Aurajoentie sai virallisen matkailutiestatuksen!

Talvinen Aurajoentie.

 

Aurassa, Liedossa, Pöytyällä ja Oripäässä päästään hyödyntämään koronan synnyttämä maaseudun matkailubuumi, sillä Aurajoentie on nyt virallinen matkailutie, jonka varrelle suunnitellaan paljon uusia palveluja ja tapahtumia jo täksi kesäksi!

Väylävirasto on keskiviikkona 3. helmikuuta myöntänyt Turusta Oripäähän Aurajoen kulttuuri- ja perinnemaisemissa kulkevalle Aurajoentielle virallisen matkailutiestatuksen. 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden ja Leader Varsin Hyvän rahoittama esiselvityshanke on juuri päättynyt ja sen suurin tavoite, eli virallinen matkailutiestatus on nyt saatu. Auran kunnan luotsaamassa hankkeessa olivat mukana myös Liedon, Pöytyän ja Oripään kunnat. Samalla joukolla jatketaan nyt konkreettisin toimiin. 

– Nyt se työ vasta alkaa! Esiselvityshankkeessa kartoitettiin nykytilanne ja järjestettiin asukasiltoja, joista saatiin paljon hyviä ideoita. Matkailutien varrelle ollaan ajateltu muun muassa elämyksellistä majoitustoimintaa, karavaanarialuetta, uimapaikkoja ja kotieläinpihaa. Jo ensi kesänä aiotaan järjestää pyöräilytapahtuma, motoristitapahtuma ja sup-melontatapahtuma, kertoo Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio. 

Kunnat ovat hakeneet Varsin Hyvältä ja Jokivarsikumppaneilta myös kahta uutta hanketta, joista toinen on investointihanke matkailutien kyltitykseen ja toinen kaksivuotinen kehittämishanke nimeltään Aurajoentie herää eloon. 

– Sen hankkeen puitteissa on ajatus lähteä viemään eteenpäin esiselvityshankkeessa syntyneitä ideoita ja tapahtumia sekä markkinointia. Hankkeeseen palkataan työntekijä, joka alkaa edistää yhteistyötä eri tahojen kanssa, kertoo Alkio. 

Leader-ryhmiltä odotetaan rahoituspäätöstä helmikuun aikana. 

Asukkaita osallistava projekti

Aurajoentie kulkee lähes koko matkan Aurajoen vierellä. Kuvassa matkailutie vasemmalla ja Aurajoki oikealla.

Aurajoen matkailutien suunnittelussa on osallistettu asukkaita alusta alkaen. Kaikki halukkaat saivat äänensä kuuluviin asukasilloissa, matkailutien nimi päätettiin kaikille avoimella äänestyksellä ja matkailutien logostakin järjestettiin suunnittelukilpailu.

Anna-Mari Alkio on äänestyksen voittaneeseen nimeen hyvin tyytyväinen.

– Se kohdentaa meidät hienosti kartalle, sillä kaikki tietävät, missä Aurajoki kulkee, hän toteaa. 

Aurajoentien virallisen logon on suunnitellut pöytyäläissyntyinen kuvataitelija Marjaana Nukarinen.

Uusi matkailutie kulkee lähes koko matkan liitossa Aurajoen kanssa. Tien varrella on upeita kartanoita, vanhoja mahtitiloja, uniikkeja museoita ja kutsuvia luontopolkuja. Muihin matkailuteihin verrattuna erityisen siitä tekee se, että se kulkee yhtäjaksoisesti jopa kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa.

Logokilpailun voittaneen teoksen on suunnitellut pöytyäläissyntyinen kuvataitelija Marjaana Nukarinen. Myös logossa kuvataan Aurajoki ja sen viertä kulkeva matkailutie yhdessä. Logokilpailu järjestettiin yhteistyössä Uuden Muotoilun yhdistyksen kanssa ja siihen lähetettiin yhteensä 16 työtä. 

Suuri merkitys kaikille kunnille!

Anna-Mari Alkio uskoo, että matkailutiellä tulee olemaan hyvinkin suuri merkitys kaikille kunnille. 

– Aurassakaan ei oikein ole mitään yhtä tiettyä matkailukohdetta, jota kaikki tulisivat katsomaan. Tämä tie on nyt se punainen lanka, joka sitoo yhteen monta hienoa kohdetta, hän perustelee. 

Matkailutien ja sen varrelle tulevien palvelujen suunnittelu onkin jo herättänyt paikallisissa yrityksissä ja yhdistyksissä suurta mielenkiintoa. 

Suomessa on ennestään kymmenen matkailutietä, joista kolme kulkee Varsinais-Suomessa: Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Aurajoentie on nyt liittynyt joukon jatkoksi. 

Anssi Uusitalon Linnunrata on yksi kolmesta Aurajoentien järjestämän valokuvakilpailun voittajasta. “Kuva on kuvattu vuoden 2020 maalis/huhtikuun taitteessa. Oli kylmä yö pakkasta varmaan -10 astetta. Linnunrata oli juuri oikeassa kulmassa Nautelankoskeen ja Turun valosaasteeseen nähden. Pelkäsin jo, että olisi ollut liian valoisaa koska aurinko oli nousemassa mutta onnistuin kuitenkin”, Uusitalo kertoo otoksestaan.

Janica Vilen

Leader-ryhmät vetoavat päättäjiin: Maaseutua paikallisesti kehittävään toimintaan tarvitaan isompi tuki!

 

VETOOMUS

Suomen kaikki 55 Leader-ryhmää vetoavat, että Suomi kohdistaisi kansallisesta CAP27-strategian maaseuturahaston osuudesta 10 % Leader-toimintaan. Suomi on pitänyt aina Leader-toimintaan antamansa kansallisen rahoituksen EU-säädösten edellyttämällä minimitasolla eli 5 prosentissa. Monet muut EU-maat ovat tukeneet kansallisesti Leader-toimintaa suuremmalla osuudella tehokkaan Leader-toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi. 

