Hävikkiperunasta syntyi opiskelijoiden käsissä aivan uusia tuotteita Syötävän hyvää -hankkeessa

Mies seisoo hankekyltin kanssa syksyisessä maisemassa ulkona ja hymyilee.
Projektikoordinaattori Granger Simmons on tyytyväinen Syötävän hyvää -hankkeen edistymiseen.

 

Syötävän hyvää -hanke on Leader Ravakan rahoittama hanke, jonka tavoitteena on vähentää hävikkiruuan määrää jatkojalostamalla siitä jotakin aivan uutta. Hanke on lisäksi onnistunut tuomaan ihmisiä yhteen eri kulttuureista ja taustoista.

Mitä yritysten hävikkiruualle tapahtuu? Voisiko hävikkiä jatkojalostaa uuteen käyttöön? Näistä ajatuksista lähti liikkeelle Ukipoliksen ja Turku AMK:n yhteistyönä toteuttama Syötävän hyvää -hanke, jonka myötä on innovoitu täysin uusia, hävikkiruuasta valmistettuja tuotteita. Hankkeen projektikoordinaattori Granger Simmons kertoo, että projekti lähti liikkeelle hävikkiruuan tilanteen kartoituksesta Vakka-Suomessa.

– Tällä alueella on paljon teollisuutta ja yrityksiä, jotka myyvät tuotteitaan valtakunnallisesti. Halusimme ottaa selvää, mikä hävikkiruuan tilanne on yrityksissä, voisiko sen määrää vähentää ja voisiko siitä syntyä jotakin aivan uutta.

14 uutta tuotetta hävikkiperunasta

Alkukartoituksen jälkeen elintarviketekniikan opiskelijat Turku AMK:sta ja Turun yliopistosta sekä uusikaupunkilaisen Novidan oppilaitoksen opiskelijat pääsivät innovoimaan uusia tuotteita Tuorekartano Oy:n hävikkiperunasta. Ohjeena oli, että tuotteessa on oltava 50 prosenttia hävikkiperunaa ja myös pakkauksessa on toteutettava kestävää kehitystä.

Niin Turussa kuin Uudessakaupungissa mukaan lähteneet opiskelijat tulivat eri kulttuureista, mikä näkyi Simmonsin mukaan hienosti heidän kehittämissään tuotteissa.

– Ne olivat todellinen kulttuurien, mausteiden ja makujen fuusio, hän sanoo.

Tulokset paljastettiin viime vuoden marraskuussa. Turku AMK:n ja Turun yliopiston opiskelijat olivat kehittäneet seitsemän erilaista tuotetta kuten perunacurry, pottupulla, pottudippi ja kasvisrösti. Esimerkiksi perunacurryssa yhdistyivät intialainen, afrikkalainen ja suomalainen ruokakulttuuri. Simmonsin suosikki oli pottupulla, mikä oli yllättävää, sillä hän ei pidä tavallisesta suomalaisesta pullasta.

– En pidä yhtään kardemummasta, mutta pottupulla oli aivan mahtava. Siinä oli porkkana-kanelitäyte ja taikina oli tehty perunasta, Simmons kertoo.

Toinen onnistunut tuote oli esimerkiksi kikherneitä sisältävä kasvisrösti ja sille kehitetty kahdeksankulmainen pakkaus.

– Kasvisrösti oli todella innovatiivinen tuote. Se oli maukas, ja pakkaus oli toimiva.

Novidan opiskelijoiden käsissä syntyi myös seitsemän uutta tuotetta. Simmons kertoo, että toisin kuin Turku AMK:n ja Turun yliopiston opiskelijoilla, Novidassa aikaa tuotteiden kehittämiselle oli vain yksi päivä.

– He kehittivät muun muassa rapeita parmesaani-perunapalloja, slovakialaisia perunamykyjä ja gluteenittomia perunakeksejä.

Opiskelijoiden kehittämät tuotteet eivät ole edenneet myyntiin asti, mutta Simmons kertoo perunahävikin tarjonneen Tuorekartanon osoittaneen kiinnostusta niitä kohtaan.

