Pöytyän POP Areenan eteen tehtiin kolmisen vuotta sitten noin 7 000 tuntia talkoita. Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tukeman Leader-hankkeen aikana Loukonkulman Lukon talkoolaisista tuli keskenään hyviä kavereita. Ja taas on seuraava projekti jo hahmottumassa.
Perjantaina 3. joulukuuta vietetään kansainvälistä vapaaehtoisten päivää, jonka aikana huomioidaan ja kiitetään vapaaehtoisia heidän tekemästään tärkeästä työstä. Koko vuosi 2021 on eletty enemmän tai vähemmän poikkeuksellisia aikoja, mutta vapaaehtoisten into ei ole kadonnut mihinkään. Noin puolet suomalaisista on tehnyt vapaaehtoistyötä, vaikka korona onkin laittanut kapuloita rattaisiin.
Leader-toiminta kannustaa omalta osaltaan vapaaehtoistyöhön maaseudulla, sillä suurimmassa osassa hankkeista omavastuuosuuden budjetista voi korvata joko osittain tai kokonaan talkootyöllä.
Vuosien 2014–2020 aikana Varsinais-Suomen alueella on tehty erilaisten Leader-hankkeiden sisällä yhteensä yli 100 000 tuntia talkootyötä. Leader-ryhmät laskevat talkootyön arvon niin, että ihmisen tekemästä talkootyötunnista saa 15 euroa ja koneen tekemästä talkootyötunnista 30 euroa. Vuosina 2014–2020 vapaaehtoiset ahkeroivat Leader-projekteissa yhteensä 1,56 miljoonan euron edestä.
7 000 tuntia talkoita liikuntahallin eteen
Pöytän Kumilaan valmistui uusi liikuntahalli vuonna 2018 Lukontalon yhteyteen. Loukonkulman Lukon parinkymmenen hengen talkoojoukko teki liikuntahallin parissa yhteensä noin 7 000 tuntia vapaaehtoistyötä.
– Meillä oli tosi hyvä porukka. Vaikka homma oli tajuttoman iso, niin kaikki sujui hienosti, kun jokainen tiesi oman hommansa ja puhalsi koko ajan samaan hiileen, kertoo Loukonkulman Lukon puheenjohtaja Paavo Kallio.
– Toisaalta tämä oli ihan uniikki juttu, sillä meidän porukasta löytyi niin monenlaista osaamista – oli putkimies, sähkömies, rakennusmies ja myyntimies. Harvoin on tarvinnut pyytää ketään ventovierasta auttamaan, hän lisää.
Kallion vastuulla oli ennen kaikkea paperityöt.
– Vapaaehtoistyöhön kuuluu paljon muutakin kuin ne klo 17 jälkeen pidettävät talkoot. Tällaisessakin hankkeessa oli paljon sellaisia lupa-asioita, joita piti selvittää viranomaisten ja eri yhteistyötahojen kanssa virka-aikaan. Jos ei olisi joustavaa työaikaa, niin tämmöinen homma olisi mahdoton, Kallio toteaa.
Maaseudun talkoissa pitää huomioida myös maanviljelijöiden aikataulut. Isoja talkoita ei kannata järjestää silloin, kun kaikki aika menee pelloilla.
Kiitä ja kysy!
Paavo Kallio kertoo, että hänelle into vapaaehtoistyön tekemiseen on tullut verenperintönä.
– Oma isäni on aina ollut kova touhuamaan tällä alueella ja olen tottunut siihen, että asioita tehdään talkoilla. Suurin syy osallistua talkoisiin on meillä kaikilla ollut kotiseuturakkaus. Kun talkoita tehdään, koko kulmakunnan elinvoimaisuus kasvaa, Kallio kommentoi.
Kiittäminen motivoi usein talkoolaisia jatkamaan, mutta Kallion mukaan tässä projektissa tekijät eivät juuri kiitoksia kaivanneet.
– Kaikki kylällä tietävät, kuinka paljon töitä hallin eteen on tehty ja se riittää.
Saunailtojakin pidettiin hankkeen aikana vain yksi. Urheiluhallin talkoolaisille, rahoittajille ja muille tukijoille on kuitenkin tehty kehystetyt kunniakirjat, jotka ovat tulossa rakennuksen seinälle. Ja vuonna 2018 yhdistys sai Varsinais-Suomen urheilugaalassa hankkeestaan Jokeripalkinnon.
Vapaaehtoistyötä Suomessa 2021 -tutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista teki jonkinlaista vapaaehtoistyötä vuonna 2021. Ja 38 % vastaajista sanoi, että haluaisi osallistua vapaaehtoistoimintaan, jos vain pyydettäisiin. Myös Kallio on huomannut saman ilmiön.
– Jos porukka on pieni ja tiivis, siihen voi olla vaikea tarjoutua mukaan. Ja toisaalta taas kaiken kiireen keskellä ei aina hoksata pyytää, vaikka avulle olisikin tarve. Mutta meidän toimintaan saa aina tulla! Jos kukaan ei pyydä, niin tee itse aloite, Kallio kannustaa.
Mahdollisuuksien mukaan
Vapaaehtoistyötä on niin monenlaista, että jokaiselle löytyy varmasti sopiva tapa osallistua. Joku haluaa tehdä jonkun yksittäisen projektin, toinen taas vetää vaikka treenejä lapsille joka viikko.
On luonnollista, että vapaaehtoistyölle jää vähemmän aikaa, kun kiire on kovimmillaan kotona tai työelämässä.
– Me teimme tämän urheilutalon projektin juuri oikeaan aikaan. Moni porukasta alkaa olla jo neljän- ja viidenkymmenen välillä, mikä tarkoittaa, että on aikaa ja mahdollisuus tehdä jotain hyvää muille. Aikaisemmin tuli ehkä mietittyä enemmän, miten itse tai miten omat lapset hyötyvät siitä työpanoksesta, Kallio toteaa.
Liikuntahallin parissa ei kukaan myöskään riitaantunut tai palanut loppuun, mikä on sekin jonkinlainen ihme näin suuressa hankkeessa. Ja vaikka ydinporukan puolisot joutuivat kantamaan hankkeen ajan päävastuun kotitöistä, ei yksikään parisuhde mennyt kiville.
Kehitystyö jatkuu
Kun liikuntahalli tuli valmiiksi, kunnostettiin alun perin vuonna 1981 rakennettu Lukontalo, joka toimii nyt hyvin varusteltuna juhla- ja kokoustilana.
– Sillä puolella alkoi väsymys jo vähän painaa, kun kaksi vuotta oltiin jo rakennettu liikuntahallia. Mutta sekin tuli valmiiksi ja on nyt kovassa käytössä. Lauantaina järjestämme siellä Supergaalan sen kunniaksi, että Pöytyän naiset nousivat Super-pesikseen, Kallio kertoo.
Nousun kunniaksi Kumilan kentälle suunnitellaan parhaillaan katsomoremonttia, johon yhdistys on myös aikeissa hakea Leader-tukea.
Teksti ja kuvat: Janica Vilen
