Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat palkinneet Pyhämaan kotiseutuyhdistyksen EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman kylähankkeen toteutuksesta. Pyhämaan kulttuurikuntoportaat toivat kyläläiset yhteen ja tekivät Telakanrannasta kertaheitolla viihtyisämmän.
Kesällä 2022 Uudenkaupungin Pyhämaassa sijaitsevaan Telakanrantaan rakennettiin 38-metriset kulttuurikuntoportaat, joissa on 62 askelmaa. Puutavaraa meni vajaat kaksi kilometriä, ja kymmeniä ihmisiä osallistaneissa talkoissa tehtiin töitä yhteensä 500 tuntia.
– En olisi ikinä uskonut, että ne valmistuvat niin nopeasti. Portaat tehtiin käytännössä kuukauden aikana, kun vauhtiin päästiin, hämmästelee hanketta koordinoinut Juha Johtela.
Portaat piirsi paikallinen Juha Junttila, joka on tehnyt aikaisemmin kuntoportaat Eurajoelle.
– Lopulta ne nassahtivat siihen paljon paremmin kuin piirustuksissa. Meillä oli ihan poskettoman hyvä talkooporukka, hän kiittelee.
Paikallinen rakennusalan yrittäjä Vesa Laivo oli suurena apuna puutavaran kilpailutuksessa ja hankinnassa, ja kaikki muutkin yhteiseen kekoon kannetut korret olivat tärkeitä.
Kuntoilua ja yhteen hiileen puhaltamista
Juha Johtela, Markku Junttila ja Juha Junttila talvella 2023 talkoissa, joissa kuntoportaiden läheisyydestä kaadettiin puita maiseman avaamiseksi.
Pyhämaan kotiseutuneuvos Kauko Isotupa vihki kulttuuriportaat käyttöön elokuussa 2022. Avajaisten jälkeen myös kaupunki kiitti kyläyhdistystä kuntoportaiden rakentamisesta tarjoamalla heille kahdet ohjatut kuntoporrastreenit.
– Me innostuimme niistä niin paljon, että perustimme whatsapp-ryhmän ja jatkoimme treenaamista keskenämme marraskuuhun asti. Porukkaa oli välillä niin paljon mukana, ettei portaisiin olisi enempää mahtunutkaan, hymyilee Johtela.
Talkooporukassa mukana ollut Markku Junttila on iloinen siitä, miten porrashanke toi kyläläiset yhteen.
– Kun saimme idean, mietimme sen toteuttamista yhdessä kaikkien yhdistysten kanssa. Lopulta kotiseutuyhdistys otti hankkeesta vetovastuun, mutta koko kylä oli mukana tätä junailemassa!
Hankkeessa tehtiin hyvää yhteistyötä paikallisten maanomistajien, kaupungin ja seurakunnan kanssa – sekä tietysti Leader Ravakan kanssa, joka myönsi hankkeelle maaseuturahaston tuen. Leader-raati nosti palkinnon perusteluissa esiin kylän toimivan yhteistyön ja myös kylällä aikaisemmin toteutetut hankkeet.
– Pyhämaa on entisenä kuntakeskuksena kehittänyt aluettaan määrätietoisesti ja monipuolisesti. Pyhämaan Kotiseutuseutuyhdistyksen lisäksi aktiivisia hankehakijoita ovat olleet Pyhämaan Matkailu ja Pyhämaan Nuorisoseura. Koulun kupeeseen on tehty täysimittainen frisbeegolfrata, Telakanrannan palveluja on parannettu ja Nuorisoseuran taloa on kunnostettu. Pyhämaa osallistui myös Ravakan kyläbrändäyshankkeeseen. Pyhämaassa koko kylä puhaltaa yhteen hiileen ja talkoita tehdään valtavasti, raati toteaa.
Kulttuuriportaat yhdistävät historiallisesti kiinnostavia kohteita
Vaikuttavimman kylähankkeen palkinto jaettiin Varsinais-Suomen maaseutugaalassa maaliskuussa 2023. Palkinnon ottivat vastaan Juha Johtela, Markku Junttila, Ulla Railio, Juha Junttila ja Petteri Pitkämäki.