Yhdessä kohti yhteistä tavoitetta

Syötävän hyvää -hanke jatkuu vielä kuluvan vuoden loppuun. Simmonsin mukaan viime vuonna kehitetyt tuotteet on tarkoitus koota reseptikirjaan, jonka lisäksi loppuvuoden aikana kuvataan vielä Syötävän hyvää -kilpailu. Siinä on tarkoituksena jatkaa hankkeen viitoittamalla tiellä ja kehittää jälleen jotakin aivan uutta tutusta raaka-aineesta. Video tulee ulos vuoden loppuun mennessä.

Hanke on kulunut Simmonsin mukaan erinomaisesti, mutta haasteitakin on ollut. Hän nostaa esiin esimerkiksi viestinnän tärkeyden.

– Hanke on aivan mahtava ja opiskelijoiden tuotteet todella hyviä, mutta miten saamme ihmiset tietoiseksi tästä? Se on ollut haastavaa.

– Samaan aikaan parhaita asioita hankkeessa on ollut tehdä yhteistyötä Tuorekartanon kanssa. He olivat painineet samojen ajatusten kanssa ruokahävikin suhteen ja kaivanneet jotain tällaista. Lisäksi Turku AMK:n, Turun ylipiston ja Novidan kanssa kaikki meni erittäin hienosti, Simmons kertoo.

Syötävän hyvää -hanke on Simmonsin mukaan tuonut laajasti ihmisiä yhteen eri kulttuureista luomaan jotakin uutta yhteisen tavoitteen eteen. Vaikka kyse onkin paikallisesta hankkeesta Vakka-Suomen ja Varsinais-Suomen alueilla, voivat vaikutukset kuitenkin olla pidemmällä aikavälillä suuria.

– Valtakunnallisella tasolla hanke auttaa löytämään ratkaisuja tässä maailmantilanteessa, jossa uudet ideat taklaavat haasteita. Ajan myötä voimme vähentää hävikkiruuan määrää. Lisäksi tietoisuus aiheesta kasvaa, ja ihmiset voivat jo omissa kodeissaan vaikuttaa hävikin määrään. Yksi muutos voi tehdä ison vaikutuksen, ja se on viesti hankkeen takana.

 

Syötävän hyvää -hanke

Toteuttaja: Ukipolis Oy ja Turku AMK

Rahoittaja: Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry

Kokonaisrahoitus: 71 230,46 €

Julkinen rahoitus: 71 230,46 €

Tukiprosentti: 100 %

Haloo maaseudun viimeisessä viestintäfoorumissa sukellettiin muun muassa saavutettavuuden maailmaan

 

Viestintäfoorumin teemoja olivat sosiaalinen media ja saavutettavuus. Yhteensä tilaisuudessa kuultiin neljä puheenvuoroa, joista kaksi olivat koulutuksia.

Haloo maaseutu! -viestintähankkeen viimeinen viestintäfoorumi järjestettiin keskiviikkona 23.8.2023 Loimaalla Novidan Turuntien oppilaitoksessa. Aamupäivän aikana tilaisuuden ohjelmassa oli sosiaalisen median käyttö hankeviestinnässä ja Loimaan maaseutupalvelujen toiminta ja viestintä. Iltapäivällä vuorossa oli kaksi koulutusta: ensimmäinen koski saavutettavuutta ja toinen maaseutubrändin käyttöä viestinnän tukena.

Omat vahvuudet käyttöön somessa

Tilaisuus alkoi sukelluksella hankeviestinnän ja nimenomaan sosiaalisen median maailmaan, jonne osallistujat johdatti ProAgria Länsi-Suomen matkailu- ja ruoka-asiantuntija Janita Kylänpää. Hänen mukaansa sosiaalinen media antaa hankkeissa muun muassa mahdollisuuden vaikuttaa isosti, se lisää näkyvyyttä ja auttaa lisäksi jäämään ihmisten mieleen. Lisäksi somea voi tehdä missä ja milloin vain: Kylänpää on itse esimerkiksi tuottanut sisältöä someen esimerkiksi vehnäpelloilla, tapahtumissa ja nuotion äärellä metsässä.

