Taivassalon eläkeläiset hankkivat välineitä harrastamiseen ja digiloikkaan

Neljä ikäihmistä heittämässä mölkkyä urheilukentällä.

 

Leader Varsin Hyvän teemahanke HobbyLeader tukee harrastustoimintaa maaseudulla. Teemahankkeen kautta rahoitetaan kaikkiaan 24 toimenpidettä yhteensä 62 800 eurolla. Yksi tukea saaneista yhdistyksistä on Eläkeliiton Taivassalon yhdistys, jonka toimenpiteillä lisätään eläkeläisten liikkumista ja digitaitoja. 

Eläkeliiton Taivassalon yhdistys on hankkinut HobbyLeaderin tuella uusia harrastusvälineitä: pari mölkkypeliä, pari bocciapallosarjaa ja neljä frisbeegolfkiekkosarjaa. Mölkkyä pelataan Taivassalon urheilukentällä joka maanantai. Bocciakausi alkaa syyskuussa ja frisbeegolfin saloihin tutustutaan pian paikallisten nuorten opastamana. 

– Täällä on nyt yhdeksän väylää ja lisää on tulossa. Taivassalossa on paljon frisbeegolfin aktiiviharrastajia, joilta pyydämme opastusta, että pääsemme lajissa alkuun. Mölkkyä täällä on pelattu jo kauan, samoin bocciaa. Taivassalon uudella liikuntahallilla on erinomaiset olosuhteet boccian pelaamiseen, kertoo Taivassalon eläkeläisten puheenjohtaja Inkeri Kauppila-Numminen.

Hänen miehensä Timo Numminen vastaa yhdistyksen toisesta HobbyLeader-toimenpiteestä, eli tietokoneen ja projektorin hankinnasta ja käyttöönotosta. Uuden laitteiston avulla yhdistyksen kuukausikokouksia voi jatkossa seurata myös etänä Zoomin tai Teamsin kautta. 

– Meillä on 350 jäsentä, joista yli 50 asuu muualla. Monet heistä ovat mökkiläisiä tai muualle muuttaneita entisiä Taivassalolaisia. Laitehankintojen ansiosta hekin voivat jatkossa osallistua kuukausikokouksiin, joissa on usein tärkeitä aiheita ja mielenkiintoisia luentoja. Ja eihän sitä tiedä, vaikka tällaisia poikkeusoloja olisi jatkossakin, joten kaikkeen on hyvä varautua, puheenjohtaja toteaa koranatilanteeseen viitaten. 

Kuukausikokoukset pidetään Taivassalon uudessa seurakuntakeskuksessa, jossa on hyvin tilaa isommallekin porukalle. 

– Nyt kun meillä on tietokone ja projektori, voimme kokouksen aluksi tai lopuksi pitää pienen liikuntatuokion. Netissä on paljon ilmaiseksi katsottavia jumppavideoita, joten ohjaajaa ei erikseen tarvita. Meidän ikäisille liikunta on niin tavattoman tärkeää, että pienikin liike auttaa, muistuttaa Kauppila-Numminen.  

Inkeri on kuvan etualalla vasemmalla ja Timo oikealla, taustalla muut pelaavat mölkkyä.
Taivassalon eläkeläisten puheenjohtaja Inkeri Kauppila-Numminen ja hänen miehensä Timo Numminen vastaavat HobbyLeader-hankkeen toimenpiteistä.

Digiopastusta pienryhmille

Uutta tekniikkaa on tarkoitus hyödyntää myös suunnitteilla olevissa digiopastuksissa, joita tulee vetämään Timo Numminen.

– Paikallinen Lounaisrannikon osuuspankki tarjoaa meille tilat koulutuskäyttöön. Ajatus on koota 5–10 hengen ryhmä, jotta koulutusta voi antaa ihan kädestä pitäen tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen käyttöön, kertoo Numminen.

Lisäksi hän on suunnitellut pienempiä tietoiskuja digiaiheista kuukausikokousten yhteyteen.  

Digiopastusten tarkoitus on antaa perusvalmiudet digilaitteiden sujuvaan ja turvalliseen käyttöön, sähköiseen asiointiin ja kriittiseen suhtautumiseen verkosta löytyvään tietoon. 