Kulttuuriportaat on rakennettu osaksi Pyhämaan Kulttuuripolkua, joka on kiemurrellut kylällä jo pitkään. Polku poikkeaa Pyhämaan kirkolta Myllykalliolle, vuonna 1889 valmistuneelle Mamsellimyllylle, josta on aikoinaan avautunut upea merimaisema Mannervedelle. Kulttuuripolun mobiiliopastuksessa kerrotaan, miten Telakanrannassa on aikoinaan rakennettu ja huollettu purjealuksia. Vastapäisellä Kihlonrannalla taas on moni laiva upotettu meren pohjaan sen jälkeen, kun ne on “prääkätty praakiks” eli riisuttu kaikista hyödynnettävissä olevista osista. Tarinat ovat mielenkiintoisia, mutta niiden kuuntelua on häirinnyt se, että aikojen saatossa rannan ja myllyn välissä oleva metsä oli kasvanut niin korkeaksi, ettei myllyltä enää nähnyt tarinoiden tapahtumapaikalle. Kun puiden kaatoa alettiin suunnitella, heräsi samalla ajatus kuntoportaista.
Nyt Telakanrannassa on hienot puitteet vaikka kesäpäivän viettoon. Rannassa on vierasvenesatama, leikkipaikka, kioski ja uusi sauna. Kulttuuriportaiden ylätasanteella on paraatipaikka nauttia maisemista ja vaikka retkieväistä.
The village branding project, funded by Leader Ravakka, crystallized the deepest essence of Finnish villages into a brand identity that villages can use for marketing and awareness-raising. Two villages participated in the project: Rautila and Pyhämaa. In Pyhämaa, the new brand has already been in active use, while Rautila is still waiting for the current event restrictions to be eased. However, both villages are very pleased with the outcome of the project.
Each town and village has its own essence that lives in the minds and stories of the villagers and visitors. The purpose of the participatory village branding project was to find out, with the help of the villagers, where this deepest essence of the villages comes from and crystallize it into a brand identity. The project challenged villagers to consider what they are proud of in their hometowns and how they could make their home an attractive place to live and visit in the future.
The village branding project involved two regional partners: Pyhämaa Tourism Association and Rautila-Irjala Village Association. The villages of Pyhämaa and Rautila were branded with the help of branding professionals in cooperation with the residents. The villages received, among other things, new logos and a color scheme, as well as a brand book in which the brand is explained in more detail.
– Although the branding work was completed last year, the regions will continue to utilize their new brand independently. The project itself will continue until the end of 2021, the intention being to organize another domestic study trip related to branding, says Juuliska Seikola, Development Manager at Leader Ravakka.
The project has been funded by Leader Ravakka and has a total cost estimate of € 69,000, of which 90% is public support. The international project also has two foreign partners: Dalälvarnas Utvecklingsområde from Sweden and Abulas Lauku partnerība from Latvia, respctfully.
Everyone is allowed to utilize the new party tent the Pyhämaa Tourism Association acquired.
Help from professionals
The brands were designed under the guidance of professionals. Jaana Waari and Mari Lounavaara from the consulting agency Majame held several workshops for the villagers, where they worked together to define the features on which the village brands would be built. According to Waari, the whole project was built specifically around inclusion, and the locals were involved in as many stages of the design process as possible.
– The project started with an effort to understand what these branded places are like. It was very important to hear the villagers’ ideas about their own village. Involvement is a really great advantage when it comes to thinking about the voice of the village and how the story of the village would be told. It can be said that the villagers have designed the brand themselves and we from Majame have only been involved as professionals who crystallize it all into a brand, says Waari.
Waari also emphasizes the importance of the brand. When a village as a brand, positive images of the village arise in the minds of visitors, increasing memorability.
– The brand makes the operation of the village more systematic and professional. It also looks clearer and more targeted, and the village’s communication is more consistent as well, adds Waari.
According to Waari, it is also important that the new brand is used diligently. Therefore, the project included action trials in which new brands were introduced. In Pyhämaa, for example, the Tourism Association decided to acquire a large party tent with a new logo, while Rautila ordered branded roll-up banners to use at events.
– Although it was important to start implementing the brands immediately, maintaining continuity was also an important goal. In the last meeting with the village actors, we made an action plan for the future, which gave us continuity in branding, says Waari.
Pyhämaa General Store is one of the first companies in the villages to utilize the new brand.