Kylänpään mukaan jokainen voi sosiaalisessa mediassa hyödyntää omia taitojaan. Lisäksi on tärkeää miettiä oman sisällön kohderyhmät ja käytettävät kanavat.

– Somelle on myös annettava aikaa, eikä tiliä saisi unohtaa, hän kertoo.

Sosiaalisen median kanavat tarjoavat myös erilaisia työkaluja, joita kannattaa Kylänpään mukaan hyödyntää: julkaisuja voi esimerkiksi ajastaa.

Janita Kylänpään esitys kokonaisuudessaan PDF-muodossa.

Nainen pitää puheenvuoroa kokoustilassa.
Janita Kylänpää piti puheenvuoron sosiaalisen median käytöstä hankeviestinnässä.

Loimaan maaseutupalvelut viestii sähköisesti ja perinteisesti

Viestintäfoorumi jatkui Loimaan maaseutupalvelujen puheenvuorolla, jonka piti johtava maaseutuasiamies Markku Paija. Loimaan yhteistoiminta-alue on perustettu vuonna 2013, ja siihen kuuluu Varsinais-Suomen alueella Loimaan, Pöytyän ja Oripään kunnat sekä Hämeen puolella Jokioinen, Humppila ja Ypäjä. Yhteensä peltotukia hakevia tiloja on 1244, ja tukimaksuja välitetään vuodessa noin 59 miljoonaa euroa.

Paija kertoi maaseutupalvelujen toiminnasta ja viestinnästä, jota toteutetaan sähköisesti esimerkiksi sähköpostitse, Whatsappilla ja kotisivujen kautta, mutta niiden rinnalla käytössä on myös perinteinen kirjeposti. Lisäksi Loimaan maaseutupalvelut järjestää koulutuksia asiakkailleen usean kanavan kautta.

Markku Paijan esitys kokonaisuudessaan PDF-muodossa.

Pöydän ääressä istuva mies pitää puheenvuoroa kokoushuoneessa.
Markku Paija esitteli Loimaan maaseutupalvelujen toimintaa ja viestintää.

Saavutettavuus entistä tutummaksi

Lounaan jälkeen vuorossa oli 1,5 tunnin mittainen koulutus saavutettavien asiakirjojen luomisesta Officen työkaluilla. Koulutuksen pitivät Annanpuran Reijo Juntunen ja Markus Etelämäki

Saavutettavan asiakirjan luomisessa pitää ottaa monta asiaa huomioon. Muun muassa fonttien on oltava selkeitä ja riittävän kokoisia: esimerkiksi Arial on yksi yleisimpiä käytettyjä fonttityylejä. Fontin pitäisi olla kooltaan vähintään 12, mutta luettavuutta parantaa, jos fontin pistekoko on 14. Lisäksi asiakirja olisi hyvä nimetä selkeästi ja lyhyesti ilman pitkiä numerosarjoja. Myös käytettävän kielen tulisi olla ymmärrettävää ja selkeää. Kannattaa myös käyttää yhtä valittua kieltä ja välttää aina sekakielisyyttä.

Annanpuran koulutusmateriaali kokonaisuudessaan PDF-muodossa.

Maaseutubrändin ja -verkoston hyödyntäminen viestinnässä

Viestintäfoorumin lopuksi kuultiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutuviestinnän koordinaattori Janica Vilenin koulutus maaseutubrändin käytöstä viestinnän tukena. Vilen kertoi ensin maaseutuviestinnän toteuttamisesta Varsinais-Suomessa, sen kohderyhmistä, pääviesteistä ja kanavista. Lisäksi hän esitteli muun muassa Varsinais-Suomen maaseutuviestinnän omaa materiaalipankkia, jonne on koottu muun muassa esityksiä, valokuvia ja videoita verkoston käyttöön.

Vilen myös muistutti viestintäverkostoa siitä, että viestintää tekevät kaikki yhdessä. Lisäksi häneen saa aina olla yhteydessä.

