Uudet LED-mainostaulut loistivat kilpaa auringon kanssa viikonlopun pesäpallo-ottelussa Pöytyällä

Pöytyän Urheilijoiden naisten Ykköspesis-joukkue pelaa pesäpalloa LED-mainostaulun takana.

 

Hankerahoituksen avulla hankitut LED-mainostaulut kustansivat yhteensä noin 18 500 euroa.

Naisten Ykköspesiksen kausi starttasi lauantaina 13. toukokuuta Pöytyällä, kun Pöytyän Urheilijat kohtasi Kajaanin Pallokerhon. Kotiavauksessa sää helli niin pelaajia kuin yleisöä, mutta auringon lisäksi Kymppi-Katto Areenalla loistivat edellisenä viikonloppuna asennetut, upouudet LED-mainostaulut. 

Kyseiset LED-taulut saatiin Kymppi-Katto Areenalle Digiä toimintaan -nimisen hankkeen kautta. Hanketta koordinoinut Pöytyän Urheilijoiden pesäpallojaoston puheenjohtaja Paavo Kallio kertoo, että taulut telineineen hankittiin nimenomaan ulkokäyttöön ja niiden kautta voi näyttää niin still-kuvaa kuin videoita. Kaikki kolme taulua on myös mahdollista yhdistää yhdeksi isoksi näytöksi.

– LED-taulut ovat nykypäivää, kun sähköisiä mainoksia voi näyttää halutulla tavalla, Kallio sanoo.

Pöytyän Urheilijat pelaa pesäpalloa sisävuorossa aurinkoisessa säässä Kajaanin Pallokerhoa vastaan.
LED-mainostaulut olivat hyvin esillä Pöytyän Urheilijoiden kotiavauksessa.
Yleisöä seuraamassa Pöytyän Urheilijoiden pesäpallo-ottelua.
Aurinkoinen sää ja viihdyttävä pesäpallo-ottelu vetivät mukavasti yleisöä Kymppi-Katto Areenalle lauantaina 13. toukokuuta.

Muovimainokset jäämässä historiaan

Mainostauluja ei hankittu hetken mielijohteesta: viime vuonna niiden käyttöä testattiin vuokrauksen avulla. Kallion mukaan kokemukset olivat erittäin positiivisia, joten he päättivät hankkia taulut Kymppi-Katto Areenalle. 

– Näitähän on ollut urheilutapahtumissa jo pitkään. Ne helpottavat mainosten näyttämistä, kun ei aina tarvitse teettää uusia muovimainoksia vaan vaihtaminen käy sähköisesti. Taulut ovat myös pitkäikäisiä.

Mainostaulut ovat myös liikuteltavissa ja muiden käytettävissä.

– Muutkin yhdistykset ja seurat voivat käyttää niitä. Niitä onkin jo kyselty eri tapahtumiin, Kallio kertoo.

Pöytyän Urheilijoiden pelaaja on juuri lyömässä ilmaan heitettyä palloa.
Ottelu KPK:ta vastaan päättyi Pöytyän Urheilijoiden voittoon 2–1.

Kehitystä hankkeiden kautta

Pöytyän Urheilijoiden naisten pesäpallojoukkueen kotiavaus oli ensimmäinen kerta, kun kaikki kolme mainostaulua olivat yhtä aikaa käytössä. Viikonloppu olikin monelta osin menestys: aurinkoisen sään lisäksi LED-taulut toimivat moitteetta, yleisöä oli paikalla mukava määrä ja kotijoukkue vielä voitti Kajaanin Pallokerhon lukemin 2–1.

Paavo Kallio kannustaa muitakin seuroja ja yhdistyksiä toteuttamaan projekteja hankerahoituksen avulla. Mainostauluja varten he saivat Leader-ryhmä Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta hankerahaa noin 12 400 euroa. Yhteensä taulut kustansivat noin 18 500 euroa, ja erotuksen seura maksoi omista säästöistä.

– Hankkeet ovat oiva tapa toteuttaa eri juttuja. Jokivarsikumppaneiden kanssa yhteistyö on sujunut ennenkin hyvin, ja asiat saadaan aina hoidettua nopeasti ja erittäin hyvin.

Pöytyällä on aiemminkin toteutettu onnistuneita hankkeita. Vuonna 2018 valmistunut POP-Areena palkittiin viime maaliskuussa Varsinais-Suomen maaseutugaalassa ohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman liikuntahankkeen toteutuksesta.

Ilmakuva Pöytyän Urheilijoiden kotikentästä Kymppi-Katto Areenasta.
Pöytyän Urheilijoiden kotikenttä Kymppi-Katto Areena sijaitsee Kumilan kylässä Pöytyällä.

