Viljelijät pystyvät sopeutumaan ilmastonmuutokseen tai jopa hidastamaan sitä monilla eri tavoilla, esimerkiksi kasvivalinnoilla, viljelykierrolla, maan kasvunkuntoa parantamalla tai vaikka pitämällä maat nurmipeitteisinä kasvukauden ulkopuolella. Tietoa on tarjolla paljon, mutta nyt Varsinais-Suomessa tarjotaan apua myös käytännön kokeiluihin tila- ja lohkotasolla.
Varsinais-Suomessa on parhaillaan käynnissä Tieto käyttöön, hiili peltoon (Hiilipelto) -hanke, jonka tavoitteena on edistää ilmastokestävää maataloutta. Hankkeessa jalkautetaan tutkittua tietoa viljelijöille, kokeillaan hyviksi testattuja käytäntöjä ja arvioidaan niiden vaikutuksia tilatasolla ja erilaisilla lohkoilla.
Hankkeessa perustettiin paikallisista viljelijöistä kaksi pienryhmää syksyllä 2022, ja yksi ryhmä perustetaan vielä maaliskuussa. Haku viimeiseen pienryhmään on auki 28.2. asti. Ryhmien tapaamisia on muutaman kerran vuodessa syksyyn 2024 asti ja niihin osallistuminen on maksutonta.
Pienryhmäneuvonta tarjoaa viljelijöille tietoa ja osaamista ilmastokestävän maatalouden menetelmistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta omalla tilalla. Tarkoitus on perehtyä esimerkiksi hiilen sidontaan, maan kasvukunnon parantamiseen, pellon vesitalouteen ja sadontuottokykyyn. Tavoite on myös analysoida peltojen viljavuutta.
Hanketta koordinoivat ProAgrian ympäristö- ja luomuasiantuntija Satu Paananen ja kasvituotannon asiantuntija Kati Knuutila.
– Tässä hankkeessa haluamme viedä teoreettisen tiedon käytäntöön ja löytää uusia hyviä toimintatapoja tiloille, kommentoi Paananen.
– Myös verkostoituminen muiden viljelijöiden kanssa on yksi tärkeä osa hanketta. Pienryhmissä pystytään jakamaan sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Ryhmissä on mukana hyvin erilaisia tiloja: isoja ja pieniä, tavanomaisia ja luomuja, kasvinviljelyyn keskittyviä ja kotieläintiloja, kertoo Knuutila.
Lisäksi kaikille hankkeessa mukana oleville tiloille tehdään alkukartoitukset, joita analysoidaan ryhmissä tilakohtaisten toimenpiteiden löytämiseksi ja ympäristöohjelmien tekemiseksi.
– Tavoitteena on tietysti sekin, että toimenpiteillä olisi positiivinen vaikutus taloudellisesti. Monet toimenpiteet ovat kuitenkin sellaisia, että taloudellinen hyöty tulee vasta vuosien viiveellä. Siksi tätä työtä pitää tehdä pitkäjänteisesti, Knuutila lisää.
Vastaavien teemojen parissa on toteutettu hankkeita aikaisemminkin. Moni pienryhmien viljelijöistä onkin ollut mukana esimerkiksi MTK:n Maan vesitalous- ja kasvukunto -hankkeessa tai Carbon Action -hankkeissa. Hiilipelto-hanke myös hyödyntää aikaisemmissa hankkeissa tuotettuja työkaluja, esimerkiksi ympäristökioski-sovellusta, hiilikartoitustyökalua, LumoVesi-työkalua ja hiililaskuria.
– Tässä hankkeessa saatavat kokemukset ja löytämämme hyvät käytännöt kerätään lopuksi pienryhmien intraan ja julkaistaan sitten kokonaisuutena, jotta muutkin pääsevät hyötymään hankkeen tuloksista, Paanenen kertoo.
Suunnitteilla on myös kaikille avoin koulutussarja, jossa käydään läpi asioita, joita hankkeen aikana opitaan.
Pellonpiennarpäiviä ja podcasteja
Pellonpiennarpäivä Tuorlassa 5.7.2022. Kuva: Katariina Yli-Heikkilä.
