uusikaupunki - haloomaaseutu.fi

Yhteisöllinen LALE-hanke on tuonut Uuteenkaupunkiin ja Laitilaan kulttuurisensitiivistä perhetoimintaa – “Hanke on onnistunut erinomaisesti”

2.10.2023 kirjoittaja Liisa Kallio

Nainen hymyilee kameralle vauva sylissään leikkihuoneessa.

Seher Demir Cicek käy lapsensa ja puolisonsa kanssa Uudenkaupungin perhekahviloissa keskiviikkoisin.

MLL Varsinais-Suomen piiri ry:n toteuttama LALE-hanke pitää sisällään muun muassa perhekahvilatoimintaa, eri kulttuureihin tutustuttavia kokkikerhoja ja suomen kielen opetusta.

Uudenkaupungin Ipana-Messissä riittää vilinää keskiviikkoisin klo 14–19, kun käynnissä on LALE-hankkeen pidennetty perhekahvila. Keittiön pöydän äärelle on kokoontunut vanhempia opiskelemaan suomea, ja viereisessä huoneessa heidän lapsensa leikkivät kahden lastenhoitajan kanssa. Perhetoiminnan koordinaattori Johanna Franska MLL Varsinais-Suomen piiristä kertoo, että toiminta on vetänyt mukaan paljon perheitä.

– Kyllä se näkyy, että ihmiset kokevat toiminnan tärkeäksi. On paljon perheitä, kursseja ja lastenhoitajia, mutta menon ja meiningin keskellä yhteisöllisyys on keskiössä ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Vanhemmuus yhdistävänä tekijänä

LALE-hanke alkoi vuonna 2022, sillä MLL Varsinais-Suomen piiri halusi tarjota Uudenkaupungin ja Laitilan perheille kulttuurisensitiivistä toimintaa. Molemmissa kaupungeissa tällaiselle toiminnalle oli tarvetta, sillä Uudessakaupungissa on Franskan mukaan paljon työperäistä maahanmuuttoa ja Laitilassa taas on esimerkiksi paljon ukrainalaisia.

– Hanke toimii “me olemme kaikki vanhempia” -kärjellä, sillä kaikkia osallistujia yhdistää vanhemmuus eikä kulttuuri. Vanhemmat osallistuvat toimintaan yhdessä lastensa kanssa, Franska sanoo.

Yksi hankkeen tavoitteista oli järjestää toimintaa Suomeen muuttaneille perheille ja kotona oleville vanhemmille. Tärkeää oli myös, että monenlaiset perheet kokevat itsensä tervetulleiksi mukaan. Tähän tavoitteeseen vastaavat perhekahvilat, joita järjestetään Uudessakaupungissa keskiviikkoisin ja Laitilassa perjantaisin. Varsinkin Uudessakaupungissa perhekahvilat ovat olleet hyvin suosittuja.

– Lisäksi pidämme Makuja maailmalta -kokkikerhoja kerran kuussa molemmilla paikkakunnilla. Siinä jonkin kulttuurin edustajan vanhempi tuo reseptin ja kertoo omasta kulttuuristaan, kun perheet tekevät ruokaa yhdessä. Sitten syödään ja myös siivotaan yhdessä. Kokkikerhot ovat olleet oikea menestystarina meillä, Franska kertoo.

Kokkikerhoissa on kokattu muun muassa ukrainalaista, intialaista, suomalaista, slovakialaista ja perulaista ruokaa.

Kolme lasta leikkii leikkihuoneessa. — Uudenkaupungin perhekahvilassa on tarjolla kaikenlaisia leluja, joilla lapset saavat leikkiä.

Tavoitteet saavutettu jopa moninkertaisesti

Perhekahviloiden ja kokkikerhojen lisäksi LALE-hankkeen tavoitteisiin kuuluu suomen kielen opetusta. Se on toteutunut yhteistyössä Vakka-Suomen kansalaisopiston kanssa, joka on järjestänyt suomen kielen kursseja perhekahvilan yhteydessä.

– Perhekahviloissa pidetään huoli siitä, että yhdessä myös puhutaan suomea. Sitä ei tehdä vain kurssilla vaan jutellaan muutenkin yhdessä.

Myös tavoite kahden lastenhoitajan palkkaamisesta suomen kielen kurssien ajaksi toteutui: piiri on palkannut seitsemän eri ukrainalaisnuorta kyseiseen tehtävään. Hanke on myös mahdollistanut viestintämateriaalien luomisen useilla kielillä ja vapaaehtoisten määrä on kasvanut.

– Esimerkiksi uusia vapaaehtoisia oli tavoitteena saada kahdeksan. Nyt heitä on ollut mukana toiminnassa jo 35.

Piirin vuodenvaihteessa tekemästä hankkeen vaikuttavuuskyselystä selviää, että esimerkiksi Laitilassa 84 prosenttia vastaajista ja Uudessakaupungissa 54 prosenttia koki kotiutuneensa hyvin. Lisäksi esimerkiksi Laitilassa 83 prosenttia vastaajista kokee ammattihenkilöstön ohjauksen ja vertaistuen madaltaneen kynnystä ottaa oma elämäntilanne puheeksi.

– Lapsilta kysyttiin myös palautetta. Heidän vastauksista näkyy, että heillä on turvallista olla omia itsejään ja heille on tärkeää tutustua uusiin ihmisiin leikkien lisäksi.

Lastenhoitaja istuu lattialla kahden taaperon kanssa ja leikkii heidän kanssaan. — Perhekahviloissa on paikalla myös palkattuja lastenhoitajia, jotka antavat vanhemmille mahdollisuuden keskittyä suomen kielen kurssiin.

Monikulttuuriselle toiminnalle tarvetta myös hankkeen jälkeen

LALE-hanke jatkuu vielä kuluvan vuoden loppuun. MLL Varsinais-Suomen piiri haluaisi kuitenkin jatkaa monikulttuurista toimintaa paikallisyhdistysten vapaaehtoisten kautta Uudessakaupungissa ja Laitilassa, sillä molemmilla paikkakunnilla on isot monikulttuuriset verkostot. Myös osallistujat haluaisivat toiminnan jatkuvan hankkeen jälkeenkin.

– Kokkikerhoista on esimerkiksi puhuttu, että ne voisivat jatkua myös ensi vuonna. Selvitämme myös, että pystyykö kansalaisopisto jatkamaan suomen kielen kursseja. Olemme lisäksi kyselleet hankkeen kautta tavoitetuilta yli 30 vapaaehtoiselta, että olisiko heillä innokkuutta jatkaa vapaaehtoisena toiminnassa.

Kuitenkin ennen hankkeen päätöstä edessä on vielä lukuisia perhekahviloita ja kokkikerhoja, joissa sukelletaan uusien kulttuurien maailmoihin ruuan kautta. Johanna Franska summaakin hankkeen positiivisella nuotilla.

– Moni tavoite on toteutunut yli odotusten, ja sanoisin, että hanke on sujunut erinomaisesti.

LALE-hanke

Toteuttaja: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry

Rahoittaja: Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry

Kokonaisrahoitus: 62 171,80 €

Julkinen rahoitus: 49 737,44 €

Tukiprosentti: 80,00 %

Käsintehtyä jäätelöä fillarista – Jenna Bergström kehitti uudenlaisen konseptin yritykselleen

12.7.2023 kirjoittaja Liisa Kallio

Jenna Bergströmin ja jäätelöfillarin voi bongata eri tapahtumista. Kuva: Minna Penkkimäki.

Jäätelötehtaan tyttöjen tuotteet tehdään käsin Uudessakaupungissa. Artesaanijäätelöt ovat keränneet lyhyessä ajassa paljon kiitosta asiakkailta, joiden suosikkimakuja ovat esimerkiksi keksimuru ja pistaasi.

