taina sainio

Yli 20 miljoonaa euroa Varsinais-Suomen Leader-ryhmille!

kirjoittaja
Viisi naista vierekkäin Säätytalolla.
Ulla Kallio, Maarit Teuri, Pia Poikonen, Minna Boström ja Taina Sainio.

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät pääsevät jakamaan hanke- ja yritystukia maaseudun paikalliseen kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa rahoituskaudella 2023–2027.

Kaikki Suomen 52 Leader-ryhmää allekirjoittivat perjantaina 10. helmikuuta Maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston kanssa sopimukset EU:n maaseutupolitiikan rahoituskaudelle 2023–2027 Helsingin Säätytalolla. 

Varsinais-Suomessa Leader-työtä jatkavat aiempien kausien tavoin Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli.

Varsinais-Suomen ryhmät pääsevät jakamaan seuraavien viiden vuoden aikana tukea maaseudun kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa. Yhteensä suomalaisen Leader-toiminnan julkinen rahoitus tälle kaudelle on noin 230 miljoonaa euroa. 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmien rahoituskehykset:

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ja niiden rahoituskehykset kartalla.

Leader-ryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joissa ovat mukana alueen asukkaat ja aluetta kehittävät yhteisöt, kuten järjestöt ja alueen kunnat. Paikallisilla toimilla parannetaan maaseudun elinvoimaisuutta, kehitetään paikallisia palveluja ja elinkeinoja sekä tuetaan mikroyrityksiä ja yrittäjyyttä. Leader-ryhmät myöntävät EU-rahoitusta maaseudun kehittämishankkeisiin ja yritystukiin oman paikallisen kehittämisstrategiansa mukaisesti. 

Varsin Hyvä tavoittelee vetävää, vireää, välittävää ja vihreää Turun seutua

Neljä ihmistä allekirjoittaa papereitä pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen ja puheenjohtaja Päivi Paavilainen sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Varsin Hyvän sopimuksen allekirjoittivat toiminnanjohtaja Pia Poikonen ja puheenjohtaja Päivi Paavilainen. Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. Lietoon kuuluva Tarvasjoki siirtyi tämän vuoden alusta Varsin Hyvään Jokivarsikumppaneista. 

Yhdistyksen paikallinen kehittämisstrategia on nimeltään Viisaasti vetävä, vireä, välittävä ja vihreä Turun seutu.

– Vetävällä tarkoitetaan yhdistystoiminnan ja elinkeinoelämän vetovoimaa, vireällä elinvoimaa ja hyvinvointia, välittävällä kulttuuriperintöä ja paikallishistoriaa sekä vihreällä kestävää kehitystä. Kehittämisstrategia on laajan osallistavan valmistelun tulosta. Jokaisella alueemme asukkaalla ja toimijalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön, Poikonen kertoo.

I samma båt – Samassa veneessä kehittää saariston elinvoimaa

Neljä ihmistä allekirjoittavat papereita pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän  puheenjohtaja Siv Holmgren ja toiminnanjohtaja Minna Boström sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmää edustivat Säätytalolla toiminnanjohtaja Minna Boström ja puheenjohtaja Siv Holmgren. Yhdistys tukee maaseudun ja saariston kehittämistä Paraisilla, Kemiönsaarella ja Kustavissa. 

– Uuden kauden strategiassamme on neljä painopistettä: älykkäät kylät, matkailu, lähiruoka ja ympäristötoimet. Uudella kaudella on mahdollista hakea aikaisemmilta kausilta tuttujen yritystukien ja yleishyödyllisten kehittämishankkeiden lisäksi esimerkiksi pienhankkeita, eli alle 8 000 euron hankkeita ja uusille yrittäjille suunnattuja yritysseteleitä, Boström esittelee.

Jokivarsikumppanit näkee elinvoiman pito- ja vetovoimatekijänä

Neljä ihmistä allekirjoittamassa papereita pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio ja varapuheenjohtaja Antti Leino sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Jokivarsikumppaneista Säätytalolle lähtivät toiminnanjohtaja Taina Sainio ja varapuheenjohtaja Antti Leino. Jokivarsikumppaneiden toiminta-alueeseen kuuluu Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Somero. Sen uudessa strategiassa on kolme painopistealuetta: elinvoimaisuuden infrastruktuuri, yhteisöllisyys pito- ja vetovoimana sekä monimuotoisuus elinkeinoissa ja työpaikoissa. 

