Nagu Distillery vei saariston maut myös kansainvälisille markkinoille

Kaksi miestä tislaamossa.

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät palkitsivat Nagu Distilleryn EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman yrityshankkeen toteuttamisesta Varsinais-Suomen maaseutugaalassa maaliskuussa 2023. 

Vuonna 2017 Jonathan Smeds ja Anton Lindholm päättivät aloittaa ginin valmistuksen lapsuuden maisemissaan Nauvossa.  

– Asuin silloin Pohjanmaalla ja seurasin läheltä Kyrö Distilleryn menestystarinaa. Isälläni taas oli Nauvossa pieni tislaamo, jonka hän perusti vuonna 1995, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Toiminta oli kuitenkin pienimuotoista. Siellä valmistettiin lähinnä omena- ja mausteviinaa isäni kolmeen omaan ravintolaan. Siinä vaiheessa minä olin jo pitkään haaveillut muutosta takaisin Nauvoon ja keksin, että oman tislaamon pyörittäminen mahdollistaisi asumisen saaristossa, Smeds avaa yrityksen syntytarinaa. 

Hän sai houkuteltua yhtiökumppanikseen lapsuudenystävänsä Anton Lindholmin ja lisäksi yrityksen toimintaan osallistuu oman työnsä ohella hänen vaimonsa. Yritys otti Smedsin isän vanhan tislaamon haltuun ja löysi sille hyvät toimitilat Nauvon Vikomista. 

– Isoisäni on rakentanut tämän talon 60-luvulla. Täällä tehtiin aikoinaan flipper-veneitä ja minäkin vietin täällä lapsuudessani paljon aikaa, joten tuntui hyvältä aloittaa Nagu Distilleryn yritystoiminta juuri täällä, Smeds sanoo. 

Pannut tislaamossa.
Tislaamossa on kolme erikokoista pannua, joiden yhteenlaskettu maksimikapasiteetti olisi 1 000 litraa viikossa. Käytännössä tuotantotahti on kuitenkin hitaampi, sillä aikaa menee myös myös myyntiin ja moneen muuhun asiaan. Tavoitteena on palkata lähitulevaisuudessa lisää työvoimaa, mutta vielä yrittäjät hoitavat kaiken itse.


Paikallista suosiota ja kansainvälisiä palkintoja
 

Nagu Distilleryn ginit ovat vakuuttaneet paikalliset ihmiset ja lisäksi ne ovat voittaneet jo useita kansainvälisiä palkintoja. Tislaamon ensimmäinen gini – Nagu Small Batch Dry Gin – valmistui vuonna 2019 ja tuli toiseksi International Wine and Spirits -kilpailussa, johon osallistuu vuosittain alkoholituotteita yli 90 maasta. 

– Ensimmäinen ginimme on maustettu katajanmarjalla, rosmariinilla, fenkolilla, sitruunalla ja kuusenkerkällä, jota me keräämme omasta metsästä, kertoo Anton Lindholm. 

Seuraavaksi he kokeilivat, miltä gini maistuu, kun sitä kypsyttää 100 päivää tammitynnyrissä. Lopputuloksena syntyi Nagu Oak Aged Gin, joka voitti kultaa World Gin Awardsissa. 

– Haaveilimme itse asiassa aluksi viskin tekemisestä, mutta sen kypsytys kestää vähintään kolme vuotta, joten aloitimme ginillä. Meidän Oak Aged Gin on vähän niin kuin ginin ja viskin välituote, Smeds selittää.  

Tislaamon kolmas gini – Nagu Midsummar Gin – on saanut makunsa kurkusta, korianterista ja seljankukasta. Se voitti hopeaa World Gin Awardsissa.  

Vaikka menestystä on tullut, yritys ei ole voinut hyödyntää sitä markkinoinnissaan Suomen alkoholilainsäädännön vuoksi. Saariston puskaradio on kuitenkin näyttänyt vahvuutensa.  

– Kun meidän ensimmäinen gini tuli myyntiin Nauvon Alkoon, siellä oli aamulla pitkä jono pihalla. Ja sana on kiirinyt hyvin. Olemme myös saaneet tuotteitamme hyvin tarjolle esimerkiksi Ruotsinlaivoille, yrittäjät kertovat. 

Kieltolain aikaan viinaa salakuljetettiin Suomeen saariston kautta. 

– Eräs vanha kalastaja kertoi meille, miten salakuljettajat saattoivat heittää kaikki pullot mereen, jos poliisit olivat tulossa. Sen vuoksi paikalliset kalastajat saivat usein verkkoihinsa kalojen lisäksi viinapulloja. Siitä ajasta muistona meidän etiketeissämme on kalanverkkoa, Smeds taustoittaa.  

