin ja toiminta kohottaa myös talon ja alueen, kunnankin, imagoa: ylipäätään toiminta synnyttää uutta toimintaa. Tukea korjaamiseen ja kehittämiseen on kyllä saatavissa, Linkoranta kannustaa esipuheessaan. 

Varsinais-Suomen kylät on vuonna 2000 perustettu maakunnallinen kylien yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on edistää Varsinais-Suomen maaseudun asukkaiden omatoimisuutta ja alueen elinkelpoisuutta.

Tammikuussa ilmestyneen Elävät tilat -kirjan julkaisua on rahoittanut Suomen kulttuurirahastoon kuuluvasta Varsinais-Suomen rahastosta. Toukokuussa julkaistu Seurantalot 2020 -kirja taas on saanut tukea Museovirastolta.

Avoimet Kylät -päivää vietetään tänään verkossa – katso videoesittely Vehmaalta Tummamäen luontopolusta tai tutustu harrastusmahdollisuuksiin Liedon Yliskulmalla

kirjoittaja

 

Tänään 13. kesäkuuta vietetään Avoimet Kylät -päivää verkossa. Kaikki päivän tapahtumat löytyy Suomen kartalle ripoteltuina tapahtuman verkkosivuilta.

Kylät ovat julkaisseet paljon erityisesti videoita, joiden avulla ihmiset pääsevät tutustumaan kunkin kylän elämään ja identiteettiin. Verkkotapahtumia on valtakunnallisesti lähes 600. 

Edellisinä vuosina Varsinais-Suomesta tapahtumaan on osallistunut viitisenkymmentä kylää, ja virtuaalitapahtumiakin lähti luomaan lähes 20 kylää. Esimerkiksi Liedon Yliskulman kylä esittelee verkossa kehityssuunnitelmiaan, tonttitarjontaansa ja harrastusmahdollisuuksiaan sekä kylän omia nettisivuja. Liedosta mukana on myös Saukonojan kylä, joka esittää vuoden 2018 Avoimet Kylät -tapahtumassa tehdyn videonsa. 

Pöytyäläinen Mustanojan kylä julkaisee Facebook-sivuillaan kuvia ja videoita omasta kylästään. Ollilan kylä Marttilassa taas esittelee uutta Facebook-sivuaan. 

Salossa Märynummen kylä esittää uudelleen tekemänsä Märy-videon ja lähettää muun muassa Facebook-liveä uudelta ulkoliikuntatelineeltään. Toinen salolainen kylä, Perniön asemanseutu, pureutuu puolestaan historiaan. Esittelyssä on vanhoja valokuvia, videoita sekä kirjallista materiaalia kylän ja kyläläisten vaiheista. 

Esittelyssä luontopolut Vehmalla ja Maskussa

Tapahtuman teemana on tänä vuonna ulkoilu ja lähiliikuntapaikat. Tappahtumakartan lähes 600 kohteesta 200 on nimenomaan kylien ulkoilupaikkoja. Esimerkiksi Vehmaalla Lahdingon Kyläyhdistys julkaisee esittelyvideon Tummamäen luontopolusta. Maskussa Lemun Kempit esittelevät videolla Kolkanpolun. Pöytyällä puolestaan Kyrön kylä esittelee videolla kylänsä liikuntapaikkoja ja maauimalaa. 

Tummamäen luontopolku Vehmaalla kulkee vanhan kiviteollisuusalueen lomassa. Alueella kaivettiin graniittia vuoteen 1973 asti. Nyt tuosta historiasta muistuttavat enää maisemaa muokkaavat rääpekivet ja jäljelle jääneet montut, jotka ovat vuosikymmenten saatossa täyttyneet kauniisti vedellä. Vajaan parin kilometrin mittainen ja helppokulkuinen luontopolku sopii hyvin lapsiperheille, mutta siellä riittää hämmästeltävää myös aikuisten kesken. Reitin varrella on näköalalava, taukokatos ja laavu nuotipaikkoineen sekä kuivakäymälä. Jätekivikasojen päältä avautuu upea näkymä varsinaissuomalaiseen maalaismaisemaan. Tummamäen luontopolun on rakentanut Lahdingon kyläyhdistys vuonna 2013 ja hanketta on tuettu Leader Ravakan kautta maaseuturahastosta. 