In Pyhämaa, the brand is already in active use
One of the villages involved in the project, Pyhämaa, located on the coast near Uusikaupunki, has been profiled as a small but lively coastal village. According to Kari Aalto, President of the Pyhämaa Tourism Association, Pyhämaa was selected for the branding project because it is more active than many other localities in the region. Several projects funded by Leader Ravakka have also been carried out in the area, such as new signposts for tourists, the summer theater auditorium and an 18-hole frisbee golf course.
– We try to make the village comfortable and attractive, so that people would move here. Attracting new residents to the village is also an important part of ensuring the survival of the local school. Tourism is just a tool for that, says Aalto.
The cheerful colors of the brand tell a story about Pyhämaa: although it is a village close to nature, it is not merely a nature destination. There are many other things to do and see in the village as well. In addition to the logo and colors, the brand is also associated with images of the village and the villagers. According to Aalto, a Pyhämaa resident must be modest but reliable.
– At the release ceremony, as the description of Pyhämaa was read, many of the villagers had tears in their eyes. It was so apt, says Aalto.
According to Aalto, the brand has gradually been introduced more and more, although not everyone recognizes the brand yet.
– I believe the brand will gradually become more and more well-known. We are starting to get the blocks together, but we need to know how to use them correctly, says Aalto.
New brand building ideas were obtained from visits to twin villages in Latvia and Sweden.
– The trips gave me really good ideas for branding. We learned that instead of listing attractions, the brand should emphasize how living and visiting the village feels. Excited about it, I made a few videos about what you can feel and experience here, says Aalto.
The brand is especially visible in the party tent acquired by the Pyhämaa Tourism Association, which all Pyhämaa actors can utilize at their own events. Last autumn, the local Sports Association Pyhämaan Pyry also donated jerseys with a new logo to all Pyhämaa schoolchildren. According to Aalto, the purpose is to get other companies and associations in the area to use the logo and brand.
– The brand creates a common spirit here in the village. Everyone also likes the brand, which was a bit of a surprise, because individual taste can sometimes lead to arguments, laughs Aalto.
Kari Aalto of Pyhämaa Tourism Association says that it is important to attract new residents to the village. He also wants to make the village more international.
Rautila is waiting for the restrictions to pass
Rautila, located on the shores of Vehmassalmi, is described in the brand book as a peaceful and close-to-nature place. The brand also emphasizes the village’s active association activities and interesting history as a hub for Vehmassalmi’s steamship traffic. In Rautila, the people of the Rautila-Irjala Village Association in particular took an active part in branding activities.
– In terms of branding, the villagers were neither really for nor against the project. A lot of people took part in the initial surveys, which then dwindled as the project progressed. The brand project soon became a project of mainly just the village association, says Jussi Jaakkola, chairman of the village association.
Rautila is mostly a summer cottage area, and permanent residents can only be found in a few dozen houses in the village area. However, the municipality of Vehmaa recently zoned new lots in Rautila, which has gradually brought more permanent residents as well.
– I hope that branding will help Rautila gain visibility and new residents. Unfortunately, because of the coronavirus, we have lived quite a quiet life for the last year. Sure, the brand was launched last autumn, but its utilization has been waiting for the future, says Jaakkola.
Normally, Rautila has a Christmas market, a winter event and several events in the center of Vehmaa during the summer. In addition to participating in these events, with the support of Leader Ravakka, the village association maintains a beach sauna built on the shores of Vehmassalmi, which fortunately was reopened to the public as the coronavirus restrictions eased. According to Jaakkola, however, the village association hopes that Rautila could start marketing in cooperation with the municipality in order to promote the brand more.
– We have not really inspired companies to participate in this brand work, as there are not many of them here in the Rautila area. Contacting companies is also a resource issue for the association, adds Soila Jaakkola, a spokesperson for the village association.
Despite these shortcomings, the village association itself actively uses the brand. Currently, the new logo is printed on a bookmark that’s being sold along with the reprint of the village’s history book and on roll-up ads used at events.
– The new brand is really easy to use and the visual elements can be combined in many ways. We plan to use the brand in future projects and acquisitions, such as the tent which is to be acquired in the autumn as part of Ravakka’s small investment project, and which should be used at events, adds Soila Jaakkola.