Uusikaupunkilaisella omakotitaloalueella ajaessa ei heti arvaisi, että talojen välistä löytyy erittäin herkullinen yritys. Jäätelötehtaan tyttöjen tuotteet valmistetaan muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta remontoidussa jäätelötehtaassa, joka on aiemmin toiminut autotallina ja toimistotilana. Kyseinen pieni jäätelötehdas on yrittäjä Jenna Bergströmin valtakunta.

– Täältä löytyy pastörointi- ja jäätelökone. Lisäksi täällä on pakastimet sekä jäätelöpurkit ja -etiketit, hän kertoo tilaa esitellessään.

Valmiit tuotteet matkaavat jäätelötehtaasta yhteistyökumppaneille kuten Uudenkaupungin S-markettiin, mutta ensisijaisesti Bergström myy jäätelöä jäätelöfillarista erilaisissa tapahtumissa. Pyörän etuosaan on asennettu pakastin, jossa tuotteet säilyvät.

– Hankin juuri toisen pyörän, joka on ensimmäistä isompi, Bergström kertoo.

Henkilö pitelee Keksimuru-makuista jäätelöpakettia käsissään. — Keksimuru on yksi suosituimmista Jäätelötehtaan tyttöjen tuotteista.

Kahvilaympäristöstä jäätelöyrittäjäksi

Bergströmin tie jäätelötehtaan yrittäjäksi ei ollut kaikkein tavanomaisin. Laihialta Pohjanmaalta kotoisin oleva Bergström opiskeli Espoossa restonomiksi ja teki alan töitä niin Vaasassa kuin Turussa, kunnes hän tapasi Uudestakaupungista kotoisin olevan puolisonsa. He muuttivat noin viisi vuotta sitten Uuteenkaupunkiin esikoisensa syntymän jälkeen, ja muutama vuosi myöhemmin perheen kuopus ilmoitti tulostaan.

Bergström on aina nauttinut työskentelystä erityisesti kahviloissa, joissa hän oli myös saanut ensikosketukset käsintehtyyn jäätelöön. Uudessakaupungissa ei kuitenkaan ollut samanlaista kahvilakulttuuria kuin isommissa kaupungeissa. Bergström työskenteli hetken aikaa hitsausoperaattorina, kunnes ajatukset yrittäjyydestä nostivat päätään äitiysloman aikana.

– Koko isäni puolen suku on täynnä yrittäjiä. Pohdin, että olisiko yrittäjyys vaihtoehto ja perustaisinko Ugiin oman kahvilan. Vein sen ajatuksen todella pitkälle ja suunnittelin konttikahvilaa, mutta se idea kariutui.

Suunnitelman mennessä puihin Bergström heitti puolisolleen ajatuksen, että jos hän saisi tehdä mitä vain, hän perustaisi konttiin jäätelökahvilan. Idea muuttui toteutukseksi jäätelön osalta, sillä Bergströmin puoliso remontoi toimistotilana olleen autotallin elintarviketilaksi. Samaan aikaan Bergström harjoitteli jäätelön tekemistä heidän keittiössään pienellä jäätelökoneella. Isommat laitehankinnat tehtiin Leader-ryhmä Ravakan tuella, ja maaliskuussa 2022 Bergström tuotti ensimmäiset Jäätelötehtaan tyttöjen tuotteet. Vappuna hän oli myymässä niitä jäätelöfillarista Uudenkaupungin torilla.

Yrityksen nimi tulee kolmelta kulisseissa häärivältä tytöltä: Bergströmiltä ja hänen tyttäriltään, jotka auttavat maistelussa, ideoinnissa ja laaduntarkkailussa.

Jäätelö- ja pastörointikone huoneessa. — Leader Ravakan tuen avulla Jenna Bergström sai hankittua koneet jäätelön valmistukseen.

Joka vuosi viisaammaksi

Toista vuotta toiminnassa oleva Jäätelötehtaan tytöt on käynyt useissa eri tapahtumissa jäätelöfillarilla, ja samaan aikaan tuotteiden määrä on kasvanut: jäätelömakuja on jo noin 20. Tapahtumien lisäksi jäätelöfillarin voi tilata yksityisiin juhliin. Ensimmäinen kesä vuonna 2022 meni paremmin kuin hyvin, sillä jäätelöfillarissa tapahtuvan myynnin lisäksi jälleenmyyjät kiinnostuivat yrityksen tuotteista ja ottivat niitä myyntiin.

Jenna Bergström suosii yrityksen tuotteissa aitoja makuja ja värejä, ja hän onkin saanut kiitosta jäätelöiden mausta.

– Olen saanut tuotteisiin hyvän koostumuksen, ja makuja menee tosi tasaisesti. Keksimuru, mustikkapiirakka, sitruunakakku ja pistaasi ovat esimerkiksi suosituimpien joukossa. Yksi asiakas sanoi, että kahvijäätelöni on parasta, mitä Italian ulkopuolelta Euroopasta saa.

Tähän saakka Bergström on mennyt yrityksen kanssa kesä kerrallaan. Missään vaiheessa suunnitelmissa ei ole ollut vallata kauppojen kylmäaltaita tai tähdätä suureen tuotantoon, vaan eteenpäin on menty pienin askelin. Esimerkiksi tänä kesänä hän on palkannut ajoittain avukseen kesätyöntekijän ja hankkinut kärryn, jolla kuljettaa jäätelöfillarin eri tapahtumiin.

– Aion keskittyä tapahtumiin Uudessakaupungissa ja etsiä lähialueiden tapahtumia, joihin kannattaa mennä myymään. Haluaisin myös mennä Turkuun fillarin kanssa tänä kesänä. Syksyllä taas summataan kesä ja mietitään, mitä kehitetään seuraavaksi. Joka vuodesta on tarkoitus viisastua.

Leader Ravakka kerää jälleen maaseudun kehitysideoita MiniFarmi & Kukkamessut -tapahtumassa Uudessakaupungissa

11.5.2023 kirjoittaja Liisa Kallio

Leader Ravakka on jälleen mukana MiniFarmi & Kukkamessut -tapahtumassa lauantaina 20. toukokuuta. Osallistuminen on jo perinne Ravakalle, sillä kehittämisyhdistys on ollut mukana tapahtumassa jo sen ensimmäisestä kerrasta alkaen.

Toiminnanjohtaja Ulla Kallio kertoo, että yhdistykselle on tärkeää jalkautua ihmisten pariin.

– Minifarmissa tavoitamme ihmisiä, joille toimintamme ei ole tuttua. Pääsemme juttelemaan heidän kanssaan ja keräämään informaatiota. Tapahtumassa tavoitamme myös näytteilleasettajat, jotka voivat myös saada meiltä rahoitusta, hän sanoo.

Viime vuonna Ravakan messupisteellä esimerkiksi lapset pääsivät piirtämään unelmiensa kotiseudun. Tänä vuonna kaikki messupisteen ohjelmaan osallistuvat saavat mukaansa pienen palkinnon.

Kaksi lasta piirtää, mies istuu heidän takanaan. — Ravakan ympäristöneuvoja Timo Vaahtoranta jututtamassa unelmiensa kotiseutua piirtäviä lapsia vuonna 2022.

– Toivomme, että ihmiset pysähtyvät juttelemaan ja kertovat toiveistaan oman kotiseutunsa suhteen. Samalla he kuulevat, mitä meillä on tarjota. Minifarmissa on ylipäätään paljon ohjelmaa lapsiperheille, niin toivottavasti ihmisiä on paljon liikkeellä.

Leader Ravakka kehittää maaseutua Vakka-Suomessa Uudenkaupungin, Vehmaan, Mynämäen, Laitilan ja Pyhärannan kunnissa sekä ja Satakunnan puolella Raumalla. Tänä vuonna käynnistyneellä rahoituskaudella jaettavissa on 4,8 miljoonaa euroa.