Pöytyän POP Areena on Varsinais-Suomen vaikuttavin liikuntahanke

Ilmakuva Pöytyän POP Areenasta. Vasemmassa yläkulmassa sinisellä pohjalla teksti: Varsinais-Suomen vaikuttavin liikuntahanke.

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät palkitsivat Loukokulman Lukon EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman liikuntahankkeen toteutuksesta Varsinais-Suomen maaseutugaalassa 25. maaliskuuta. 

Loukonkulman Lukko rakensi Pöytyän Kuntomylly -hankkeessaan kokonaisen liikuntahallin Pöytyän Kumilan kylään vuonna 2018. Yli 500 000 euron hanke vaati erityisen hyvää suunnittelua, yhteistyökumppaneiden sitouttamista ja yhdistyksen omaa riskinottoa.

– Hanke oli valtava ponnistus pienelle yhdistykselle ja pienelle kylälle – ja se onnistui yli odotusten, kehuu hankkeelle Leader-rahoituksen myöntänyt Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry.

Lukontalon yhteyteen rakennetussa 720-neliöisessä liikuntahallissa voi pelata muun muassa pesäpalloa, koripalloa, sulkapalloa ja salibandya. Kun liikuntahalli tuli valmiiksi, kunnostettiin vielä vuonna 1981 rakennettu 240-neliöinen Lukontalo, joka toimii nyt hyvin varusteltuna juhla- ja kokoustilana. 

– Siellä on järjestetty tilaisuuksia laidasta laitaan: huutokauppoja, syntymäpäiviä, hautajaisia ja vaikka mitä. Nyt täällä on sellaiset tilat, että tänne voi tulla pitämään vaikka eri urheilulajien leirejä. Molemmilla puolilla tapahtuu koko ajan ja käyttöaste on kohtuullinen, kertoo hanketta koordinoinut Paavo Kallio. 

Suurin vaikutus hankkeella on ollut siihen, että alueen lapset ja nuoret ovat saaneet paikan harrastaa. Mutta vaikutuksia on ollut myös aikuisten urheilun puolella. 

– Esimerkiksi pesäpalloa Pöytyällä olisi mahdotonta pelata valtakunnan ykkössarjaa ilman tätä hallia, Kallio toteaa. 

Kaksi miestää seisoo liikuntahallissa.
Paavo Kallio ja Ville Arkkila POP Areenalla.

Kestävän kehityksen periaatteet käytössä

Liikuntahalli rakennettiin kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Kaikki pinnat on suunniteltu niin, että ne kestävät aikaa ja kovaakin kulutusta. Ikkunat ovat luodinkestävää lasia ja tilaan suunniteltiin optimaalinen led-valaistus. Halli täyttää monien lajien kriteerit ja on siksi kovassa käytössä koko ajan. Seuroja tulee Pöytyälle treenaamaan ympäri Varsinais-Suomen. 

Kestävää kehitystä ajateltiin myös energiaratkaisuissa.

– Uusi puoli lämpeää maalämmöllä ja vanha puoli saatiin myös remontin jälkeen maalämpöön. Se on ollut oiva ratkaisu, sillä maalämmön avulla hallin lämmityskustannukset ovat pysyneet kohtuullisina myös energiakriisin aikana, kehuu hankkeessa mukana ollut Ville Arkkila. 

Konehuone, jossa öljy on vaihdettu maalämpöön.
POP Areena lämpeää maalämmön avulla.

7 000 tuntia talkoita

Kuntomylly-hanke on tuonut alueelle paitsi lisää liikuntamahdollisuuksia myös elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä. POP Areenan rakentamiseksi ja Lukontalon kunnostamiseksi tehtiin yli 7 000 tuntia talkoita. 

– Tässä kylässä on aina ollut äärettömän kova talkoohenki ja tämä projekti nosti talkooinnostuksen taas aivan uusiin sfääreihin, kommentoi Paavo Kallio. 

Ja innostus on jatkunut vielä näiden projektien jälkeenkin. Kylällä on esimerkiksi kunnostettu pesäpallokentän katsomo osana Leader-hanketta. 

Leader-toiminta kannustaa omalta osaltaan vapaaehtoistyöhön maaseudulla, sillä suurimmassa osassa hankkeista omavastuuosuuden budjetista voi korvata joko osittain tai kokonaan talkootyöllä. Vuosina 2014–2022 Varsinais-Suomen alueella on tehty erilaisten Leader-hankkeiden sisällä pitkälti yli 100 000 tuntia talkootyötä. Ohjelmakauden 2014–2022 aikana maaseuturahoituksella toteutetuissa hankkeissa tehdyn talkootyön arvo Varsinais-Suomessa nousee yli kahteen miljoonaan euroon. 