Leader-ryhmät myöntävät rahoitusta yrittäjien ja yhdistysten hankkeisiin. Toiminta kehittää suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta aitojen tarpeiden pohjalta. Leader-ryhmät aktivoivat, innostavat, tiedottavat, kouluttavat sekä toimivat hankkeiden toteuttajien apuna antaen heille ilmaista neuvontaa. Ryhmät toteuttavat myös omia hankkeita toimien näin itsekin merkittävinä aluekehittäjinä ruohonjuuritasolla.

Suomessa on toteutettu Leader-toimintamallia menestyksekkäästi jo 25 vuoden ajan. Toiminnasta on vuosien varrella karttunut hyviä kokemuksia sekä paljon kiitosta kentältä. Leader-tuilla on muun muassa kunnostettu kylätaloja, hankittu harrastusvälineitä lapsille ja nuorille, tuettu ikäihmisten palveluita, autettu yrityksiä investoimaan ja siten luomaan uusia työpaikkoja sekä luotu infraa esimerkiksi matkailua varten. 

Vuosina 2014–2020 Suomen Leader-ryhmien käytössä oli 300 miljoonaa euroa julkista rahaa maaseudun kehittämiseen. Siitä maaseuturahaston osuus on 42 % eli 126 miljoonaa. Loppu rahoitus tulee valtiolta (38 %) ja kunnilta (20 %). 

Varsinais-Suomessa toimii viisi Leader-ryhmää, joiden rahoituskehyksistä suuntautui  vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomeen yhteensä noin 19,5 miljoonaa euroa: Varsin Hyvä 4,5 milj. euroa; Ravakka 3,5 milj. euroa; Jokivarsikumppanit 4,9 milj. euroa; I samma båt – Samassa veneessä 3,7 milj. euroa ja Ykkösakseli 2,9 milj. euroa. Maaseuturahaston osuus (42 %) koko Varsinais-Suomen potista on ollut siis noin 8,2 miljoonaa euroa. 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat viimeisen seitsemän vuoden aikana rahoittaneet yli 500 maaseutua kehittävää hanketta, joissa ollaan tehty yhteensä yli 100 000 tuntia talkootyötä.

Leader-tuet kohdistuvat suoraan ruohonjuuritasolle aitoihin, paikallisiin kehittämistarpeisiin. Kyseessä on siis todellinen alhaalta ylöspäin -kehittämistyökalu. Tuet, joita myönnetään esimerkiksi paikallisille yrittäjille, yhdistyksille, kunnille ja oppilaitoksille, saadaan moninkertaisesti takaisin hyvinvoinnin ja lisääntyneen elinvoiman muodossa. 

Maaseutu elää tällä hetkellä globaalin pandemian myötä uutta mahdollisuuksien aikakautta, jolloin on tärkeää edelleen jatkaa maaseudun kehittämistä ja maaseudulla asuvien ihmisten monipuolista tukemista.

Suomi tulee saamaan tulevalla ohjelmakaudella maatalouden ja maaseudun kehittämisen EU-rahoitusta enemmän kuin aiemmin, joten on perusteltua nostaa myös Leader-toimintaan annettavaa rahoitusta. Leader-ryhmille avautuu uudella CAP-kaudella uusia tehtäviä, kuten Älykkäät kylät, pienimuotoinen maatalous ja koronapandemia- elvytys. Suomen 55 Leader-ryhmää vetoavat, että Suomi kohdistaisi kansallisesta CAP27-strategian maaseuturahaston osuudesta 10 % Leader-toimintaan, jotta Leader-ryhmät voivat jatkossakin toimia koko Suomen kehittämisen tukena. Myös Maaseutupolitiikan neuvosto on esittänyt 10 %:n rahoitusosuuden käyttöönottoa.

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät

 

Leader Varsin Hyvä (Turun seutu): Pia Poikonen, p. 050 3383867

Leader Ravakka (Vakka-Suomi): Ulla Kallio, p. 044 0344345

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit (Loimaan seutu ja Somero): Taina Sainio p. 044 0674434

Leader Ykkösakseli (Salo): Maarit Teuri, p. 0400 982236

I samma båt – Samassa veneessä (Turunmaan seutu ja Kustavi): Minna Boström, p. 0400 718913

 

Varsin Hyvä tarjoaa rahoitusta yhdistysten investointeihin! Haku on nyt auki!

 

Turun seudulla toimiva Leader Varsin Hyvä käynnistää teemahankkeen, jossa tuetaan harrastuksiin liittyviä investointeja maaseudulla. 1 000 – 5 000 euron tuen voi saada muun muassa harrastusvälineiden hankintaan tai harrastustilojen kunnostamiseen – nyt myös kulttuuripuolella!

Leader Varsin Hyvän HobbyLeader-teemahanke jakaa rahaa harrastamisen edistämiseen omalla alueellaan eli Liedossa, Maskussa, Naantalissa, Nousiaisissa, Paimiossa, Ruskolla, Sauvossa ja Taivassalossa sekä Kaarinan, Raision ja Turun maaseutualueilla. 

– Haku alkaa 1. tammikuuta ja kestää 18. huhtikuuta asti. Hallitus kokoontuu 6. toukokuuta päättämään rahoitettavat investoinnit, hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg kertoo aikataulusta. 

HobbyLeader on Varsin Hyvän kolmas teemahanke, jolla rahoitetaan rekisteröityjen yhdistysten maaseutua piristäviä pieniä investointeja. 