Jos alkoholia siis ennen salakuljetettiin ihmisille Nauvosta, nyt sitä myydään sieltä ihan virallisesti. Mutta markkinoida sitä ei saa vapaasti vieläkään. 

Ginien lisäksi Nagu Distillery valmistaa akvaviittia, jossa on mukana tilliä ja kuminaa.  

– Akvavit ei ole Suomessa niin tunnettua kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mutta ruotsinkielisillä alueilla se kuuluu perinteisesti esimerkiksi rapujuhliin, Smeds kertoo.  

Nagu Distilleryn tuotteita pöydällä.
Nagu Distilleryn logossa on kallellaan oleva viskilasi, jonka avulla voidaan myös korvata Nagu-sanasta A- ja G-kirjaimet. Paljon kehutut etiketit ovat yrittäjien oman luovuuden tuotosta.


Leader-tuki mahdollisti toiminnan käynnistymisen
 

Leader I samma båt – Samassa veneessä myönsi Nagu Distillerylle EU:n maaseuturahastosta investointituen, jonka avulla avulla vanha rakennus saatiin kunnostettua tislaamoksi. Lisäksi tuen avulla hankittiin tarvittavat pannut ja muut laitteet, joita tislaamossa tarvitaan.  

– Tuen osuus oli 35 % investoinnista, eli yli 100 000 euroa. Ilman sitä toiminnan käynnistyminen olisi kestänyt paljon pidempään, joten sillä oli meille iso merkitys, Smeds kommentoi.  

Seuraavaksi yritys aikoo investoida uusiin tiloihin, joita aletaan rakentaa syksyllä Nauvon keskustaan.  

– Teemme sinne vierailukeskuksen ja vierailutislaamon. Tännekin on toki mahdollista tulla vierailulle, mutta Vikom on aika kaukana keskustasta ja satamasta, jossa turistit liikkuvat. Meillä on suunnitelmista hyvä fiilis ja uskon, että Nagu Distilleryn vierailukeskus herättää mielenkiintoa asiakkaissakin! 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät toteavat vaikuttavimman yritystuki -palkinnon perusteluissa, että Nagu Distillery on hyvä esimerkki siitä, että kansainvälisesti voi onnistua, vaikka tuotanto on pienimuotoista ja paikallista. Brändiä on rakennettu mallikkaasti, ja Nauvo on vahvasti esillä yrityksen toiminnassa ja viestinnässä sekä ginien makumaailmassa. Hanke on vaatinut paljon rohkeutta, visiota ja aktiivista tekemistä. 

Anton ja Jonathan esittelevät tuotteitaan.
Anton Lindholm ja Jonathan Smeds toteuttivat unelman omasta tislaamosta omalla kotipaikkakunnallaan Nauvossa, saariston sydämessä. Nyt he ovat voittaneet alkoholituotteillaan jo useita palkintoja.

Nagu Distillery förde ut skärgårdssmaker även på den internationella marknaden

Varsinais-Suomen maaseutugaalassa jaettiin 12 palkintoa!

Uusi vierasvenesatama houkutteli ennätysmäärän veneilijöitä Nauvoon!

Laituri, johon kiinnitettyinä purjeveneitä.

 

Nauvoon rakennettiin kesäksi 2020 uusi vierasvenesatama. Jo entuudestaan koko Saaristomeren suosituimpaan satamaan rantautui ennätysmäärä kävijöitä ihastelemaan lopputulosta: uusia laitureita ja rantamuuria sekä kelluvaa satamakonttoria. Yöpymisiä oli jopa 35 % enemmän kuin vuonna 2019. 

Nauvon vierasvenesatamaan tehtiin miljoonan euron remontti. Varsinais-Suomen Ely-keskus rahoitti hanketta 700 000 eurolla maaseutuohjelmasta. Loput 300 000 euroa budjetista maksoi hankkeen toteuttaja eli Paraisten kaupunki. 

Lisäksi satamaisäntä Tero Sintonen osallistui sataman kehittämiseen omalla panoksellaan, eli tekemällä uuden kelluvan satamakonttorin, joka on kerännyt koko kesän positiivista palautetta tyylikkyytensä vuoksi. Lisäksi Ely-keskus uusi myös yhteysaluslaituria. 

– Nauvon vierasvenesatama on meidän koko kaupungin ykkösmatkailuvaltti, kehuu elinkeinopäällikkö Tomas Eklund.

Investoinnista oli matkailulle selkeä hyöty. Tänä vuonna vierasvenesatamassa oli kesän aikana yöpymisiä 9 300. Vuoden 2019 kesänä yöpymisiä oli 6 855 ja vuoden 2018 kesänä 6 500.  Lisäksi satama-alueen palveluista nauttivat toki muutkin kuin veneilijät. Rannan ravintoloihin ja markkinahumuun tullaan myös Nauvon kesämökeiltä sekä kauempaa autoilla, pyörillä sekä joukkoliikenteen avulla. Yhteensä Nauvossa käy tavallisena kesänä yli 120 000 matkailijaa.