– Uusien yritystukimuotojen myötä yritämme tuoda entistä laajempaa näkökulmaa elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Lisäksi ohjelman läpileikkaavina teemoina ovat ympäristö- ja ilmastotoimet sekä älykkäät kylät, Sainio lisää. 

Ravakka teki Suomen parhaan strategian

Neljä ihmistä allekirjoittamassa papereita pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Ravakan puheenjohtaja Kari Mäkelä ja toiminnanjohtaja Ulla Kallio sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Ravakkaa edustivat allekirjoitustilaisuudessa yhdistyksen toiminnanjohtaja Ulla Kallio ja puheenjohtaja Kari Mäkelä. Ravakan alueeseen kuuluu Laitila, Uusikaupunki, Vehmaa, Mynämäki, Pyhäranta ja Rauma. Eurajoki siirtyi vuodenvaihteessa Ravakasta Leader Satasiltaan. 

Ravakan uusi kehittämisohjelma Luotsi sai Leader-valintakomitealta parhaimmat pisteet koko Suomessa.  Luotsin laatimiseen osallistui arviolta 2 500 ihmistä.

– Ohjelmassa kuuluu alueemme asukkaiden, yhdistysten, yritysten, asiantuntijoiden ja nuorten ääni. Suuri kiitos kaikille strategian tekoon osallistuneille! Luotsi-strategian tavoitteena on edistää elinvoimaa elinkeinoista, luoda mahdollisuuksia matkailusta, tehdä älykkäästi yhdessä ja luoda mahdollisuuksia virkistävään vapaa-aikaan, Kallio kommentoi. 

Ykkösakseli tavoittelee sujuvaa arkea ja tulevaisuuteen varautumista

Neljä ihmistä allekirjoittamassa papereita pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Ykkösakselin puheenjohtaja Kai Nousiainen ja toiminnanjohtaja Maarit Teuri sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Ykkösakselin sopimukseen tuli toiminnanjohtaja Maarit Teurin ja puheenjohtaja Kai Nousiaisen nimet. Ykkösakseli jatkaa maaseudun paikallista kehittämistä Salossa, Karkkilassa, Lohjalla ja Vihdissä. Leader-rahoituksen ulkopuolelle jäävät Lohjan ja Salon kaupunkikeskustat.

Ykkösakseli sai rahoitusta yhteensä 4,8 miljoonaa. Myönnetystä rahoituksesta 3,8 miljoonaa käytetään hanketukiin ja vajaa miljoona Leader-ryhmänä toimimiseen eli alueen asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten aktivointiin ja neuvontaan.

– Olemme erittäin tyytyväisiä saamaamme rahoitukseen. Vuositasolla voimme myöntää hanke- ja yritystukia suurin piirtein saman verran kuin aikaisemminkin. Ykkösakselin uudessa strategiassa tavoitellaan esimerkiksi parempia lähipalveluja, sujuvaa arkea, elinvoimaisia mikroyrityksiä ja varautumista tulevaisuuteen, Teuri kertoo.

Välineitä aktiiviseen toimintaan

Mies pitää puhetta Säätytalolla ison yleisön edessä.
Antti Kurvinen.

Säätytalolla pidetyssä allekirjoitustilaisuudessa puhuivat maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

– Leader-toiminta on lunastanut paikkansa aluekehittäjänä. Paikalliset toimet edistävät paitsi ihmisten myös ympäristön hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Leader kannustaa ja antaa välineitä maaseudun asukkaille aktiiviseen toimintaan. Se vahvistaa osaltaan demokratiaa, Kurvinen lausui. 

Kansliapäällikkö Husu-Kallio nosti puolestaan esiin suomalaisen Leader-työn edistyksellisyyden kansainvälisesti arvioituna.

Leader-toimintaa on kaikilla Suomen maaseutualueilla, ja Leader-rahoituksen piirissä on yhteensä yli 2,5 miljoonaa maaseutuasukasta. Leader-toiminnan rahoitus koostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahoituksesta. Mukana on aina myös hakijoiden yksityistä rahoitusta.

 

Lisätiedot:

Leader-ryhmien toiminnanjohtajat

  • Leader Ravakka: Ulla Kallio, p. 044 034 4345
  • Leader I samma båt – samassa veneessä: Minna Boström, p. 0400 718 913
  • Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, p. 050 338 3867
  • Leader Ykkösakseli: Maarit Teuri, p. 0400 982 236
  • Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry: Taina Sainio, p. 044 067 4434

Maa- ja metsätalousministeriö

 

Leader-grupperna i Egentliga Finland fick över 20 miljoner euro!