Kolkanpolku taas lähtee Maskusta Lemun kunnantalolta ja jakautuu kolmeen osaan: eteläiseen, keskiseen ja koilliseen. Reitistö ulottuu etelästä Isovuoren alueelta Lemun keskustan kautta Veraisten läpi pohjoiseen Mannuistenvuorelle, josta reitti jatkaa länteen Kuuvanvuorelle, jossa on nähtävissä muinaislinnan jäänteet. Reitistön kokonaispituus on noin 20 km, josta polkuosuus on noin 12–13 km. Reitin voi myös polkupyöräillä.

 

Nyt etsitään Varsinais-Suomen vuoden kylää! Hakuaika päättyy 26.6.

kirjoittaja
Kuva: Maaseutuverkosto / Jyrki Vesa.

Varsinais-Suomen Kylät ry yhteistyökumppaneineen etsii jälleen uutta Varsinais-Suomen vuoden kylää. Teemana on tänä vuonna ”Kokeileva kylä”.

– Etsimme siis kylää, joka on viimeisen kahden vuoden aikana esimerkiksi aloittanut jonkin uuden toimintamuodon, hankkinut ja/tai korjannut itselleen tilan tai kiinteistön, lähtenyt digiloikkaan, etsinyt uusia yhteistyömuotoja, kehittänyt kylämatkailua tai vaikka uuden tapahtuman – tai tehnyt jotain ihan muuta. Olennaista on se, että kylällä on päätetty kokeilla jotain uutta, Varskinais-Suomen Kylät ry kertoo kriteereistä.

Raati kiinnittää huomiota siihen, miten kokeilu eroaa kylän perinteisestä toiminnasta, onko kokeilua tehty yhteistyössä kumppaneiden kanssa, miten suunnitelmallista kylän toiminta on ja millaisia suunnitelmia kylällä on tuleville vuosille. Lisäksi arvioidaan, miten kylä on hoitanut viestinnän.

Viime vuonna kilpailun voitti Kemiönsaaren Västanfjärd. Vuonna 2018 voiton vei Salon Märynummi ja vuonna 2017 Loimaan Virttaa.

Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee kuvailla kylä (asukasmäärä, sijainti, alueen yhdistykset ja muut keskeiset toimijat yms.) sekä kertoa kylän toiminnasta. Kyse on nimenomaan kylien – ei vain kyläyhdistysten – kilpailusta, eli kaikkien kylän yhdistysten, seurojen ja järjestöjen toiminta huomioidaan. Kyläkilpailuraati tutustuu hakemusten perusteella muutamiin kyliin paikan päällä elokuun alkupuolella.

Hakemukset lähetetään Varsinais-Suomen kyläasiamiehelle 26.6.2019 mennessä. Mieluiten sähköpostitse: tauno.linkoranta@vskylat.fi, mutta myös postin kautta voi osallistua: Varsinais-Suomen Kylät ry, c/o ProAgria, Artturinkatu 2 A 67, 20200 Turku.

Varsinais-Suomen vuoden kylä palkitaan maakunnallisen kylätoimintapäivän yhteydessä elokuun lopulla (koronavarauksella).

 

Lisätietoja antaa kyläasiamies Tauno Linkoranta:

044 303 9990, 044 533 4750

tauno.linkoranta@vskylat.fi.

 

Kuva: Maaseutuverkosto / Jyrki Vesa.

Lähde lauantaina virtuaalimatkalle Suomen kyliin! Mukana paljon kohteita myös Varsinais-Suomesta

kirjoittaja

 

Lauantaina 13. kesäkuuta vietetään taas Suomen Kylät ry:n toteuttamaa Avointen Kylien päivää – tällä kertaa koronan vuoksi poikkeuksellisesti verkossa. Tapahtumapäivänä kylät julkaisevat verkossa videoita, kolumneja, kuvia tai vaikka podcasteja, joiden avulla ihmiset pääsevät tutustumaan kunkin kylän elämään ja identiteettiin. Verkkotapahtumia on valtakunnallisesti lähes 600.