The village association also wants the brand to highlight Rautila’s significant history. Rautila is next to the old original Vehmaa, as the center of Vehmaa was once on the shores of Vehmassalmi in Rautila, until a railway was built in the locality.
– A hundred years ago, Rautila was a significant place; there were many different services and more residents. One could say that a hundred years ago Rautila was a brand even though the brands were not known at the time. Consideration could be given to incorporating Rautila’s history into the new brand, thereby re-awakening Rautila’s reputation, says Jussi Jaakkola.
Although the implementation of the brand has been somewhat stalled in Rautila, the people of the village association are still satisfied with the result.
– The branding project was interesting. The overall experience was really nice and the end result was great. Now we just have to come up with ways to utilize it, says Jussi Jaakkola.
Jussi and Soila Jaakkola in front of the new roll up advertisement banner of Rautila. They think that the brand is easy to use and quite timeless.
Leader Ravakan rahoittamassa kyläbrändäyshankkeessa kiteytettiin varsinaissuomalaisten kylien syvin olemus brändi-identiteetiksi, jota kylät voivat käyttää markkinoinnissa ja tunnettuuden lisäämisessä. Hankkeeseen osallistui kaksi kylää: Rautila ja Pyhämaa. Pyhämaassa upouusi brändi on ollut jo ahkerassa käytössä, kun taas Rautilassa vielä odotellaan tapahtumarajoitusten hellittämistä. Molemmissa kylissä ollaan kuitenkin erittäin tyytyväisiä hankkeen lopputulokseen. Kaikilla paikkakunnilla on oma olemuksensa, joka elää kyläläisten ja vierailijoiden mielessä, puheissa ja tarinoissa. Osallistavan kyläbrändäyshankkeen tarkoituksena olikin selvittää kylien asukkaiden avulla, mistä tämä kylien syvin olemus kumpuaa ja kiteyttää se markkinoinnissa käytettäväksi brändi-identiteetiksi. Hankkeen avulla haastettiin kylien asukkaat pohtimaan, mistä he ovat ylpeitä kotipaikkakunnissaan, ja miten he voisivat luoda kotipaikastaan houkuttelevan paikan asua ja vierailla myös tulevaisuudessa. Kyläbrändäyshankkeessa oli mukana kaksi alueellista yhteistyökumppania: Pyhämaan matkailuyhdistys ry sekä Rautilan-Irjalan kyläyhdistys ry. Pyhämaan ja Rautilan kylät brändättiin osallistavan brändäyksen ammattilaisten avulla yhteistyössä asukkaiden kanssa. Kylät saivat hankkeessa muun muassa uudet logot ja värimaailman sekä brändikirjan, jossa brändiä selitetään tarkemmin. – Brändäystyö tuli päätökseen jo viime vuonna, mutta alueet jatkavat brändin käyttöä itsenäisesti. Hanke itsessään päättyy vasta tämän vuoden lopussa, ja tarkoituksena on järjestää vielä yksi kotimaan opintomatka brändäykseen liittyen, kertoo Leader Ravakan kehittämispäällikkö Juuliska Seikola.
Hankkeen on rahoittanut Leader Ravakka, ja sen kokonaiskustannusarvio on 69 000 euroa, josta julkisen tuen osuus on 90 prosenttia. Kansainvälisellä hankkeella on lisäksi kaksi ulkomaista yhteistyökumppania: Dalälvarnas Utvecklingsområde Ruotsista ja Abulas lauku partnerība Latviasta.
Pyhämaan uutta logolla ja brändin väreillä varusteltua juhlatelttaa saavat hyödyntää kaikki kylän toimijat. Kuva: Kari Aalto.