– Palvelut siirtyvät kovaa vauhtia digitaaliseen muotoon. Eläkeläisten pitää osata hoitaa esimerkiksi veroasioita ja pankkiasioita verkossa. Myös terveyspalvelut ovat jo siirtymässä verkkoon, Numminen muistuttaa asian tärkeydestä.

Digilaitteiden hankinta helpottaisi tietysti myös harrastamista. Taivassalon eläkeläisistä vasta kolmanneksella on sähköpostiosoite. Oman digilaitteen hankkimalla pystyy jatkossa osallistumaan myös etänä järjestettävään ohjelmaan.  

Aktiivista toimintaa

Inkeri Kauppila-Numminen ja Timo Numminen ovat asuneet Taivassalossa nyt kuusi vuotta ja ovat erittäin tyytyväisiä eläkeikäisille suunnattuun vapaa-ajan tarjontaan. 

Eläkeläisillä on karaokekerhotoimintaa sekä golfista kiinnostuneita. Jumppia järjestää moni eri taho. Kunnan ja eri yhdistysten palvelut täydentävät hyvin toinen toisiaan. Esimerkiksi Taivassalon Tahti teki kuntoportaat, joita kaikki saavat käyttää ja tähän urheilukentän viereen valmistui juuri Toivon puisto, jossa on vanhemmille sekä nuorille ja lapsille kuntoilu- ja leikkivälineitä, kertoo Kauppila-Numminen. 

Urheilukentältä lähtee myös 2,6 km mittainen valaistu kuntorata. Kävely onkin ollut eläkeläisten keskuudessa suosittua erityisesti korona-aikana, kun sisäliikuntaa ei ole voinut harrastaa. 

Silloin kun oli paljon osallistujia, jakaannuimme pienempiin ryhmiin, ettemme ylittäneet koronarajoituksia, kertoo Numminen.  

Pariskunta toimii aktiivisesti myös muissa Taivassalon yhdistyksissä, joiden kautta Leader Varsin Hyvän rahoitusmahdollisuudet olivat jo ennalta tuttuja. Inkeri Kauppila-Numminen on osallistunut Marttojen kautta kahteen Leader-hankkeeseen, joista toisessa uusittiin Marttalan ulkolaudoitus ja toisessa hankittiin ekokäymälä. Hänen miehensä taas on ollut hankevetäjänä Taivassalo-Seuran hankkeessa, jossa digitoitiin talteen vanhoja valokuvia ja lasinegatiiveja.

Ilmakuva urheilukentästä.
Taivassalon urheilukentällä on hyvät puitteet harrastaa vaikka ja mitä!

62 800 euroa harrastustoiminnan hyväksi

HobbyLeader-teemahankkeen kautta myönnettiin tukea 24 eri toimenpiteeseen yhteensä 62 800 euroa. Tuettujen investointien tavoitteena on kehittää harrastusmahdollisuuksia kulttuurista urheiluun ja muihin aktiviteetteihin sekä edistää maaseudun asukkaiden aktiivisuutta, yhdessä tekemistä ja hyvinvointia. 

Yksittäisten toimenpiteiden kustannusarviot ovat 1 000 – 5 000 euroa. Teemahankkeen toimenpiteille myönnettävä tuki on 75 % kokonaiskustannuksista, mutta omarahoitusosuuden voi korvata kokonaisuudessaan talkootyöllä. Toimenpiteiden tulee olla valmiita lokakuuhun 2022 mennessä.

Teemahankkeen tarkoitus on rahoittaa sellaisia investointeja, jotka ovat liian pieniä itsenäisiksi Leader-hankkeiksi. Tavallisessa Leader-hankkeessa julkisen tuen osuus tulee olla vähintään 5 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus on aina vähintään 7 000 euroa. Yleishyödyllisten Leader-hankkeiden haku on käynnissä jatkuvasti. Turun seudulla toimivan Leader Varsin Hyvän rahoituskehys vuosina 2021–2022 on 700 000 euroa. 