– Tällä kaudella uutena painopisteenä meillä on matkailu. Siitä on tullut jo paljon kyselyitä ja toiveita. Myös lähiliikunta ja retkeily ovat kiinnostaneet. Innostusta selkeästi on, ja nyt vain odotamme, että rahoituksien haut aukeavat luultavasti syksymmällä, Ulla Kallio kertoo.

Ihmiset kävelevät käsikkäin. — Vuoden 2022 Minifarmi-tapahtuma keräsi paljon porukkaa.

Hankekoordinaattorin työ syventää entisestään Tiina Heron tietämystä uudesta kotiseudusta

5.5.20232.5.2023 kirjoittaja Liisa Kallio

Leader Ravakka on palkannut kaksi uutta osa-aikaista hankekoordinaattoria. Tässä artikkelissa tutustumme heistä toiseen, Espoosta Uuteenkaupunkiin muuttaneeseen Tiina Heroon.

Leader Ravakan toinen uusi hankekoordinaattori Tiina Hero aloitti työnsä helmikuussa. Hänen työpöydältään löytyy esimerkiksi Smart Villages-hanke, joka jatkuu kuluvan vuoden loppuun. Kansainvälinen Smart Villages -hanke keskittyy mittaamaan paikallisia kehittämishankkeita. Ravakassa keskiössä on Laitilan keskustan kehittäminen.

– Tehtäväni on työskennellä eri sidosryhmien kanssa ja saada selville, mitä tavoitteita heillä on keskustan kehittämiselle, mitä toimenpiteitä se vaatii ja miten onnistuminen mitataan. Työ on ollut hyvin mielenkiintoista, Tiina kertoo.

Laitilan keskustan lisäksi hankkeeseen kuuluu myös kunnan kyläkoulujen ja Raumalla sijaitsevien muutamien kylien kehittäminen.

– Kysyimme kyläkoulujen oppilailta, että mitä he toivoisivat omaan kouluunsa. Teemme niistä koonnin ja sitten katsotaan, mitä niistä voisi mahdollisesti toteuttaa. Raumalla ollaan suunnittelemassa muutamaan kylään tapahtumia ja hankesuunnitelmia.

Heittäytyminen Vakka-Suomeen

Tiina kuvailee itseään 100 prosenttiseksi espoolaiseksi. Kuinka hän on sitten päätynyt Uuteenkaupunkiin? Ennen hankekoordinaattorin työtä hän tosiaan asui Espoossa ja työskenteli kaupungin paikallishistoriallisessa museossa 20 vuoden ajan.

Uuteenkaupunkiin Tiina muutti perheineen jouluna 2021. Hän jäi edellisestä työstään opintovapaalle ja aloitti taide- ja kulttuurialan johtamisen tutkinnon opiskelut Turun ammattikorkeakoulussa.

– Lähdimme elämänmuutoksen perässä etsimään Turun seudulta kotipaikkaa ja päädyimme Uuteenkaupunkiin. Olemme viihtyneet täällä todella hyvin ja tutustuneet Vakka-Suomeen, Raumaan ja saaristoon. Espoossa kaikki oli 10 vuoden ajan muutaman kilometrin sisällä. On terveellistä nähdä muutakin, ja sitten heittäydyttiin.

Osa-aikainen hankekoordinaattorin työ sopii hyvin Tiinan opintojen oheen. Työ sisältää paljon asioita, jotka kiinnostavat häntä uudella paikkakunnalla: mikä seudulla on erityistä ja mitä asukkaat haluavat kehittää.

– Ihmiset ovat itse osallisia hankkeissa ja lisäävät yhteisöllisyyttä, ja sitä halusin päästä tekemään. Pääsen hyvin kiinni uuteen kotiseutuun tätä kautta ja saan työkseni tutustua kaupungin identiteettiin. Paikallisuus on minulle sydämen asia, ja työ myös tukee opintojani.

Paikallista historiaa

Tiinan loppuvuosi kuluu hankekoordinaattorin työn ja opintojen parissa. Uuden toimintakauden alkaessa selviää, että onko mukana uusia hankkeita, joiden parissa hän voisi myös työskennellä. Kuitenkin nyt hän keskittyy kesken oleviin hankkeisiin.

– Olisi hienoa myös edesauttaa sitä, että hankkeista jäisi jotakin konkreettista hyötyä.

Työn ulkopuolella Tiinan vapaa-aika kuluu muun muassa kirjojen ja sarjojen, kuorolaulun ja paikallishistorian parissa. Esimerkiksi vierailu Katanpään linnakesaaressa oli elämys.

– Se on osa samaa linnoitusvyöhykettä, joka on myös Espoossa. Oli hienoa nähdä säilynyt osa siitä. Täältä löytyy paljon historiaa, jota tykkään bongailla.

Uudessakaupungissa kehitetään älykästä teknologiaa ikääntyneiden hoivan tueksi

21.2.2023 kirjoittaja Janica Vilen

Kaksi miestä Inlisolin paidoissa pitelee käsissään valkoisia sensoreita.

Lähes jokainen tuntee jonkun yksin asuvan ikäihmisen, jonka hyvinvoinnista omaiset murehtivat. Uudessakaupungissa kehitetään terveysteknologiaa, jonka avulla yritetään luoda hoitajille lisää aikaa, omaisille mielenrauhaa ja ikäihmisille itselleen turvallisuuden tunnetta.

Vuonna 2021 Leader Ravakka myönsi perustamistuen Uudessakaupungissa toimivalle teknologiayritys Inlisol Oy:lle. Perustamistuen avulla start up -yritys sai tehtyä demon ikäihmisille suunnatusta palvelusta, jossa kotiin asennettavat sensorit mittaavat tutkateknologian avulla tilassa olevan ihmisen sijaintia, liikkeitä ja asentoja. Palveluun luotu älykäs teknologia pystyy muun muassa sensorien lähettämän datan avulla huomaamaan, jos huoneessa oleva henkilö vaikka kaatuu – ja tekemään siitä hälytyksen omaiselle tai hoitajalle.

Jos sensori on korkeintaan kahden metrin päässä ihmisestä, sen avulla pystytään tarkkailemaan myös sydämen lyöntejä ja hengitystä. Tulevaisuudessa järjestelmän uskotaan auttavan jopa uniapnean tai dementian varhaisten merkkien tunnistamisessa.

Inlisolin yrittäjät Aki Nummela ja Amin Torabi pitävät perustamistukea avaimena start upin alkutaipaleen menestykseen.

– Perustamistuki tuli meille todella tärkeään hetkeen. Sen avulla saimme tehtyä demohuoneen, jonka esittelimme sitten Uudenkaupungin vanhustenhoitoyksikölle. Demon avulla saimme vakuutettua myös ensimmäiset enkelisijoittajat. Sen jälkeen pääsimme tekemään prototyyppiä ja pilotoimaan sitä EAKR-rahoituksella, kertoo Nummela.

Tällä hetkellä yritys viimeistelee liiketoimintasuunnitelmaansa, etsii asiakkaita ja uutta rahoitusta. Samaan aikaan taustalla tehdään koko ajan tutkimustyötä ja teknistä kehitystä.

– Saimme juuri Tampereen yliopistosta väitöskirjatutkijan meille töihin vuodeksi. Hän väittelee sosiaalisesta eristäytyneisyydestä ja yksinäisyydestä ja auttaa meitä määrittelemään tutkimus- ja innovaatioprosesseja, Nummela iloitsee.

Inlisol tekee yhteistyötä myös Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa.

Tokiosta Uuteenkaupunkiin

Valkoinen sensori henkilön kädessä. — Sensori ei ole kamera, vaan ennemminkin tutka. Yhdellä sensorilla pystytään analysoimaan noin 20–25 neliötä. Jos tilassa on esimerkiksi tietokoneen näyttö tai jokin muu esine, jonka taakse korkeataajuuksinen radiosignaali ei pääse, älykäs teknologia osaa paikata kuolleet kulmat.