– Maaseutuviestinnän koordinaattori on verkoston yhteinen resurssi!

Janica Vilenin esitys kokonaisuudessaan PDF-muodossa.

Hymyilevä nainen pitää puheenvuoroa pöydän ääressä kokoustilassa.
Janica Vilen koulutti osallistujia maaseutubrändin käytöstä.

Haloo maaseutu! -hankkeen viimeinen viestintäfoorumi järjestetään 23.8. Loimaalla

koristekuva.

 

Tilaisuudessa perehdytään niin sosiaaliseen mediaan kuin maaseutuviestintään. Niiden lisäksi foorumin ohjelmaan kuuluu kaksi koulutusta.

Tervetuloa mukaan Haloo maaseudun seuraavaan ja samalla viimeiseen viestintäfoorumiin keskiviikkona 23.8. klo 10–15. Tilaisuus pidetään Loimaalla Novidan oppilaitoksen neuvotteluhuoneessa osoitteessa Turuntie 31. Tilaisuus on avoin koko Varsinais-Suomen maaseutuverkostolle, eli kaikille maaseudun kehittäjille ja toimijoille.

Aamupäivän aikana sukelletaan sosiaalisen median ja maaseutuviestinnän maailmoihin. Iltapäivällä vuorossa on kaksi koulutusta: ensimmäisen aiheena on saavutettavien asiakirjojen luominen Power Pointilla ja muilla Officen työkaluilla ja toisessa koulutuksessa perehdytään maaseutubrändin käyttöön viestinnän tukena. Koulutuksia varten tarvitset oman kannettavan.

OHJELMA

  • klo 9.45 aamukahvit
  • klo 10 tilaisuus alkaa 
    • Avaussanat Liisa Kallio, viestinnän asiantuntija, Haloo maaseutu!
    • Sosiaalinen media hankeviestinnässä – pakollinen paha vai välttämättömyys? Janita Kylänpää, matkailu- ja ruoka-asiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi
    • Maaseutupalvelujen toiminta ja viestintä, Loimaan maaseutupalvelut
  • klo 11.30 lounas
  • klo 12.30 Koulutus saavutettavien asiakirjojen luomisesta Power Pointilla ja muilla Officen työkaluilla, Annanpura
  • klo 14 kahvitauko
  • klo 14.10 Maaseutubrändi viestinnän tukena -koulutus, Janica Vilen, maaseutuviestinnän koordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • klo 15 tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen tilaisuuteen on päättynyt.

Voit osallistua tilaisuuteen paikan päällä Loimaalla tai etänä Teamsin välityksellä. Lähitilaisuuteen mahtuu ensimmäiset 30 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Teams-linkin ja lisäinfoa tilaisuudesta saat ilmoittautumisen päätyttyä.

Viestintäfoorumin järjestää Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen viestintähanke Haloo maaseutu. Järjestäjä tarjoaa kahvituksen tilaisuudessa, mutta lounas on omakustanteinen.

Haloo maaseutu! -hanke on järjestänyt viestintäfoorumeja aiemmin muun muassa Kemiönsaaressa, Uudessakaupungissa ja Liedossa. Elokuun viestintäfoorumi on hankkeen viimeinen, sillä hanke on päättymässä.

Varsinais-Suomen tiloilla kokeillaan ilmastokestävän maatalouden ratkaisuja

Mies puhuu mikrofoniin pellon laidalla ja yleisö seuraa.
Kuvaaja: Katariina Yli-Heikkilä.

 

Viljelijät pystyvät sopeutumaan ilmastonmuutokseen tai jopa hidastamaan sitä monilla eri tavoilla, esimerkiksi kasvivalinnoilla, viljelykierrolla, maan kasvunkuntoa parantamalla tai vaikka pitämällä maat nurmipeitteisinä kasvukauden ulkopuolella. Tietoa on tarjolla paljon, mutta nyt Varsinais-Suomessa tarjotaan apua myös käytännön kokeiluihin tila- ja lohkotasolla.