Loimaan Trombilandia on liikuttanut jo tuhansia lapsia

kirjoittaja
Paljon lapsia ja pomppulinnoja liikuntasalissa.

 

Kun Trombilandia on auki, Hirvihovin parketilla riittää vilskettä! Kaukalossa pelataan salibandya, lapset juoksevat kilpaa pomppulinnojen esteradoilla, osa yrittää iskeä pallotykin ampumia lentopalloja maaliin ja osa tekee näyttäviä voltteja trampoliineilta patjoille. Yläkerran ravintolassa keskitytään herkuttelemaan, askartelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. 

Loimaalaiset lentopalloseurat Jankko lentopallo ja Hurrikaani-Loimaa järjestävät parin kuukauden välein lapsille hauskoja liikuntapäiviä Hirvihovin liikuntahallissa. Trombilandiaksi nimetyssä peuhupuistossa on pomppulinnoja, temppuratoja, lentopalloverkkoja, polkuautoja, air track -mattoja ja vaikka mitä! Neljän tunnin mittaiset tapahtumat vetävät aina paikalle satoja ihmisiä liikkumaan, leikkimään ja tapaamaan toisiaan. 

– Saimme idean Raumalta, jossa Rauman Pallo-Iirot järjestävät Iirolandiaa. Heillä on siellä iso jalkapallohalli, joten tapahtuma on aika erilainen. Meillä on täällä vähän kompaktimpi paketti, kertoo Jankko lentopallon johtokunnan puheenjohtaja Jaakko Haltia. 

Edellinen Trombilandia pidettiin loppiaisena. Silloinkin paikalla oli yli 400 ihmistä, mutta parhaimmillaan tapahtumat ovat vetäneet yli 600 kävijää. Perheitä tulee paljon myös Loimaan ulkopuolelta, ja esimerkiksi vanhat loimaalaiset ovat tuoneet lapsiaan liikkumaan kauempaakin.

– Tällaisten tapahtumien avulla jokaisessa kunnassa ei tarvita omaa HopLoppia. Tavoitteena on tarjota lapsille mahdollisuuksia matalan kynnyksen liikuntaan ja olla osa tämän seudun tapahtumien verkostoa, Haltia jatkaa. 

Lisää liikettä ja lentopalloa!

Lapsia ja aikuisia liikuntasalissa.
Trombilandiassa pääsee pelailemaan ja leikkimään Hurrikaanin pelaajien ohjauksessa!

Jankko on liikuttanut lapsia aktiivisesti myös esimerkiksi liikuntaleikkikouluissa. Heille on tärkeää tukea lasten liikuntaa, sillä nykypäivänä yhä harvempi lapsi liikkuu tarpeeksi. Leikin kautta syntyvä liike tekee hyvää ja samalla perheet pääsevät tapaamaan toisiaan. Tekemistä riittää 0–12-vuotiaille lapsille. Hirvihovin yläkerrassa on varattu oma tatami perheen pienimmille, jotta he eivät jää isompien jalkoihin alakerran parketilla. 

Hurrikaanin pelaajat ohjaavat lapsia tapahtumissa. Seuroissa onkin huomattu, että tapahtumien myötä myös Hurrikaanin peleissä on käynyt entistä enemmän lapsiperheitä.

– Emme me täällä markkinoi lentopalloa, mutta toki seurat ovat esillä ja sitä kautta uusilla lapsilla on kiinnostus herännyt myös lentopalloa kohtaan, Haltia kommentoi.

Trombilandian pääsymaksu on 5 euroa. Aikuiset ja sylivauvat pääsevät tapahtumiin maksutta. 

– Tämän ei ole tarkoitus olla meille mikään kultakaivos, mutta kulut pitää saada peitettyä, Haltia kommentoi. 

Trombilandiaa on järjestämässä aina iso joukko aikuisia. Väkeä tarvitaan paitsi pystyttämiseen ja purkamiseen, myös lipunmyyntiin, ravintolaan, kasvomaalauksiin, lasten ohjaamiseen ja järjestyksen valvontaan. 

Leader-tuella tapahtuma vietiin seuraavalle asteelle

Nainen harmaassa paidassa ja mies mustassa paidassa, taustalla lapset leikkivät pomppulinnoissa.
Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio ja Jankko lentopallon johtokunnan puheenjohtaja Jaakko Haltia seurasivat loppiaisen Trombilandiassa mielissään lasten riemua.