Helsinkiläiset Henrik (13), Anna (11) ja heidän äitinsä Satu Sjöman mökkeilevät Nauvossa ja käyvät aina kauppareissun yhteydessä pyörähtämässä myös satamassa. Erityisesti jäätelökioski ja savukala houkuttelevat paikalle. Heidän mielestään vierasvenesataman helmi on nykyään kelluva satamakonttori.
Miljoonan euron investoinnista 70 % tuli Varsinais-Suomen Ely-keskukselta.

Pitkään kaivattu remontti

Nauvon vierasvenesatamassa ehdittiin kaivata remonttia pitkään. 

– Päälaituri oli osin erittäin huonokuntoinen ja jopa vaarallinen. Sitä oli vuosien varrella korjattu moneen kertaan. Joku osa oli 50 vuotta vanha, muut uudempia. Samalla rantamuuri oli alkanut pettää. Hiekka pääsi valumaan rannalta suoraan mereen ja ihmisten oli vaarallista kävellä siinä, Eklund taustoittaa. 

Hankkeeseen kuului vanhojen laitureiden purku – myös betonilaiturin, joka esti veden virtaamista ja vaikutti siten rantaveden laatuun. Lisäksi rakennettiin uudet laiturit ja rantamuuri, josta tulikin monen mielestä koko sataman vetonaula. Iso osa budjetista upposi myös ruoppaukseen. Nyt satamaan pääsee turvallisemmin myös isommilla veneillä.

– Turvallisuuteen panostettiin myös lisäämällä aisapaikkoja, joita aloittelevienkin veneilijöiden on helppo käyttää. Ja uudet mobiilipalvelutkin ovat saaneet kiitosta helppokäyttöisyydestään, kertoo Eklund. 

Pääkaupunkiseudulta tulleet Tara Roisko ja Hannu Vaarama ovat käyneet Nauvossa monta kertaa. Uusittua satamaa he kehuvat kauniiksi ja symmetriseksi. Kehuja saavat myös kukkaistutukset ja kivet, joilla on saatu uutta ilmettä ja viihtyisyyttä. “Ei missään muualla Suomessa ole näin hyvää satamaa!” he toteavat.
Esa Ruotsalainen ja Maija Strandström sanovat itseään Nauvon vierasvenesataman epävirallisiksi rantavahdeiksi. He mökkeilevät sataman vieressä ja tulevat kävelylle lähes joka päivä. Erityisen mielissään he ovat uudesta rantamuurista, jolla kelpaa istuskella ja nauttia merimaisemista. Pariskunta viihtyy Nauvossa ympäri vuoden ja kiittelee erityisesti Nauvon kulttuuritarjontaa.
Uusitulla rantamuurilla on turvallista ja viihtyisää.

60-luvulta nykypäivään

Nauvon vierasvenesatamaa on kehitetty Tomas Eklundin mukaan jo 60-luvusta asti. Nykyisin veneilijöillä on siellä hyvät palvelut: sähkö, vesi, suihkut ja saunat, jätehuolto, septitankin tyhjennysmahdollisuus ja pesula. Lisäksi rannassa on toinen toistaan viehättävämpiä ravintoloita, ruokakauppa, paljon myyntipisteitä, turisti-info, keskiaikainen kivikirkko ja yhteysalusten laituri. Kaikki palvelut ovat pienellä alueella, ja siksi Nauvo on jo pitkään ollut suosittu matkailukohde veneilijöiden lisäksi myös pyöräilijöiden ja autoilla matkustavien keskuudessa. 

– Sesongin aikana parkkitilaa on aina liian vähän. Suurin tarve olisi matkailuautojen omalle alueelle. Niitä on nykyisin todella paljon, eikä leirintäalueita ole Paraisten jälkeen kuin vasta Houtskarissa. Ei Nauvoon ehkä leirintäaluetta tarvita, mutta jonkinlainen alue matkailuautoille, Eklund punnitsee. 

Muutenkin hän toivoisi, että satama-aluetta voitaisi laajentaa tulevaisuudessa. 

– Myyjät ovat nyt mökeissä, joita toivotaan koko ajan lisää. Tulijoita olisi aina enemmän kuin on mahdollisuus ottaa, hän kertoo. 

Nauvon vierasvenesatamassa on hyvät palvelut: sähkö, vesi, suihkut ja saunat, jätehuolto, septitankin tyhjennysmahdollisuus ja pesula.
Nauvon vierasvenesatamassa on myös yhteysaluslaituri, jolta pääsee lähtemään Seiliin, Ahvensaarelle tai Houtsalaan.
Kun vierasvenesataman vanha laituri purettiin, uudempia osia pystyttiin vielä hyödyntämään uimarannan puolella eli kuvassa etualalla olevan Nauvon purjehdusseuran (Nagu Segelsällskap, NSS) laiturissa.