Hankkeessa järjestetään pienryhmätoiminnan lisäksi koulutuksia, tilavierailuja ja pellonpiennarpäiviä eri teemoilla. Pellonpiennarpäivät aloitettiin heinäkuussa 2022 Kaarinasta Tuorlan koulutilalta, jossa tutustuttiin hiilensidonnan menetelmiin ja havainnointiin asiantuntijoiden johdolla. Syyskuussa hanke järjesti tapahtuman Loimaalla Novidan koulutilalla, jossa perehdyttiin keväällä 2022 perustettuihin kerääjäkasvikoelohkoihin. Sekä Tuorlan että Novidan koulutilat toimivat hankkeessa seurantatiloina, joissa voidaan kokeilla ja havainnoida monenlaisia uuteen tietoon perustuvia toimenpiteitä.
Lisäksi hankkeessa tehdään podcastia. Hiilipelto-hankkeen tuottamia jaksoja on julkaistu nyt kolme Kasvua-podcast-sarjassa. Ensimmäisessä osassa keskustellaan hiilensidonnan mahdollisuuksista savimailla ja sen merkityksestä maan kasvukunnolle. Toisessa jaksossa keskustellaan ilmastokestävistä viljelyratkaisuista talouden näkökulma huomioiden. Kolmas jakso käsittelee EU:n maaseutupolitiikan rahoituskautta 2023–2027. Se onkin aihe, joka viljelijöitä nyt puhuttaa.
– Nyt vasta tutustutaan uuteen ohjelmaan ja odotetaan lopullisia ohjeita ja tulkintoja. Kaikilla on vielä tässä vaiheessa vähän epävarmuutta, joten on hyvä pohtia yhdessä esimerkiksi uuden kauden ympäristövaatimuksia ja kasvivalintoja, Satu Paananen kommentoi.
Hanketta koordinoi ProAgria Länsi-Suomi. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Valonia ja MTK Varsinais-Suomi. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö ja se jatkuu lokakuuhun 2024 asti.
Kaarinassa sijaitsevalla Tuorlan alueella juhlitaan tänä syksynä paitsi Avaruuspuiston avajaisia myös Aurinkokuntareitin valmistumista. Aurinkokuntamme kappaleita ja niiden etäisyyksiä havainnollistava reitti toteutetaan Leader Varsin Hyvän tuella.
Tuorlan tähtitieteellinen seura on tekemässä Aurinkokuntareittiä, joka havainnollistaa aurinkokuntaamme kuuluvien planeettojen kokoa ja etäisyyttä toisistaan. Reitti tulee kulkemaan Tuorlan majatalon kulmalta Väisäläntien päähän muutaman sadan metrin matkan. Reitti on suunniteltu niin, että sen voi yhdistää Tuorlan esteettömään luontopolkuun, jota pitkin majatalolle voi palata metsän kautta.
Väisäläntien päähän Avaruuspuiston parkkipaikan ja Tuorlan luontopolun nuotiopaikan väliin jäävän lammen päälle on suunniteltu Auringon paikkaa, ja toiseen päähän majatalon kulmalle tulee Pluto. Auringon halkaisija tulee olemaan 14 metriä ja Pluton 2,4 senttiä. Väliin jäävät planeetat osuvat tälle välille, esimerkiksi Jupiter tulee olemaan halkaisijaltaan 1,4 metriä ja Maa 12 senttiä.
– Pluto ei ole virallisesti planeetta, mutta kuitenkin osa aurinkokuntaa ja kaikkien tuntema, joten halusimme ottaa sen mukaan, kertoo hankkeessa mukana oleva Peetu Sillanpää.
Aurinkokuntareitti on tarkoitettu kaikenikäisille ja se on kierrettävissä omatoimisesti koska tahansa.
Tähtitieteellisen seuran jäsenet ovat haaveilleet reitistä jo pitkään. Nyt se saadaan toteutettua maaseuturahaston tuella osana Leader Varsin Hyvän HobbyLeader-hanketta.
– Hankkeen puitteissa tehdään nyt planeetat ja myöhemmin sitten Aurinko. Se on niin suuri, ettei se mahtunut mukaan tähän hankkeeseen ja meidän täytyy vielä suunnitella sen toteutusta.
Tämän hetken suunnitelma on kuvata Aurinko kaaren avulla, joka voisi samalla toimia aurinkokellona. Samoin jonkinlaiset infotaulut tullaan tekemään jälkikäteen niin Auringon kuin Plutonkin kohdille. Ennen niitä lisätietoa aiheesta saa planeettojen yhteyteen laitettavien qr-koodien kautta.
Planeetat tehdään ruostumattomasta teräksestä.
– Taiteilija Jaana Saarikoski tulee maalaamaan ne, jotta ne saadaan oikeasti muistuttamaan esittämiään planeettoja – taiteelliset vapaudet huomioiden, kertoo Sillanpää.