Ammattilaiset apuna brändäyksessä Brändit suunniteltiin ammattilaisten johdolla kyläläisiä osallistaen. Jaana Waari ja Mari Lounavaara suunnittelutoimisto Majamesta pitivät kyläläisille useita työpajoja, joissa pyrittiin yhdessä saamaan selville piirteet, joiden varaan kylien brändit rakentuvat. Waarin mukaan koko hanke oli rakennettu nimenomaan osallistamisen ympärille, ja ihmiset otettiin mahdollisimman monessa suunnitteluprosessin vaiheessa mukaan. – Projekti lähti liikkeelle siitä, että pyrittiin ymmärtämään millaisia nämä brändättävät paikat ovat. Erittäin tärkeää oli kuulla, mitä kyläläiset ajattelevat kylästä ja millainen se on. Osallistaminen on todella suuri etu silloin, kun pitää miettiä millainen kylän puheääni on tai miten kylän tarina kerrottaisiin. Voi sanoa, että ihmiset ovat tämän itse suunnitelleet ja me Majamelta olemme olleet mukana vain ammattilaisina, jotka kiteyttävät sen kaiken brändiksi, kertoo Waari. Waari korostaa brändin tärkeyttä, sillä kun kylällä on brändi, siihen on sekä kyläläisen että vierailijan helppo kiinnittyä. Kylästä herää silloin positiivisempia mielikuvia, ja se jää usein paremmin mieleen. – Brändi tekee kylän toiminnasta järjestelmällisempää ja ammattimaisempaa. Toiminta näyttää selkeämmältä ja tavoitteellisemmalta kuin ilman brändiä, ja kylän viestintä on myös johdonmukaisempaa, lisää Waari. Waarin mukaan on myös tärkeää, että uutta brändiä käytetään ahkerasti. Sen vuoksi hankkeeseen sisältyi toimenpidekokeiluja, joissa uudet brändit pääsivät käyttöön. Pyhämaassa päätettiin esimerkiksi hankkia tapahtumia varten suuri juhlateltta uudella logolla varustettuna, kun taas Rautilassa teetettiin brändin mukaiset roll up -mainokset tapahtumissa käytettäviksi. – Oli mahtavaa, että brändit saatiin heti käyttöön. Teimme kuitenkin vielä viimeisessä tapaamisessa kylän toimijoiden kanssa jatkoa varten toimenpidesuunnitelman, jonka avulla saimme brändityölle jatkuvuutta ja uusia ideoita tulevaisuuden varalle, sanoo Waari.
Pyhämaan kyläkauppa on yksi ensimmäisistä alueen yrityksistä, jotka ovat ottaneet uuden logon käyttöönsä.
Pyhämaassa brändi jo aktiivisessa käytössä Toinen hankkeeseen osallistuneista kylistä, rannikolla Uudenkaupungin kupeessa sijaitseva Pyhämaa, on profiloitunut pieneksi, mutta eläväiseksi rannikkokyläksi. Pyhämaan matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Kari Aallon mukaan Pyhämaa valikoitui brändäyshankkeeseen sen vuoksi, että se on aktiivisempi, kuin moni muu seudun paikkakunnista. Pyhämaassa on myös tehty useita Leader Ravakan rahoittamia hankkeita, kuten uudet opastekyltit matkailijoita varten, Suviteatterin katsomo ja 18-väyläinen frisbeegolf-rata. – Pyrimme tekemään kylästä viihtyisän, jotta ihmiset muuttaisivat tänne. On tärkeää houkutella kylään uusia asukkaita, jotta saisimme kylän koulun säilymään. Matkailu on vain apuväline siihen, kertoo Aalto. Brändin iloiset värit kuvaavat Pyhämaata. Vaikka kyseessä on luonnonläheinen kylä, ei ole kyse silti pelkästä luontokohteesta, vaan kylään mahtuu myös monenlaista muuta nähtävää. Logon ja värien lisäksi brändiin liittyy myös muun muassa mielikuvia kylästä ja kyläläisistä: pyhämaalaisen pitää Aallon mukaan olla muun muassa vaatimaton, mutta luotettava. Itseään ei myöskään Pyhämaalla turhaan kehuta, mutta pyritään silti ylittämään odotukset. Kyläläisten ja ammattilaisten yhteistyössä luoma brändi otettiin kylässä liikutuksella