Suomen kenties tunnetuin saaristoreitti Saariston rengastie täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Kahden ja puolen vuosikymmenen aikana reitti on kehittynyt huimasti, ja matkailijamäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Juhlavuoden kunniaksi rengastien matkailubrändissä on haluttu nostaa esiin alueen varhaisperunan tuotantoa ja lanseerattu siihen liittyviä uusia matkamuistotuotteita.
Upeita saaristomaisemia halkova legendaarinen Saariston rengastie tarjoaa kävijöilleen luontokokemuksia sekä monipuolisia nähtävyyksiä noin 250 kilometrin matkalla. Se kulkee Paraisten kunnan pääsaarten läpi, minkä jälkeen se koukkaa Iniön ja Kustavin kautta kohti Naantalia. Matkan varrelle mahtuu yli 10 siltaa, kahdeksan lauttaa sekä toinen toistaan kuvauksellisempia saaristolaiskyliä ja -pitäjiä. Perinteikästä rengastietä on kuljettu pyörällä, jalan ja moottoriajoneuvoilla jo 25 vuoden ajan.
Rengastien 25-vuotisen taipaleen kunniaksi ei ole vielä keväällä järjestettyjen avajaisten lisäksi päästy järjestämään erillistä tapahtumaa koronarajoituksista johtuen. Merkkipäivää on kuitenkin juhlistettu teettämällä teemaan liittyviä matkamuistotuotteita, kuten pellavainen Saariston rengastie -keittiöpyyhe, joka on lanseerattu alueen lähiruokavaltti varhaisperuna mielessä.
– Perunanviljely on merkittävä elinkeino saaristossa koko Paraisten kaupungin alueella. Siitä saimme idean myös keittiöpyyhkeeseen, sillä varhaisperunoita keitettäessä kattilaan jää veden kaatamisen jälkeen aina kosteutta, joka pitää imeyttää johonkin, jotta perunat säilyttäisivät napakan koostumuksensa. Pellavainen peruna-aiheinen pyyheliina on valtavan hyvä siihen tarkoitukseen, kertoo Paraisten kaupungin Kuluttajat Ruokatalouden keskiössä -hankkeen hankevetäjä Margot Wikström.
Noin 70 prosenttia kaikista Suomen varhaisperunoista viljellään Varsinais-Suomen alueella, ja lähes kaikki kaupoissa myytävistä varhaisimmista varhaisperunalajikkeista tulevat Saariston rengastien alueelta. Suurin osa niistä on lähtöisin Houtskarilta, mistä kaikkein varhaisimmat avomaalla viljellyt Timo-lajikkeen perunat saadaan kauppoihin jo toukokuun lopulla.
– Perunan ympärille haluttiin rakentaa matkailubrändiä, sillä monet eivät tiedä, että suurin osa kotimaisesta varhaisperunasta tulee saaristosta, kertoo Wikström.
Pyyhkeen vyötteeseen on lisäksi painettu tietoutta saariston varhaisperunasta, ja ohjeet varhaisperunan keittämiseen kolmella eri kielellä. Wikströmin mukaan ajatuksena on saattaa ihmisten tietoisuuteen, kuinka paljon saaristossa viljellään varhaisperunaa, ja miten niitä parhaiten voi hyödyntää.
– Olisi hienoa, jos saataisiin tuotua tätä varhaisperunateemaa vielä vahvemmin esille saaristossa. Esimerkiksi Nauvossa voisi jo lauttasatamassa olla matkailijoita vastassa suuri kyltti, jossa lukisi “Tervetuloa varhaisperunan valtakuntaan”, maalailee Wikström.
Pyyheliinojen lisäksi jokaisesta kunnanosasta teetettiin oma postikortti, jonka matkailija voi napata mukaansa ilmaiseksi. Matkamuistoja voi ostaa yrittäjiltä rengastien varrelta sekä kaupunkien infopisteistä ja Visit Paraisten nettikaupasta.
Reitti on kehittynyt huimasti vuosien varrella
Saariston Rengastie oli alun perin Merenkulkulaitoksen vuonna 1996 käynnistämä hanke, jonka tarkoituksena oli edistää Lounais-Suomen saariston matkailua sekä parantaa saariston ja mantereen välisiä yhteyksiä. Houtskarin ja Iniön välinen uusi lautta mahdollistikin rengasreitin avaamisen matkailulle, ja viralliseksi matkailutieksi Rengastie hyväksyttiin vuonna 2001. Rengastie koostuu sekä yleisen tieverkon osuuksista että niitä yhdistävistä yhteysalus- ja lossiyhteyksistä.