– Uskon, että Aurinkokuntareitti tulee olemaan todella suosittu, koska se demonstroi niin hyvin planeettojen kokoa ja etäisyyttä toisistaan. Ja samalla se nivoutuu hyvin yhteen esteettömän luontopolun kanssa, hän jatkaa.
Plutoa esittävä teräspallo tulee Tuorlan majatalon kulmalle. Halkaisijaltaa se tulee olemaan vain 2,4 senttiä. Kuvassa tulevaa havainnollistaa Peetu Sillanpää.Aurinkokuntareitin huipennus tulee Väisäläntien päässä olevan lammen ylle. Auringon halkaisija tulee olemaan 14 metriä.
Syyskuussa vietetään Avaruuspuiston avajaisia
Tuorlan alueella toimi vuosina 1952–2019 Turun yliopiston observatorio, joka perustettiin Yrjö Väisälän aloitteesta. Väisälä oli yksi Suomen merkittävimmistä tiedemiehistä, jota on kiittäminen esimerkiksi GPS-järjestelmästä. Hän löysi Tuorlassa lukuisia pikkuplaneettoja ja hänen optiikan hiontaan liittyviä menetelmiä hyödynnetään Tuorlassa edelleen.
Yliopiston siirryttyä muihin tiloihin observatorion perintoä vaalimaan perustettiin Avaruuspuisto Väisälä, jonka avajaisia vietetään syyskuussa 2021. Avaruuspuistossa pääsee esimerkiksi katsomaan planetaarioelokuvia sekä tutustumaan Suomen suurimpaan kaukoputkeen ja kalliotunneliin. Aurinkokuntareitti pyritään saamaan valmiiksi avajaisiin mennessä, mutta aikataulu riippuu täysin teräksen toimitusaikataulusta.
Aurinkokuntareitin lisäksi Tuorlassa voi tutustua kahteen aikavaelluspolkuun, joista pidempi alkaa alkuräjähdyksestä ja päättyy nykyhetkeen.
– Universumi on 13,8 miljardia vuotta vanha, ja polulla jokainen 100 metriä vastaa miljardia vuotta ajassa, esittelee Sillanpää.
Lähiaikoina observatorion mäen kaikki rakennukset tullaan kyltittämään ja aluetta siivotaan yhteistyössä Livian opiskelijoiden kanssa.
Tuorlassa on jo ennestään mahdollista lähteä opastetulle aikavaellukselle.
Tuorla on mielenkiintoinen matkakohde
Museovirasto on luokitellut Piikkiönlahden merellisissä maisemissa sijaitsevan Tuorlan alueen Suomen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. Tuorlan dokumentoitu historia yltää 1500-luvulle, jolloin alueen uskotaan toimineen Kuusiston piispanlinnan karjatilana. Tuorlan kartanon tiedetään seisseen paikoillaan jo keskiajalla. Ei siis ihme, että alueella vierailee vuosittain noin 45 000 ihmistä.
Tuorlassa toimii tähtitieteellisen yhdistyksen ja Avaruuspuiston lisäksi Ammattiopisto Livia ja Tuorlan majatalo, jossa pääsee nauttimaan kotiruuasta mummolatunnelmissa. Majatalossa on hostel-majoitusta sekä lähiruoka- ja lahjapuoti. Majatalon pihalla kesävieraita ilahduttavat kanat ja lampaat. Liviassa taas voi opiskella maataloutta, puutarhataloutta sekä luonto- ja ympäristöalaa. Matkailijoille Livian harjoitteluympäristö tarjoaa paljon silmiä hivelevää katseltavaa.
Tuorlan tammien ja pähkinäpensaiden täyttämässä lehtometsässä kulkee kaksi luontopolkua, jotka ovat osa Tammireitistöä. Polut on hyvin opastettuja ja mielenkiintoista katseltavaa löytyy luonnon lisäksi lasten iloksi tuotujen tonttujen seikkailuista. Tuorlan lehto kuuluu Natura2000 -suojelualueeseen.
Livia on hiljattain kunnostanut nuotiopaikan Avaruuspuiston lähelle.Tuorlan luontopolut ovat myös osa Tammireitistöä, jonka tunnistaa sini-valko-vihreästä merkinnästä.Tuorlan alueella vierailee vuosittain noin 45 000 ihmistä. Päärakennus on valmistunut jo keskiajalla.Tuorlan majatalo tarjoaa ruokaa ja majoitusta. Saman katon alta löytyy myös lähiruoka- ja lahjapuoti.
