Varsinais-Suomi on tämän vuoden Kestävän kehityksen viikon keskiössä, sillä avajaisia vietetään Mynämäessä.
Kestävän kehityksen viikkoa vietetään valtakunnallisesti 25.9-1.10.2023. Tapahtumaviikko täynnä tietoa, vinkkejä, inspiraatiota ja keskustelua kestävyydestä. Viikon aikana eri osallistuvat toimijat tuovat maaseudun kestävyysteemaa esille tapahtumien kautta. Tapahtumavikko järjestetään samanaikaisesti 10 maakunnassa ja se on osa Euroopan Kestävän kehityksen viikkoa.
Tapahtumaviikko avataan virallisesti avausseminaarilla, tänä vuonna Varsinais-Suomessa, Mynämäessä maanantaina 25.9. klo 13–15. Tilaisuutta voi myös seurata etänä. Tilaisuudessa kuullaan muun muassa valtioneuvoston alaisuudessa toimivan kestävän kehityksen
toimikunnan puheenvuoron, esimerkkejä kestävän kehityksen paikallistoiminnasta, Mynämäen kunnan taustaa ja tekoja HINKU-kuntana sekä maaseutupolitiikan terveisiä.
Avajaistilaisuutta toteuttamassa Maaseutupolitiikan kestävän kehityksen viikko – verkosto, Varsinais-Suomen Kylät ja Leader Ravakka.
Kestävän kehityksen viikon rekisteröinti vielä avoinna tapahtumajärjestäjille
Tulkaa mukaan toteuttamaan tapahtumaviikkoa yhdessä kylällä, koulussa tai vaikkapa yritysten ja yhdistysten välisessä yhteistyössä. Viikon aikana järjestettävä toiminta voi olla ekologista, sosiaalista tai taloudellista kestävyyttä, ja toiminnan voi toteuttaa esimerkiksi työpajoina, luentoina, teemapäivinä tai avoimien ovien tapahtumina.
Tapahtumaviikon toteutuksesta vastaa maaseutupolitiikan Kestävän kehityksen viikko -maaseutu edelläkävijänä verkosto. Verkostoa hallinnoi Svenska lantbrukssällskapens förbund, yhteistyössä Suomen Kylien sekä Åbo Akademin aluetieteen kanssa. Yhteisenä tavoitteena on tuoda esiin maaseudun mahdollisuuksia ja uusia innovaatioita kestävän elämäntavan takaamiseksi. Kestävän kehityksen viikko on myös tilaisuus eri toimijoille jakaa hyviä esimerkkejä kestävistä toimista ja innostaa myös muita. Ennen kaikkea viikko luo mahdollisuuksia yhdessä keskustella kestävämmästä tulevaisuudesta.
Varsinais-Suomen Kylät ry valitsee vuosittain yhteistyökumppaneineen maakunnallisen vuoden kylän. Tänä vuonna kilpailun teemana oli Hyvinvointia kylästä.
Salossa sijaitseva Angelniemi on Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2023. Angelniemen valtteja olivat vahva yhteisöllisyys, sillä kylällä on monia aktiivisia yhdistyksiä tarjoamassa toimintaa kaikille ikäryhmille. Kylän sydämenä toimii kyläyhdistyksen omistama hieno ja monikäyttöinen Seurojentalo, jossa kokoonnutaan erilaisiin tapahtumiin. Tila toimii lisäksi nuorisotilana. Lossirantaa on kunnostettu yhteistyöllä, ja meri onkin keskeinen osa kylän imagoa.
Itse pääpalkinnon lisäksi tämän vuoden kisassa jaettiin kaksi kunniamainintaa. Toinen niistä meni Mynämäen Mietoisten kirkonkylälle, jossa on aktiivisesti panostettu erilaisten harrastus- ja liikuntapaikkojen rakentamiseen ja kehittämiseen erityisesti nuorempaa polvea silmällä pitäen. Harrastelijafutiksen tiimoilta järjestetään joka kesä Tavastila Cup. Vanhasta kunnantalosta on puolestaan kehitetty monitoiminen kylätalo Mietola.