 

Janica Vilen

Lämpö on saaristossa varhaisperunan viljelijöiden valttikortti

Pontus Franzén traktorin kyydissä.

 

Yli 70 % suomalaisesta varhaisperunasta viljellään Varsinais-Suomessa. Perinteisesti vuoden ensimmäiset pellolla viljellyt perunat tulevat saaristosta jo toukokuun puolella. 

Varhaisperunaa aletaan vuosittain nostaa säistä riippuen touko–kesäkuun vaihteessa. Ne, jotka pääsevät nostamaan perunaa ensimmäisinä, voivat saada tukkuhinnaksi kilosta jopa viisi euroa. Ensimmäisten nostojen jälkeen hinta putoaa joka päivä ja juhannusviikolla tukkuhinta on tuottajalle usein jo alle euron per kilo. 

– Saaristossa on sen verran lämpimämpää, että pääsemme yleensä istuttamaan ja myös nostamaan perunaa noin puolitoista viikkoa aikaisemmin kuin mantereella. Se on meidän ainoa kilpailuvalttimme. Muuten täällä on pienempiä aloja ja huonompia lohkoja. Pitkät välimatkat kasvattavat tuotantokustannuksia ja peurat tekevät paljon tuhoja, toteaa nauvolainen maanviljelijä Pontus Franzén. 

Franzén on viljellyt varhaisperunaa nyt 13 vuotta, mutta vietti jo lapsuutensa kesät perunapelloilla, sillä ennen häntä saman tilan peltoja viljeli hänen isänsä.

– Nyt varhaisperunan istutusala on noin 7,5 hehtaaria, mutta sato tietysti vaihtelee vuosittain. Eniten viljellään Timoa ja Siikliä, mutta viime vuosina kokeilussa ovat olleet myös Colomba ja Avanti. 

Varhaisperunan lisäksi Franzénin tilalla on viljan viljelyä ja metsätaloutta – ja moni tuntee heidän saaristolaislimppunsa, jota myydään nimellä Björkdals delikatesslimpa. 

Ilmakuva perunapelloista muovien alla.
Pontus Franzénin tilalla varhaisperunan istutusala on noin 7,5 hehtaaria. Yhteensä Suomessa viljeltiin vuonna 2020 perunaa noin 21 000 hehtaarilla. Varhaisperunaa alasta oli noin 800 hehtaaria. 

Paljon riippuu säästä

Tänä vuonna Franzén alkoi istuttaa varhaisperunaa 26. maaliskuuta ja viimeiset perunat saatiin maahan 16. huhtikuuta. Tällä hetkellä pellot ovat valkoisten muovien ja harsojen peitossa. Kun muovit poistetaan, alkaa työläin vaihe. Jos toukokuussa tulee yöpakkasia, pitää olla valmiina hallakasteluihin. 

– Viime vuonna valvoin 16 yötä. Siinä oli kyllä ihan loppu, kun valvotun yön jälkeen piti kuitenkin aloittaa aamulla vielä toinen työpäivä. Mutta on ollut sellaisiakin vuosia, jolloin toukokuussa on ollut vain yksi pakkasyö. Varhaisperunan viljelyssä työmäärä riippuu todella paljon säästä, Franzén selventää.

Hallakastelu perustuu siihen, että vesi on lämpimämpää kuin ilma. Kun vesi osuu harsoon, lämpö siirtyy sen läpi. Harson päälle saattaa kertyä sentin paksuinen jääkerros, mutta veden lämpö jää talteen harson alle kasvin avuksi. 

Hallaöistä Franzénille tulee hälytys puhelimeen, mutta harvoin pakkaset pääsevät yllättämään. 

– Tässä työssä on oppinut jo hyvin tulkitsemaan illan säästä, millainen yö on tulossa. Yleensä selkeä ja tyyni ilta tarkoittaa pakkasyötä, hän sanoo. 

Toisaalta myös kuumuus voi lisätä paljon kastelun tarvetta. Joinain vuosina vedestä on ollut loppua kohden jo kova pula. 

Kuvassa Pontus Franzén perunamaansa laidalla.
Pontus Franzén on opiskellut agrologiksi, mutta opintoja enemmän häntä on viljelijän uralla auttanut eteenpäin kaikki se, mitä hän on oppinut työskennellessään tilalla lapsesta asti.