Uudestakaupungista kotoisin oleva Aki Nummela ja norjalainen Amin Torabi tapasivat toisensa Tokiossa vuonna 2003 työskennellessään molemmat Nokialla. Sieltä Nummelan matka jatkui Pekingiin ja Torabin matka Berliiniin. Kun yhteinen yritysidea syntyi, he päätyivät yrittäjiksi Uuteenkaupunkiin, etätyötila Messiin.

– Maailma on niin digitaalinen, että huipputason teknologiayrityksen voi perustaa oikeastaan mihin tahansa. Uuteenkaupunkiin tulo oli hyvä ratkaisu, sillä Akilla oli täällä valmiiksi hyvät verkostot ja täältä löysimme myös rahoittajia, jotka uskoivat ideaamme. Tavoite on hioa tuote kuntoon Suomessa ja lähteä sen jälkeen markkinoimaan sitä myös kansainvälisesti, Torabi kommentoi.

Inlisolilla on ollut hyvä yhteistyö myös Uudenkaupungin vanhustyön kanssa. Viime vuonna he asensivat sensoreita yhteensä kymmeneen kohteeseen: kuntoutus- ja arviointiosasto Kuunarin asiakkaiden huoneisiin, hoitokoti Reimariin ja kotihoidon piirissä olevien ikäihmisten koteihin. Nyt kun uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa, tavoitteena on päästä yhteistyöhön Varsinais-Suomen ja Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa.

Nykyiset sensorit on suunniteltu hoivatyön tueksi yksiöihin ja kaksioihin. Vielä ei olla siinä pisteessä, että tuotetta voisi markkinoida yksittäisille kuluttajille tai isoihin omakotitaloihin, mutta tulevaisuudessa senkin pitäisi olla mahdollista.

Teknologiasta ratkaisu hoitajapulaan

Ikäihminen pitää kädestä kiinni nuorempaa henkilöä. — Yrityksen nimi Inlisol tulee sanoista inlife solutions (elämän ratkaisuja).

Nummela on aikoinaan opiskellut tietoliikennetekniikkaa ja valmistuu pian maisteriksi terveysteknologiasta. Torabi taas on elektroniikan ja IOT-järjestelmien asiantuntija.

– Vaikka meillä on molemmilla pitkä työkokemus teknologian kehittämisestä, tämä on yksi vaikeimmista projekteistamme. Mutta vaikka kehitystyö on monimutkaista, se ei ole mahdotonta. Ja se motivoi yrittämään, että uskomme tämän olevan tuote, jota todella tarvitaan, Nummela sanoo.

Väestön ikääntyminen on ongelma jo monissa yhteiskunnissa. Inlisolissa uskotaan, että teknologian avulla voidaan tulevaisuudessa helpottaa hoitajapulaa. Laitteet eivät voi korvata ihmistä kokonaan, mutta niiden avulla hoitajien harteilta saadaan poistettua sellaista tarkistavaa työtä, johon kuluu nyt paljon aikaa.

Amin Torabilla on aiheesta kokemusta myös omaisen näkökulmasta.

– Englannissa asuvat appivanhempani tarvitsivat paljon apua kotona ennen kuin he muuttivat hoitokotiin. Silloin vasta havahduin siihen, miten ikäihmisten kodeissa ei ole teknologiaa. Vaikka muussa yhteiskunnassa eletään edistyksellisen teknologian keskellä, monella ikäihmisellä ei ole edes Internet-yhteyttä, hän kommentoi.

– Hoitajapula tulee olemaan valtava ongelma tulevaisuudessa, kun maapallon väestö ikääntyy. Tämä on se ongelma, jonka me haluamme ratkaista, Aki Nummela päättää.

Haloo maaseudun Viestintäfoorumissa puhuttiin meadiayhteistyöstä ja viestinnän välineistä!

21.12.2022 kirjoittaja Janica Vilen

Haloo maaseudun Viestintäfoorumia vietettiin Uudessakaupungissa 7. joulukuuta. Tilaisuudessa tutustuttiin tarkemmin Vakka-Suomen maaseutukehittäjiin, verkostoiduttiin Varsinais-Suomessa maaseutuviestintää tekevien ihmisten kanssa ja opittiin paljon uutta viestinnästä.

Joulukuun Haloo maaseutu! Viestintäfoorumi pidettiin Uudenkaupungin etätyötila Messissä. Messi tarjoaa sosiaalisen ja innovatiivisen työympäristön esimerkiksi yksinyrittäjille ja etätyöntekijöille. Käytössä on henkilökohtaisten työpisteiden lisäksi muun muassa kokoustiloja ja arkistotiloja. Tapahtumia varten tilaan suunnitellaan vielä pientä katsomoa. Viestintäfoorumille tiloja esitteli projektipäällikkö Jaana Suksi.

– Meidän tavoitteena on ollut pilotoida Uudenkaupungin oma etätyöpiste AKKE-rahoituksella. Hanke päättyy tämän vuoden loppuun ja nyt miellä on valmiina pysyvä toimintamalli. Tämä paikka on vanhan logistiikkakeskuksen toimisto. Sitä ennen tämä oli Seppälä ja vielä sitä ennen maalikauppa. Siksi osassa ikkunoista on kalterit. Tänä syksynä tänne on muuttanut Ukipolis ja kansainvälinen yritys Inlisol.

Iso hanke on vaatinut myös paljon viestintäosaamista. Toimivan brändin luominen oli Suksin ensimmäinen työtehtävä. Messissä toistuu Uudenkaupungin imagoon sopiva meriteema niin nimessä kuin sisustuksessakin. Ja kesällä 2022 Messi teki paljon vaikuttajamarkkinointia yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten toimittajien sekä sosiaalisen median vaikuttajien kanssa.

Avaimet toimivaan mediayhteistyöhön

Vasemmalla istuu nainen ja keskellä kuvaa seisoo toinen nainen puhumassa. — Teija Uitto (vas.) ja Ulla Kallio ovat tehneet hyvää yhteistyötä jo pitkään.

Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio ja Uudenkaupungin Sanomien ja Laitilan Sanomien päätoimittaja Teija Uitto kertoivat Viestintäfoorumin osallistujille toimivasta mediayhteistyöstä. Ravakka on tiedottanut medialle säännöllisesti esimerkiksi hallituksensa päätöksistä ja henkilövaihdoksista. Ryhmä kutsuu alueensa toimittajat pari kertaa vuodessa keskustelemaan yhteistyöstä ja tarjoaa valmiita listoja juttuaiheista, joihin paikallislehtien toimittajat voivat tarttua. Lisäksi Ravakka on ostanut lehdistä advertoriaaleja, eli maksullista mainostilaa lehtijutun muotoon kirjoitettuna sekä järjestänyt lukijakilpailuja yhteistyössä paikallislehtien kanssa.

Päätoimittaja Teija Uitto vinkkasi, että joulun aika ja heinäkuu ovat sellaisia aikoja, jolloin tiedotteet menevät herkimmin läpi.

– Uutiskynnys vaihtelee päivittäin. Joskus tapahtuu paljon ja silloin tiedotetta on vaikea saada läpi, mutta sitten on niitä hiljaisia hetkiä, jolloin me toimituksissa mietimme, mistä kirjoittaisimme. Eli aina kannattaa tiedottaa!

Tiedotteen lähettämisen ajankohdalla ei ole suurta merkitystä. Päätoimittaja on periaatteessa aina tavoitettavissa, mutta toimistoaikaan kaikkein parhaiten. Sen vinkin Uitto kuitenkin antaa, että kannattaa aina lähettää tiedotteet toimituksen yhteiseen postilaatikkoon. Silloin ne eivät jää huomaamatta vain sen vuoksi, että joku tietty toimittaja on sairaana tai varattu.

Uitto esitteli Viestintäfoorumille myös TS-Yhtymän paikallislehtien tavoittavuutta. Katso Teija Uiton esitys pdf-muodossa klikkaamalla tästä!