Varsinais-Suomessa on parhaillaan käynnissä Tieto käyttöön, hiili peltoon (Hiilipelto) -hanke, jonka tavoitteena on edistää ilmastokestävää maataloutta. Hankkeessa jalkautetaan tutkittua tietoa viljelijöille, kokeillaan hyviksi testattuja käytäntöjä ja arvioidaan niiden vaikutuksia tilatasolla ja erilaisilla lohkoilla. 

Hankkeessa perustettiin paikallisista viljelijöistä kaksi pienryhmää syksyllä 2022, ja yksi ryhmä perustetaan vielä maaliskuussa. Haku viimeiseen pienryhmään on auki 28.2. asti. Ryhmien tapaamisia on muutaman kerran vuodessa syksyyn 2024 asti ja niihin osallistuminen on maksutonta. 

Pienryhmäneuvonta tarjoaa viljelijöille tietoa ja osaamista ilmastokestävän maatalouden menetelmistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta omalla tilalla. Tarkoitus on perehtyä esimerkiksi hiilen sidontaan, maan kasvukunnon parantamiseen, pellon vesitalouteen ja sadontuottokykyyn. Tavoite on myös analysoida peltojen viljavuutta.

Hanketta koordinoivat ProAgrian ympäristö- ja luomuasiantuntija Satu Paananen ja kasvituotannon asiantuntija Kati Knuutila.

– Tässä hankkeessa haluamme viedä teoreettisen tiedon käytäntöön ja löytää uusia hyviä toimintatapoja tiloille, kommentoi Paananen.

– Myös verkostoituminen muiden viljelijöiden kanssa on yksi tärkeä osa hanketta. Pienryhmissä pystytään jakamaan sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Ryhmissä on mukana hyvin erilaisia tiloja: isoja ja pieniä, tavanomaisia ja luomuja, kasvinviljelyyn keskittyviä ja kotieläintiloja, kertoo Knuutila. 

Lisäksi kaikille hankkeessa mukana oleville tiloille tehdään alkukartoitukset, joita analysoidaan ryhmissä tilakohtaisten toimenpiteiden löytämiseksi ja ympäristöohjelmien tekemiseksi.

– Tavoitteena on tietysti sekin, että toimenpiteillä olisi positiivinen vaikutus taloudellisesti. Monet toimenpiteet ovat kuitenkin sellaisia, että taloudellinen hyöty tulee vasta vuosien viiveellä. Siksi tätä työtä pitää tehdä pitkäjänteisesti, Knuutila lisää. 

Edellisten hankkeiden työkalut käyttöön

Mies puhuu mikrofoniin traktorin edessä pellon reunalla.
Pellonpiennarpäivä Loimaalla 21.9.2022. Kuva: Essi Jokela.

Vastaavien teemojen parissa on toteutettu hankkeita aikaisemminkin. Moni pienryhmien viljelijöistä onkin ollut mukana esimerkiksi MTK:n Maan vesitalous- ja kasvukunto -hankkeessa tai Carbon Action -hankkeissa. Hiilipelto-hanke myös hyödyntää aikaisemmissa hankkeissa tuotettuja työkaluja, esimerkiksi ympäristökioski-sovellusta, hiilikartoitustyökalua, LumoVesi-työkalua ja hiililaskuria. 

– Tässä hankkeessa saatavat kokemukset ja löytämämme hyvät käytännöt kerätään lopuksi pienryhmien intraan ja julkaistaan sitten kokonaisuutena, jotta muutkin pääsevät hyötymään hankkeen tuloksista, Paanenen kertoo. 

Suunnitteilla on myös kaikille avoin koulutussarja, jossa käydään läpi asioita, joita hankkeen aikana opitaan. 

Pellonpiennarpäiviä ja podcasteja

Ihmisiä pellolla.
Pellonpiennarpäivä Tuorlassa 5.7.2022. Kuva: Katariina Yli-Heikkilä.