– Teemahankkeiden tarkoituksena on rahoittaa sellaisia investointeja, jotka ovat liian pieniä itsenäisiksi Leader-hankkeiksi. Tavallisessa Leader-hankkeessa julkisen tuen osuus tulee olla vähintään 5 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus on aina vähintään 7 000 euron luokkaa, selventää Mettala-Willberg. 

Aikaisemmista teemahankkeista HobbyLeader poikkeaa siinä, että nyt rahoitetaan harrastuksiin liittyviä investointeja myös kulttuurin saralla. 

– Kahdessa edellisessä teemahankkeessa ollaan keskitytty ulkoiluun ja liikuntaan. Leader-rahalla ollaan tehty muun muassa luontopolkuja ja laavuja. Nyt rahaa voi hakea myös kulttuuriharrastuksiin liittyviin investointeihin, esimerkiksi teatterin tekniikkaan tai kulttuuriopasteiden tekemiseen, Mettala-Willberg ehdottaa. 

HobbyLeader-teemahankkeen kautta rekisteröidyt yhdistykset voivat toteuttaa omia ideoitaan maaseudun kehittämiseksi. Hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg hoitaa paperityöt ja yhdistykset saavat keskittyä käytännön työhön. Kuvassa ollaan Paimion Museonmäellä, jossa on parhaillaan käynnissä Leader-hanke, jonka tavoitteena on tuoda esille alueen kulttuurihistoriaa ja perinnerakennuksia.

HobbyLeaderin kautta rahaa on jaossa yhteensä 42 500 euroa. Sillä summalla voidaan rahoittaa ainakin kahdeksan toimenpidettä, mutta Varsin Hyvän väki uskoo, että toteutettavien toimenpiteiden määrä tulee olemaan lähemmäs 20. 

– Aikaisemmissa teemahankkeissa moni on hakenut sellaisia reilun tuhannen euron tukia. Tonnikin on jo monelle yhdistykselle iso raha, Mettala-Willberg sanoo. 

Teemahankkeen toimenpiteille myönnettävä tuki on 75 % kokonaiskustannuksesta, mutta omarahoitusosuuden voi korvata kokonaisuudessaan talkootyöllä. Toimenpiteiden tulee olla valmiita lokakuuhun 2022 mennessä.

HobbyLeaderin kautta tuettavien investointien toivotaan esimerkiksi parantavan maaseudun palveluntarjontaa ja vapaa-ajan aktiviteetteja, edistävän hyvinvointia ja terveyttä, lisäävän maaseudun viihtyisyyttä ja vetovoimaa, torjuvan yksinäisyyttä ja syrjäytymistä tai aktivoivan ihmisiä mukaan oman asuinalueensa kehittämiseen ja yhdessä toimimiseen. Kaikenlaisia ideoita otetaan vastaan. 

– Kannattaa olla minuun yhteydessä ennen hakemuksen jättämistä, niin voin neuvoa sen tekemisessä. Teemahanke on siitä mukava, että siinä jokainen toteuttaa oman toimenpiteensä, mutta minä vastaan raportoinnista Ruokaviraston sähköiseen Hyrrä -järjestelmään. Siksi tämä on helppo ensi askel kokeilla Leader-toimintaa. Jos sitten innostuu, niin voi myöhemmin hakea vaikka ihan omaa hanketta, Mettala-Willberg vinkkaa. 

HobbyLeader-teemahankkeesta ja hakemuksen tekemisestä voi lukea lisää Varsin Hyvän sivuilta. Lisäksi asiasta järjestetään infotilaisuus Teamsissa torstaina 26. tammikuuta klo 18–19. Liittymislinkki Teams-tilaisuuteen löytyy samalta Varsin Hyvän sivulta HobbyLeadrien ohjeiden alta.  

 

Janica Vilen

Vanha maatilakeskus Piikkiössä muuttui kahden taiteilijan työtilaksi ja kodiksi

Jani Lehto studiossa.

 

Piikkiöön kesällä 2020 valmistunut Böhle Studios äänittää niin mainoksia kuin taidettakin. Ensimmäisenä työnä uudesta studiosta valmistui ääniraita interaktiiviseen taideinstallaatioon, joka oli elokuussa esillä Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Parhaillaan televisiossa pyörii Piikkiössä äänitettyjä vitamiinimainoksia ja lisäksi Lehdolla on aina käynnissä myös omia kulttuuriprojekteja. 

Audiovisuaalisen viestinnän ammattilainen Jani Lehto perusti ensimmäisen yrityksensä Turun Aurakadulle korttelin päähän Kauppatorista vuonna 2002. 

– Silloin Aurakadulla oli useampia mainostoimistoja, joten sijainti oli hyvä. Ihmiset pääsivät nopeasti naapuritaloista tekemään vaikka radiomainosta. Studio näytti aika samalta kuin nykyinenkin – paitsi että se oli matalassa kellarissa, jossa oli huono ilma, Lehto taustoittaa. 

Vuonna 2015 kaupungissa koko elämänsä asunut Lehto sai kipinän maaseutuasumisesta. 

– Avopuolisoni on myös luovan alan tekijä. Turussa maksoimme oman asuntomme kulut ja lisäksi molempien työtiloista vielä erikseen. Lähdimme etsimään maaseudulta sellaista tilaa, jossa meistä kumpikin voisi työskennellä kodin yhteydessä. 

Lehdon puoliso Elli Vuorinen työskentelee animaatioiden parissa. 

Uusi koti löytyi Piikkiöstä, vanhasta maatilakeskuksesta, hiljaisesta ja rauhallisesta ympäristöstä.

– Studion olen rakentanut vanhaan navettaan, joka on rakennettu alun perin 40-luvulla lehmiä varten. Sitten 60-luvulla sitä on laajennettu maatalouskoneille ja 2020-luvun remontti teki tilaa kulttuuriyrittäjyydelle. On ekologisessakin mielessä mahtavaa, että vanhoja rakennuksia pystytään hyödyntämään uuteen käyttötarkoitukseen, Lehto kommentoi.  

