varsin hyvä

Pyhiinvaelluksen kultakausi sijoittuu keskiajalle, ja nyt se on taas uudessa nousussa. Pyhiinvaellusreittejä on saatu sähköisille kartoille, mikä on osaltaan innostanut ihmisiä vaelluksille. Lisäksi ne tarjoavat juuri sitä rauhaa, hiljaisuutta, arjesta irtautumista ja itsensä haastamista, mitä nykyajan ihmiset kaipaavat. 

Suomen vanhin pyhiinvaellusreitti Pyhän Henrikin tie kulkee 140 kilometrin matkan Kokemäeltä Turun Tuomiokirkkoon. 

– Piispa Henrik vietti perimätiedon mukaan viimeisen yönsä Kokemäellä tammikuussa vuonna 1156. Sieltä reitti jatkuu Köyliönjärven kirkkokarille, jonka läheisyydessä Henrik sai surmansa, kertoo Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Elomaa. 

Piispa Henrikin ruumis kuljetettiin Köyliönjärveltä Nousiaisiin Säkylän, Pöytyän Yläneen ja Mynämäen kautta. Pyhiinvaellusreitti kulkee niitä samoja teitä, joita pitkin perimätiedon mukaan härät vetivät ruumiinkin. Nousiaisiin rakennettiin Pyhän Henrikin kirkko, jossa on nähtävillä myös Pyhän Henrikin sarkofagi. 

Kesäkuun 18. päivänä vuonna 1300 osa pyhäinjäännöksistä siirrettiin juuri edellisenä päivänä käyttöön vihittyyn Turun Tuomiokirkkoon. 

– Sen vuoksi reitin viimeinen osa eli Nunnapolku kulkee Nousiaisista Maskun Nunnalähteen kautta Ruskon kirkolle ja sieltä edelleen Turkuun Maarian kirkon, Koroistenniemen ja Katariinan kirkon kautta aina kansallispyhättöömme Turun Tuomiokirkkoon, Elomaa kertoo. 

Pyhän Henrikin tie eläväksi!

Pyhän Henrikin tie merkittiin maastoon uudelleen 1970-luvulla paikallisten asiantuntijoiden, museoviranomaisten, historioitsijoiden ja arkeologien yhteistyöllä. Sen jälkeen siellä on järjestetty säännöllisesti ekumeenisia ja muita pyhiinvaelluksia sekä lasten ja nuorten polkupyörävaelluksia, mutta omatoimisia pyhiinvaelluksia on ollut käytännössä mahdotonta tehdä.

Elokuussa 2020 Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistys aloitti Leader-hankkeen, jonka aikana on tarkoitus luoda puitteita ja mahdollisuuksia reitin hyödyntämiselle myös järjestettyjen vaellusten ulkopuolella.

– Hankkeessa reitti lisätään sähköisille kartoille ja merkitään maastoon kunnolla niin, että kuka tahansa voi lähteä eksymättä matkaan. Lisäksi hankkeessa tehdään reitille uudet opasmateriaalit ja uusi logo. 

Hanke jatkuu vielä vuoden 2023 puolelle, mutta vuoden 2022 kesään mennessä on jo tarkoitus tehdä maaston kunnostustyöt ja saada reitti kartalle. Iso työ on tehty jo siinä, että reitistä on solmittu kirjalliset sopimukset lähes kaikkien maanomistajien kanssa. Tähän asti reittiä on saanut kulkea 70-luvulla tehtyjen suullisten sopimusten nojalla. 

Tällä hetkellä omatoimisia vaelluksia hankaloittaa myös se, ettei reitin varrella ole juurikaan majoitus- tai ruokailumahdollisuuksia. Myös niitä yritetään hankkeen aikana saada tarjolle yhteistyössä paikallisten yritysten, yhdistysten, seurakuntien ja aktiivisten asukkaiden kanssa. 

Ekologisuuskin huomioidaan hankkeen aikana. Kun paikallinen pyhiinvaellusreitti tulee kuntoon, ihmisten ei tarvitse lentää vaeltamaan Santiago de Compostelaan tai muihin kauempana sijaitseviin kohteisiin. Myös reittiä merkitsevät muovinauhat vaihdetaan hankkeen aikana johonkin ekologisempaan ja kestävämpään materiaaliin. 

Hanke toteutetaan EU:n maaseuturahaston tuella, jonka ovat myöntäneet reitin varrella toimivat Leader-ryhmät: Varsin Hyvä, Ravakka, Jokivarsikumppanit, Pyhäjärviseutu ja Karhuseutu.