Varhaisperuna työllistää ympäri vuoden

Vaikka varhaisperunan viljelyn työläin vaihe onkin istutuksesta nostoon, eli maaliskuun lopulta juhannukseen, työtä riittää kuitenkin koko vuodeksi. Varhaisperunan noston jälkeen maahan istutetaan keräilykasvia. Franzén on todennut omalla maallaan öljyretikan parhaaksi vaihtoehdoksi.

– Se kylvetään heinäkuussa. Kasvaessaan se käyttää hyväkseen peltoon jääneet ravinteet. Vahvat juuret muhentavat maata ja parantavat samalla vesitaloutta seuraavan vuoden viljelyä varten. Lokakuussa kasvusto murskataan – kaikki jätetään peltoon, mitään ei viedä pois. Sitten pellot kynnetään alas, jolloin ravinteet ovat käytössä myös ensi vuonna, Franzén selittää. 

Lisäksi Franzénin tilalla työtä teettää myös siemenperuna. Sitä viljellään varhaisperunan jälkeen ja nostetaan kesän lopulla. Syksyllä aikaa kuluu siemenperunan lajitteluun ja varastointiin. Ja joulun aikoihin alkaakin sitten jo seuraavan vuoden perunoiden idätys. 

– Tämän vuoden ensimmäisiä perunoita aloin idättää joulun välipäivinä. Yleensä teen idätyksen kolmessa tai neljässä osassa, koska istutuskin tehdään vaiheittain. Idätys on onnistumisen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä. Jos idättää liikaa, tulee nopea kasvu, mutta huono sato. Maltti on valttia!

Kuvassa itävä peruna.
Perunoiden idätys alkaa joulun aikoihin ja istutus yleensä maaliskuun viimeisinä päivinä.

Saaristossa huomioitava monta asiaa

Saaristossa varhaisperunan viljely on kannattavaa meren tuoman lämmön vuoksi. Usein toukokuussa mantereella on huomattavasti kylmemmät yöt kuin saaristossa. Saaristossa työtä hankaloittaa kuitenkin sumu, haastava maaperä, pitkät välimatkat ja peurat. 

– Nauvossa on savimaata, hiekkarinteitä ja vanhaa merenpohjaa. Me viljelemme vanhaa merenpohjaa ja hiekkamaata. Hiekka on huomattavasti helpompi, varsinkin, jos tulee paljon sateita. Vanhaa merenpohjaa viljellessä on todella tärkeää, että maa on välillä roudassa. Se parantaa maata. Jos kunnon talvet menetetään, ollaan pahassa pulassa, Franzén sanoo.

Peurat puolestaan hankaloittavat työtä paitsi kaivamalla perunoita, myös rikkomalla harsoja ja muoveja juostessaan. Jos peurat eivät juoksisi pelloilla, samoja harsoja voi käyttää jopa viisi vuotta ja muoveja vielä kauemmin. Harsojen ja muovien kierrätys aiheuttaa myös lisäkuluja saaristossa, sillä kierrätysfirmoilla on kovat taksat, kun ne hakevat muoveja lossimatkan takaa. 

Saaristossa merenläheisyys asettaa painetta myös ympäristönsuojelulle. 

– Tärkeintä on se, että kasteluvesi kerätään talteen. Olemme sijoittaneet kastelualtaat ja pumput peltojen ja meren väliin niin, että kaikki kasteluvesi saadaan talteen. Käytämme samaa vettä uudelleen ja uudelleen. Vedestä tehtyjen mittausten perusteella tiedetään, että ensimmäisen yön jälkeen ravinteita valuu veden mukana paljon altaisiin, mutta muutaman viikon päästä vesi on jo ihan puhdasta. Se tarkoittaa, että kasvi on saanut käytettyä kaikki ravinteet, kertoo Franzén. 

kuva traktorista, jonka kanssa perunaa istutetaan.
Istutustyöt tehtiin Pontus Franzénin tilalla tänä vuonna 26.3.–16.4. Tilalla viljellään pääosin perheen kesken. Franzénin apuna on hänen vaimonsa sekä heidän molempien vanhemmat. Nostokaudella otetaan yleensä kesätöihin myös muutama paikallinen koululainen.

Moninaiset markkinat

Vaikka varhaisperunan viljely on työlästä, Franzén nauttii siitä, että haasteita riittää. 

– Jos käy niin, että kaikkialla saadaan huippuhyvä sato, niin varhaisperunaa tulee markkinoille samaan aikaan liikaa, jolloin hinta laskee dramaattisesti, Franzén selittää.

Kotimaan markkinoiden lisäksi saaristossa seurataan tarkkaan myös Ruotsin markkinoita, sillä ruotsalaista varhaisperunaa tulee kauppoihin usein pari viikkoa aikaisemmin ja sen hinta on toukokuun lopussa jo todella kilpailukykyinen. 