Parasta uudessa studiossa on kuitenkin se, että se on kodin kanssa samassa pihapiirissä.

– Se mullistaa tämän koko homman. Ennen piti usein odotella töissä, että asiakas hyväksyy jonkun työn ennen kuin pystyi jatkamaan. Nyt voin mennä odotellessa vaikka hakkaamaan halkoja tai ajamaan nurmikkoa. Tai vastaavasti, jos asiakas päättää illalla, että haluaa jonkun pienen muutoksen, niin voin kipaista studiolle tekemään sen. Tämä on sata kertaa joustavampi tapa toimia yrittäjänä, kehuu Lehto. 

Jani Lehdon Böhle Studios on erikoistunut työskentelemään äänten parissa. Studiolla tehdään niin mainoksia kuin taidettakin.

Varsin Hyvältä investointitukea

Böhle Studios valmistui kesäkuussa 2020. 

– Äänieristettyjen tilojen rakentaminen on aika mutkikasta ja kaikki on tehty itse alusta loppuun. Paitsi sähkötyöt toki piti tilata ulkopuolelta.

Jani Lehto sai studionsa rakentamiseen investointituen Leader Varsin Hyvältä.

– Olin kyllä kuullut maaseuturahoituksesta ennenkin, mutta minulla oli sellainen käsitys, että sen hakeminen on jotenkin hankalaa ja byrokraattista. Sitten näin Varsin Hyvän esittelypisteen Piikkiö Päivillä ja sain sieltä niin hyvää neuvontaa, ettei hakemisessa lopulta ollutkaan mitään hankalaa. 

16 000 euron investointiin myönnettiin lopulta 20 prosentin tuki. Uuden studion myötä yrityksen liikevaihto on lähtenyt huomattavaan kasvuun. 

Lisäksi investoinnilla saattaa hyvinkin olla myös työllistävä vaikutus Varsinais-Suomen maaseudulle. Tällä hetkellä lähes kaikki Lehdon ääninäyttelijät tulevat Helsingistä, mutta haussa on jatkuvasti uusia ääniä tv- ja radiomainoksiin. Lisäksi hänellä on neuvottelut käynnissä lasten tv-sarjan äänistä.

– Tällä alalla on nyt hyvät kasvunäkymät. Esimerkiksi podcastien ja äänikirjojen suosio on kovassa kasvussa, ja tv-sarjoja dubataan koko ajan enemmän, joten puhetta tarvitaan. Saa olla yhteydessä, jos ala kiinnostaa, hän vinkkaa. 

Ennen kaikkea kulttuuriyrittäjä

Vaikka Jani Lehdon työkalenteri on tällä hetkellä melko täynnä mainostöitä, hän ajattelee itseään ennen kaikkea kulttuuriyrittäjänä. 

– Yrittäjyyteni on lähtenyt liikkeelle siitä, että olen halunnut tehdä musiikkia omista taiteellisista lähtökohdistani. Olen tehnyt ääniä videotaiteilijoille ja lyhytelokuviin. Ensisijaisesti myyn osaamistani äänessä ja musiikissa, hän määrittelee. 

Maaseutu on Lehdon mielestä oiva paikka nykyajan kulttuuriyrittäjälle. 

– Esimerkiksi Oodin taideinstallaatio tehtiin niin, ettei taiteilija käynyt täällä kertaakaan. Kulttuurialalla moni työ hoituu nykyisin helposti etäyhteyksillä, jolloin ihmisten sijainti ei ole niin merkityksellinen. On mahtavaa asua täällä kaikessa rauhassa sen sijaan, että tunkisi joka aamu kehätielle. 

On maaseudussa kuitenkin kehitettävääkin. 

– Parempi joukkoliikenne helpottaisi sekä asumista että yrittämistä täällä. Jos maaseudun haluaa pitää elinvoimaisena, sitä pitää ajatella viihtyisänä elinympäristönä eikä pelkästään vaikka ruuantuotanto- tai yritysalueena. Eihän kukaan tule maaseudulle yrittämään, jos ei voi tulla samalla tänne asumaan. 

Navettaan rakennetussa studiossa on erikseen pienempi puhenauhoitushuone.

Janica Vilen

Varsinais-Suomen Leader-hankkeissa ollaan tehty tällä kaudella jo yli 100 000 tuntia vapaaehtoistyötä

 

Lauantaina 5. joulukuuta vietetään kansainvälistä vapaaehtoistoiminnan teemapäivää. Leader-toiminta kannustaa omalta osaltaan vapaaehtoistyöhön maaseudulla, sillä suurimmassa osassa hankkeista omavastuuosuuden hankkeen budjetista voi korvata talkootyöllä. 

Varsinais-Suomen alueella on tehty erilaisten Leader-hankkeiden sisällä vuosina 2014–2020 yhteensä jo 104 236,5 tuntia talkootyötä. Leader-ryhmän rahoittaman hankkeen omavastuuosuuden voi hankkeesta riippuen korvata joko osittain tai kokonaan talkootyöllä. Leader-ryhmät laskevat talkootyön arvon niin, että ihmisen tekemästä talkootyötunnista saa 15 euroa ja koneen tekemästä talkootyötunnista 30 euroa. Leader-projekteissa ahkeroineiden vapaaehtoisten työpanos on tuonut Varsinais-Suomeen siis yhteensä 1,56 miljoonaa euroa. 

Osa kuluvan ohjelmakauden talkootyötunneista on vielä raportoimatta ja lisäksi hankkeissa tehdään usein paljon myös sellaisia talkootöitä, joita ei raportoida Leader-ryhmille, joten todellisuudessa tuntimäärä on vielä virallisen tilaston lukua suurempi.