62 800 euroa harrastustoiminnan hyväksi
HobbyLeader-teemahankkeen kautta myönnettiin tukea 24 eri toimenpiteeseen yhteensä 62 800 euroa. Tuettujen investointien tavoitteena on kehittää harrastusmahdollisuuksia kulttuurista urheiluun ja muihin aktiviteetteihin sekä edistää maaseudun asukkaiden aktiivisuutta, yhdessä tekemistä ja hyvinvointia.
Yksittäisten toimenpiteiden kustannusarviot ovat 1 000 – 5 000 euroa. Teemahankkeen toimenpiteille myönnettävä tuki on 75 % kokonaiskustannuksista, mutta omarahoitusosuuden voi korvata kokonaisuudessaan talkootyöllä. Toimenpiteiden tulee olla valmiita lokakuuhun 2022 mennessä.
Teemahankkeen tarkoitus on rahoittaa sellaisia investointeja, jotka ovat liian pieniä itsenäisiksi Leader-hankkeiksi. Tavallisessa Leader-hankkeessa julkisen tuen osuus tulee olla vähintään 5 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus on aina vähintään 7 000 euroa. Yleishyödyllisten Leader-hankkeiden haku on käynnissä jatkuvasti. Turun seudulla toimivan Leader Varsin Hyvän rahoituskehys vuosina 2021–2022 on 700 000 euroa.
Lista kaikista HobbyLeader-hankkeen tukemista toimenpiteistä:
Paimion Rasti ry: Mobiilisuunnistusradat Paimion Parantolan lähimetsiin ja Rivonmäkeen.
Peimarin Koirat ry, Paimio: Koirapuiston aitaus.
Turun Ursa ry: Allsky-kameran, objektiivin ja kontrollerin hankinta Kevolan observatoriolle Paimioon.
South West Karting Fin ry, Paimio: Kahden kartingauton ja moottorin hankinta.
Paimion musiikkiopiston tuki ry: Hankitaan sähköinen kosketinsoitin tarvikkeineen, langaton äänentoistosetti ja vahvistin/kaiutin -yhdistelmä Sauvoon.
Peimari United: Jalkapallon kenttävarusteiden hankinta.
Sauvon Urheilijat ry: Laavun rakentaminen Suojalan ulkoilualueelle.
Sauvon Elävän Kulttuurin Seura ry: Kulttuurikeskuks Vahtisten vanhan koulun valotekniikan parantaminen, mikrofonien hankinta ja näyttämön kattaminen ns. tanssimatolla.
Piikkiön Kehitys ry: Piikkiön Kehityksen kerhotalon parkkipaikan laajennus.
Tuorlan tähtitieteellinen seura ry, Kaarina/Piikkiö: Rakennetaan visuaalinen Aurinkokunta -reitti Tuorlan alueelle.
Rusko Riding Team ry: Isojen peilien hankkiminen ratsastusmaaneesiin.
Nousiaisten perhepäivähoidon vanhempainyhdistys ry: Kuljetettava puuhaperäkärryn hankinta perhepäivähoitajien käyttöön sekä lainattavaksi esim. lasten tapahtumiin.
Nousiaisten kotiseutuyhdistys ry: Opasteiden asentaminen kunnan keskustasta Nousiaisten kotiseutumuseolle, opastaulu museoalueelle ja rakennuskohtaiset opasteet.
Urheiluseura Nousiaisten Alku ry: Maastopyöräreitistön raivaaminen ja merkitseminen Nousiaisten Valpperin maastoon, vanhan (10 km) ja uuden osuuden (10 km) raivaus ja siltojen tekeminen sekä laavun rakentaminen.
Maarian kyläyhdistys ry, Turku: Hankitaan sähköpyörä kärryllä, sähköpiano, viisi akustista kitaraa sekä teline ja äänentoistolaite mikrofonilla.
SF-Caravan Naantali ry: Hankitaan SF-Caravan Naantalin hallinnoimalle Salorannan yleiselle uimarannalle kaksi kanoottia ja sup-lautaa, sekä näille säilytyskatos.
Partiolippukunta Maarian Tähkät ry: Biokäymälä ja ruokakatos lippukunnan tontille Nousiaisiin.
Nutturlan Makasiiniteatteri ry: Nousiaisten työväentalon keittiön maalaus ja lattian lakkaaminen, tiskikoneen hankinta, valaistuksen ja lämpöpatterien uusiminen sekä pimentävien verhojen hankkiminen.