vastaan. – Julkaisutilaisuudessa ihmisillä oli kyyneleet silmissä, kun he lukivat Pyhämaan kuvauksen. Se oli niin osuva, kertoo Aalto. Brändi on saatu Aallon mukaan vähitellen yhä enemmän käyttöön Pyhämaassa, vaikka vielä ihan kaikki eivät brändiä tunnista. – Uskon, että brändi tulee vähitellen yhä tunnetummaksi. Meillä alkaa olla palikat kasassa, mutta niitä pitää osata käyttää oikein, kertoo Aalto. Puhtia brändin rakentamiseen saatiin myös vierailuilta ystävyyskyliin Latviassa ja Ruotsissa. – Tutustumismatkoilla saatiin brändäykseen oikein hyviä ideoita. Opimme, että brändissä tulisi nähtävyyksien luettelemisen sijaan korostaa, miltä asuminen ja vierailu kylässä tuntuu. Siitä innostuneena teinkin muutaman videon siitä, mitä täällä voi tuntea ja kokea, kertoo Aalto. Brändi näkyy erityisesti Pyhämaan matkailuyhdistyksen hankkimassa juhlateltassa, jota kaikki pyhämaalaiset toimijat voivat hyödyntää omissa tilaisuuksissaan. Viime syksynä myös paikallinen urheiluseura Pyhämaan Pyry lahjoitti kaikille Pyhämaan koululaisille pelipaidat, joihin painettiin uusi logo. Aallon mukaan tarkoitus on saada muutkin alueen yritykset ja yhdistykset käyttämään logoa ja brändiä. – Kyllä se brändi yhteishenkeä tänne kylälle luo. Kaikki ovat myös tykänneet brändistä, mikä oli vähän yllätys, sillä makuasioistahan voi kiistellä, nauraa Aalto.
Pyhämaan matkailuyhdistyksen Kari Aalto kertoo, että uusien asukkaiden houkuteleminen Pyhämaahan on erittäin tärkeää. Erityisesti ulkomaalaiset asukkaat ovat hänen mukaansa tervetulleita kylään kansainvälisyyttä luomaan.
Rautilassa odotellaan vielä vilkkaampaa tapahtumakautta Vehmassalmen rannalla sijaitseva Rautila tiivistetään brändikirjassa rauhalliseksi ja luonnonläheiseksi paikaksi. Brändissä korostetaan lisäksi kylän aktiivista yhdistystoimintaa sekä mielenkiintoista historiaa Vehmassalmen höyrylaivaliikenteen solmukohtana. Rautilassa brändäystoimintaan osallistui aktiivisesti erityisesti Rautilan-Irjalan kyläyhdistyksen väki. – Brändäyksen suhteen kylässä ei oikeestaan oltu puolesta eikä vastaan. Alkukyselyihin osallistui paljon porukkaa, joka sitten projektin edetessä kyllä hupeni. Brändihankkeesta tuli lopulta Rautilassa kyläyhdistyksen hanke, sillä sitä vietiin eteenpäin lähinnä yhdistyksen voimin, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jussi Jaakkola. Rautila on pääosin kesämökkialuetta, ja vakituisia asukkaita löytyy ainoastaan muutamasta kymmenestä talosta kylän alueella. Jaakkolan mukaan ihmiset viettävätkin Rautilassa aikaa erityisesti kesäisin, minkä vuoksi se on profiloitunut kesäkyläksi. Vehmaan kunta kaavoitti Rautilaan kuitenkin hiljattain uusia omakotitontteja, mikä on tuonut hiljalleen lisää myös vakituisia asukkaita. – Toivon mukaan brändäys auttaa Rautilaa saamaan näkyvyyttä ja uusia asukkaita. Koronan takia ollaan valitettavasti eletty melkoista hiljaiseloa viimeinen vuosi. Toki brändi julkaistiin viime syksynä syysmarkkinoilla, mutta sen hyödyntäminen on jäänyt odottamaan tulevaisuutta, sanoo Jussi Jaakkola. Normaalisti Rautilassa on joulun aikaan myyjäiset, keväällä talvitapahtuma ja kesäaikaan Vehmaan keskustassa useita tapahtumia, joihin kyläyhdistys osallistuu. Lisäksi kyläyhdistys ylläpitää Leader Ravakan tuella Vehmassalmen rantaan rakennettua rantasaunaa, joka kyläläisten onneksi koronarajoitusten hellittäessä saatiin avattua taas yleisölle. Jaakkolan mukaan kyläyhdistys