Kaksi miestä käsissään kunniakirja ja palkintokukat.
Loukonkulman Lukon palkinnon kävivät maaseutugaalassa pokkaamassa Vesa Rantanen ja Simo Vähätalo.
Palkintoja rivissä.
Leader-ryhmien palkinto pääsee Loukonkulman Lukon aiempien palkintojen joukkoon. Seura on palkittu aiemmin muun muassa Varsinais-Suomen urheilugaalassa.

 

3,7 miljoonaa euroa liikunnan hyväksi

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät rahoittivat ohjelmakauden 2014–2022 aikana yhteensä 147 liikuntahanketta, joihin myönnettiin tukea 3,7 miljoonaa euroa. Tällä hankerahoituksella Varsinais-Suomeen on saatu esimerkiksi 36 luontopolkua, 17 kuntoportaat ja 17 frisbeegolfrataa. 

Maaseudun elinvoima lepää vapaaehtoisten harteilla – Paavo Kallio innostui talkoista verenperintönä

Mies hymyilee sinisävyisessä liikuntasalissa Pöytyä-paita päällä.
Loukonkulman Lukon puheenjohtaja Paavo Kallio.

 

Pöytyän POP Areenan eteen tehtiin kolmisen vuotta sitten noin 7 000 tuntia talkoita. Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tukeman Leader-hankkeen aikana Loukonkulman Lukon talkoolaisista tuli keskenään hyviä kavereita. Ja taas on seuraava projekti jo hahmottumassa. 

Perjantaina 3. joulukuuta vietetään kansainvälistä vapaaehtoisten päivää, jonka aikana huomioidaan ja kiitetään vapaaehtoisia heidän tekemästään tärkeästä työstä. Koko vuosi 2021 on eletty enemmän tai vähemmän poikkeuksellisia aikoja, mutta vapaaehtoisten into ei ole kadonnut mihinkään. Noin puolet suomalaisista on tehnyt vapaaehtoistyötä, vaikka korona onkin laittanut kapuloita rattaisiin. 

Leader-toiminta kannustaa omalta osaltaan vapaaehtoistyöhön maaseudulla, sillä suurimmassa osassa hankkeista omavastuuosuuden budjetista voi korvata joko osittain tai kokonaan talkootyöllä. 

Vuosien 2014–2020 aikana Varsinais-Suomen alueella on tehty erilaisten Leader-hankkeiden sisällä yhteensä yli 100 000 tuntia talkootyötä. Leader-ryhmät laskevat talkootyön arvon niin, että ihmisen tekemästä talkootyötunnista saa 15 euroa ja koneen tekemästä talkootyötunnista 30 euroa. Vuosina 2014–2020 vapaaehtoiset ahkeroivat Leader-projekteissa yhteensä 1,56 miljoonan euron edestä.

7 000 tuntia talkoita liikuntahallin eteen

Ilmakuva POP Areenasta.
Kun uusi liikuntahalli valmistui, talkootyö ei suinkaan loppunut. Nyt talkoolaiset huolehtivat paikan pyörittämisestä ja kehittävät sitä edelleen. Tänä vuonna valmistui esimerkiksi välinevarasto, jonka välineet ovat aina tilan vuokraajien vapaassa käytössä.

Pöytän Kumilaan valmistui uusi liikuntahalli vuonna 2018 Lukontalon yhteyteen. Loukonkulman Lukon parinkymmenen hengen talkoojoukko teki liikuntahallin parissa yhteensä noin 7 000 tuntia vapaaehtoistyötä. 

– Meillä oli tosi hyvä porukka. Vaikka homma oli tajuttoman iso, niin kaikki sujui hienosti, kun jokainen tiesi oman hommansa ja puhalsi koko ajan samaan hiileen, kertoo Loukonkulman Lukon puheenjohtaja Paavo Kallio. 

– Toisaalta tämä oli ihan uniikki juttu, sillä meidän porukasta löytyi niin monenlaista osaamista – oli putkimies, sähkömies, rakennusmies ja myyntimies. Harvoin on tarvinnut pyytää ketään ventovierasta auttamaan, hän lisää.

Kallion vastuulla oli ennen kaikkea paperityöt.

– Vapaaehtoistyöhön kuuluu paljon muutakin kuin ne klo 17 jälkeen pidettävät talkoot. Tällaisessakin hankkeessa oli paljon sellaisia lupa-asioita, joita piti selvittää viranomaisten ja eri yhteistyötahojen kanssa virka-aikaan. Jos ei olisi joustavaa työaikaa, niin tämmöinen homma olisi mahdoton, Kallio toteaa. 

Maaseudun talkoissa pitää huomioida myös maanviljelijöiden aikataulut. Isoja talkoita ei kannata järjestää silloin, kun kaikki aika menee pelloilla. 

Kiitä ja kysy!