Koulutus viestinnän välineenä

Mies puhuu yleisölle tv-ruudun vieressä. — Maaseutupäällikkö Petri Puustinen esitteli Vehmaan maaseutupalveluiden toimintaa ja viestintää.

Vehmaan maaseutupalveluiden maaseutupäällikkö Petri Puustinen esitteli oman organisaationsa ja kertoi, miten maaseutupalveluissa käytetään koulutusta viestinnän välineenä. Maaseutupalveluiden työtä on esimerkiksi asiakkaiden ohjaus oikealle luukulle, kun kyse on maataloustuista, rakennetuista, EU-hankkeista, yritystuista tai maaseudun kehittämistuista. Työ sisältää siis paljon viljelijöille kohdennettua viestintää: sähköposteja, viljelijäkirjeitä ja opastusvideoita sekä viestimistä verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Koulutukset ovat hyvä tapa viestiä asioista. Maaseutupalveluiden koulutuksia järjestetään usein yhteistyössä Ely-keskuksen ja MTK:n kanssa. Lisäksi maaseutupäälliköt voivat käydä kouluttamassa tuottajayhdistysten itse järjestämissä koulutustilaisuuksissa.

– Koulutuksissa olemme todenneet toimivaksi sen, että ne pysyvät paikallistasolla. Paikallisessa koulutuksessa tuttujen ihmisten keskuudessa uskaltaa kysyä ja keskustella. Se on myös tärkeää, että kouluttaja on luotettava, rehti ja avoin, Puustinen sanoo.

Katso Petri Puustisen esitys pdf-muodossa klikkaamalla tästä!

Podcastit ja tietokirjat viestinnän tukena

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kertoi, miten Varsinais-Suomen Kylät ry on tehnyt viestintää perinteisten uutiskirjeiden, tiedotteiden ja sosiaalisen median lisäksi myös tietokirjoilla ja podcasteilla. Varsinais-Suomen Kylät on julkaissut neljä tietokirjaa ja viides ilmestyy vielä tämän vuoden aikana. Niiden avulla kylien asioista on voitu viestiä kattavasti ja toiveissa on, että tieto säilyy kansien välissä paremmin myös tuleville sukupolville. Tietokirjat ovat toimineet myös hyvänä lähdemateriaalina toimittajille, ja sitä kautta ne ovat edistäneet yhdistyksen viestinnällisiä tavoitteita.

Varsinais-Suomen Kylät on tehnyt myös kuusi podcast-jaksoa, jotka julkaistiin juuri silloin, kun Suomessa oli koronan vuoksi tiukat kokoontumisrajoitukset. Kylätoimijoiden kattojärjestö oppi omasta projektistaan ainakin sen, että hyvä pituus jaksolle on noin 15–20 minuuttia ja sen, että markkinointiin pitää panostaa, jos haluaa löytää kuulijoita. Jos innostuu kokeilemaan oman podcastin tekoa, kannattaa kiinnittää huomiota tilan akustiikkaan, sillä esimerkiksi toimistotilojen ilmastointilaitteiden hurina saattaa kuulua lähetyksessä yllättävän häiritsevänä. Lisäksi kannattaa varata aikaa jaksojen litterointiin tai varata rahaa budjetista siihen, että litteroinnin voi ostaa ulkopuolelta. Saavutettavuuden vuoksi kaikista podcasteista on nimittäin oltava nykyisin tekstivastine.

Varsinais-Suomen kylien podcastit ovat kuunneltavissa Soundcloudissa ja ne löytyvät myös yhdistyksen omilta sivuilta. Haloo maaseutu järjesti koulutuksen podcastien teosta helmikuussa 2021. Koulutuksen tallenne on edelleen katsottavissa Haloo maaseudun sivuilla.

Katso Tauno Linkorannan esitys pdf-muodossa klikkaamalla tästä!

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

Haloo maaseutu -viestintähankkeen työntekijä Janica Vilen puhui Viestintäfoorumille tiedon visualisoimisesta. Tiedon visualisointi voi auttaa hahmottamaan esimerkiksi isoja kokonaisuuksia, numeraalista tietoa, monimutkaisia rakenteita, muutosta tai etäisyyttä. Se on myös keino tutkia tietoa ja viestiä siitä eteenpäin.

– Kun lähdet visualisoimaan tietoa, mieti ensin, mitä haluat katsojan ymmärtävän kuvan avulla ja valitse esitystapa sen mukaan. Viivakuviolla saa esitettyä helposti trendejä. Pystypylväskuviolla on hyvä kuvata määriä ja niiden vaihtelua. Piirakkakuvion avulla pystyy vertailemaan jonkin kokonaisuuden osia ja koropleettikartalla voi kuvata alueellisia ilmiöitä, Vilen neuvoo.

– Kun olet valinnut esitystavan, yritä saada kuvasta mahdollisimman helposti ymmärrettävä ja lisää mukaan otsikko, joka tiivistää visualisoinnin tärkeimmän tiedon. Tarkoitus on saada yleisö innostumaan visualisoinnin esittämästä tiedosta eikä hienosta kuvasta. Väreihin ja kontrasteihin kannattaa kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, jotta kuvasta saa mahdollisimman saavutettavan, hän jatkaa.

Visualisointi ei ole koskaan todellisuuden objektiivista esittämistä. Sen avulla on helppoa vaikuttaa mielikuviin ja esimerkiksi perinteisen viivakuvion mittasuhteita muuttamalla sama asia voidaan saada näyttämään hyvinkin erilaiselta.

Maksuttomia visualisointityökaluja löytyy Internetistä useampia, esimerkiksi Datawrapper, Canva ja Looker Studio. Myös esimerkiksi Power Pointilla, Excelillä ja Power BI:lla pystyy tekemään monenlaisia visualisointeja.

Katso Janica Vilenin esitys klikkaamalla tästä!

Maaseuturahaston uusi ilme käyttöön tammikuussa

Maaseutuohjelman kuvituskuvia vihreällä pohjalla. — Uuden visuaalisen ilmeen kuvitusta voi ladata osoitteesta maaseutu.fi.

Janica Vilen esitteli tilaisuudessa myös maaseuturahaston uuden ohjelmakauden 2023–2027 visuaalista ilmettä. Tämän kauden aikana rahoituspäätöksen saaneissa hankkeissa noudatetaan vielä vanhaa ilmettä jo logoja, mutta uuden kauden graafiseen ohjeistoon voi jo tutustua klikkamalla tästä!

Tervetuloa mukaan viestintäverkostoon!

Varsinais-Suomen maaseutukehittäjien viestintäverkosto on avoin kaikille maaseudun kehittämisen parissa työskenteleville tai toimiville. Erityisesti verkostoon toivotaan mukaan niitä henkilöitä, jotka viestivät maaseudun asukkaille, yrittäjille, viljelijöille ja muille tahoille maaseutuohjelman mahdollisuuksista. Viestintäfoorumeita järjestetään neljä kertaa vuodessa eri puolilla Varsinais-Suomea ja ne ovat kaikille avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia.

Viestintäverkostolla on myös oma keskusteluryhmä osoitteessa maaseutuverkosto.fi. Kirjautumisen jälkeen pääset liittymään avoimeen keskusteluryhmään, joka löytyy nimellä Haloo maaseutu! Varsinais-Suomen maaseutukehittäjien viestintäverkosto. Keskusteluryhmässä voi jakaa tietoa esimerkiksi tulevista viestintäkampanjoista, joihin toivoo verkoston tukea. Ryhmässä voi kysellä muiden kokemuksia esimerkiksi viestinnän työkaluista tai pallotella ideoita tulevista tempauksista. Tervetuloa mukaan keskustelemaan!

Ravakka keräsi Minifarmissa talteen ajatuksia unelmien kotiseudusta

23.5.2022 kirjoittaja Janica Vilen

Ravakan työntekijät vihreissä takeissa juttelevat ihmisille messuilla.