– Viime vuosi oli poikkeus. Ruotsissa oli paljon hallavahinkoja ja lisäksi korona hankaloitti tuontia. Sen vuoksi kotimainen varhaisperuna oli arvossaan viime kesänä. 

Franzénin perunat lähtevät kauppoihin tukkuliikkeiden kautta. Suoramyyntiä on vain pariin paikalliseen kauppaan. Oman tilansa lisäksi hän seuraa varhaisperunan viljelyn ja markkinoiden kehitystä myös MTK:n varhaisperunajaostossa. 

ilmakuva perunoiden istutuksesta.
Suomalaiset syövät keskimäärin 50 kiloa perunaa vuodessa. Perunassa on muun muassa C-vitamiinia, kaliumia, magnesiumia, kuitua ja hiilihydraatteja. Peruna on kotoisin Perusta. Suomessa sitä alettiin syödä 1760-luvulla, mutta varhaisperunaa alettiin viljellä vasta 1930-luvulla.

 

Janica Vilen

Leader-ryhmä kartoitti rengasreitin luontopolut

Henkilö kävelee luontopolulla.

 

Saariston Rengastie tunnetaan hyvin pyöräilijöiden keskuudessa, mutta reitin varrelle osuu myös upeita patikointipaikkoja. Outdoor Leader -hankkeen työntekijä Sara Söderlund kartoitti rengasreitin varrelta Paraisten ja Kustavin alueelle osuvat olemassa olevat ja tekeillä olevat luontopolut ja listasi samalla parhaat paikat uusille mahdollisille poluille.

Leader I samma båt – Samassa veneessä on juuri saanut päätökseen oman Outdoor Leader -hankkeensa, jossa tehtiin töitä paikallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla. 

Paikallisella tasolla kartoitettiin Saariston Rengastien kaikki luontopolut ja taukopaikat sekä tehtiin yhdistyksille suunnatut ohjeet luontopolun tekemisestä. Alueellisella tasolla selvitettiin muiden Leader-ryhmien kanssa, miltä sähköisiltä alustoilta reittejä löytyy ja lähti markkinoimaan virkistysalueita yhteistyössä. Kansainvälinen osuus hankkeesta keskittyi opintomatkoihin, joita ehdittiin koronan vuoksi tehdä vain kaksi. 

Hankkeen paikallisista toimenpiteistä vastasi hanketyöntekijä Sara Söderlund. 

– Tällä hetkellä Saariston Rengastien varrelle osuu parikymmentä luontopolkua. Lisäksi useampi polku on parhaillaan suunnitteilla ja niiden lisäksi kartoitin vielä sellaisia paikkoja, joihin olisi hyvä saada luontopolku. Tällä hetkellä luontopolkuja on eniten Nauvossa, mutta monia hienoja kohteita löytyy myös muista saarista, kertoo Söderlund. 

Esimerkiksi Korppooseen on tulossa ympäristötaidetta esittelevän Paljasjalkapolun lisäksi pian kaksi uutta luontopolkua: Kotiseutumuseon historiallinen luontopolku sekä Biosfääripolku Verkanille. Lisäksi hyviä paikkoja uusille poluille olisi Söderlundin mielestä Markombyssä ja Korpoströmissä.

Kartoissa olemassa olevat luontopolut ja retkeilykohteet on merkitty sinisellä, tekeillä olevat tai suunnitellut kohteet punaisella ja Sara Söderlundin ehdotukset uusien polkujen paikoiksi keltaisella.

Lisää taukopaikkoja tarvitaan!

Hankkeessa kartoitettiin myös taukopaikat, joista on kova pula. 

– Iso tarve olisi sellaisille taukopaikoille, joissa olisi vaikka vessa, piknik-pöytä ja roskis. Lisäksi pulaa on telttailupaikoista. Saahan moniin metsiin mennä telttailemaan, mutta esimerkiksi ulkomaalaiset turistit eivät tiedä jokamiehen oikeuksista, Söderlund toteaa. 

Lisäksi telttailu rasittaa metsiä, sillä rengasreitillä voi Söderlundin mukaan olla saman illan aikana sata ihmistä etsimässä yösijaa. Telttailun myötä metsiin jää myös roskia, ulosteita ja nuotioita. Siksi telttailulle olisi hyvä osoittaa paikka, jossa olisi samalla myös muita palveluita.

Samalla polulla

Suurin osa saariston luontopoluista on paikallisten yhdistysten tekemiä, mutta joukkoon mahtuu myös esimerkiksi yrittäjien, kuntien ja maanomistajien tekemiä polkuja. I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän toiminnanjohtaja Minna Boström perää toimijoilta yhteistyötä.

– Maanomistajalle luontopolku voi olla hyvä sijoitus. Jos metsässä kulkee polku, suurin osa ihmisistä seuraa sitä ja jättää muun metsän rauhaan, hän huomauttaa. 