Trombilandiat alkoivat syksyllä 2021. Vuonna 2022 Jankko toteutti Leader-hankkeen, jossa tapahtumia kehitettiin eteenpäin. Leader-tuella saatiin hankittua kaksi uutta pomppulinnaa ja ilmatäytteinen lentopalloverkko.

– Ensimmäisissä tapahtumissa jonot olivat ihan tolkuttomia, joten uudet toimintapisteet ovat olleet avuksi. Pomppulinnat ovat olleet todella suosittuja, eikä niitä olisi ilman Leader-tukea saatu hankittua, Haltia kiittelee. 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden myöntämä Leader-tuki vajaan 15 000 euron hankkeelle oli 75 %. Jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio on hankkeeseen todella tyytyväinen. 

– Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten pienellä tuella voi olla valtavan suuri vaikutus, hän kehuu.

Jankko lentopallo ry on hyödyntänyt Leader-tukea aikaisemminkin. Esimerkiksi Jankon keltaiset katokset on hankittu Leader-tuen avulla.

 

Seuraavat Trombilandiat Hirvihovissa (Kuusitie 1, Loimaa)

  • sunnuntaina 5. maaliskuuta
  • maanantaina 10. huhtikuuta
  • lauantaina 29. huhtikuuta. 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit tarjoaa rahoitusta pienille virkistyshankkeille!

kirjoittaja

 

Oletteko haaveilleet yhdistyksenne kanssa ulkokuntosalista tai uudesta leikkipaikasta? Puuttuuko kylätalon karaokeilloilta kalusto tai tuleeko mieleen jokin muu investointi, jolla voisit kehittää oman asuinalueesi virkistysmahdollisuuksia? Nyt on aika toteuttaa ihmisten kokoisia ideoita!

Leader Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit on aloittanut teemahankkeen, jonka puitteissa myönnetään avustusta virkistyskohteiden kehittämiseksi Aurassa, Koski TL:ssä, Loimaalla, Marttilassa, Oripäässä, Pöytyällä, Somerolla ja Tarvasjoella. Tavoitteena on tuottaa uusia virkistysmahdollisuuksia maaseudun kyliin. Hakuaika on nyt avattu ja se jatkuu 10. elokuuta asti. 

Hankkeen kustannusarvio voi olla 1 000 – 10 000 euroa. 

– Tavallisesti Leader-toiminnassa investointihankkeen kustannusarvion tulee olla yli 8 000 euroa. Tämän teemahankkeen alla pystytään nyt myöntämään tukea pienempiinkin investointeihin, kertoo Varsinais-Suomen jokivarsikumppanien toiminnanjohtaja Taina Sainio. 

Tukea hankkeeseen myönnetään 75 % hyväksyttävistä kustannuksista. Oman rahoituksen osuus on 25 %, ja se voi koostua joko osittain tai kokonaan talkootyöstä.

Teemahankehaku on suunnattu paikallisille rekisteröidyille yhdistyksille. Taina Sainio toivoo, että teemahankkeen myötä myös uudet toimijat innostuisivat hakemaan Leader-tukea. 

– Teemahankkeessa voimme antaa kädestä pitäen tukea hakemusten tekemiseen, koska hankkeet toteutetaan meidän oman teemahankkeen alla. Se on uusille hakijoille iso etu, Sainio kommentoi.

Oman hankeidean valmistelu kannattaa aloittaa olemalla yhteydessä Jokivarsikumppanien henkilökuntaan, joka voi antaa vinkkejä hankehankemuksen laatimiseen. Hankkeen hakemisesta pitää olla hyväksytty päätös oman organisaation päättävältä elimeltä, esimerkiksi yhdistyksen hallitukselta. Hyväksytyt hankkeet tulee toteuttaa vuoden 2021 loppuun mennessä.

Hankkeet tulee toteuttaa aluksi omalla rahoituksella. Tuki maksetaan jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan. Investointi ei voi olla kuluvaa tavaraa, vaan sen tulee hyödyttää asukkaita useamman vuoden ajan. 

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanien paikallisessa strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että alueen asukkaat kehittävät omia elinolosuhteitaan. Leader-toiminta ylipäänsä perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Leader-ryhmien myöntämä rahoitus tulee EU:n maaseuturahastosta, valtiolta ja omalta kunnalta.

 

Ohjeita hakemuksen tekemiseen löydät täältä!