Perunapellolta miljoonabisnekseen – Veljekset Kitolan yritystarina on vertaansa vailla

Ihminen pitelee Kitolan perunapussia kädessään.

 

Veljekset Kitola palkittiin lokakuussa 2022 Nousiaisten Vuoden yritykseksi – eikä ihme. Vuonna 2007 perunatilalta alkanut yritystarina on edennyt siihen pisteeseen, että liikevaihto on 12 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on palkattuna nelisenkymmentä. Ely-keskus on myöntänyt yritykselle maaseuturahaston tukea useamman kerran matkan varrella. Viimeisimpänä yhtiö investoi aurinkoenergiaan!

Veljekset Kitola Oy on vuonna 2007 Mynämäessä perustettu perunan ja kasvisten pakkaukseen ja tukkukauppaan erikoistunut elintarvikealan perheyritys. Toimintaa pyörittävät veljekset Ville ja Kalle Kitola, ja alussa mukana olivat myös heidän vanhempansa Vesa ja Irmeli Kitola. 

Kitolan tilalla on viljelty ruokaperunaa jo vuodesta 1950.

– Se on auttanut paljon tässä työssä, että ymmärrämme myös viljelijöiden arkea. Arvostamme erityisesti paikallisten pientuottajien tuotteita, eli lähiruoka edellä mennään, mutta riskien hajauttamiseksi meillä on kyllä sopimusviljelijöitä eri puolilla Suomea. Varhaisperunan suhteen olemme täällä oikeassa kulta-aitassa, mutta talviperunaa tulee pääosin kauempaa, kertoo toimitusjohtaja Ville Kitola. 

Vuonna 2010 yritys muutti Nousiaisiin parempien liikenneyhteyksien varrelle. 

– Remontoimme Telesten vanhasta teollisuuskiinteistöstä Varsinais-Suomen Ely-keskuksen avulla itsellemme uuden vihannestukun ja perunapakkaamon. Liikevaihto oli silloin noin miljoonan euron luokkaa ja mukana oli oman perheen lisäksi vain pari työntekijää. Nyt meillä on 40 työntekijää ja liikevaihto on noin 12 miljoonaa, Ville Kitola jatkaa. 

Ihmisiä töissä Kitolan varastolla.
Veljekset Kitola työllistää noin 40 henkeä ja on ollut monille paikallisille nuorille se ensimmäinen työpaikka.

Liiketoimintaa on vuosien varrella kehitetty tuoreus ja hyvä palvelu edellä. Yritys palvelee monipuolisesti kauppoja ja keskusliikkeitä ympäri Suomen ja on tunnettu luotettavista ja nopeista toimituksista. 

– Seuraava laajennus halliin tehtiin vuonna 2014. Silloin tänne valmistui vihannespakkaamo, jossa voidaan pakata myös horeca-puolelle lähteviä kasviksia vaikka tietynkokoisiksi kuutioiksi pilkottuina. Yhteensä valikoimissamme on jo 300 eri tuotetta, toimitusjohtaja kertoo.

Myös horeca-puolen palveluita on kehitetty Ely-keskuksen myöntämällä maaseuturahaston tuella. 

Aurinkoenergialla tähän päivään

Mies seisoo oranssissa takissa aurinkosähköjärjestelmän luona.
Ville Kitola odottaa jo mielenkiinnolla, millaisiin lukemiin aurinkoenergian tuotto nousee ensi kesänä.

Viimeisin Ely-keskuksen tuella tehty investointi valmistui syksyllä 2022, kun Kitolan tuotantotilat siirtyivät öljystä aurinkoenergiaan ja ilmavesilämpöpumppuihin. 

– Aurinkovoima ja vihreät arvot ovat kiinnostaneet jo pitkään, mutta energian hinnan nousu antoi viimeisen sysäyksen investoinnille. Teimme laskelmat aurinkoenergiaan siirtymisestä jo kolme vuotta sitten. Silloin öljyn litrahinta oli 70 senttiä ja laskimme, että investointi aurinkoenergiaan olisi maksanut itsensä takaisin seitsemässä vuodessa. Nyt kun öljyn hinta tuplaantui, myös investoinnin kannattavuus parani, Kitola kertoo.

Uusi 1200-neliöinen aurinkovoimala sijaitsee tuotantotilojen vieressä, optimaalisesti etelään päin olevalla pellolla. 

– Se on iso systeemi, joka tuottaa 105 kilowattia tunnissa. Meille aurinkoenergia on paras ratkaisu, sillä energian tarve on suurin nimenomaan kesällä, kun meille tuodaan paljon juuri pellolta nostettuja tuotteita jäähdytettäväksi. 