kuitenkin toivoo, että Rautila voisi saada markkinoinnin käyntiin yhteistyössä kunnan kanssa, jotta brändiä saataisiin enemmän esille. – Emme ole saaneet oikein yrityksiäkään innostettua tähän brändityöhön mukaan, sillä niitä ei täällä Rautilan alueella ole kovin montaa. Toisaalta yritysten kontaktointi on myös yhdistykselle resurssikysymys, lisää kyläyhdistyksen tiedottaja Soila Jaakkola. Kyläyhdistys itse kuitenkin käyttää brändiä aktiivisesti. Tällä hetkellä uusi logo on painettu kylän historiikkikirjan uusintapainoksen kyljessä myytävään kirjanmerkkiin ja tapahtumissa käytettäviin roll up -mainoksiin. – Uusi brändi on todella helppokäyttöinen ja visuaalisia elementtejä voi yhdistellä monella tapaa. Aiomme käyttää brändiä tulevaisuuden projekteissa ja hankinnoissa, kuten muun muassa syksyllä Ravakan pieninvestointihankkeen puitteissa hankittavassa teltassa, jota olisi tarkoitus käyttää markkinoilla ja tapahtumissa, lisää Soila Jaakkola. Kyläyhdistys haluaa nostaa myös Rautilan merkittävää historiaa esiin brändin yhteydessä. Rautilassa ollaan vanhan alkuperäisen Vehmaan äärellä, sillä Vehmaan keskus on aikanaan ollut Vehmassalmen rannalla Rautilassa, kunnes paikkakunnalle rakennettiin rautatie. – Sata vuotta sitten Rautila oli merkittävä paikka, sillä täällä oli paljon eri palveluita ja enemmän asukkaita. Voisi sanoa, että sata vuotta sitten Rautila oli brändi vaikkei brändeistä silloin tiedettykään. Tällä hetkellä se elää vähän hiljaiseloa. Brändin liittämistä Rautilan historiaan voisi harkita, ja sitä kautta uudelleen herätellä Rautilan tunnettuutta, kertoo Jussi Jaakkola. Vaikka brändin toimeenpanoa on saatu Rautilassa hieman odottaa, on kyläyhdistyksen väki silti tyytyväinen lopputulokseen. – Brändäyshanke oli mielenkiintoinen projekti ja kokemuksena tosi kiva. Lopputulos oli todella hyvä, joten nyt pitää keksiä tavat hyödyntää sitä, päättää Jussi Jaakkola.
Jussi (vas.) ja Soila Jaakkola esittelevät Rautilan brändin väreillä ja logoilla varustettua roll up -mainosta. Heidän mukaansa ilme on hyvin aikaa kestävä.Vehmassalmen rannalla sijaitseva Rautilan rantasauna houkuttelee kesäisin väkeä jopa Turusta saakka.
Vakka-Suomi on täynnä mielenkiintoisia matkailukohteita! Moni löytää tiensä Uuteenkaupunkiin Pakkahuoneen munkkeja maistelemaan, mutta onhan siellä muutakin. Vakka-Suomen maaseutu on ripoteltu täyteen matkailuhelmiä, joita esitellään juuri päivitetyllä Tee se Suomessa -sivustolla.
Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on päivitetty kesään 2021. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä matkailuvinkkiä, joista kuusi on Vakka-Suomessa: Asmandia ja Mietoistenlahti Mynämäellä, Untamalan raittikylä Laitilassa, Velhoveden kierros ja Pyhämaan kylä Uudessakaupungissa sekä Tummamäen luontopolku Vehmaalla, joiden kaikkien kehittämistä on tukenut paikallinen Leader-ryhmä Ravakka.
Asmandia on ulkoilualue Mynämäellä, jossa voi viettää aikaa rentoutuen tai kuntoillen. Se on lähtöpaikka luontopoluille, joita pitkin pääsee esimerkiksi Rauasvuorelle, Linnavuorelle ja Kurasmäen tammimetsän lehtojensuojelualueelle. Asmankolo-laavulla pystyy valmistamaan omia eväitä. Laavulta saa myös vuokrattua kyläyhdistyksen kanootteja, jos haluaa kokea Mynämäen maalaismaisemat Mynäjoesta käsin. Alueelta löytyy myös lentopallokenttä, kuusiväyläinen frisbeegolf-rata sekä mölkky- ja petankkikenttä, joihin tarvikkeita saa lainata maksutta.
