Kemiönsaari on tunnettu hyvistä retkeilyreiteistään, joita on kunnan alueella yli 20. Käynnissä oleva patikointibuumi on kuitenkin tuonut mukanaan painetta rakentaa reittejä vielä lisää. Kunta kartoitti Leader-hankkeessa seitsemän uutta polkua, joista osa toteutuu nopealla aikataululla.
Leader I samma båt – Samassa veneessä on rahoittanut Kemiönsaaren kunnan toteuttaman hankkeen, jossa on kartoitettu kunnan alueella seitsemän uutta patikointireittiä. Hanke alkoi vuoden 2021 elokuussa ja päättyy vuoden 2022 heinäkuussa. Kartoitustyötä tehnyt Sanna-Mari Kunttu (artikkelikuvassa) työskentelee Kemiönsaaren kunnassa reittien kehittäjänä.
– Aloitin tutkimalla karttoja ja ilmakuvia. Sitten lähdin maastoon gepsin kanssa. Moni reitti syntyi seuraamalla eläinten polkuja. Ne aika usein tietävät ihmisiä paremmin, mistä kannattaa kulkea. Sitten kuljin kartoittamani reitit läpi ja kirjasin ylös kaikki tarvittavat rakenteet, kuten pitkospuut ja pienet sillat.
Nyt siis tiedetään, mihin uusia reittejä kannattaisi alkaa rakentaa – ja mihin ei.
– Esimerkiksi Kemiönsaaren läpi kulkevasta vaellusreitistä on puhuttu pitkään, mutta tämän kartoitustyön perusteella siitä olisi vaikea saada tarpeeksi houkuttelevaa ja sen tekeminen tulisi niin kalliiksi, ettei sitä kannata toteuttaa, Kunttu sanoo.
Polut Dragsfjärdenin järvelle ja Björkboda träskin ympäri
Kuntun kartoituksen perusteella Taalintehtaan keskustasta voisi tehdä reitin Todalenin ja Sabbelsin asuinalueiden välistä Dragsfjärdenin järvelle ja toista metsäkaistaletta pitkin takaisin.
– Reitti kulkee pääosin kunnan mailla Taalintehtaan lähimetsissä, joissa liikutaan jokamiehen oikeuksilla paljon jo nyt. Suunnittelemani reitin varrella on paljon vaikuttavaa kalliomännikkömetsää ja lisäksi sen varrella pääsee ihailemaan sekä meri- että järvimaisemia.
Suunnitelmassa on kaksi vaihtoehtoista reittiä.
– Toinen kulkee upean suoalueen läpi. Sen toteuttamiseen tarvitaan yli 100 metriä pitkospuita. Mutta jos suoalueen kiertää, reitti voisi toteutua aika pienilläkin kustannuksilla, Kunttu punnitsee.
Reitin taukopaikat voisivat olla vaikka Dragsfjärdenin järven rannalla ja Todalenin kohdalla olevan kallion laella merimaisemissa.
Toinen Kuntun mielestä toteuttamiskelpoinen reitti kulkee noin 13 kilometrin matkan Björkboda träsk -järven ympäri.
– Se paikka on oikea helmi, mutta jo pelkät rakenteet tulisivat maksamaan 150 000 euroa. Alueella on myös paljon maanomistajia, joilta pitäisi saada suostumus reitin rakentamiseen, kertoo Kunttu.
Toisaalta reitin varrella olisi jo valmis taukopaikka, sillä Västanfjärdin kyläyhdistys rakensi järven rannalle kesällä 2021 Leader-tuella uimapaikan, jossa on laavu, vessat, pukuhuoneet ja pöytäpenkkiryhmä. Jos reitin aloittaisi Björkbodan teollisuusalueelta, kuten Kuntun suunnittelmassa, taukopaikka osuisi reitin loppupuolelle.
Seuraava askel olisi hakea rahoitusta reittien toteuttamiseen.
Yhdistykset innostuivat kulttuuripoluista
Kaksi kartoitetuista reiteistä etenee jo yhdistysvoimin. Rosalan ja Kärran kyliin on suunniteltu luonto- ja kulttuuripolut, joita edistävät nyt paikalliset kyläyhdistykset.
– Rosalan polku valmistuu mahdollisesti jo ensi kesänä. Siitä tulee aluksi sähköinen noin kilometrin mittainen kyläkävely. Myöhemmin sitten mietitään mahdollisia opastustauluja maastoon. Olen tehnyt heille myös pidemmän reittisuunnitelman, jos he haluavat myöhemmin lähteä laajentamaan reittiä.
Kärran parin kilometrin mittaisen kulttuuripolun varteen on tulossa monenlaisia taideteoksia.
– Siellä oltiin alun perin suunniteltu sellainen reitti, joka olisi kuljettu edestakaisin, mutta kävimme suunnitelmat yhdessä läpi ja autoin heitä tekemään sellaisen reitin, joka tekee lenkin. Otin myös selville alueen maanomistajat, joista osa on jo kontaktoitu, Kunttu kertoo yhteistyöstä kyläyhdistyksen kanssa.
Oikaisu Pyhän Olavin reittiin?
Yksi suunnitelluista reiteistä olisi oikotie Venäjältä Norjaan kulkevalle Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitille. Nykyisin Venäjältä tuleva Pyhän Olavin mannerreitti päättyy Turkuun ja jatkuu sieltä Pyhän Olavin merireittinä Paraisten saariston halki Ahvenanmaalle ja sieltä Ruotsin kautta Norjaan. Kemiönsaaren läpi menevän oikotien avulla vaeltajat voisivat halutessaan jättää välistä koukkauksen Turkuun.
Seitsemäs hankkeessa mukana oleva reitti on Sagalundin museon mailla. Sagalund on kehittämässä Tapon vanhan myllyn aluetta käyntikohteeksi ja sen ympärille on suunniteltu vajaan kilometrin mittaista kulttuuriympäristöön keskittyvää polkua.
Kemiönsaarella yli 20 luontopolkua
Kemiönsaarella on jo entuudestaan paljon hyviä retkeilyreittejä. Kunnan, Metsähallituksen ja muiden tahojen ylläpitämiä polkuja on yhteensä yli 20. Konstsamfundet on hiljattain saanut valmiiksi 18 kilometrin mittaisen reitistön Purunpäähän ja Taalintehtaalle saatiin muutama vuosi sitten uusia polkuja Leader-tuen avulla.
– Aina kun uutta reittiä suunnitellaan, pitää miettiä myös sitä, miten ne voisivat yhdistyä olemassa oleviin reitteihin. Toiveena on, että tänne voisi tulla vaikka koko viikonlopun vaellukselle, Kunttu sanoo.
Käynnissä olevan retkeilybuumi ansiosta Kemiönsaaret polut ovat nyt kovalla kulutuksella.
– Ja viiden kilometrin polut eivät enää riitä, vaan ihmiset toivovat koko ajan pidempiä reittejä!
Kunnalla ei ole ainakaan vielä resursseja lähteä toteuttamaan suunnitelmia, ja siksi Kunttu pohtii hankkeen aikana myös sitä, millaisia hyötyjä reittien tekemisestä voisi olla vaikka matkailualan yrityksille tai paikallisille yhdistyksille.
Reitistöjen kartoitushankkeen kokonaiskustannus on 32 000 euroa, josta Leader-tuen osuus on 70 prosenttia.
Teksti ja kuvat: Janica Vilen