Ville Kitola kiittelee Ely-keskusta hyvästä yhteistyöstä vuosien varrella. 

– Meidän kokemus on ollut mahtava. Ely-keskuksessa on aina ymmärretty meitä hyvin ja heidän kanssaan on ollut helppo toimia. Rahallisen tuen lisäksi olemme saaneet varmuutta omiin ideoihimme, kun ne on arvioitu järkeviksi ja kannattaviksi myös Ely-keskuksessa, hän kommentoi.

Lisäksi he ovat Veljekset Kitolassa tyytyväisiä yhteistyöhön Nousiaisten kunnan kanssa, joka on aina palvellut lupa-asioissa ripeästi. Ja viimeisimmässä investoinnissa heillä oli hyvä paikallinen kumppani toimittamassa aurinkosähköjärjestelmää.

– Näin isossa hankkeessa on mukavaa, että toimittaja ja tuki on parin kilometrin päässä!

Ilmakuva Veljekset Kitolan tuotantotiloista ja aurinkosähköjärjestelmästä.
Aurinkoenergiaan siirtymistä ehdittiin suunnitella useampi vuosi. Lopullisen sysäyksen investoinnille antoi tänä vuonna noussut energian hinta. Kuva: Sakuvisuals Oy.

Peruna on elämisen perusta

Ville Kitola puhuu perunan puolesta aina kun mahdollista. 

– Peruna on elämisen perusta. Itse pidän perunasta kaikissa muodoissa. Se on myös edullinen tuote. Vaikka raakatuotteen hinta on noussut nyt noin 30 %, parin kilon pussin saa kaupasta edelleen edullisesti. 

Kitolan perunoita varastoidaan vihreässä valossa, mikä parantaa niiden säilyvyyttä. Optisella lajittelulla linjastolta saadaan automaattisesti pois vihertävät tai rupiset perunat. Infrapunakameroiden avulla pystytään lajittelemaan perunoita myös koon mukaan, jolloin yhteen pussiin menee aina samankokoisia perunoita, joiden keittoaika on sama. Optisen lajittelun jälkeen perunat pestään ja kiillotetaan vielä ennen pussittamista ja parhaat tuotteet varustetaan yhtiön omalla Premium-merkillä. 

Perunasäkkejä vihreällä valolla valaistussa varastossa.
Perunat viihtyvät vihreässä valossa.

Vielä on tavoitteena laajentua

Vuonna 2019 veljekset perustivat Kitolan alle tytäryhtiö EverDeli Oy:n Mynämäen keskustaan. 

– Siellä tehdään valmissalaatteja ja täytettyjä patonkeja. Tuotteissa ei käytetä suojakaasuja, vaan säilyvyys perustuu korkeaan hygieniatasoon ja siihen, että raaka-aineet ovat priimaa. Toiminta alkoi juuri ennen koronaa, joka on jonkin verran haitannut kehittämistyötä, mutta nyt olemme noin 1,3 miljoonan euron liikevaihdossa ja työllistämme kahdeksan ihmistä, Ville Kitola kertoo. 

Eikä Veljekset Kitolankaan tarina valmis ole. 

– Koko ajan olisi laajennuspaineita, mutta tällä hetkellä rakentamisen kustannukset ovat niin korkeat, että odottelemme vielä sopivaa hetkeä.

Valmissalaatti rasiassa.
Veljekset Kitolan tuotteita hyödyntävä tytäryhtiö EverDeli valmistaa Mynämäessä esimerkiksi valmissalaatteja.

Lämpö on saaristossa varhaisperunan viljelijöiden valttikortti

Pontus Franzén traktorin kyydissä.

 

Yli 70 % suomalaisesta varhaisperunasta viljellään Varsinais-Suomessa. Perinteisesti vuoden ensimmäiset pellolla viljellyt perunat tulevat saaristosta jo toukokuun puolella. 

Varhaisperunaa aletaan vuosittain nostaa säistä riippuen touko–kesäkuun vaihteessa. Ne, jotka pääsevät nostamaan perunaa ensimmäisinä, voivat saada tukkuhinnaksi kilosta jopa viisi euroa. Ensimmäisten nostojen jälkeen hinta putoaa joka päivä ja juhannusviikolla tukkuhinta on tuottajalle usein jo alle euron per kilo. 

– Saaristossa on sen verran lämpimämpää, että pääsemme yleensä istuttamaan ja myös nostamaan perunaa noin puolitoista viikkoa aikaisemmin kuin mantereella. Se on meidän ainoa kilpailuvalttimme. Muuten täällä on pienempiä aloja ja huonompia lohkoja. Pitkät välimatkat kasvattavat tuotantokustannuksia ja peurat tekevät paljon tuhoja, toteaa nauvolainen maanviljelijä Pontus Franzén. 

Franzén on viljellyt varhaisperunaa nyt 13 vuotta, mutta vietti jo lapsuutensa kesät perunapelloilla, sillä ennen häntä saman tilan peltoja viljeli hänen isänsä.

– Nyt varhaisperunan istutusala on noin 7,5 hehtaaria, mutta sato tietysti vaihtelee vuosittain. Eniten viljellään Timoa ja Siikliä, mutta viime vuosina kokeilussa ovat olleet myös Colomba ja Avanti. 

Varhaisperunan lisäksi Franzénin tilalla on viljan viljelyä ja metsätaloutta – ja moni tuntee heidän saaristolaislimppunsa, jota myydään nimellä Björkdals delikatesslimpa. 

Ilmakuva perunapelloista muovien alla.
Pontus Franzénin tilalla varhaisperunan istutusala on noin 7,5 hehtaaria. Yhteensä Suomessa viljeltiin vuonna 2020 perunaa noin 21 000 hehtaarilla. Varhaisperunaa alasta oli noin 800 hehtaaria. 

Paljon riippuu säästä

Tänä vuonna Franzén alkoi istuttaa varhaisperunaa 26. maaliskuuta ja viimeiset perunat saatiin maahan 16. huhtikuuta. Tällä hetkellä pellot ovat valkoisten muovien ja harsojen peitossa. Kun muovit poistetaan, alkaa työläin vaihe. Jos toukokuussa tulee yöpakkasia, pitää olla valmiina hallakasteluihin. 

– Viime vuonna valvoin 16 yötä. Siinä oli kyllä ihan loppu, kun valvotun yön jälkeen piti kuitenkin aloittaa aamulla vielä toinen työpäivä. Mutta on ollut sellaisiakin vuosia, jolloin toukokuussa on ollut vain yksi pakkasyö. Varhaisperunan viljelyssä työmäärä riippuu todella paljon säästä, Franzén selventää.

Hallakastelu perustuu siihen, että vesi on lämpimämpää kuin ilma. Kun vesi osuu harsoon, lämpö siirtyy sen läpi. Harson päälle saattaa kertyä sentin paksuinen jääkerros, mutta veden lämpö jää talteen harson alle kasvin avuksi. 

Hallaöistä Franzénille tulee hälytys puhelimeen, mutta harvoin pakkaset pääsevät yllättämään. 

– Tässä työssä on oppinut jo hyvin tulkitsemaan illan säästä, millainen yö on tulossa. Yleensä selkeä ja tyyni ilta tarkoittaa pakkasyötä, hän sanoo. 

Toisaalta myös kuumuus voi lisätä paljon kastelun tarvetta. Joinain vuosina vedestä on ollut loppua kohden jo kova pula. 

Kuvassa Pontus Franzén perunamaansa laidalla.
Pontus Franzén on opiskellut agrologiksi, mutta opintoja enemmän häntä on viljelijän uralla auttanut eteenpäin kaikki se, mitä hän on oppinut työskennellessään tilalla lapsesta asti.

Varhaisperuna työllistää ympäri vuoden

Vaikka varhaisperunan viljelyn työläin vaihe onkin istutuksesta nostoon, eli maaliskuun lopulta juhannukseen, työtä riittää kuitenkin koko vuodeksi. Varhaisperunan noston jälkeen maahan istutetaan keräilykasvia. Franzén on todennut omalla maallaan öljyretikan parhaaksi vaihtoehdoksi.

– Se kylvetään heinäkuussa. Kasvaessaan se käyttää hyväkseen peltoon jääneet ravinteet. Vahvat juuret muhentavat maata ja parantavat samalla vesitaloutta seuraavan vuoden viljelyä varten. Lokakuussa kasvusto murskataan – kaikki jätetään peltoon, mitään ei viedä pois. Sitten pellot kynnetään alas, jolloin ravinteet ovat käytössä myös ensi vuonna, Franzén selittää. 

Lisäksi Franzénin tilalla työtä teettää myös siemenperuna. Sitä viljellään varhaisperunan jälkeen ja nostetaan kesän lopulla. Syksyllä aikaa kuluu siemenperunan lajitteluun ja varastointiin. Ja joulun aikoihin alkaakin sitten jo seuraavan vuoden perunoiden idätys. 

– Tämän vuoden ensimmäisiä perunoita aloin idättää joulun välipäivinä. Yleensä teen idätyksen kolmessa tai neljässä osassa, koska istutuskin tehdään vaiheittain. Idätys on onnistumisen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä. Jos idättää liikaa, tulee nopea kasvu, mutta huono sato. Maltti on valttia!

Kuvassa itävä peruna.
Perunoiden idätys alkaa joulun aikoihin ja istutus yleensä maaliskuun viimeisinä päivinä.

Saaristossa huomioitava monta asiaa

Saaristossa varhaisperunan viljely on kannattavaa meren tuoman lämmön vuoksi. Usein toukokuussa mantereella on huomattavasti kylmemmät yöt kuin saaristossa. Saaristossa työtä hankaloittaa kuitenkin sumu, haastava maaperä, pitkät välimatkat ja peurat. 

– Nauvossa on savimaata, hiekkarinteitä ja vanhaa merenpohjaa. Me viljelemme vanhaa merenpohjaa ja hiekkamaata. Hiekka on huomattavasti helpompi, varsinkin, jos tulee paljon sateita. Vanhaa merenpohjaa viljellessä on todella tärkeää, että maa on välillä roudassa. Se parantaa maata. Jos kunnon talvet menetetään, ollaan pahassa pulassa, Franzén sanoo.

Peurat puolestaan hankaloittavat työtä paitsi kaivamalla perunoita, myös rikkomalla harsoja ja muoveja juostessaan. Jos peurat eivät juoksisi pelloilla, samoja harsoja voi käyttää jopa viisi vuotta ja muoveja vielä kauemmin. Harsojen ja muovien kierrätys aiheuttaa myös lisäkuluja saaristossa, sillä kierrätysfirmoilla on kovat taksat, kun ne hakevat muoveja lossimatkan takaa. 

Saaristossa merenläheisyys asettaa painetta myös ympäristönsuojelulle. 

– Tärkeintä on se, että kasteluvesi kerätään talteen. Olemme sijoittaneet kastelualtaat ja pumput peltojen ja meren väliin niin, että kaikki kasteluvesi saadaan talteen. Käytämme samaa vettä uudelleen ja uudelleen. Vedestä tehtyjen mittausten perusteella tiedetään, että ensimmäisen yön jälkeen ravinteita valuu veden mukana paljon altaisiin, mutta muutaman viikon päästä vesi on jo ihan puhdasta. Se tarkoittaa, että kasvi on saanut käytettyä kaikki ravinteet, kertoo Franzén. 

kuva traktorista, jonka kanssa perunaa istutetaan.
Istutustyöt tehtiin Pontus Franzénin tilalla tänä vuonna 26.3.–16.4. Tilalla viljellään pääosin perheen kesken. Franzénin apuna on hänen vaimonsa sekä heidän molempien vanhemmat. Nostokaudella otetaan yleensä kesätöihin myös muutama paikallinen koululainen.

Moninaiset markkinat

Vaikka varhaisperunan viljely on työlästä, Franzén nauttii siitä, että haasteita riittää. 

– Jos käy niin, että kaikkialla saadaan huippuhyvä sato, niin varhaisperunaa tulee markkinoille samaan aikaan liikaa, jolloin hinta laskee dramaattisesti, Franzén selittää.

Kotimaan markkinoiden lisäksi saaristossa seurataan tarkkaan myös Ruotsin markkinoita, sillä ruotsalaista varhaisperunaa tulee kauppoihin usein pari viikkoa aikaisemmin ja sen hinta on toukokuun lopussa jo todella kilpailukykyinen. 

– Viime vuosi oli poikkeus. Ruotsissa oli paljon hallavahinkoja ja lisäksi korona hankaloitti tuontia. Sen vuoksi kotimainen varhaisperuna oli arvossaan viime kesänä. 

Franzénin perunat lähtevät kauppoihin tukkuliikkeiden kautta. Suoramyyntiä on vain pariin paikalliseen kauppaan. Oman tilansa lisäksi hän seuraa varhaisperunan viljelyn ja markkinoiden kehitystä myös MTK:n varhaisperunajaostossa. 

ilmakuva perunoiden istutuksesta.
Suomalaiset syövät keskimäärin 50 kiloa perunaa vuodessa. Perunassa on muun muassa C-vitamiinia, kaliumia, magnesiumia, kuitua ja hiilihydraatteja. Peruna on kotoisin Perusta. Suomessa sitä alettiin syödä 1760-luvulla, mutta varhaisperunaa alettiin viljellä vasta 1930-luvulla.

 

Janica Vilen