Mietoistenlahti on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä. Mietoistenlahden lintupolut tarjoavat hyvät mahdollisuudet päiväretkeilyyn niin lintuharrastajille kuin muillekin ulkoilijoille. Nappaa siis kiikarit mukaan ja lähde bongamaan tai nauti vain kävelystä luonnon ja lintujen keskellä! Alueella on kaksi lintutornia, Vasikkahaan torni ja Perhetorni, sekä Silakkarin esteetön lintulava ja maisemakalliot. Enimmillään lahdella on laskettu jopa 6 000 vesilintua.
Mietoistenlahden aluetta ylläpitää Metsähallitus yhdessä Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.
Untamalan kylässä 2 000 vuotta vanha historia ja sen hyödyntäminen limittyvät hyvin tämän päivän maaviljelykseen, aktiiviseen kyläyhteisöön sekä matkailuun. Untamalan harjua pitkin kulkee keskiajalta peräisin oleva kyläraitti, jonka varrella on yhä vanhoilla paikoillaan olevat kantatalot, kuten Untamalan puinen kirkko ja Ventolan kylätalo. Alueella on myös museo, kesäkahvila ja 2,3 km mittainen kulttuuripolku, jonka varrella voi tutustua Untamalan vanhoihin rakennuksiin, muinaisjäänteisiin ja rautakauden jälkipuolella uhrikivinä käytettyihin kuppikiviin. Samalla alueella sijaitsee myös KasiTori, josta löytyy laaja kirjo paikallisia tuotteita aina tuorevihanneksista käsitöihin.
Untamalassa sijaitseva Pyhän Pietarin kirkko on puukirkko, joka on rakennettu 1785.
Velhoveden kierros Uudessakaupungissa on pyöräilyreitti, jossa voit nauttia saariston tunnelmasta ilman venettä tai huolta lautta-aikatauluista. Hurauta pyörällä koko 50 kilometrin mittainen reitti yhtä soittoa tai nautiskele saariston tunnelmasta pitkän kaavan mukaan! Pääreitti on viitoitettu myötäpäivään tienvarressa oleville pyöräilyreittimerkeillä.
Velhoveden luodoilla ja saarilla on asuttu yli tuhannen vuoden ajan. Rengastie on syntynyt, kun kaksi merenlahtea, Ruotsinvesi ja Velhovesi, padottiin kaupungin vedenhankintaan.
Pyhämaa taas on matkakohde meriseikkailujen, luonnon ja historian ystäville. Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla sijaitseva Pyhämaa muodostuu 245 saaresta ja luodosta, joista suuri osa kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata ja Telakanrannasta löytyy matala uimaranta, lentopallokenttä, grillikatos, vesiposti, jätesäiliöt, matonpesupaikka, veneenlaskupaikka, vierasvenesatama ja infopiste Rantsali. Idyllinen ja rauhallinen paikka sopii varsinkin lapsiperheille. Telakanrannasta voi myös vuokrata kajakkeja. Pyhämaan vanha kirkko eli Pyhämaan uhrikirkko on yksi harvoista 1600-luvulta säilyneistä puukirkoista. Elinvoimainen ja omaleimainen Pyhämaa valittiin vuoden 2015 varsinaissuomalaiseksi kyläksi.
Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata.
Tummamäen luontopolku kutsuu ihastumaan Vehmaan maisemiin ja kivityöhistoriaan. Vanhan kiviteollisuusalueen lomassa kulkevalla luontopolulla pääsee hämmästelemään luonnonvaraisen metsän ja ihmisen jättämien jätekivikasojen sopusointua. Alueella kaivettiin graniittia vuoteen 1973 asti. Nyt tuosta historiasta muistuttavat enää maisemaa muokkaavat rääpekivet ja jäljelle jääneet montut, jotka ovat vuosikymmenten saatossa täyttyneet kauniisti vedellä. Vajaan parin kilometrin mittainen ja helppokulkuinen luontopolku sopii hyvin lapsiperheille, mutta siellä riittää hämmästeltävää myös aikuisten kesken. Reitin varrella on näköalalava, taukokatos ja laavu nuotipaikkoineen sekä kuivakäymälä.
Lahdingon kylässä sijaitseva Tummamäen luontopolku yhdistää vehmaalaisen kulttuurimaiseman alueen mielenkiintoiseen historiaan.
Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle
Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.
EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.