Lista kaikista HobbyLeader-hankkeen tukemista toimenpiteistä:

  1. Paimion Rasti ry: Mobiilisuunnistusradat Paimion Parantolan lähimetsiin ja Rivonmäkeen.
  2. Peimarin Koirat ry, Paimio: Koirapuiston aitaus.
  3. Turun Ursa ry: Allsky-kameran, objektiivin ja kontrollerin hankinta Kevolan observatoriolle Paimioon.
  4. South West Karting Fin ry, Paimio: Kahden kartingauton ja moottorin hankinta.
  5. Paimion musiikkiopiston tuki ry: Hankitaan sähköinen kosketinsoitin tarvikkeineen, langaton äänentoistosetti ja vahvistin/kaiutin -yhdistelmä Sauvoon.
  6. Peimari United: Jalkapallon kenttävarusteiden hankinta.
  7. Sauvon Urheilijat ry: Laavun rakentaminen Suojalan ulkoilualueelle.
  8. Sauvon Elävän Kulttuurin Seura ry: Kulttuurikeskuks Vahtisten vanhan koulun valotekniikan parantaminen, mikrofonien hankinta ja näyttämön kattaminen ns. tanssimatolla.
  9. Piikkiön Kehitys ry: Piikkiön Kehityksen kerhotalon parkkipaikan laajennus.
  10. Tuorlan tähtitieteellinen seura ry, Kaarina/Piikkiö: Rakennetaan visuaalinen Aurinkokunta -reitti Tuorlan alueelle.
  11. Rusko Riding Team ry: Isojen peilien hankkiminen ratsastusmaaneesiin.
  12. Raision Rinkka ry: Vuokrattavien lumikenkien hankinta.
  13. Nousiaisten perhepäivähoidon vanhempainyhdistys ry: Kuljetettava puuhaperäkärryn hankinta perhepäivähoitajien käyttöön sekä lainattavaksi esim. lasten tapahtumiin.
  14. Nousiaisten kotiseutuyhdistys ry: Opasteiden asentaminen kunnan keskustasta Nousiaisten kotiseutumuseolle, opastaulu museoalueelle ja rakennuskohtaiset opasteet.
  15. Ruskon Pallo-67 ry: Sähköisen tulostaulun hankinta Ruskon hiekkatekonurmikentälle.
  16. Eläkeliiton Taivassalon yhdistys ry: Tietokoneen ja projektorin sekä liikuntavälineiden hankinta ryhmätoiminnan kehittämiseksi.
  17. Liedon Teatteri ry: Tietokoneen, vahvistinmikserin, säilytyskalusteiden sekä lipunmyynnin ja kahvion varusteiden hankinta.
  18. Raision seudun taideyhdistys ry: Dataprojektorin, valkokankaan ja taidetarvikkeiden hankinta.
  19. Varsinais-Suomen jousimetsästäjät ry: Jousimetsästyksen välinehankinnat.
  20. Urheiluseura Nousiaisten Alku ry: Maastopyöräreitistön raivaaminen ja merkitseminen Nousiaisten Valpperin maastoon, vanhan (10 km) ja uuden osuuden (10 km) raivaus ja siltojen tekeminen sekä laavun rakentaminen.
  21. Maarian kyläyhdistys ry, Turku: Hankitaan sähköpyörä kärryllä, sähköpiano, viisi akustista kitaraa sekä teline ja äänentoistolaite mikrofonilla.
  22. SF-Caravan Naantali ry: Hankitaan SF-Caravan Naantalin hallinnoimalle Salorannan yleiselle uimarannalle kaksi kanoottia ja sup-lautaa, sekä näille säilytyskatos.
  23. Partiolippukunta Maarian Tähkät ry: Biokäymälä ja ruokakatos lippukunnan tontille Nousiaisiin. 
  24. Nutturlan Makasiiniteatteri ry: Nousiaisten työväentalon keittiön maalaus ja lattian lakkaaminen, tiskikoneen hankinta, valaistuksen ja lämpöpatterien uusiminen sekä pimentävien verhojen hankkiminen.

Leader Varsin Hyvän Maaseutumania alkaa 9.9. – Ensimmäisessä tilaisuudessa keskustellaan Saaristomeren rehevöitymisestä

Ranta ja järvimaisema.