Toisen kunniamaininnan sai Naantalin Velkua, jossa kyläläisten voimin ja hyvässä yhteistyössä Naantalin kaupungin kanssa tarjotaan monenlaista hyvinvointia lisäävää toimintaa niin liikunta- kuin kulttuuripuolellekin. Kylällä pidetään vahvasti kiinni saaristolaisesta identiteetistä, johon kasvatetaan jo lapsesta pitäen uudessa hienossa kyläkoulussa. Kylän sisäinen tiedottaminen on myös mallikasta.
Kilpailussa valinnan teki Varsinais-Suomen Kylät ry:n kokoama kuusihenkinen raati, jossa Varsinais-Suomen Kylät ry:tä edustivat pj. Henrik Hausen, kyläasiamies Tauno Linkoranta sekä Maija Mäki, joka edusti myös Talonpoikaiskulttuurisäätiötä. Mukana olivat myös Varsinais-Suomen liitosta Sami Heinonen, Leader-ryhmiä edustanut Haloo Maaseutu –hankkeen tiedottaja Liisa Kallio ja Eero Kaskela POP-pankista.
Viime vuonna Varsinais-Suomen Vuoden kylänä palkittiin Maskun Askainen. Vuonna 2021 tittelin vei Valpperin kylä Nousiaisista.
Nea Keinänen on unelma-ammatissaan. Hän tiesi jo pikkulapsena haluavansa lomittajaksi isänsä jalanjäljissä. Toomas Hallist taas vaihtoi rekkakuskin työt lomittajan hommiin 30 vuotta sitten saadakseen sellaisen työn, jossa pääsee liikkumaan ulkoilmassa.
Marraskuisena torstaiaamuna Pietinmäen tilalla Mynämäellä ahkeroi kaksi lomittajaa. Toinen on tilan luottolomittaja Nea Keinänen, joka viimeistelee töitä navetassa; toinen taas ensimmäistä päivää tilan töihin perehtyvä Toomas Hallist, joka tutustuu pihalla tilan koneisiin ja työtapoihin.
Pietinmäen tilan yrittäjät Henri ja Katja Hartikainen tarvitsevat nyt lomittajia useampia, sillä Katja on äitiyslomalla hoitamassa parikuista vauvaa ja nelivuotiasta esikoista.
– Periaatteessa tämä on kolme hengen työpaikka, mutta työmäärä vaihtelee. Nyt meidän 80 lehmästä vain 60 on lypsäviä, mutta tammikuussa työmäärä kasvaa, kun lehmät poikivat, he kertovat.
Pietinmäen tilalla maatalousalan perustutkinnon suorittanut isäntä hoitaa yleensä kone- ja ulkotyöt ja kotieläintieteestä agronomiksi valmistunut emäntä huolehtii karjasta.
– Se helppaa henkisesti tosi paljon, kun joku toinen ottaa välillä navetassa hetkeksi vetovastuun. Edelleen käyn siementämässä, mutta lomittajat hoitavat kaiken muun, emäntä kommentoi työnnellessään vauvan vaunuja maatilan pihalla.
Se, että Hartikaisen pariskunta pyörittää karjatilaa, on Katjan mukaan syntymähulluutta. Henri osti vanhempiensa tilan vuonna 2014. Katja on kotoisin joen toiselta puolelta – myöskin karjatilalta, jota jatkaa hänen pikkuveljensä. Alun perin hänestä piti kuitenkin tulla eläinlääkäri. “Mutta sitten meille tuli tämä yksi herra paalaamaan ja ne haaveet unohtuivat”, hän hymyilee.
10 vuotta unelmaduunissa
Nea Keinänen on aamun aikana lypsänyt kaikki lehmät, juottanut vasikat ja tarkistanut siemennystä odottavien lehmien kiiman tilanteen. Hän on Pietinmäellä ensimmäinen lomittaja, joka osaa arvioida täydellisesti parhaan ajankohdan siementämiselle.