Matkailijoiden määrä saaristossa on kasvanut vuosien varrella, ja nykyisin reitillä liikkuu noin 20 000 matkailijaa vuosittain. Viime vuonna kävijöitä oli ennätysmäärä: jopa 22 700 matkailijaa. Margot Wikströmin mukaan matkailijoiden kirjo on myös monipuolistunut viime vuosina.
– Uusin juttu Saariston rengastiellä on jalkaisin liikkuvat vaeltajat. Pyhän Olavin merireitti kulkee rengastietä pitkin Turusta Korppooseen saakka, mikä tuo vaeltajat saaristoon. Se on piristävä uusi lisä matkailijoiden kirjoon alueella, iloitsee Wikström.
Wikströmin mukaan matkailijoiden määrän kasvun lisäksi myös reitin varren infrastruktuuri on kehittynyt 25 vuoden aikana. Rengastie on synnyttänyt uusia yrityksiä alueelle, ja nykyään matkailijat voivat esimerkiksi vuokrata polkupyöriä, osallistua veneretkille tai kokeilla kajakilla melontaa reitin varrella.
– Yöpymiskapasiteettia on myös tullut valtavasti lisää. 25 vuotta sitten esimerkiksi Nauvon keskustassa ei ollut kaikkia niitä yöpymispaikkoja, joita sieltä nyt löytyy. Sama koskee Korppoota ja Houtskaria. Ravintoloiden määrä on myös lisääntynyt ja tarjonta monipuolistunut, kertoo Wikström.
Rengastietä halutaan kehittää ja parannella koko ajan. Yksi tärkeimmistä kehityksen kohteista on Wikströmin mukaan uuden pyörätien rakentaminen, sillä liikenne on ajoittain vilkasta ja pyöräilijät joutuvat nyt ajamaan pitkiäkin pätkiä autoteitä pitkin.
Monipuolisia nähtävyyksiä koko reitin täydeltä
Perinteikkään saaristoreitin voi kiertää joko myötä- tai vastapäivään. Varsinkin vilkkaina kesälomakuukausina reitti kannattaa kulkea vastapäivään Turusta Kustavia kohti, jolloin voi välttää ruuhkat lautoilla ja pikkuteillä. Saariston rengastien alueella voi matkailla vuoden ympäri, mutta kokonaisuudessaan reitti on mahdollista kulkea toukokuusta elokuun loppuun saakka, jolloin M/S Antonia liikennöi Iniön ja Mossalan välillä. Muina aikoina reitin voi kulkea Houtskarin Mossalaan tai Iniön Daleniin asti.
Reitin varrella sijaitsee paljon kiinnostavia nähtävyyksiä, joten sen kiertämiseen kannattaa varata runsaasti aikaa. Ensikertalaiselle jo pelkät lauttamatkat ovat Margot Wikströmin mukaan elämys.
– Tietysti myös matkan varrella sijaitsevat sillat, Paraisten kalkkilouhos ja Nauvon vierasvenesatama ovat näkemisen arvoisia. Uutuutena suosittelisin myös Korppoon paljasjalkapolkua, jonka varrella on taideteoksia, ja joka suositellaan kuljettavaksi nimensä mukaisesti paljain jaloin. Tarkoituksena on käyttää havainnointiin kaikkia aisteja, täydentää Wikström.
Jos aikaa on runsaasti, reitiltä kannattaa poiketa myös ulkosaaristoon tai Jurmon, Utön tai Brännskärin saarille. Saarten välillä voi harrastaa saarihyppelyä, sillä niiden välillä kulkee lauttoja ja yhteysaluksia. Saariston kylistä ja pitäjistä löytyy yöpymispaikkoja ja ravintoloita, jotka ovat avoinna ympäri vuoden, joten reissun voi suunnitella myös kesäkauden ulkopuolelle.
– Kesän matkailijoille haluaisin lisäksi vinkata, että reitin varrelta löytyy useita tilamyymälöitä, jotka on kaikki kerätty yhteen Visit Paraisten nettisivuilta löytyväksi Saariston makureitiksi. Tilamyymälöissä pistäytymällä matkailijat pääsevät näkemään miten kylissä ja tiloilla eletään, ja ostamaan tuotteita, joita muualta ei saa, lisää Margot Wikström.
Teksti: Nina Maunuaho
Kuvat: Nina Maunuaho & Visit Parainen
