Kansalaisareena palkitsee kansainvälisen vapaaehtoistoiminnan päivän kynnyksellä perjantaina 4. joulukuuta jo seitsemännen kerran Vuoden vapaaehtoisen. Yleisöäänten perusteella finaaliin pääsi kymmenen ehdokasta, joista yksi on Wirmon Marttojen kautta Leader-projekteissakin ahkeroinut Maija-Lotta Vauramo.
Mynämäkeläinen Maija-Lotta Vauramo on aina tehnyt paljon vapaaehtoistyötä. Jo lapsena hän marttaili innokkaasti oman isoäitinsä kanssa, mutta varsinaisesti hän kertoo vapaaehtoistyönsä alkaneen kehitysvammaisten parista.
– Opiskelin sosiaalialaa ja sitä kautta päädyin avustajaksi esimerkiksi sellaiselle armeijahenkiselle vammaisjärjestöjen järjestämälle leirille ja sen jälkeen tukihenkilöksi, hän muistelee nuoruuttaan.
Parin kauden ajan Vauramo oli mukana kunnallispolitiikassa, ja lisäksi hän on toiminut vapaaehtoisena seurakunnassa.
– Tykkään ideoida uutta ja järjestää kaikenlaista. Seurakunnassa olen ollut mukana järjestämässä monenlaisia tapahtumia, hän kertoo.
Vauramoa ollaan kiitelty seurakunnan vapaaehtoistyössä ennen kaikkea pirteästä ja avoimesta otteesta. Hänen tekemänsä matalan kynnyksen tempaukset ovat tavoittaneet myös niitä, joille, seurakunta on muuten jäänyt etäiseksi.
Myös teatteria tuli kokeiltua naapurikunnan puolella Nutturlan Makasiiniteatterissa ennen kuin hän löysi nykyisen harrastuksensa eli marttailun pariin.
– Tämä on sellainen harrastus, joka vie helposti mukanaan. Meillä on niin mahtava porukka, että on kiva tehdä kaikenlaista. Marttailun nimissähän voi järjestää oikeastaan ihan mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, jos vain itse ottaa vastuun. Ja kyllä ne muut yleensä aina innostuvat mukaan, Vauramo iloitsee.
– Esimerkiksi tänä syksynä saattoi käydä niin, että menin omin päin lupaamaan, että Wirmon Martoilla on Mynämämäen joulutorilla Tiernapoikaesitys. Kun sitten Facebookkiin kirjoitin muille martoille, mitä on tullut luvattua, 18 ihmistä ilmoittautui vapaaehtoiseksi.
Kun joku projekti on kesken, Vauramolla saattaa kulua vapaaehtoistyön parissa enemmän tunteja kuin palkkatyössä. Välillä kotityötkin jäävät vapaaehtoistöiden jalkoihin. Silti hänen mukaansa vapaaehtoistyö antaa aina enemmän kuin ottaa.
– Marttojen kautta olen saanut paljon uusia ystäviä – eri-ikäisiä ja muualta muuttaneita, eli sellaisia, joihin en olisi muuten ikinä törmännyt, hän toteaa.
Kotiväki onneksi ymmärtää Vauramon harrastuneisuuden ja välillä he marttailevatkin koko perheen voimin.
Leader Ravakka vapaaehtoisten apuna
Wirmon Marttojen viimeisin ponnistus, eli Yhteisötila Tuuki, syntyi Leader Ravakan avustuksella. Mynämäen käsi- ja taideteollisuus oppilaitoksen entisiin tiloihin rakennettu yhteisötila avattiin lokakuussa.
– Kun nuorilla on nuokkari, niin meillä keski-ikäisillä on nyt keskari, Vauramo veistelee.
– Täällä on hyvät keittiöt, joihin voi tulla kokkaamaan ja esimerkiksi ompelukoneita ja saumureita, joilla voi tulla tekemään käsitöitä. Tai sitten voi lukea lehtiä tai viettää aikaa muiden kanssa. Keittiöitä käytetään meidän ruokakursseilla, joita varten ollaan aikaisemmin vuokrattu koulun keittiötä.
Leader Ravakka myönsi hankkeelle 9 700 euron tuen. Lisäksi yhteisötilan eteen tehtiin yhteensä 1 431 tuntia talkoita, joilla katettiin hankkeen omavastuuosuus (5 500 euroa).
– Meitä marttoja oli talkoissa yli 50, mutta marttojen lisäksi oli toki paljon muitakin vapaaehtoisia. Koko projekti pilkottiin niin pieniin palasiin, että kaikki halukkaat pääsivät osallistumaan. Yksi kävi jonain päivänä siivoamassa ja toinen seuraavana päivänä kokoamassa kalusteita. Yleensä ihmiset karttavat talkoita, kun pelkäävät, että joutuvat ottamaan vastuulleen liian ison kakun. On paljon helpompi tarttua johonkin yhteen tehtävään.
Yhteisötilaa ja siellä olevia tarvikkeita voivat käyttää muutkin yhdistykset ja yhteisöt, eikä käytöstä peritä vuokraa. Tilassa on koko ajan pöydät ja tuolit 30 hengelle, mutta lisää saa pystytettyä tarvittaessa. Ylläpidosta ja varauskalanterista aiheutuvia kustannuksia katetaan yhteistötilan kummiyritysten avulla.
Toinen Wirmon Marttojen Leader Ravakalta rahoitusta saanut hanke oli kansainvälinen ruokaprojekti, joka tehtiin yhteistyössä romanialaisten kanssa. Romaniasta on ollut pieni porukka Mynämäellä tutustumassa suomalaisiin perinneruokiin ja Wirmon Martat ovat puolestaan käyneet vastaavalla reissulla Romaniassa.
– Saimme maistaa monien eri alueiden perinneruokia ja pääsimme käymään myös viinitiloilla ja ruokatapahtumissa. Hanke oli kaikin puolin todella antoisa!
Vapaaehtoistyön merkitys korostuu maaseudulla
Maija-Lotta Vauramo on kasvanut Mynämäellä ja todennut, että jos maaseudulla jotain haluaa, niin sen eteen pitää itse toimia.
– Ei tänne kukaan meille tuo tapahtumia tai kursseja. Kyllä ne pitää itse järjestää. Tärkeintä täällä maaseudulla on tehdä yhteistyötä. Marttayhdistyksiäkin on täällä kahdeksan, kun niitä on aikanaan perustettu joka kylään. Tietysti kannattaa tehdä asioita yhdessä ja kutsua avoimesti kaikki mukaan toimintaan.
Wirmon Marttojen kaikki toiminta on avointa kaikille, mutta jäsenmaksun maksaneet saavat alennusta esimerkiksi kurssimaksuista.
Vauramo kokee, että tärkein asia vapaaehtoistyössä on kiittäminen.
– Kyllähän sen oman työnsä tuloksen aina näkee, mutta se konkreettinen kiitos on tosi tärkeä. Sen avulla jaksaa taas tarttua seuraavaan projektiin.
Leader-toiminta kannustaa omalta osaltaan vapaaehtoistyöhön maaseudulla, sillä suurimmassa osassa hankkeista omavastuuosuuden hankkeen budjetista voi korvata talkootyöllä. Ravakan alueella on tehty talkoita vuonna 2014 alkaneella ohjelmakaudella yli 35 000 tuntia.
Leader Ravakan toiminta-alueeseen kuuluu Eurajoki, Laitila, Mynämäki, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki ja Vehmaa. Toimintaa ohjaa EU-rahoitteinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.
Janica Vilen
*Juttua muokattu 3.12. klo 15.30 Tuukin talkootuntimäärän osalta.