Hankkeessa järjestetään pienryhmätoiminnan lisäksi koulutuksia, tilavierailuja ja pellonpiennarpäiviä eri teemoilla. Pellonpiennarpäivät aloitettiin heinäkuussa 2022 Kaarinasta Tuorlan koulutilalta, jossa tutustuttiin hiilensidonnan menetelmiin ja havainnointiin asiantuntijoiden johdolla. Syyskuussa hanke järjesti tapahtuman Loimaalla Novidan koulutilalla, jossa perehdyttiin keväällä 2022 perustettuihin kerääjäkasvikoelohkoihin. Sekä Tuorlan että Novidan koulutilat toimivat hankkeessa seurantatiloina, joissa voidaan kokeilla ja havainnoida monenlaisia uuteen tietoon perustuvia toimenpiteitä.

Lisäksi hankkeessa tehdään podcastia. Hiilipelto-hankkeen tuottamia jaksoja on julkaistu nyt kolme Kasvua-podcast-sarjassa. Ensimmäisessä osassa keskustellaan hiilensidonnan mahdollisuuksista savimailla ja sen merkityksestä maan kasvukunnolle. Toisessa jaksossa keskustellaan ilmastokestävistä viljelyratkaisuista talouden näkökulma huomioiden. Kolmas jakso käsittelee EU:n maaseutupolitiikan rahoituskautta 2023–2027. Se onkin aihe, joka viljelijöitä nyt puhuttaa. 

Nyt vasta tutustutaan uuteen ohjelmaan ja odotetaan lopullisia ohjeita ja tulkintoja. Kaikilla on vielä tässä vaiheessa vähän epävarmuutta, joten on hyvä pohtia yhdessä esimerkiksi uuden kauden ympäristövaatimuksia ja kasvivalintoja, Satu Paananen kommentoi.

 

Hanketta koordinoi ProAgria Länsi-Suomi. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Valonia ja MTK Varsinais-Suomi. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö ja se jatkuu lokakuuhun 2024 asti.

Onneksi on ohra! -reseptikilpailun finalistit on valittu

Reseptikilpailun finaaliin päässeet ruoat.

 

Onneksi on ohra! -reseptikilpailu on edennyt finaalivaiheeseen. Logomossa parhaan ohrareseptin tittelistä kisaavat 14. huhtikuuta ohrablinit, ohralasagne, ohra-brownie, ohra-kebab-kasviswokki, grahamlihapiirakka lampaanliha- ja ohratäytteellä sekä Ohra a la Finland nimeä kantava ohrapuurosta ja mustikoista tehty jälkiruoka. 

Tammikuussa käynnistyneeseen Onneksi on ohra! -reseptikilpailuun lähetettiin määräajassa yhteensä 42 reseptiä. Reseptejä tuli laajasti joka puolelta Suomea, ja Perinnepadasta tunnettu Päivi Lehtonen valitsi niistä semifinaaliin 20 parasta. 

Semifinaali järjestettiin Loimaalla Novidan keittiössä keskiviikkona 3. maaliskuuta. Päivi Lehtosen kokkaamia kilpailuruokia tuomaroivat Foody Allenia edustavat Aki Wahlman ja Teresa Välimäki sekä  Novidassa työskentelevä ravintola-alan opettaja Lasse Alisaari. 

Semifinaalissa oli mukana jälkiruokia, suolaisia leivonnaisia, pataruokia, salaatteja ja monipuolisesti kaikkea, mitä ohrasta keksiä saattaa. 

Finaali huhtikuussa Logomossa

Tuomaristo valitsi maistamiensa annosten joukosta finaaliin sellaisia ruokia, joissa ohraa oltiin käytetty paljon ja kekseliäästi. Ajatus on nostaa esiin sellaisia ruokia, jotka voivat avata ohralle väylää uusiin keittiöihin.

Finaali käydään Turun Logomossa 14. huhtikuuta Foody Allenin siipien suojassa. Silloin kuutta finaaliin päässyttä ruokaa pääsee kokkaamaan Young Chef -nuorisokokkijoukkue, joka koostuu koulutetuista ja kunnianhimoisista nuorista kokeista. 