Lisäksi hyvä luontopolku voi avata mahdollisuuden yritystoiminnalle, sillä retkeilijät tarvitsevat myös palveluita. Esimerkiksi Paraisilla Sattmarkin luontopolkujen kulkijat ovat lähtöpaikalla olevan kahvilan vakiasiakkaita. 

Luontopolkujen lisäksi Saariston Rengastien varrella olevasta luonnosta löytyy paljon muutakin nähtävää, kun malttaa jäädä katsomaan. Itse Korppoossa asuva Minna Boström muistuttaa, että asiat, joita paikalliset pitävät itsestäänselvinä voivat olla turisteille vaikea löytää. 

– Turisteille voisi hyvin tehdä opasteita vaikka parhaille paikoille ihailla auringonlaskua, hän ehdottaa.

– Sekin voisi olla hauska idea listata saariston korkeimmat kohdat, joita retkeilijät voisivat lähteä huiputtamaan Alppien tyyliin, Söderlund jatkaa. 

Nauvon metsistä voi bongata mufloneita eli suurisarvisia villilampaita tai vaikka kuusipeuroja eli täpläkauriita, joiden uroksilla on suuret lapiomaiset sarvet. Iniön vesissä taas saattaa loppukesästä päästä uimaan meduusojen joukkoon ja jos suuntaa katseensa taivaalle, voi ihailla merikotkan lentoa.

Huoltotarpeita ei saa unohtaa

Kun lähtee tekemään luontopolkua, kannattaa jo suunnitteluvaiheessa miettiä myös huoltotarpeita. Esimerkiksi puutteellinen viitoitus tai rikkoutuneet pitkospuut voivat aiheuttaa retkeilijöille vaaratilanteita. 

– Luontopolkuja on tehty paljon hankkeilla ja kun hanke on loppunut, polku on jäänyt oman onnensa nojaan, Sara Söderlund selittää. 

Leader-tukea ei voi saada polun kunnostamiseen, sillä rahoitus on suunnattu kehittämiseen ja uuden luomiseen. Siksi hankkeella tehtävä polku kannattaa suunnitella mahdollisimman kestäväksi ja varmistaa, että joku sitoutuu huoltotöihin tulevina vuosina. Poikkeuksena vanhoja polkuja on voitu kunnostaa Leader-varoin, jos polkua on samalla kasvatettu tai muokattu vaikka opastetuksi teemapoluksi. 

Leader-tukea tarjolla

I samma båtin toiminnanjohtaja Minna Boström kaipaa saaristoon lisää luontopolkuja. Hyviä paikkoja poluille löytyy vaikka kuinka!

Luontopolut ovat suosittuja Leader-hankkeita. Polun voi rakentaa joko omana Leader-hankkeena tai sitten tukea voi hakea sopivan teemahankkeen kautta. Esimerkiksi nyt käynnissä olevan SMILe-hankkeen kautta myönnettiin rahoitus Kirjais- och sommaröbygdens utveckling -yhdistykselle luontopolun rakentamiseen Nauvon Kirjaisiin. 

– Leader-tukea myönnettäessä mietitään aina toimenpiteiden yleishyödyllisyyttä ja pitkäikäisyyttä. Siksi kaikille avoimet luontopolut ja grillipaikat ovat hyviä Leader-hankkeita, Boström toteaa. 

Osana Outdoor Leader- hanketta Söderlund teki myös yhdistyksille suunnatun hankeoppaan, josta saa vinkkejä luontopolun tai taukopaikan tekemiseen Leader-hankkeena. Oppaassa on listattuna muun muassa lupa-asioita, turvallisuusnäkökulmia, ohjeita polkujen merkitsemiseen, vinkkejä hankehakemuksen tekemiseen ja kriteerit esteettömälle luontopolulle. Esteettömille retkeilypaikoille on nykyisin nimittäin paljon kysyntää.

Kirjallisen version lisäksi oppaasta on tehty myös video. Oppailla pyritään madaltamaan kynnystä Leader-rahoituksen hakemiseen. Leader-varat on tarkoitettu maaseudun kehittämiseen ja ne tulevat maaseutuohjelmasta, jonka tarkoitus on luoda maaseudulle kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Rahoituksesta 42 % tulee EU:lta, 38  % valtiolta ja 20 % kunnilta. 

Janica Vilen

Kahvila-ravintola Köpmansin paletat palauttavat kesän kielelle

Kaksi henkilöä ravintolassa.

 

Nauvon keskustassa toimiva kahvila-ravintola Köpmans lanseerasi kesällä 2019 Påps & Skål -paletat, eli jäätelön tapaiset jäädykkeet. Alkoholittomat påpsit ovat terveellisempi vaihtoehto mehujäälle ja alkoholia sisältävät skålit taas raikkaampi vaihtoehto perinteiselle drinkille. 