Leader Ravakka osallistui 21.–22. toukokuuta Uudessakaupungissa järjestettyyn Minifarmi & Kukkamessut -tapahtumaan. Ravakan pisteellä keskustelun aiheena oli unelmien kotiseutu. Aikuiset saivat vastata Ravakan aluekehittämiskyselyyn, jonka tuloksia käytetään vuonna 2023 alkavan uuden ohjelmakauden valmisteluun. Kyselyyn vastasi viikonlopun aikana noin 150 ihmistä.

Ravakan pisteellä sunnuntaina päivystäneet ympäristöneuvoja Timo Vaahtoranta ja EkoTeko-hankkeen koordinaattori Tiina Saaresranta jakoivat niittykukkien siemeniä kiitokseksi osallistujille.

– Istuttamalla niittykukkia voi tehdä hyvää luonnolle ja pölyttäjille, ja samalla niistä saa iloa ihmissilmälle, toteaa Tiina Saaresranta.

Lapset saivat antaa omat vastauksensa piirtämällä kuvia unelmiensa kotiseudusta. Kuvissa näkyi muun muassa traktori, sateenkaari, maaseutumaisemia, veneretkiä ja dinosauruspuisto. Lapset saivat vastauksista palkinnoksi värikynät kotiin viemisiksi.

Ravakan paikallinen kehittämisohjelma Loisto päättyy tämän vuoden loppuun. Ohjelmakauden 2014–2022 Leader-tuista tehdään päätöksiä vielä 14. kesäkuuta ja syksyllä. Ravakan pisteellä sai apua omien hankeideoiden jalostamiseen. Tämän kauden varoja on jäljellä on vielä muutamiin hankkeisiin, joten nyt on hyvä aika pohtia, miten omaa kotiseutua voisi kehittää!

– Tiedolle ja neuvonnalle on selvästi tarvetta. Tapahtuman aikana kysymyksiä on tullut muun muassa alueella olevien pienten järvien hoitoon liittyvistä kysymyksistä, kertoo Timo Vaahtoranta.

Nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille

Minifarmissa oli tänä vuonna yli 100 näytteilleasettajaa. Nähtävää ja koettavaa riitti kaikenikäisille.

Lavalla Vainu ja Samppa. — Ryhmä Haun Vainu ja Samppa ilahduttivat erityisesti Minifarmin lapsikävijöitä!

Yleisössä paljon lapsia. — Ryhmä Haun tunnusmusiikin tahtiin kelpasi vähän tanssiakin!

Kani hyppää esteen yli. — Kentällä päästiin seuraamaan muun muassa kanien korkeushyppykilpailuja.

Mies pitää mustaa kania. — Suomen mestaruuden vei Lavella’s Ch Geocentric, eli tuttavallisemmin Keke, joka on kuvassa omistajansa Saku Jokisen sylissä.

Pieni poika istuu ponin kärryjen kyydissä. — Tarjolla oli kärryajelua ja talutusratsastusta sekä hevosilla että poneilla.

Kaksi possua. — Pienet porsaat sulattivat Minifarmin kävijöiden sydämet.

Kolme alpakkaa. — Myös Metsäpirtin alpakoita pääsi rapsuttelemaan.

Mies muotoilee puusta eläimiä moottorisahalla. — Alueella oli useampia työnäytöksiä. Tässä tehdään tukeista taidetta moottorisahalla.

Maaseutu täyttyy padel-kentistä – Ugissa vietettiin avajaisia kesäkuussa

21.7.2021 kirjoittaja Janica Vilen

Ilmakuva padelkentästä, joka takana kioski ja kaupunginlahti.

Maaseuturahaston tuella on rakennettu Suomeen jo ainakin 17 padel-kenttää ja uusia hakemuksia valmistellaan edelleen. Kesäkuussa Uuteenkaupunkiin valmistui kaksi full panorama -kenttää paraatipaikalle kaupunginlahden rannalle.

Uudestakaupungista kotoisin olevat Georg Sura, Mikael Herbert ja Aleksi Vuola innostuivat padelista todenteolla pari vuotta sitten. Pääkaupunkiseudulle opiskelemaan lähteneet nuoret ovat viihtyneet itse lajin parissa neljä tai viisi kertaa viikossa. Kun he kesällä 2020 tulivat Uuteenkaupunkiin mökkeilemään, he havahtuivat siihen, ettei heidän kotikaupungissaan ole yhtään kenttää, vaikka Helsingissä niitä on ollut jo pidemmän aikaa kymmeniä.

– Soitimme heti mökkireissun jälkeisenä maanantaina kaupunginarkkitehdille ja siitä se sitten lähti, kertoo Sura.

Kaupunki lähti yhteistyöhön mukaan innolla ja lisäksi Leader Ravakka myönsi hankkeelle 20 prosentin tuen maaseuturahastosta. Kesäkuun alussa 2021 kaupunginlahden rannalle Crusell-puistoon avattiin kaksi kilpatason full panorama -kenttää.

– Tämä oli se paikka, jota kaupungille ehdotimme, eikä muita paikkoja edes mietitty! Kaupunki avusti meitä maanrakennuksessa, mistä oli tosi iso apu, sillä padel-kentissä ylivoimaisesti suurin työ on pohjien tekemisessä, Sura sanoo.

Uudestakaupungista katsottuna lähimmät kentät ovat tällä hetkellä Kustavissa, Raumalla ja Raisiossa, joten pelaajia on riittänyt ukilaisten lisäksi paljon myös naapurikunnista. Uudenkaupungin padel-kenttien erikoisuutena on oma venepaikka, ja moni porukka onkin tullut pelaamaan veneellä esimerkiksi läheisiltä mökeiltä – ja on uutta kenttää tultu katsomaan satojenkin kilometrien päästä.

Mailat saa vuokrattua paikan päältä ja alkuun riittää ihan tavalliset urheiluvaatteet ja lenkkarit. Varsinaisissa padel-kengissä on kuitenkin parempi sivuttaistuki, joka vähentää nilkkavammojen riskiä. Välineitä myydään kentän laidalla olevalla kioskilla, mutta vuokrahinnat on pidetty kohtuullisina siksi, että kynnys kokeilla uutta lajia olisi mahdollisimman matala. Padel-mailat ovat sen verran kevyitä, että monet alle kouluikäisetkin ovat innostuneet pelistä.

Ilmakuva padel-kentistä, joiden oikealla puolella on kioski. — Padel Uusikaupunki Oy pitää kenttien laidalla myös kioskia, jossa on myynnissä lajiin sopivia varusteita ja virvokkeita.

Alkeiskursseja ja turnauksia

Yrittäjien mukaan Uudenkaupungin padel-kentillä on riittänyt mukavasti väkeä alusta asti ja kesän edetessä suosio on vain kasvanut. Toki säätkin ovat hellineet! Välillä heinäkuiset iltapäivät ovat olleet jopa liian kuumia pelaamiseen, sillä lasiseinien kehystämillä kentillä ei ole vilvoittavasta merituulesta juuri apua.

Ensimmäiset pelaajat tulevat yleensä aamukymmeneltä ja viimeiset lähtevät iltakymmeneltä. Vuoron voi varata Playtomic-sovelluksella ja tarjolla on myös vakiovuoroja. Pelaamaan pääsee myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella, sillä kioskin edessä on laatikko, josta saa koodin avulla mailat ja pallot, jos yrittäjät eivät itse ole paikalla.

Tämän kesän aikana Padelliiton kouluttamat valmentajat ovat pitäneet Uudessakaupungissa alkeiskursseja pari kertaa viikossa, ja ensimmäiset turnauksetkin on jo järjestetty.

– Alkeiskurssit jatkuvat syksyyn asti ja eiköhän turnauksiakin tule vielä lisää. Varsinaista sarjatoimintaa olemme suunnitelleet ensi kesäksi, kun laji alkaa olla tuttu, kertoo Sura.