Maukasta lähiruokaa

Semifinaalin tuomaristo kokoontui Novidan Loimaan toimipisteelle arvioimaan reseptejä. Kuvassa vasemmalta Lasse Alisaari, Aki Wahlman ja Teresa Välimäki.

Onneksi on ohra! -kampanjan takana on Laitilan Kulttuurin Tuki ry, jonka ideana on ollut nostaa erilaisten tempausten avulla kotimaisen ohran arvostusta. Ohraa on viljelty Laitilassa jo pronssi- ja rautakauden vaihteessa. Ennen reseptikilpailua sama joukko kampanjoi esimerkiksi ohrasta keitetyn joulupuuron puolesta. 

Tuomaristoon kuuluva Aki Wahlman on kotoisin Laitilasta ja lähti mielellään mukaan puhumaan ohran puolesta. 

– Ohra on tosi maukasta lähiruokaa, joka sopii moneen tarkoitukseen, hän tiivistää.

Niin ikään tuomaristossa mukana oleva Teresa Välimäki on nyt myös innostunut ohrasta, vaikka lapsena vihasikin koulun ohrapuuroa.  

– En tiedä, onko muutos tapahtunut minussa vai ohran valmistamisen tavoissa, mutta nyt se on ihan minun makuuni. Ja onhan se hassua, että riisiä lennätetään tänne tuhansien kilometrien päästä valtavia määriä, vaikka kotimaista ohraa voi käyttää monissa resepteissä riisin tavoin, hän toteaa.  

– Ohrassa viehättää myös ravintorikkaus ja kuitupitoisuus. Lähes kaikki suomalaiset saavat ruuasta nykyisin liian vähän kuituja, Välimäki lisää. 

Semifinaaliin asti reseptikilpailun toteutuksesta vastasi Maaseutuohjelman rahoittama ja Turun yliopiston Brahea-keskuksen koordinoima Kuluttajat ruokatalouden keskiössä -hanke, jonka väki on myös innoissaan ohrasta. Perinteisistä kotimaisista viljoista kaura on noussut viime vuosina uuteen suosioon, ja nyt ohralle halutaan tehdä samanlainen brändäys. Toinen hanke, joka on ollut mukana mahdollistamassa kilpailua on Vastuullista proteiinia pöytään -hanke, jota toteuttavat yhteistyössä Pohjois-Karjalan Pro Agria ja Turun yliopiston Brahea-keskus.

 

FINALISTIT JA TUOMARISTON KOMMENTIT

 

Ohrablinit

Ohrablinit.

Hauska idea! Blinien happamuus säilyi, vaikka reseptiin vaihdettiin ohra. Resepti oli yksinkertainen ja toimiva. Erityisesti miellytti se, että taikina valmistui parissa tunnissa, eikä sitä tarvinnut seisottaa yön yli. 

Ohra-brownie

Ohra-brownie.

Kiva rakenne, sopivan kostea! Tumma suklaa pelitti hyvin ohran vahvan maun kanssa. Resepti oli todella yksinkertainen ja idea oli hyvä. Helppo ja nopea jälkiruoka!

Ohralasagne

Ohralasagne.

Helppo, hyvä ja maukas arjen ratkaisu! Kiva idea korvata vehnäinen pasta kotimaisella ohralla. 

Ohra a la Finland

Ohra a la Finland.

Mustikkaohrakermaherkku! Kermaan sekoitettu puuro vie muistoissa appelsiiniriisin äärelle. Tämä on hyvä suomalainen versio siitä. Klassiset maut, rehellinen ja aito!

Grahamlihapiirakka lampaanliha- ja ohratäytteellä

Grahamlihapiirakka.

Kotimaisen lampaan ja kotimaisen ohran yhdistelmä täytteessä on hieno oivallus. Taikina on kivan rapsakka, eikä liian rasvainen. 

Ohra-kebab-kasviswokki

Ohra-kebab-kasviswokki.

Tämä puhuttelee nuorisoa! Wokki ja kebab ovat nyt pinnalla ja ohra toimii reseptissä hyvin yllättävänä elementtinä. Helppo ja hyvä arkiruoka.