 

Turun seudulla toimiva Leader Varsin Hyvä järjestää syyskuusta alkaen teematilaisuuksien sarjan toimialueensa kaikissa kunnissa. Tilaisuuksissa kuullaan asiantuntijoiden ajankohtaisia puheenvuoroja, tutustutaan maaseudun kehittämistoiminnan tuloksiin ja keskustellaan Leader-toiminnan tulevista tavoitteista.

Ensimmäinen tilaisuus järjestetään keskiviikkona 9. syyskuuta klo 17.30–20 Taivassalon uudessa seurakuntakeskuksessa (Keskustie 4) otsikolla Kohti Saaristomeren kestävää kehitystä. Tilaisuudessa professori Kalervo Väänänen puhuu siitä, voidaanko Saaristomeren rehevöityminen pysäyttää. 

Väänäsen kesällä julkaistu selvitystyö herätti huomiota konkreettisilla toimenpide-ehdotuksillaan. Mitä voimme tehdä Saaristomeren tulevaisuuden puolesta? Mikä on kalastuksen merkitys meren hyvinvoinnille? Miten vähentää ravinnevalumia? Onko ravinteiden ja biomassan talteenotto vaihtoehto? Väänäsen puheenvuoron lisäksi illan aikana kuullaan myös paikallisesta ympäristönsuojelutoiminnasta ja maaseudun kehittämistoiminnasta. Tilaisuus on kaikille avoin, mutta ilmoittautumisia pyydetään tarjoilun vuoksi osoitteeseen tiina.saaresranta@varsinhyva.fi.

Seuraavat tilaisuudet järjestetään samalla kaavalla, mutta uusilla aiheilla. Keskiviikkona 16. syyskuuta klo 17.30 Naantalin kaupungintalon valtuustosalissa keskustellaan älykkäistä kylistä. Maaseudulla asumisen mahdollisuudet ja etätyö ovat viime aikoina herättäneet paljon keskustelua. Mitä uusia ratkaisuja tähän on jo kokeiltu? Mitä on älykäs kylä ja asuminen? Miten elävöittää saaristoa? Mitä visioita ja ratkaisuja löytyy erilaiseen omakotiasumiseen? Älykkäät kylät ja asukkaat -illassa on tarjolla asiantuntijapuheenvuoroja ja keskustelua ajankohtaisista ratkaisuista elämiseen, asumiseen ja työntekoon maaseudulla. 

Kaikki tilaisuudet alkavat kahvituksella ja jokaisessa tilaisuudessa arvotaan lähituotekassi osallistujien kesken! Turvavälit pyritään järjestämään ja koronan vuoksi osa tilaisuuksista varaudutaan järjestämään myös webinaareina.

Maaseutumania-keskustelukiertue

Ke 9.9. Taivassalo klo 17.30-20: Kohti Saaristomeren kestävää kehitystä

Ke 16.9. Naantali klo 17.30-20: Älykkäät kylät ja asukkaat

To 24.9. Rusko klo 17.30-20: Vanhat rakennukset ja niiden korjaus

To 8.10. Paimio klo 17.30-20: Tarua ja totta – paikan tarina osana matkailukokemusta

Ma 19.10. Turku klo 9-11: Tekoälystä maaseutuyritysten kilpailuvaltti

Ti 3.11. Raisio klo 17.30-20: Läheltä ja luomua

To 19.11. Kaarina klo 17.30-20: Nuoret ja kansainvälisyys

Ti 1.12. Lieto klo 17.30-20: Vetovoimaa ja sykettä tapahtumilla

Ke 13.1. Sauvo klo 17.30-20: Iloa ja eloa kaikille kylille

Ti 26.1. Masku klo 17.30-20: Asuinalueen brändäys kunnan ja yhdistysten yhteistyönä

Ti 9.2. Nousiainen klo 17.30-20: Laatua vapaa-aikaan – iloa elämään

Varsin Hyvä on Leader-ryhmä ja maaseudun kehittämisyhdistys, joka rahoittaa yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita sekä tukee maaseudun yritystoimintaa. Varsin Hyvän toimialue kattaa kaikki Turun seudun kunnat ja kaupungeista maaseutualueet. Kaikissa Maaseutumanian keskustelutilaisuuksissa on varattu hetki myös keskustelulle maaseudun elinvoimaisuuden lisäämisestä ja paikallisesta kehittämisstrategiasta vuosille 2021–2027. Näin myös tilaisuuksien kävijät pääsevät vaikuttamaan siihen, miten omaa asuinaluetta kehitetään tulevaisuudessa.

