Vakkasuomalaiset urheiluseurat kehittävät toimintaansa Leader-hankkeessa. Turun AMK:n avustuksella seurat ovat saaneet tietoa muun muassa urheiluseurojen verotuksesta, varainhankinnasta, markkinoinnista, johtamisesta ja sidosryhmätyöstä.
Syksyllä 2020 alkanut Leader Ravakan rahoittama Vauhtia urheiluseuroihin ja viihtyvyyttä asuinseutuihin -hanke on tänä keväänä tulossa päätökseen. Hankkeen projektipäällikkönä toimii liiketalouden lehtori Jaakko Haltia, joka opettaa Turun ammattikorkeakoulussa urheilujohtamista ja urheilumarkkinointia.
Mukana on kahdeksan urheiluseuraa: Eurajoen Veikot, Kalannin Pallo, Laitilan Jyske, Lapin Narvi-Pallo, Mynämäen Vesa, Pyhärannan Myrsky, Uudenkaupungin Korihait ja Vehmaan Kiisto.
– Seurat ovat keskenään hyvin erilaisia ja eri kehitysvaiheissa. Esimerkiksi Pyhärannan Myrsky on pieni seura, joka toimii omalla alueellaan vähän niin kuin kunnan liikuntatoimena. Uudenkaupungin Korihait taas on hyvin ammattimainen seura, joka on mukana Korisliigassa. Laitilan Jyske on vanha perinteinen seura, johon kuuluu kymmenkunta eri jaostoa, Haltia esittelee.
Hankkeen aikana kaikille mukana oleville seuroille on tehty sidosryhmätutkimus. Lisäksi seurat ovat saaneet työpajojen kautta tietoa esimerkiksi varainhankinnasta, markkinoinnista ja johtamisesta.
– Kaikki seurojen osa-alueet on käyty läpi! Kaikki asiat eivät ole tietenkään olleet kaikille seuroille ajankohtaisia, mutta nyt he tietävät, mistä apu löytyy, kun sitä tarvitaan, Haltia toteaa.
Esimerkiksi yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön seuroilla on nyt paremmat eväät.
– Tärkeintä on ymmärtää, että yhteistyö on aina vastikkeellista. Aina raha ei vaihda omistajaa, vaan sopimuksessa voi vaihtua myös osaaminen, tavara tai vaikka maa-alue. Sponsoroinnin pitäisi olla yritykselle aina markkinaehtoista liiketoimintaa, eikä pelkkää tukemista. Näin sponsoroinnin pystyy laskemaan markkinointikuluksi, jonka voi vähentää verotuksessa, Haltia kertoo esimerkkinä.
Lisäksi eri seurojen toimijat ovat hankkeen aikana tulleet tutuiksi keskenään, vaikka suurin osa tapaamisista onkin jouduttu pitämään etäyhteyksillä. Verkostoista on urheilumaailmassa aina hyötyä!
Opiskelijat apuna kolmessa seurassa
Hankkeen loppumetreillä seurojen avuksi tulivat Turun AMK:n liiketalouden viimeisen vuoden opiskelijat. Esimerkiksi Korihaiden kanssa opiskelijat miettivät, miten katsojat saadaan takaisin peleihin koronan jälkeen.
– Teemme opiskelijoiden kanssa sellaisen katsoja/fanitutkimuksen, joka on tarkoitus saada vastaajille maaliskuussa Korisliigan jatkosarjan kotipeleissä. Tarkoitus on selvittää, millaisia odotuksia yleisöllä on ottelutapahtumalta, kertoo Korihaiden toiminnanjohtaja Raimo Rantanen.
Kysely tehdään suomeksi ja englanniksi. Opiskelijat myös analysoivat kyselyn tulokset ja tuottavat siitä seuralle raportin.
Rantanen kokee, että Vauhtia urheiluseuroihin -hankkeesta on ollut hyötyä, sillä urheiluseuroille on nykypäivänä paljon enemmän vaatimuksia kuin aikaisemmin. Maailma muuttuu ja seurojen pitää muuttua mukana.
– Työpajat ovat olleet hyödyllisiä ja alustajat asiantuntevia. Monet asiat olivat toki tuttuja jo entuudestaan, koska meidän seurassa on myös ammattiurheilua. Mutta murheet ovat samat kuin muillakin seuroilla: kaikille talous on tärkeä kuten myös uudet harrastajat ja vapaaehtoiset.
Laitilan Jyskeen kanssa opiskelijat lähtevät tehostamaan jäsenhankintaa ja parantamaan jäsenrekisteriä. Seuran puheenjohtajan Ilkka Vuorelan mukaan uusi rekisteri yritetään saada käyttöön tämän kevään aikana.