Esimerkiksi tämän vuoden kesäkuussa valmistuneen Liedon Parmaharjun urheilutalon remontin eteen tehtiin yli 5 000 tuntia talkoita ja Halikossa Salakallion leirintäalueen uuden kerhotalon eteen 4 700 tuntia.

Lisäksi vapaaehtoistyötä tehdään paljon myös Leader-ryhmien hallituksissa.

Wirmon Marttojen kautta paljon vapaaehtoistyötä Leader-projekteissakin tehnyt mynämäkeläinen Maija-Lotta Vauramo on parhaillaan ehdolla Vuoden vapaaehtoiseksi. Hänen mukaansa vapaaehtoistyössä tärkeintä on kiittäminen.

– Kyllähän sen oman työnsä tuloksen aina näkee, mutta se konkreettinen kiitos on tosi tärkeä. Sen avulla jaksaa taas tarttua seuraavaan projektiin, Vauramo kiteyttää.

Leader-ryhmistä Ykkösakseli toimii myös Uudenmaan puolella ja Ravakka Satakunnan puolella. Tässä tilastossa on mukana vain Varsinais-Suomen puolella tehdyt talkoot.

Paikallista kehittämistä

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Leader-ryhmät myöntävät rahoitusta yrittäjien, yhdistysten ja muiden yhteisöjen hankkeille. Tarkoituksena on hyödyntää paikallista asiantuntemusta ja osaamista oman alueen parhaaksi.

Valtakunnallisesti Leader-ryhmien käytössä on ollut julkista rahoitusta Suomen maaseutuohjelman kautta ohjelmakaudella 2014–2020 yhteensä 300 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 42 % tulee EU:lta, 38  % valtiolta ja 20 % kunnilta.

Päätökset rahoitettavista kohteista tekevät Leader-ryhmien hallitukset, jotka koostuvat paikallisista ihmisistä: julkisen tahon edustajista, yhdistystoimijoista ja maaseudun asukkaista.

Siirtymäkausi alkaa tammikuussa

Erilaisille maaseutua kehittäville hankkeille voi hakea rahoitusta oman alueensa Leader-ryhmästä tai Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta nykyiseen tapaan myös vuosina 2021–2022.

Euroopan Unioinin maaseuturahaston ohjelmakausi 2014–2020 päättyy pian, mutta rahoitus jatkuu entiseen malliin. Uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2023, ja sen valmistelu on parhaillaan käynnissä. Ohjelmakausien väliin tulee kahden vuoden mittainen siirtymäkausi, jonka aikana käytetään uuden rahastokauden varoja, mutta rahoituspäätöksissä noudatetaan nykyisen kauden sääntöjä ja tavoitteita.

Myös maaseudun yritysten toimintaa rahoitetaan nykyisillä toimenpiteillä vuoteen 2022 asti.

Teksti: Janica Vilen

Artikkelikuvat: ©maaseutuverkosto

Massii, hankkeita ja uusi työryhmä! Leader Varsin Hyvä satsaa nuorisotoimintaan

Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg (vas.) ja nuorisoaktivaattori Alex Mishin pöydän ääressä.

 

Varsin Hyvän hallitus on 12. marraskuuta päättänyt perustaa uuden nuorisotyöryhmän. Vireillä on paljon nuorisoa koskevia hankkeita, Massii-rahoitusta on tarjolla tuttuun tapaan ja lisäksi toimistolla työskentelee nykyisin nuorisoaktivaattori Alex Mishin. 

Turun seudulla toimiva Leader Varsin Hyvä on kirjannut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn yhdeksi pian päättyvät ohjelmakauden 2014–2020 tavoitteista. Näiden vuosien aikana ollaan toteutettu paljon nuorten ideoimia hankkeita, jaettu rahaa monenlaiseen nuorisotoimintaan ja vielä loppumetreillä Varsin Hyvän hallitus päätti perustaa Leader-ryhmälle oman nuorisotyöryhmän, jotta ansiokas työ nuorten parissa saa jatkua ja kehittyä entisestään. 

Uuteen nuorisotyöryhmään valitaan 22 nuorta. Tavoitteena on löytää kaksi jäsentä, eli varsinainen jäsen ja varajäsen, jokaisesta Varsin Hyvän toiminta-alueen kunnasta: Kaarinasta, Liedosta, Maskusta, Naantalista, Nousiaisista, Paimiosta, Raisiosta, Ruskolta, Sauvosta, Taivassalosta ja Turusta. Nuorisotyöryhmän jäsenten tulee olla 13–25-vuotiaita. 

Varsin Hyvän uusi nuorisoaktivaattori Alex Mishin on asian tiimoilta yhteydessä kaikkiin alueen nuorisovaltuustoihin, mutta työryhmän jäsenen ei tarvitse olla entuudestaan aktiivinen vaikuttaja. Tavoitteena on saada osallistettua mahdollisimman monia nuoria mukaan oman kotiseudun kehittämiseen, ettei kaikki luottamustoimet kasautuisi samoille nuorille. 

– Nuorisotyöryhmässä toimiminen ei vaadi aikaisempaa kokemusta eikä se vie paljon aikaa. Tule siis mukaan päättämään ja kehittämään omaa kotiseutuasi matalalla kynnyksellä, Alex Mishin kannustaa. 

– Nuorisotyöryhmä pääsee myös osallistumaan erilaisiin tapahtumiin, aktiviteetteihin ja työpajoihin, joissa ryhmän jäsenet pääsevät kehittymään sekä yksilöinä että työryhmänä, hän lisää.

Massii tarjolla!

Leader Varsin Hyvän Massii-rahoitus jatkuu vanhaan malliin. Jaossa on 100–800 euron suuruisia tukisummia nuorten omiin projekteihin. Vuosien varrella rahoitusta on annettu muun muassa ystävänpäivätansseihin, ulkomaille suuntautuviin opintomatkoihin, partiolaisten varustepankin perustamiseen ja muihin harrastusvälineisiin. 