Pyhiinvaelluksen suosio kasvussa

Jouni Elomaa on tehnyt ensimmäisen pyhiinvaelluksensa 80-luvulla – nimenomaan Pyhän Henrikin tiellä. Useina vuosina hän toiminut oppaana kesäkuun yhteisillä vaelluksilla. Vuosikymmenten aikana pyhiinvaellus on muuttunut pienen porukan vuosittaisesta rituaalista yleiseksi hiljentymisen ja arjesta irtautumisen keinoksi. 

– Kyse on sellaisesta meidän aikamme herätysliikkeestä – paino sillä jälkimmäisellä sanalla, koska tämä on ihan konkreettista liikettä, Elomaa toteaa. 

– Pyhiinvaelluksiin liittyy kiirettömyyttä, vapautta ja sellaista slow-liikettä, joka tänä päivänä on niin suosittua. Nyt halutaan irtautua sellaisesta jokapäiväisestä hektisyydestä ja kaiken mukanaan kantamisesta, hän jatkaa.

Lisäksi Elomaa muistuttaa, että pyhiinvaellukset ovat universaali ilmiö.

– Niitä on ollut jo ennen kristillisiä kirkkoja, ja niitä on edelleen kaikissa suurissa maailman uskonnoissa. Ja pyhiinvaelluksia voi tehdä myös aika sekulaareihin kohteisiin. Ihmiset käyvät esimerkiksi Elviksen Gracelandissa, Jim Morrisonin haudalla tai Leninin mausoleumissa. 

Matkailullisesti pyhiinvaelluksissa yhdistyy elämysmatkailu, luontomatkailu, kulttuurimatkailu ja monia muita aspekteja – joten ei ihme, että ne kasvattavat suosiotaan.

Pyhiinvaeltajien koti avattiin Turun Tuomiokirkkoon

Kesäkuussa 2021 Turun Tuomiokirkkoon avattiin Suomen ensimmäinen pyhiinvaelluskeskus, joka tavoitti jo ensimmäisen vuoden aikana tuhansia kävijöitä. Pyhiinvaelluskeskuksen projektipäällikkö Annastiina Papinahon mukaan Tuomiokirkko on keskukselle otollinen paikka, sillä se on useiden suomalaisten pyhiinvaellusreittien solmukohta. 

– Tänne päättyy Pyhän Henrikin tie, joka on Suomen vanhin pitkä historiallinen pyhiinvaellustie. Toinen keskiaikainen reitti Jaakontie kulkee Hämeen Härkätietä pitkin Tuomiokirkon kautta Rymättylään ja liittyy sieltä eurooppalaisiin Jaakon reitistöihin ja Santiago de Compostelaan. Lisäksi tämä on Pyhän Olavin reittien solmukohta. Mannerreitti kulkee Savonlinnasta halki Suomen Turun Tuomiokirkkoon. Merireitti taas kulkee Tuomiokirkosta Trondheimiin. Myös Agricola-kävely ja Aurajoen pyhiinvaellukset liittyvät Tuomiokirkkoon. Ja Turun Tuomiokirkko on jo itsessäänkin historiallisesti merkittävä pyhiinvaelluskohde, hän listaa.

Pyhiinvaelluskeskus tarjoaa tietoa pyhiinvaelluksesta sekä suomalaisista ja eurooppalaisista pyhiinvaellusreiteistä. Sinne voi mennä aloittamaan matkansa tai suunnittelemaan tulevia vaelluksia, kohtaamaan ihmisiä tai hiljentymään yksin. Sieltä löytyy myös pyhiinvaelluspasseja, joita osalla reiteistä käytetään.

Keskus toimii Pormestarin kappelissa, jonka moni kirkon kävijöistä muistaa lattiasta löytyvistä kissan tassun jäljistä.

– Yksi lapsikävijä löysi 18 tassunjälkeä. Lapset saavat täällä myös leikkiä ja värittää tai istua vaikka säkkituoleihin lukemaan kirjoja, kertoo Papinaho. 

Monet lapset ovat innostuneet myös pyhiinvaelluskeskuksen tarjoamista 360-virtuaalikierroksista muun muassa Turun Koroistenniemelle, Kaarinan Ravattulan Ristimäelle ja Liedon Vanhalinnaan. 

Pyhiinvaelluskeskus on auki aina kirkon aukioloaikoina eli joka päivä klo 9–18. Talvikaudella henkilökunta on paikalla aina keskiviikkoisin. Keskuksen taustalla on Turun kaupungin, luterilaisen kirkon ja lukuisten muiden toimijoiden yhteistyö.

– Toivon, että uusi pyhiinvaelluskeskus kannustaa osaltaan erilaisia vaeltajia matkalle, Papinaho päättää.

Jouni Elomaa ja Annastiina Papinaho esittelevät pyhiinvaellusta myös 1.2.2022 järjestettävässä webinaarissa. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 27.1.2022:

Webinaari kylämatkailusta, pyhiinvaelluksesta ja historiallisten reittien kehittämisestä tulossa 1.2.2022