– Jos olisimme yhden lajin seura, olisi helppoa sisällyttää seuran jäsenmaksu osaksi toimintamaksua. Meillä on kuitenkin kymmenen eri jaostoa ja moni urheilija kuuluu useampaan jaostoon. Siksi meidän pitää keksiä jokin järkevämpi ratkaisu, Vuorela selittää.
Laitilan Jyskeellä on tällä hetkellä yli 1 000 jäsentä, mutta harrastajia vielä enemmän. Tulevaisuudessa tavoitteena on saada kaikista seuran urheilijoista ja toimitsijoista jäseniä ja haalia mukaan myös kannattajajäseniä.
Kalannin Pallon kanssa opiskelijat selvittävät, miten seuraan saataisi palkattua työntekijä. Jaakko Haltian mukaan päätoimisen ihmisen palkkaaminen muuttaa usein tekemisen seurassa aivan uudelle tasolle.
– Vapaaehtoistyön luonne on muuttunut paljon vuosien varrella. Ennen seuroissa oli ihmisiä, jotka hoitivat niiden asioita 24/7, mutta nykyään vapaaehtoistyötä tehdään enemmän projektiluonteisesti. Siksi seuroissa on hyvä olla työntekijä, joka pystyy koordinoimaan ja valmistelemaan vapaaehtoistyötä. Palkkaamista varten pitää kuitenkin selvittää uusia mahdollisia tulovirtoja. Yleisesti urheilu on kasvuala, joka työllistää koko ajan enemmän ihmisiä, mutta korona on tietysti hankaloittanut monen seuran taloustilannetta, Haltia avaa.
Urheiluseurat elävöittävät maaseutua
Jaakko Haltia näkee, että urheiluseuroilla on paljon annettavaa alueelliseen kehittämistyöhön. Urheiluseurat vaikuttavat paljon seutukuntien maineeseen ja viihtyvyyteen sekä asuinalueiden henkeen. Ne yhdistävät eri sukupolvia ja luovat yhteisöjä vaikuttaen siten alueensa sosiaaliseen pääomaan sekä vetovoimaan ja pitovoimaan.
– Urheilussa on paljon enemmän potentiaalia kuin nähdään! Sitä potentiaalia kannattaisi valjastaa yhteisöjen hyväksi. Esimerkiksi yksinäisyys on yksi yhteiskunnan suurimmista ongelmista ja sitä ongelmaa ei kukaan pysty virka-ajalla hoitamaan. Urheiluseurat voisivat olla julkisen sektorin tukena taklaamassa tällaisia haasteita, Haltia ideoi.
Nyt kun Suomessa mietitään uusien hyvinvointialueiden toimintaa, kannattaisi Haltian mukaan valjastaa urheiluseurojenkin osaaminen käyttöön. Ja myös seurojen itse kannattaisi vahvistaa brändiään hyvinvoinnin puolella.
– Monissa seuroissa keskitytään valmentamiseen ja ajatellaan, että julkinen sektori hoitaa kaiken muun. Mutta toisenlaisiakin esimerkkejä on – yleensä joko kaikkein pienimmissä kunnissa tai sitten suurimmissa kaupungeissa. Esimerkiksi Pyhärannassa Myrsky tekee ladut ja jäädyttää luistelukentän. Ja Helsingissä HJK on kaikkein suurin iltapäiväkerhojen järjestäjä. Kunnille on usein hyvin kustannustehokasta tehdä yhteistyötä seurojen kanssa!
Arvostusta tarvitaan
Haltian mukaan urheilun hyvä kertomus, jonka mukaan urheilun rooli on kasvattaa hyviä kansalaisia, elää edelleen voimakkaana ja toimii sisäisenä painolastina kehittyvissä ja ammattimaistuvissa seuroissa. Mutta painolastia tulee myös ulkopuolelta.
– Monessa muussa maassa urheiluseuroja pidetään paljon korkeammassa arvossa, Haltia sanoo.
Arvostuksen puutteen huomaa hänen mukaansa esimerkiksi julkista rahaa jaettaessa.
– Urheilua saatetaan tukea siksi, että sen avulla voidaan kotouttaa maahanmuuttajia tai estää liikalihavuutta, mutta ei urheilun itsensä vuoksi. Sen sijaan esimerkiksi taide ja kulttuuri nähdään useammin itseisarvona.
Vauhtia urheiluseuroihin ja viihtyvyyttä asuinseutuihin -hankkeen kokonaiskustannus on 54 000 euroa. Leader-tuen osuus kokonaiskustannuksista on 70 % ja Turun ammattikorkeakoulun osuus 30 %.
Janica Vilen