–  Kylät ovat hienosti lähteneet mukaan tähän digiloikkaan. Keväällä pohdittiin, perutaanko Avoimet Kylät tältä vuodelta kokonaan. Onneksi päädyimme tähän turvallisesti verkossa toteutettavaan tapahtumaan, joka vastaa oivallisesti myös kasvaneeseen kiinnostukseen maaseutua kohtaan, kertoo Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne.

Avoimet Kylät verkossa -päivän pääasiallinen julkaisukanava on kylien omat verkkosivut ja Facebook. Linkit kylien omiin kanaviin on koottu Suomen kartalle Avointen Kylien verkkosivuille.  Kartta julkaistaan lauantaina täällä. Tapahtumapäivänä kannattaa myös seurata sosiaalisessa mediassa tunnistetta #avoimetkylät.

Mukana on monta kohdetta Varsinais-Suomesta, mutta tänä vuonna, kun tapahtuma toteutetaan  verkossa, voi virtuaalimatkalle lähteä vaikka Lappiin saakka. 

Teemana ulkoilu ja lähiliikuntapaikat

Päivän yhtenä teemana on ulkoilu ja lähiliikuntapaikat. Tavoitteena on esitellä kylien ulkoilu- ja liikuntapaikkoja verkossa, jotta ihmiset löytävät paremmin kylien ulkoilumahdollisuuksien pariin. Avointen Kylien sivustolla olevalta kartalta löytyy paitsi kylien julkaisemat verkkotapahtumat myös ulkoilukohteet. Kartan lähes 600 kohteesta 200 on nimenomaan kylien ulkoilupaikkoja. 

Avoimet Kylät -päivänä julkaistut materiaalit tulevat toimimaan koko kesän ajan kylien markkinointimateriaalina ohjaten ihmisiä vierailemaan kylien upeissa kohteissa omatoimisesti. 

Samana päivänä juhlitaan kyläkauppoja

Avoimet Kylät verkossa -päivää vietetään yhteistyössä Päivittäistavarakauppa ry:n organisoiman Kyläkauppapäivän kanssa. Kyläkauppapäivä-tapahtuma muistuttaa laajan palveluverkoston merkityksestä. Kyläkauppapäivän kyläkaupat julkaistaan samalla karttapohjalla kylätapahtumien kanssa tapahtumapäivänä. Myös kauppiaat ovat tehneet videoita ja muita virtuaalisia tervehdyksiä teemapäivään osallistuville.  

– Kyläkauppojen määrä on pitkään vähentynyt parilla kymmenellä vuosittain. Kymmenessä vuodessa kauppojen määrä on pudonnut alle puoleen. Viime vuonna kyläkauppoja oli 213 ja kauppojen sulkeminen näyttäisi hieman hidastuneen. Kyläkauppoja tarvitaan, joten maaseudulla vielä jäljellä olevista kaupoista kannattaa pitää huolta ennen kaikkea käymällä niissä ostoksilla, sanoo johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä.

Kesän lomakausi on monelle kyläkaupalle vuoden tärkein sesonki. Tänä vuonna kyläkauppojen toimintaa turvaamassa on myös valtiovallan kokeiluna myöntämä tuki.

– Harvaan asutun maaseudun kyläkaupoille viime syksynä haettavaksi tullut kyläkauppatuki on antanut kaupoille toivotun piristysruiskeen. Toivomme, että saatujen hyvien kokemusten perusteella tuki voidaan vakinaistaa kuten Ruotsissa on tehty ja laajentaa se koskemaan muitakin kuin harvaan asutun maaseudun kyläkauppoja, Ilkka Nieminen sanoo.

 

Kuva © maaseutuverkosto. Kuvaaja: Heli Sorjonen.