Nauvolaiset Påps & Skål -jääherkut lanseraattiin vuoden 2019 Jäätelö- ja suklaakarnevaaleilla Helsingissä. Nykyisin niitä saa jo monista kahviloista, ravintoloista ja K-kaupoista sekä tietysti Nauvon keskustasta – Köpmansista, jossa idea syntyi. 

– Aluksi teimme kylmäpuristettuja mehuja, joissa on vain viikon säilyvyys. Mietimme, miten säilyvyyttä voisi kasvattaa ja keksimme jäädyttämisen, kertoo Riitta Talvitie.

– Olimme törmänneet paletoihin jo aiemmin Tukholmassa ja hoksasimme, että se voisi olla meidän juttu, jatkaa Henri Talvitie. 

Alun perin paleta on meksikolainen jäädyke, jonka Talvitiet versioivat suomalaiseen makumaailmaan. Alkoholittomista versioista syntyi terveellisiä herkkuja, joihin ei olla lisätty vettä tai sokeria. Alkoholilliset taas suunniteltiin kuumille kesäpäiville vaihtoehdoksi perinteisille drinkeille. Lopulta pariskunnan idea vakuutti myös maaseuturahaston kirstun vartijat. 

– Leader I samma båt – Samassa veneessä antoi rahoituksen investointihankkeeseen, eli kylmälaitteisiin ja Ely-keskus kehittämishankkeeseen, eli brändäystyöhön. Nyt meillä on kansainvälistäkin vertailua kestävä sivusto ja visuaalisesti näyttävä brändi, sanoo Henri Talvitie. 

Köpmansissa yhdistyvät ruokaravintola ja kahvila sekä bed & breakfast. Omassa keittiössä valmistuvissa herkuissa käytetään mahdollisimman paljon saariston raaka-aineita.

Kuusi makua

Paletoja on myynnissä tällä hetkellä kuutta eri makua. Alkoholittomat vaihtoehdot ovat Ananas-Kiivi, Mansikka-Cantaloupe-Minttu ja Mango-Passion-Suklaa. Alkoholia sisältävät paletat ovat Mansikka-Mojito, Pina Colada vadelmilla ja Suklaa Caffe, jossa on Baileysia kahvia ja suklaata. 

Majoituspalveluitakin tarjoavan Köpmansin ruokapöydässä ollaan totuttu maistelemaan talon oman puutarhan antimia, mutta Påps & Skålissa valmistusmäärät ovat niin suuria, että raaka-aineet on ostettu muualta – kuitenkin mahdollisimman läheltä.

Kuvassa Mango-Passion-Suklaa.

Saariston kehittäminen vaatii yhteistyötä

Nauvossa kesän sesonki on jo ohi. Tänä vuonna väkeä kävi ennätysmäärät, sillä Nauvoon valmistui juuri uusi vierasvenesatama ja muutenkin lähimatkailu on nostanut päätään tänä vuonna. Syyskuussakin on vielä matkailijoita viikonloppuisin, kun Saariston rengastie on auki. Sitten hiljenee. 

Köpmansin majoituspalvelu on kuitenkin auki ympäri vuoden. Ravintolakin voidaan avata tilauksesta. 

– Kesällä täällä on aina kova kuhina ja tänä vuonna saimme majoituksesta joka päivä kymmeniä kyselyitä. Kaikki paikat olivat aivan täynnä! Meillä olisi toiveissa laajentaa majoituspalvelua. Olemme jo arkkitehdin kanssa pitäneet palaverin, mutta laajentaminen vaatisi aika ison ponnistuksen. Kausi tällä hetkellä niin lyhyt, että isoja investointeja on vaikea tehdä, Talvitiet punnitsevat. 

He itse näkevät, että saaristo voisi palvella matkailijoita hyvin myös talvikaudella.

– Se vaatisi hyvää yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken. Nyt jos joku tulee talvella yöpymään, niin täällä ei ole mikään paikka auki. Jos ravintolat olisivat auki, voisi tulla ihmisiäkin. Nyt majoitamme talvisin enimmäkseen remonttiporukoita, jotka käyvät rakentamassa kesämökkejä seuraavaa sesonkia varten, he jatkavat. 

Talvitiet itse asuvat Nauvossa ympäri vuoden kahden lapsensa kanssa ja viihtyvät hyvin. 

– Tämähän on upea paikka talvellakin: rauhallinen ja kaunis. Ainoastaan paremmat nettiyhteydet tarvitaan, Henri Talvitie tiivistää.

Kahvila-ravintola Köpmansin puutarha tarjoaa tunnelmalliset puitteet Nauvon vierasvenesataman kupeessa.