Padel on kuitenkin sen verran helppo peli, että kokeilemaan voi lähteä ilman kurssiakin. Nelinpelinä pelattava padel muistuttaa paljon tennistä, mutta kenttä on pienempi ja sitä ympäröiviä seiniä pystyy hyödyntämään pelissä. Säännöt löytää esimerkiksi Padel Uudenkaupunki Oy:n kotisivulta. Ottelun voittaa paras kolmesta erästä ja jokaisessa erässä on vähintään kuusi peliä. Syöttö lähtee ristikkäiseen ruutuun ja pallo palautetaan aina vastustajan kenttään, mutta sitä voi jatkaa vielä lasin kautta tulleen pompun jälkeen.

– Padelissa alkaa pallot pysyä pelissä nopeasti. Ennen kaikkea lajissa viehättää sosiaalisuus. Tässä ollaan neljästään samassa kopissa ja kuullaan hyvin, mitä puhutaan. Padel ei myöskään ole mikään voimalaji, sillä lasin kautta pystyy vielä jatkamaan palloa. Tenniksessä kovin lyöjä vie aika usein pisteen, kun tulee ohituslyönti. Tässä ei ohituslyöntejä ole, Sura selittää.

Jos peliporukkaa ei löydy omasta takaa, voi seuraa kysellä Padel Uudenkaupungin Whatsapp-ryhmästä, joka on ollut avuksi erityisesti mökkiläisille. Myös yrittäjät itse lähtevät välillä kentälle, jotta asiakkaat saavat pelin aikaan. Liittymislinkki ryhmään löytyy yrityksen kotisivulta.

Mikeael ja Georg seisovat vierekkäin Pade Uusikaupunki Oy:n paidoissa padel-kenttien edessä. — Mikael Herbert (vas.) ja Georg Sura sekä Padel Uusikaupunki Oy:n kolmas yrittäjä Aleksi Vuola suunnittelevat ensi vuodeksi jo sarjatoimintaa.

Pelit jatkuvat pitkälle syksyyn

Pelejä voi jatkaa käytännössä niin kauan kuin säät suosivat. Kentät pysyvät auki vähintään syyskuun loppuun, mutta Sura itse pelasi viime vuonnakin pitkälle lokakuuhun. Syyspelejä helpottaa kenttien laadukas led-valaistus.

– Tehoa riittää ja valot on suunnattu niin, etteivät ne osu silmiin, kun katsoo ylös palloon, Sura kertoo.

Pelatessa pysyy kyllä lämpimänä, mutta sateet voivat muodostua ongelmaksi. Jos kenttä on märkä, pallot eivät pompi ja peliin tulee vaarallisia liukuja.

Janica Vilen

Tee se Vakka-Suomessa! Matkailuvinkkejä maaseudun ystäville

15.7.2021 kirjoittaja Janica Vilen

Vakka-Suomi on täynnä mielenkiintoisia matkailukohteita! Moni löytää tiensä Uuteenkaupunkiin Pakkahuoneen munkkeja maistelemaan, mutta onhan siellä muutakin. Vakka-Suomen maaseutu on ripoteltu täyteen matkailuhelmiä, joita esitellään juuri päivitetyllä Tee se Suomessa -sivustolla.

Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on päivitetty kesään 2021. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä matkailuvinkkiä, joista kuusi on Vakka-Suomessa: Asmandia ja Mietoistenlahti Mynämäellä, Untamalan raittikylä Laitilassa, Velhoveden kierros ja Pyhämaan kylä Uudessakaupungissa sekä Tummamäen luontopolku Vehmaalla, joiden kaikkien kehittämistä on tukenut paikallinen Leader-ryhmä Ravakka.

Asmandia on ulkoilualue Mynämäellä, jossa voi viettää aikaa rentoutuen tai kuntoillen. Se on lähtöpaikka luontopoluille, joita pitkin pääsee esimerkiksi Rauasvuorelle, Linnavuorelle ja Kurasmäen tammimetsän lehtojensuojelualueelle. Asmankolo-laavulla pystyy valmistamaan omia eväitä. Laavulta saa myös vuokrattua kyläyhdistyksen kanootteja, jos haluaa kokea Mynämäen maalaismaisemat Mynäjoesta käsin. Alueelta löytyy myös lentopallokenttä, kuusiväyläinen frisbeegolf-rata sekä mölkky- ja petankkikenttä, joihin tarvikkeita saa lainata maksutta.

Nainen katsoo kiikareilla maisemaa ja kuvan alareunassa lukee "Tee se Suomessa". — Rauasvuoren näköalapaikalta avautuu upeat metsäiset maalaismaisemat.

Mietoistenlahti on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä. Mietoistenlahden lintupolut tarjoavat hyvät mahdollisuudet päiväretkeilyyn niin lintuharrastajille kuin muillekin ulkoilijoille. Nappaa siis kiikarit mukaan ja lähde bongamaan tai nauti vain kävelystä luonnon ja lintujen keskellä! Alueella on kaksi lintutornia, Vasikkahaan torni ja Perhetorni, sekä Silakkarin esteetön lintulava ja maisemakalliot. Enimmillään lahdella on laskettu jopa 6 000 vesilintua.

Ihmisiä lintutornissa. — Mietoistenlahden aluetta ylläpitää Metsähallitus yhdessä Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.

Untamalan kylässä 2 000 vuotta vanha historia ja sen hyödyntäminen limittyvät hyvin tämän päivän maaviljelykseen, aktiiviseen kyläyhteisöön sekä matkailuun. Untamalan harjua pitkin kulkee keskiajalta peräisin oleva kyläraitti, jonka varrella on yhä vanhoilla paikoillaan olevat kantatalot, kuten Untamalan puinen kirkko ja Ventolan kylätalo. Alueella on myös museo, kesäkahvila ja 2,3 km mittainen kulttuuripolku, jonka varrella voi tutustua Untamalan vanhoihin rakennuksiin, muinaisjäänteisiin ja rautakauden jälkipuolella uhrikivinä käytettyihin kuppikiviin. Samalla alueella sijaitsee myös KasiTori, josta löytyy laaja kirjo paikallisia tuotteita aina tuorevihanneksista käsitöihin.

Keskellä kirkko, oikealla Ventolan kylätalo. — Untamalassa sijaitseva Pyhän Pietarin kirkko on puukirkko, joka on rakennettu 1785.

Velhoveden kierros Uudessakaupungissa on pyöräilyreitti, jossa voit nauttia saariston tunnelmasta ilman venettä tai huolta lautta-aikatauluista. Hurauta pyörällä koko 50 kilometrin mittainen reitti yhtä soittoa tai nautiskele saariston tunnelmasta pitkän kaavan mukaan! Pääreitti on viitoitettu myötäpäivään tienvarressa oleville pyöräilyreittimerkeillä.

Viisi pyöräilijää, joista ensimmäinen vilkuttaa. — Velhoveden luodoilla ja saarilla on asuttu yli tuhannen vuoden ajan. Rengastie on syntynyt, kun kaksi merenlahtea, Ruotsinvesi ja Velhovesi, padottiin kaupungin vedenhankintaan.

Pyhämaa taas on matkakohde meriseikkailujen, luonnon ja historian ystäville. Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla sijaitseva Pyhämaa muodostuu 245 saaresta ja luodosta, joista suuri osa kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata ja Telakanrannasta löytyy matala uimaranta, lentopallokenttä, grillikatos, vesiposti, jätesäiliöt, matonpesupaikka, veneenlaskupaikka, vierasvenesatama ja infopiste Rantsali. Idyllinen ja rauhallinen paikka sopii varsinkin lapsiperheille. Telakanrannasta voi myös vuokrata kajakkeja. Pyhämaan vanha kirkko eli Pyhämaan uhrikirkko on yksi harvoista 1600-luvulta säilyneistä puukirkoista. Elinvoimainen ja omaleimainen Pyhämaa valittiin vuoden 2015 varsinaissuomalaiseksi kyläksi.