Suomen vanhimman tien varrelle kunnostettiin upea uimapaikka

 

Helsinginrannan uimapaikka Taivassalossa on kuin piilotettu helmi Tylpänrauman rauhallisella rannalla. Maaseuturahaston tuella talkootyönä tehty ranta kerää nykyisin ihmisiä yhteen muun muassa saunomaan tai vaikka muinaistulien yötä viettämään. 

Taivassalon Helsinginrantaan vievä tie on ollut käytössä jo 1300-luvulla. 1630-luvulla siitä tuli osa Suomen ensimmäistä virallista tietä eli Suurta Postitietä, joka kulki Turusta Tukholmaan. Turusta tuleva posti jatkoi kulkuaan meriteitse joko Taivassalosta tai Kustavista. Aikanaan Taivassalon Helsinginranta toimi myös Ruotsin matkustajaliikenteen pääte- ja lähtöpaikkana. Esimerkiksi Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa on kulkenut Suomeen Taivassalon kautta kesällä 1557.

Nykyisin Taivassalon kunnan omistama Helsinginranta Praakintien päässä on vuokrattu Helsingin kyläyhdistykselle. Kyläyhdistys rakensi rantaan saunan jo vuonna 1995, mutta pitkään käyttö oli vähäistä ja keskittyi mattojen pesuun. Vuonna 2014 yhdistys aloitti muutaman vuoden kestäneen Leader-hankkeen, jonka aikana ranta ehostettiin nykyiseen loistoonsa. 

– Pro Agrialla oli samaan aikaan Rannat kuntoon -projekti, josta saimme ison avun. Kun haimme tukea rannan kunnostamiseen Leader Varsin Hyvältä, se saattoi meidät yhteen. Ilman sitä yhteistyötä emme olisi saaneet ollenkaan näin paljon aikaan, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Pohjantähti.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Pohjantähti on tuttu kasvo Helsinrannan saunalla. Toisin kuin suurin osa muusta Helsingin kylän väestä, hän asustaa alueelle ympäri vuoden.

Hankkeessa kunnostettiin ja rakennettiin virkistyskäytön kannalta keskeiset rakenteet ja palvelut: uimaranta, pukukopit, parkkipaikka, oleskelualueet, opastus ja luontopolku sekä korjattiin alueella olevan saunamökin perustukset. Ympäristöä siistittiin huomioiden alueen luonto ja kulttuurihistoria vanhana graniitin luohintapaikkana. 

Nyt alueella on viihtyisä kohtaamispaikka kyläläisille. Rannalla on nuotiopaikka ja puuliiteri, josta saa käyttää puita. Alueelta löytyy myös ulkohuussi. Lapsille on liukumäki ja ikäihmisille loivat portaat suoraan meriveteen. Aluetta pidetään kunnossa talkoovoimin.

– Joka vuosi niitetään kaislat ja tuodaan rantaan kuormallinen uutta hiekkaa korvaamaan tuulen ja sateiden aiheuttama kuluma, Pohjantähti kertoo. 

Ranta on erityisesti lapsiperheiden suosiossa, koska se on matala ja turvallinen.

Yleinen saunavuoro on aina keskiviikkoisin. Muina iltoina sauna on ihmisten vuokrattavissa: arki-iltoina 20 eurolla ja viikonloppuiltoina 50 eurolla. Suihkuja ei ole ja juomavesi täytyy jokaisen tuoda mukanaan. 