Vasemmalla urheilugaalan palkinto, keskellä kunniakirjat ja oikealla pokaali.
Loukonkulman Lukon puheenjohtaja Paavo Kallio toteaa, että ilman talkootyötä esimerkiksi urheiluseuraa olisi mahdotonta pyörittää. Talkoolaisille, rahoittajille ja hankkeen muille tukijoille on tulossa kehystetyt kunniakirjat POP Areenan seinälle.

Paavo Kallio kertoo, että hänelle into vapaaehtoistyön tekemiseen on tullut verenperintönä. 

– Oma isäni on aina ollut kova touhuamaan tällä alueella ja olen tottunut siihen, että asioita tehdään talkoilla. Suurin syy osallistua talkoisiin on meillä kaikilla ollut kotiseuturakkaus. Kun talkoita tehdään, koko kulmakunnan elinvoimaisuus kasvaa, Kallio kommentoi. 

Kiittäminen motivoi usein talkoolaisia jatkamaan, mutta Kallion mukaan tässä projektissa tekijät eivät juuri kiitoksia kaivanneet. 

– Kaikki kylällä tietävät, kuinka paljon töitä hallin eteen on tehty ja se riittää. 

Saunailtojakin pidettiin hankkeen aikana vain yksi. Urheiluhallin talkoolaisille, rahoittajille ja muille tukijoille on kuitenkin tehty kehystetyt kunniakirjat, jotka ovat tulossa rakennuksen seinälle. Ja vuonna 2018 yhdistys sai Varsinais-Suomen urheilugaalassa hankkeestaan Jokeripalkinnon.

Vapaaehtoistyötä Suomessa 2021 -tutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista teki jonkinlaista vapaaehtoistyötä vuonna 2021. Ja 38 % vastaajista sanoi, että haluaisi osallistua vapaaehtoistoimintaan, jos vain pyydettäisiin. Myös Kallio on huomannut saman ilmiön. 

– Jos porukka on pieni ja tiivis, siihen voi olla vaikea tarjoutua mukaan. Ja toisaalta taas kaiken kiireen keskellä ei aina hoksata pyytää, vaikka avulle olisikin tarve. Mutta meidän toimintaan saa aina tulla! Jos kukaan ei pyydä, niin tee itse aloite, Kallio kannustaa. 

Mahdollisuuksien mukaan 

Liikuntasali.
POP Areenalla voi pelata muun muassa pesäpalloa, koripalloa, sulkapalloa ja salibandya. Halli on tehty pelaamista varten ja siksi pintamateriaalit on valittu niin, että ne kestävät.

Vapaaehtoistyötä on niin monenlaista, että jokaiselle löytyy varmasti sopiva tapa osallistua. Joku haluaa tehdä jonkun yksittäisen projektin, toinen taas vetää vaikka treenejä lapsille joka viikko. 

On luonnollista, että vapaaehtoistyölle jää vähemmän aikaa, kun kiire on kovimmillaan kotona tai työelämässä.

– Me teimme tämän urheilutalon projektin juuri oikeaan aikaan. Moni porukasta alkaa olla jo neljän- ja viidenkymmenen välillä, mikä tarkoittaa, että on aikaa ja mahdollisuus tehdä jotain hyvää muille. Aikaisemmin tuli ehkä mietittyä enemmän, miten itse tai miten omat lapset hyötyvät siitä työpanoksesta, Kallio toteaa.

Liikuntahallin parissa ei kukaan myöskään riitaantunut tai palanut loppuun, mikä on sekin jonkinlainen ihme näin suuressa hankkeessa. Ja vaikka ydinporukan puolisot joutuivat kantamaan hankkeen ajan päävastuun kotitöistä, ei yksikään parisuhde mennyt kiville. 

Kehitystyö jatkuu

Juhlasali.
Lukontalo toimii nyt hyvin varusteltuna juhla- ja kokoustilana.

Kun liikuntahalli tuli valmiiksi, kunnostettiin alun perin vuonna 1981 rakennettu Lukontalo, joka toimii nyt hyvin varusteltuna juhla- ja kokoustilana. 

– Sillä puolella alkoi väsymys jo vähän painaa, kun kaksi vuotta oltiin jo rakennettu liikuntahallia. Mutta sekin tuli valmiiksi ja on nyt kovassa käytössä. Lauantaina järjestämme siellä Supergaalan sen kunniaksi, että Pöytyän naiset nousivat Super-pesikseen, Kallio kertoo. 

Nousun kunniaksi Kumilan kentälle suunnitellaan parhaillaan katsomoremonttia, johon yhdistys on myös aikeissa hakea Leader-tukea. 

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

 

Paavo Kallio Haloo maaseudun haastattelussa keväällä 2017, kun liikuntahallin elementtejä laitettiin paikoilleen: