Euroopan Unionin alueen tavoitteena on kasvattaa luomutuotannon osuus kaikesta viljellystä peltopinta-alasta 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Luomumpi Varsinais-Suomi -hanke edistää omalta osaltaan luomualan kehitystä ja kasvua tiedottamalla ja rakentamalla uusia toimintamalleja.
Luomuruuan suosio on jatkuvassa kasvussa. Puhtaampaa, eettisempää, maukkaampaa ja kestävämpää luomuruokaa myös tuotetaan koko ajan enemmän ja enemmän.
Vuoden 2018 alussa alkaneen ja tämän vuoden loppuun asti jatkuvan Luomumpi Varsinais-Suomi -hankkeen tavoitteena on välittää tietoa luomumenetelmistä varsinaissuomalaisille tuottajille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Hanke edistää luomualan kehitystä peltokasviviljelyssä, keruutuotteissa, puutarhatuotannossa ja kotieläintuotannossa. Tavoitteena on jakaa tietoa, löytää uusia toimintamalleja ja saattaa yhteen luomusta kiinnostuneita toimijoita.
Hankkeen toteuttavat Peimarin koulutuskuntayhtymä, ProAgria Länsi-Suomi ja Axxell Brusaby. ProAgrian luomu- ja kasvintuotannon asiantuntija Alma Lehti on tyytyväinen hankkeen tähänastisiin tuloksiin.
– Parhaita saavutuksia on se, että olemme tavoittaneet paljon ihmisiä erilaisissa tapahtumissa ja mahdollistaneet tuottajien kohtaamisia. Olemme tuoneet yhteen luomusta kiinnostuneita ihmisiä ja jakaneet paljon tietoa koulutuksissa ja esimerkiksi Youtubessa, hän kertoo.
Ennen koronaa hankkeessa tehtiin paljon yritysvierailuja, mutta nyt toiminta on painottunut webinaareihin ja muihin etäyhteyksin toteutettaviin tilaisuuksiin. Esimerkiksi luomukeruuseen, biohiileen ja perinnebiotooppeihin liittyviä tilaisuuksia on järjestetty etänä. Lisäksi hankkeessa ollaan käyty kuvaamassa videoita varsinaissuomalaisilla luomutiloilla nyt kun ryhmävierailuja ei pystytä järjestämään. Videot ovat katsottavissa hankkeen omalla Youtube-kanavalla.
Varsinais-Suomessa 11 % pelloista luomuviljelyssä
Aikanaan Suomen tavoitteena oli kasvattaa luomutuotannon osuus 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Euroopan komission Pellolta pöytään -strategian uusi tavoite on, että vuonna 2030 EU:n alueen peltoalasta 25 % olisi luomutuotannossa. Tällä hetkellä Suomen peltopinta-alasta on luomuviljelyssä noin 14 %. Varsinais-Suomessa osuus on vasta 11 %.
– Luomun osuus on kuitenkin noussut vuosittain – paitsi vuonna 2019, jolloin ei tehty uusia luomusitoumuksia, Alma Lehti kommentoi.
Luomuvalvontaan voi liittyä koska tahansa, mutta luomutukea voi saada vain luomusitoumusten kautta. Harva lähtee tekemään tarvittavia investointeja luomuun siirtymiseksi ilman taloudellista tukea. Luomutukea maksetaan 160 euroa hehtaarilta. Tuen myöntää Ely-keskus ja rahoitus tulee maaseutuohjelmasta.
– Luomussa osa tuotantopanoksista on kalliimpia ja satoa tulee vähemmän. Toisaalta luomutuotteista saa yleensä paremman hinnan ja kustannussäästöjä syntyy esimerkiksi siitä, ettei kasvinsuojeluaineita enää tarvita. Monissa tapauksissa luomu on osoittautunut kannattavammaksi tuotantomuodoksi. Joissain tuotteissa luomusta voi saada jopa tuplahinnan tavanomaiseen verrattuna, Lehti puntaroi kustannuksia.
Moni on kuitenkin siirtynyt luomuun terveys- ja ympäristösyistä.
– Monet eivät enää halua käyttää esimerkiksi mineraalilannotteita ja kasvinsuojeluaineita. Useimmat eivät jää kaipaamaan kesäöinä tehtäviä ruiskutuksia, eivätkä aineetkaan ole viljelijöille täysin vaarattomia, Lehti selventää.
Myös suomalaisille kuluttajille tärkein syy ostaa luomuelintarvikkeita on niiden puhtaus.
Varsinais-Suomessa pian sata luomueläintilaa
Varsinais-Suomessa on jo 97 luonnonmukaista kotieläintilaa.
– Suomen kaikista luomulampaista neljännes on Varsinais-Suomessa ja luomusioista kolmannes. Suomen luomubroilereista 46 % on täältä ja munivista kanoista 58 %. Sen sijaan luomunaudoista asuu Varsinais-Suomessa vain 7 %.
Saadakseen luomutukea kotieläintuotannosta, pitää olla ensin luomuviljelijä. Kun pellot ovat luomuviljelyssä, luomutukeen voi saada 134 euron korotuksen hehtaarilta, jos myös tilan eläimet ovat luomutuotannossa, jolloin tuki on yhteensä 294 euroa hehtaarilta.
Luomueläinten pidossa yhdistävä tekijä on luomurehu ja lajityyppilliset olosuhteet, joiden myötä luomuliha on joissain tapauksissa myös tavanomaista eettisemmin tuotettua.
– Kaikissa eläinryhmissä on lajista riippuen jonkinlainen ulkoiluvaatimus. Luomueläimen pitää päästä ulos joko ympäri vuoden tai pidennetyn kesäkauden ajan. Luomueläintä ei myöskään saa pitää kytkettynä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ja esimerkiksi luomusioilla ei saa olla porsitushäkkejä, Lehti listaa.
Monipuolinen ruokamaakunta
Varsinais-Suomi alkaa olla jo varteenottava luomumaakunta.
– Täällä on luomutuotannossa lähes kaikkia Suomen kotieläinlajeja ja viljelykasveja. Myös puutarhapuolella on paljon luomua. Esimerkiksi luomuomenoista 38 % tulee Varsinais-Suomesta, Lehti kertoo.
Joulukuussa 2020 julkaistun Aitoja makuja -yritystilaston mukaan luomua jalostavia yrityksiä on eniten Uudellamaalla ja seuraavaksi eniten Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomessa on eniten luomuviljatuotteita jalostavia yrityksiä. Varsinais-Suomen luomutiloilla viljellään myös paljon erikoiskasveja, esimerkiksi hamppua, kvinoaa, spelttiä ja lupiinia.
Tilastoihin pääsee tutustumaan paremmin lukemalla Luomumpi Varsinais-Suomi hankkeen tuottaman raportin: Luomu Varsinais-Suomessa 2019 (&2020). Samassa raportissa esitellään paikallisia luomuyrityksiä. Lisäksi hankkeen tuotoksia pääsee lukemaan sen omasta sen blogista.
Myös muissa maakunnissa on käynnissä parhaillaan vastaavia hankkeita. Esimerkiksi ProAgria Länsi-Suomen alueelle kuuluvassa Satakunnassa on vastaava hanke nimellä Luomuisa Satakunta. Siellä peltopinta-alasta on luomutuotannossa parhaillaan 8,5 %.
Janica Vilen