Jatkossa rahoitettavat kohteet valitsee nuorisotyöryhmä ja rahoituskohteen tulee edistää joko kestävää kehitystä tai nuorten yrittäjyyttä. Näitä teemoja toteuttaviin projekteihin voi hakea rahoitusta vuoden 2021 loppuun asti. 

– Teemme myös yhteistyötä 4H:n kanssa, jolla on oma 4H-yrittäjyysmalli nuorille. Jos perustaa oman 4H-yrityksen, meiltä voi hakea tukea vaikka työkaluihin tai kouluttautumiseen, kertoo Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen. 

Kansainvälistymisen mahdollisuuksia maaseudun nuorille

Varsin Hyvä pitää tärkeänä myös kansainvälisten mahdollisuuksien tarjoamista maaseudun nuorille. Pian yhdistys aloittaa kansainvälisen Opportunities for Young People -hankkeen, jossa tehdään yhteistyötä italialaisten nuorten kanssa. Jos koronatilanne sallii matkustamisen ensi vuonna, hankkeen aikana tehdään opintoretki sekä Pohjois-Italiaan että Brysseliin, jossa järjestetään kansainvälinen nuorten tapahtuma European Youth Event. 

Nuorten kansainvälistymiseen tähtääviä hankkeita on toteutettu hyvin tuloksin jo aiemminkin. 

– Esimerkiksi Minun kansainvälisyyteni -hankkeessa tehtiin munmaailma.fi -verkkosivusto, jossa on paljon tietoa erilaisista kansainvälistymisen mahdollisuuksista Varsinais-Suomen eri kunnissa. Hankkeessa myös innostettiin nuorisotyöntekijöitä panostamaan kansainväliseen toimintaan, kertoo Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg. 

Jos koronatilanne helpottuu, ensi keväänä jatketaan Varsin Hyvän Maaseutumaniaa, eli keskustelukiertuetta, jonka yksi tapahtuma tulee olemaan vakavasta aivovammasta toipuneen entisen freestylehiihtäjä Pekka Hyysalon nuorille suunnattu luento Kaarina-salissa. 

 

Janica Vilen

Artikkelikuvassa Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg ja nuorisoaktivaattori Alex Mishin.

Lieto saa uuden matkailusivuston

 

Visit Lieto -hanke on kartoittanut Liedon matkailumahdollisuuksia ja esittelee niitä vielä tämän vuoden aikana avattavalla matkailusivustolla osoitteessa visitlieto.fi.

Liedossa tavoitellaan matkailun kasvua Varsin Hyvän ja Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden rahoittaman Leader-hankkeen avulla. Tarkoituksena on paitsi kehittää ja tukea matkailuelinkeinoa, myös parantaa sen näkyvyyttä ja toimijoiden yhteistyötä. 

Hankkeen näkyvin tuotos on Visit Lieto -verkkosivusto, johon on koottu samalle kartalle kaikki matkailupalvelut museoista ravintoloihin ja kotieläinpihoista maastopyöräreitteihin. Kaikista kohteista on tehty kohdekortit, joiden avulla kohteisiin tutustuminen on tehty sivuston käyttäjille helpoksi. Sivusto julkaistaan vielä tämän vuoden aikana. 

Matkailukohteista on tehty myös näyttävä 360°-kierros, jonka avulla pääsee virtuaalisesti tutustumaan esimerkiksi Liedon keskustaan, Tarvasjoen kirkonkylään, melontaan Aurajoessa, Littoisten verkatehtaaseen ja Lieto-hallin ympäristössä kulkevaan maastopyöräilyrataan. 

– Liedossa on ainutlaatuisia suurmaisemaelementtejä, luontopolkuja, kulttuurikohteita, kahviloita, lähiruokaa, majoituspaikkoja ja elämyksiä, kehuu Liedon kunnan matkailukoordinaattori Mirkka Mattheiszen. 

Sivustolle on tulossa myös vieraskynä-osio, josta voi lukea aitoja kokemuksia Liedon matkailupalveluiden parista.

Uuden verkkosivun lisäksi Visit Lieto on myös Instagramissa. Tilillä julkaistaan kuvia Liedon matkailukohteista ja maisemista. 

Verkostossa on voimaa

Matkailualan toimijoita on Liedossa viitisenkymmentä. Osa on onnistunut markkinoinnissa hyvin ja tunnettuus on erinomaisella tasolla. Yleiskuva on kuitenkin jäänyt rikkonaiseksi. 

– Tällä hankkeella halutaan panostaa nimenomaan yhteiseen näkyvyyteen, kertoo Mattheiszen. 

Toimijoiden verkostoa on vahvistettu muun muassa erilaisten yhteisten tilaisuuksien avulla ja myös kuntalaisia on osallistettu mukaan matkailun edistämiseen. Esimerkiksi Airbnb-majoitusta esittelevässä tilaisuudessa kuntalaisille kerrottiin mahdollisuudesta majoittaa matkailijoita vaikka omissa kodeissa. 

Tämän syksyn työpajoissa tullaan jakamaan hyviä käytäntöjä, jotta matkailualan toimijat voivat oppia toinen toisiltaan esimerkiksi digitaalisten myynti- ja suosittelualustojen hyödyntämisestä.

Seuraavaksi 26.–27. marraskuuta Liedon alueen matkailu- ja vapaa-ajantoimijoille järjestetään kaksiosainen tapahtumantoteuttajan info ja verkostoituminen -webinaari.

Kestävyys keskiössä

Visit Lieto -hanke haluaa kehittää matkailua kestävästi niin ekologisuuden, sosiaalisuuden, kulttuurin kuin taloudenkin näkökulmasta. Lähimatkailun trendi tukee näitä kaikkia. 