– Monilla on nykyään omat mökit, saunat ja rannat, mutta tämä on sellainen paikka, josta löytää aina seuraa. Viime kesänä, kun vietettiin yleistä saunapäivää, täällä oli lähes sata ihmistä ja muutenkin loma-aikaan väkeä riittää. Lapsille tämä on erityisen hyvä uimaranta, koska tämä on niin pitkään matala. Ja tänne pääsee myös omalla veneellä, puheenjohtaja esittelee. 

Kesäkaudella, kun mökkiläiset tulevat, Helsingin alueella asustaa noin 600 ihmistä.

Saunamökki kunnostettiin vuonna 2018 alkaneen erillisen teemahankkeen puitteissa.

Louhospolku kertoo historiasta

Kunnostushankkeen puitteissa rantaan tehtiin myös 700 metrin mittainen Louhospolku, joka esittelee alueen historiaa. Polun varrella on kylttejä, jotka kertovat kivenlouhinnasta Helsinginrannassa 1900-luvun alussa. 

– Täällä louhittiin sitä kuuluisaa Taivassalon punaista graniittia, Pohjantähti kertoo. 

Louhospolku lähtee saunan takaa ja tutustuttaa kulkijansa alueella olleen louhostoiminnan historiaan.

Taivassalon graniitti on keskirakeista ja tasalaatuista. Sen päämineraalit ovat kalimaasälpä, kvartsi, plagioklaasi ja biotiitti. Sitä on käytetty paljon julkisissa rakennuksissa, esimerkiksi Turun Hansakorttelissa. 

Polku kulkee osan matkaa vanhaa ratapohjaa, josta on kiskot poistettu jo aikoja sitten. Louhospolun varsinaiset helmet löytyvät kuitenkin virallisen reitin ulkopuolelta. Kun poikkeaa polulta, löytää esimerkiksi veden täyttämiä vanhoja louhoskuoppia, jotka louhitun kallionseinämän kanssa muodostavat upeita maisemia. 

Helsinginrannankin graniitti on syntynyt vuorijonopoimutuksessa noin 2000 miljoonaa vuotta sitten.

Myös uimarannalla näkyy alueen historia, sillä rääpekivistä on kasattu rannan molemmin puolin kivilaiturit, joiden päässä on poltettu esimerkiksi muinaistulien yön kokkoa. Lisäksi rääpekivistä on tehty rannalle pöytäryhmä.

Rääpekivistä on tehty rannalle esimerkiksi pöytäryhmä. ”Tämä on sen verran tukeva, ettei sitä ihan ensimmäinen kännikala kaada”, naurahtaa Helsinginrannan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Phjantähti.

Seuraavaksi kunnostetaan pururata

Helsingin vanhan kyläkoulun kupeessa kulkee 1,2 kilometrin mittainen pururata.

– Seuraava projekti on laittaa se kuntoon syyskuussa. Siihenkin on oma Leader-hanke, Pohjantähti kertoo. 

Sitä ennen vietetään rannalla vielä muinaistulien yötä 29. elokuuta. Muinaistulille löytyy hyvä tuttu paikka rannan rääpekivien päältä.

– Ohjelmassa on myös musiikkia, lettuja ja onkikilpailu, lisää Pohjantähti. 

 

HELSINGINRANNAN LEADER-HANKKEET

 

Helsinginrannan uimarannan kunnostus

Toimenpiteet: Uimaranta, pukukopit, oleskelualueet, parkkipaikka, luontopolku, opasteet sekä saunamökin perustusten korjaus

Leader-tuki: 13 302 euroa

Korvaus talkootunneista: 9 676 euroa

Oman rahoituksen osuus: 0 euroa

Kokonaiskustannus: 22 978 euroa

 

Lattiasta kattoon ja pihalta luontoon -teemahanke

Toimenpiteet: Mökin ja sen keittiön kunnostus

Leader-tuki: 1 162 euroa

Korvaus talkootunneista: 150 euroa

Oman rahoituksen osuus: 238 euroa

Kokonaiskustannus: 1 550 euroa

 

Hyvinvointi ja turvallisuus -teemahanke

Toimenpiteet: Pururadan kunnostus

Leader-tuki: 3 350 euroa

Korvaus talkootunneista: 1 436 euroa

Oman rahoituksen osuus: 0 euroa

Kokonaiskustannus: 4 786 euroa