Kolme ihmistä selin frisbeegolfradalla. — Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata.

Tummamäen luontopolku kutsuu ihastumaan Vehmaan maisemiin ja kivityöhistoriaan. Vanhan kiviteollisuusalueen lomassa kulkevalla luontopolulla pääsee hämmästelemään luonnonvaraisen metsän ja ihmisen jättämien jätekivikasojen sopusointua. Alueella kaivettiin graniittia vuoteen 1973 asti. Nyt tuosta historiasta muistuttavat enää maisemaa muokkaavat rääpekivet ja jäljelle jääneet montut, jotka ovat vuosikymmenten saatossa täyttyneet kauniisti vedellä. Vajaan parin kilometrin mittainen ja helppokulkuinen luontopolku sopii hyvin lapsiperheille, mutta siellä riittää hämmästeltävää myös aikuisten kesken. Reitin varrella on näköalalava, taukokatos ja laavu nuotipaikkoineen sekä kuivakäymälä.

Laavu metsämaisemassa. — Lahdingon kylässä sijaitseva Tummamäen luontopolku yhdistää vehmaalaisen kulttuurimaiseman alueen mielenkiintoiseen historiaan.

Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle

Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.

EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.

Lisätyllä todellisuudella leikittelevä UkiAR opastaa Uudenkaupungin historian pariin

4.5.202126.4.2021 kirjoittaja Janica Vilen

Näyttötallenne puhelimesta. Virtuaalinen piikatyttö Pakkahuoneen rannassa.

Uudessakaupungissa lanseerattiin kesällä 2020 lisätyn todellisuuden sovellus UkiAR, joka tutustuttaa käyttäjänsä Uudenkaupungin historiaan – ja vähän nykypäiväänkin. Leader Ravakan tuella tuotettuja opastuksia katsottiin ensimmäisen puolen vuoden aikana 18 000 kertaa.

UkiAR on käyttäjilleen täysin maksuton lisätyn todellisuuden sovellus, jonka lataamalla pääsee tutustumaan Uudenkaupungin historiaan. Sovelluksen kartalla on 14 pistettä ympäri kaupungin keskustaa. Kun kävelee pisteen kohdalle, mobiililaitteen ruudulle ilmestyy virtuaalinen piikatyttö 1800-luvulta, joka kertoo kyseisen paikan historiasta. Oppaana toimiva piikatyttö esittelee myös vanhoja valokuvia kyseisiltä paikoilta, jotta sovelluksen käyttäjä voi verrata, mikä kaikki on vuosikymmenten varrella muuttunut ja mikä on vastaavasti pysynyt ennallaan.

Pisteitä löytyy erityisesti torin ympäriltä ja Rantakadun varrelta. Kierroksella kuullaan esimerkiksi Kalarannan, torin, vierasvenesataman ja Pakkahuoneen historiasta. Kierroksen aikana selviää, miten nykyisin Zakun Voimalana tunnettu tilausravintola liittyy Uudenkaupungin kirkon urkuihin ja miten viime vuodet Ravintola Pookina palvellut rakennus on 1500-luvulla piilottanut sisälleen salakapakan.

– UkiAR kertoo tarinoiden kautta paljon kaupungin historiasta, mutta myös liike-elämän kehittymisestä ja Uudenkaupungin roolista kauppapaikkana. Sovelluksessa on mukana esimerkiksi Uudenkaupungin Sanomat, joka on ilmestynyt täällä yli 130 vuotta, kertoo UkiAR-hankkeesta vastannut Heidi Jaakkola Ukipolis Oy:stä.

Sovelluksen 14 pistettä muodostavat viisi eri polkua, joita voi lähteä seuraamaan. Jaakkola itse on tutustunut kohteisiin polku kerrallaan, mutta halutessaan pisteet voi kiertää saman päivän aikana vaikka kaikki.

– Sovelluksessa on myös pelillinen elementti. Piikatytön esittelemät kuvat kerääntyvät sovelluksessa olevaan kuvagalleriaan, josta voi seurata, mitä kaikkea on jo nähnyt ja mitkä kuvat on vielä keräämättä. Kuvia on yhteensä 34, vinkkaa Jaakkola.

Ukipolis Oy:n projektipäällikkö Heidi Jaakkola kokeilee UkiAR-sovellusta Pakkahuoneen rannassa.

Yhteistyössä museo, yritykset ja kaupunkilaiset

Sovellus toteutettiin kahden eri hankkeen avulla: toisessa luotiin sisältö ja toisessa sovellus. Sovelluksen on toteuttanut turkulainen yritys CTRL Reality, joka on erikoistunut lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden sovellusten toteuttamiseen. Leader Ravakka tuki sovelluksen hankintaa 50 % osuudella ja loppuosa rahoituksesta tuli mukana olevilta yrityksiltä. Mukana on ollut myös Uudenkaupungin Yrittäjät ja Kauppakamari.

Sisällöntuotanto taas tehtiin kehittämishankkeessa, jossa Uudenkaupungin museo oli tärkeä yhteistyökumppani, samoin paikalliset matkailuoppaat.

– Museolta saimme kuvat käyttöön ja lisäksi paljon asiantuntija-apua tarinoiden kertomiseen. Historia-asiantuntijana CTRL Realitylla on toiminut Lauri Viinikkala, jonka juuret ovat Uudessakaupungissa. Lisäksi järjestimme kaikille avoimia työpajoja, joissa ihmiset saivat kertoa omia ajatuksiaan ja toiveita siitä, mitkä paikat valitaan mukaan sovellukseen, Jaakkola taustoittaa.

Äänensä oppaana toimivalle piikatytölle on antanut Irmeli Laaksonen, joka toimii myös perinteisenä oppaana matkailutoimistossa.

Oppaana toimiva piikatyttö on sovellusta varten luotu hahmo, jolla ei ole historiallista esikuvaa, mutta hänen kertomansa tarinat ovat totisinta totta! Tarinat alkavat 1800-luvun lopulta ja etenevät kohti tätä päivää. Kalarannassa pystyy vertaamaan, mikä maisemassa on muuttunut vuosien saatossa.

Koronaturvallinen opastus kiinnostaa

UkiAR-opastuksia avattiin ensimmäinen puolen vuoden aikana jo 18 000 kertaa, joista 8 000 pelkän heinäkuun aikana. Kun sovellusta alettiin suunnitella, tultiin nopeasti siihen tulokseen, että se ei vie asiakkaita museolta tai matkailuoppailta, vaan tarjoaa mahdollisuuden tutustua kaupungin historiaan omatoimisesti kellonajasta riippumatta. Sovellus palvelee ennen kaikkea matkailijoita, jotka vaikka Pakkahuoneen kuuluisia munkkeja syödessään voivat samalla avata sovelluksen ja kuunnella tarinaa siitä, miten nykyisen Pakkahuoneen kohdalla oli aiemmin tullihuone.

Sovellusta alettiin suunnitella jo ennen kuin koronasta tiedettiin mitään. Korona myös sotki sovelluksen lanseeraussuunnitelmat. UkiAR:n ympärille suunnitellut tapahtumat piti perua, mutta käyttäjiä ajatellen sovellus saatiin valmiiksi juuri oikeaan aikaan. Ihmiset saivat omatoimista ja kiinnostavaa tekemistä juuri silloin, kun museot ja monet matkailupalvelut olivat kiinni.

Sovelluksessa on tekstitys suomeksi ja englanniksi. Sovelluksen voi ladata älypuhelimeen tai tablettiin. Kaikki uusimmat mobiililaitteet tukevat hyvin lisättyä todellisuutta, mutta vanhoilla laitteilla sovelluksessa saattaa ilmetä ongelmia.

Koska sovellusta voidaan päivittää jatkuvasti, se kestää aikaa myös paikallisten puhelimissa. Ideoita uusista opastuskohteista otetaan vastaan edelleen.

Janica Vilen