– On tärkeää löytää oikeat ratkaisut siihen, miten voidaan samaan aikaan säilyttää paikalliskulttuuria ja tukea sen kehittymistä, Mattheiszen sanoo. 

Hanke alkoi maaliskuussa 2019 ja jatkuu tämän vuoden loppuun. Hankkeen kokonaiskustannus on 85 417 euroa. 

Nautelankoski, Nautelan museo ja luonnonsuojelualue ovat tunnettu ja monimuotoinen vierailukohde Liedossa. Moni-ilmeinen luontopolku kulkee suojelualueella Aurajoen molemmin puolin. Kuva: Visit Lieto.

 

Janica Vilen

Vauhtia vähähiiliseen pyörämatkailun kehittämiseen -seminaari katsottavissa myös jälkikäteen

Henkilö esittelee PowerPoint-esitystä valkokankaalta

 

Pyörämatkailun kehittämiseksi tarvitaan ennen kaikkea yhteistyötä, uusia reittejä, avointa tietoa sekä lataus- ja huoltopaikkoja. 

Keskiviikkona 28. lokakuuta Kaarinassa Kavalton tilalla keskusteltiin vähähiilisen pyörämatkailun kehittämisestä. Tilaisuuden järjestivät Leader Varsin hyvän BikeMenu-hanke ja Turku Sciense Parkin kaksi hanketta: Elämyksiä maaseudulta ja Digitaaliset ekosysteemit.

Tilaisuuteen pystyi osallistumaan myös etänä ja nyt päivän videotaltioinnit ja esitykset on koottu tälle sivulle. Videotaltiointi on kahdessa osassa, joista ensimmäisessä on puheenvuorot ja toisessa ryhmätöiden purkua.

Tilaisuus alkaa videon kohdassa 5.40

Ryhmätöiden purku alkaa videon kohdassa 1.38

Materiaalit saa auki klikkaamalla kuvaa!

Jouko Parviainen: BikeMenu

Riina Jorasmaa ja Jari Kaaja: Pyörämatkailukeskus

Kartta Jorasmaan ja Kaajan esittelemästä EuroVelo-reitistä:

MuotoMyrsky: Vähähiilisen pyörämatkailun työpaja ja sen tulokset

Kysely pyörämatkailun kehittämisestä Lounais-Suomessa on nyt käynnissä

Nyt BikeMenu-hanke hakee tietoa sekä nykyisistä retki- ja maastopyöräilyreiteistä että niiden kehittämistarpeista Lounais-Suomessa. Vastattavana on 14 kysymystä. Muut kuin yritysten edustajat voivat jättää vastaamatta kyselyn kysymyksiin 6, 8 ja 9. Kysely on osa BikeMenu-hanketta, jossa selvitetään mahdollisuutta luoda pyöräilyyn, lähiruokaan ja paikallisuuteen perustuva kansainvälinen matkailukohde, joka käsittää Lounais-Suomen, Ahvenanmaan, Viron Läänemaan, Hiidenmaan ja Saarenmaan sekä Ruotsin Uppsalan läänin.

Vastausaikaa on perjantaihin 13.11.2020 asti. Kysely löytyy täältä!

BikeMenu-hanketta koordinoi Leader Varsin Hyvä ry, jonka kanssa yhteistyössä toimii neljä muuta Lounais-Suomen alueen Leader-ryhmää: Pyhäjärviseutu, Ravakka, I Samma båt – Samassa veneessä ja Ykkösakseli.

Paimiossa keskusteltiin tarinoista maaseutumatkailussa

Yleisöä keskustelutilaisuudessa.

 

Leader Varsin Hyvä järjesti Paimion Iskun talolla torstaina 8. lokakuuta keskusteluillan tarinoiden voimasta. Matkailussa tarinoilla on valtava merkitys. Uudet paikat jäävät mieleen paremmin ja niihin syntyy tunneside, jos saa tietää niiden takana olevat tarinat. 

Tilaisuudessa puhuivat matkailuopas ja kirjailija Eeva Turpeinen sekä luontomatkailun parissa työskentelevä projektipäällikkö Jouko Parviainen. Illan keskustelut lähetettiin suorana myös kotikatsomoihin. Lähetys on edelleen katsottavissa Haloo maaseudun Youtube-kanavalla: 

Ohjelma alkaa ajassa 14.30. Eeva Turpeisen esitys alkaa ajassa 24:30 ja Jouko Parviaisen ajassa 1:30:20.

Tilaisuus oli osa Varsin Hyvän Maaseutumaniaa eli Turun seutua kiertävää keskustelukiertuetta, joka jää nyt koronan vuoksi tauolle. Loput tämän vuoden tilaisuuksista siirtyvät ensi vuoteen. 

Kummituksia ja jättiläisiä

Eeva Turpeinen.

Eeva Turpeinen kertoi yleisölle tarinoita ennen kaikkea Littoisista, jossa hän itsekin asuu. Muun muassa kummitustarinat ovat olleet ihmisten mielestä mielenkiintoisia. Lisäksi yleisö sai kuulla esimerkiksi kahden jättiläisen Killin ja Nallin tarinan Raisiosta. 

Lisäksi hän siteerasi Aristotelesta, jonka mukaan hyvässä tarinassa on aina eetos, logos ja paatos. Paatoksella tarkoitetaan tarinan kerronnassa tunnetta, uskottavuutta ja huumoria, logoksella tietoa ja eetoksella karismaa ja kykyä kertoa tarinaa. 

Saagat ja shamaanit

Jouko Parviainen.

Jouko Parviainen kertoi puolestaan Islannista ja Lapista, joissa molemmissa hän on työskennellyt matkailun parissa. 

Islantia kutsutaan satujen saareksi, eikä suotta. Siellä on sukupolvesta toiseen säilyneitä vuosisatoja vanhoja lauluja ja runoja: kansantarinoita, joissa päitä putoaa ja verta lentää. Lisäksi on tarinoita esimerkiksi maahisista, menninkäisistä ja haltioista. 

– Saagoja siteerataan edelleen paljon ja perinteet on hyödynnetty matkailussa, Parviainen kertoo. 

– Yli puolet islantilaisista uskoo edelleen maahisiin, haltioihin ja luonnon voimiin. Ja kun niitä Islannin luonnonmullistuksia katsoo, alkaa melkein itsekin uskoa, hän jatkaa. 

Myös joulupukeista on Islannissa omanlaisensa tarina ja perinne. Siellä joulupukkeja on 13 ja ne ovat varsinaisia räyhähenkiä, vaikka tuovatkin toki lapsille lahjoja. 

Lapissa taas ollaan hyödynnetty saamelaisten tarinoita. Osaksi saamelaiset ovat kertomassa niitä itse, mutta osaksi heidän tarinoitaan ollaan lainattu turismille niin, että se on loukannut heitä. Tarinoihinkin liittyy aina valta ja vastuu. 

Leader on paikallista kehittämistä

Pia Poikonen.

Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen kertoi tilaisuudessa Leader-toiminnasta eli maaseudun kehittämisestä paikallistasolla. Varsin Hyvän alueeseen kuuluu Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo ja Turku. 

Leader-toiminnassa eletään parhaillaan ohjelmakautta 2014–2020. Uusi kausi alkaa vasta vuonna 2023, mutta väliin on tulossa kahden vuoden siirtymäkausi. 

– Eli meidän toiminta jatkuu ja rahoitus jatkuu. Edelleen otetaan ideoita ja hakemuksia vastaan, kertoo Poikonen ja kannustaa olemaan yhteydessä Varsin Hyvään kaikenlaisten maaseutua kehittävien ideoiden kanssa. 

Lisäksi nyt on hyvä aika vaikuttaa tulevan ohjelmakauden painopisteisiin. Varsin Hyvä kerää ideoita ja ehdotuksia toimintaansa vuosille 2021–2027 live-tilaisuuksien lisäksi verkossa.

 

EkoTeko-hanke esittelee energiansäästöviikolla yhdistysten ekovinkkejä

Tiina Saaresranta.

 

Leader Ravakan ja Leader Varsin Hyvän yhteinen EkoTeko – yhdistykset kestävän kehityksen kärkeen -hanke aloittaa 5. lokakuuta energiansäästöviikon kunniaksi kampanjan, jossa jaetaan somessa vinkkejä ja tietoiskuja sekä tutustutaan yhdistysten onnistuneisiin esimerkkeihin Facebookin livelähetyksissä. Vierailukohteita ovat ainakin Kodiksamin kylätalo Raumalla, Livonsaaren kyläläisten oma kierrätyspiste Naantalissa, Nautelankoski Liedossa ja Yhteisötila Tuuki Mynämäellä.

– Luvassa on havainnollistavia esimerkkejä liittyen muun muassa energiansäästöön, kierrätykseen ja jakamistalouteen. Kylillä tehdään monia asioita, mutta niitä ei ehkä itse sanoiteta energiaa säästävinä tekoina. Viikon aikana haluamme tuoda esiin tärkeitä ja helposti kopioitavia ratkaisuja, joita muut ovat jo tehneet, kertoo EkoTeko-hankkeen koordinaattori Tiina Saaresranta (artikkelikuvassa).

EkoTeko-hankkeen kampanjassa aktivoidaan maaseudun asukkaita, yhdistyksiä ja muita toimijoita energiansäästöön päivittäin vaihtuvien teemojen avulla. Viikon teemoja ovat kierrätys, ruoka, asuminen, liikkuminen sekä kuluttaminen ja jakamistalous.

Kampanja toteutetaan Facebookissa Ravakan ja Varsin Hyvän sivuilla sekä Instagramissa.

Leaderit tekivät kestävän kehityksen lupauksen

Ympäristö- ja kestävyysnäkökulmat ovat yksi painopiste molempien Leader-ryhmien paikallisissa kehittämisstrategioissa. Leader-ryhmät ottavat osaa valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon nyt ensi kertaa. Sekä Ravakka että Varsin Hyvä ovat laatineet myös omat Kestävän kehityksen lupaukset.

– Leader-ryhmissä valmistellaan tulevan EU-ohjelmakauden 2021–2027 strategioita. Ympäristöön, energiansäästöön ja kestävään elämäntapaan liittyvät asiat kiinnostavat yhä enemmän ja ovat nousseet esiin myös valmistelua tehdessä. Me haluamme tarjota tietoa ja herättää keskustelua teemoista, jotka alueen ihmiset kokevat tärkeiksi. Samalla kiinnitämme huomiota myös omaan toimintaamme, Saaresranta korostaa.

 

EkoTeko-hankkeen tehtävänä on herättää keskustelua, tarjota asiantuntija-apua, järjestää tapahtumia ja koulutuksia sekä kannustaa yhdistyksiä, yhteisöjä ja asukkaita toimimaan ympäristömme ja kestävän kehityksen hyväksi. Hanke julkaisee Ekotekoja-blogia, jossa kerrotaan maaseudun yhdistysten ja muiden paikallistoimijoiden kestävää kehitystä edistävistä teoista ja kokemuksista.

Motivan organisoima valtakunnallinen energiansäästöviikko järjstetään 5.–11. lokakuuta. Energiansäästöviikko nostaa puheenaiheeksi suomalaisten energiankäytön ja lukuisat keinot tehostaa energiankulutusta sekä saavuttaa säästöjä niin työpaikoilla, kouluissa, liikenteessä kuin kotonakin.