Keinänen on aina tiennyt haluavansa lomittajaksi. Hänen isänsä on samalla alalla, joten hän on pienestä asti päässyt seuraamaan lomittajan arkea.
– Tässä ammatissa saa työskennellä eläinten kanssa, jokainen päivä on erilainen ja pääsee näkemään useampia eri tiloja. Eläimet ovat niin kivoja, etten oikein voisi kuvitella tekeväni mitään muuta, hän toteaa.
Nea Keinänen pesee lypsyasemaa Pietinmäen navetassa. Lehmät on lypsetty, vasikat juotettu ja aamuvuoro alkaa olla pulkassa. “Paras kiitos tässä työssä on yrittäjien luottamus.”
Aamun töiden jälkeen Keinänen on lähdössä kotiin ja sitten hän palaa puoli neljältä tekemään saman kierroksen uudelleen.
– Kaksiosainen työpäivä on etenkin talvella hyvä, kun saan olla aina valoisaan aikaan kotona.
Maatalousalan perustutkinnon suorittanut Keinänen on joskus haaveillut myös omista eläimistä.
– Mutta tässä maataloustilanteessa ei oikein voi lähteä tyhjästä nyhjäisemään. Lypsytilan perustamiseen tarvittaisi yli miljoonan euron laina.
Ja toisaalta lomittajana hän saa tehdä sitä samaa työtä ilman yrittäjän riskiä.
Lehmien hoidon lisäksi Keinänen osaa ajaa koneita ja tehdä myös tilan muita töitä, minkä vuoksi hän pystyy lomittamaan sekä Katjaa että Henriä, mistä Hartikaiset ovat todella kiitollisia.
Lomittajan ei tarvitse lähteä töiden jälkeen lenkille
Toomas Hallist on tutustumassa Pietinmäen tilaan ensimmäistä päivää. Hän lomittaa paljon sikaloissa ja kanaloissa, mutta nyt vuorossa on karjatila.
– Lehmiä en lypsä, mutta näissä konetöissä pystyn auttamaan. Vaikka olen lomittanut jo 30 vuotta, ensimmäinen päivä on aina jännittävä. Kaikki tilat ovat erilaisia keskenään ja asioita tehdään eri järjestyksessä. Ja kaikilla tiloilla on vähän erilaiset koneet, jotka pitäisi saada aina töiden jälkeen palautettua ehjinä.
Toomas Hallist tulee hyvin toimeen koneiden kanssa ja osaa tarvittaessa korjatakin niitä.
Hallist on kasvanut kaupungissa ja oli ensimmäiseltä ammatiltaan rekkakuski.
– Lomittamisessa parasta on se, että saa tehdä töitä ulkona ja liikkua. Tässä työssä pysyy hyvässä kunnossa eikä tarvitse lähteä enää illalla erikseen lenkille.
Joillekin työn fyysisyys on liiankin rankkaa. Siksi moni tekee lomittajan työtä osa-aikaisesti. Hyvän fyysisen kunnon lisäksi lomittajan pitää tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Hallist on työskennellyt marraskuun aikana jo viidellä eri tilalla ja joinain kuukausina tiloja on vieläkin enemmän.
Vehmaan lomituspalveluiden alue kasvaa
Vuoden 2022 alusta Vehmaan lomituspalveluiden toiminta-alue kasvaa. Jatkossa se järjestää lomituspalvelut 1 200 maatalousyrittäjälle yli 40 kunnan alueella. Varsinais-Suomen lisäksi alueeseen kuuluu muutamia kuntia Satakunnan, Pirkanmaan ja Uudenmaan puolelta. Lomittajia alueella toimii noin 200 – ja lisääkin palkataan, jos osaavia tekijöitä löytyy.
Vehmaan lomituspalvelut toimii vuoden 2022 alusta alkaen Auran, Euran, Eurajoen, Hangon, Harjavallan, Huittisten, Inkoon, Kaarinan, Kemiönsaaren, Kirkkonummen, Kokemäen, Kosken Tl, Kustavin, Laitilan, Liedon, Lohjan, Loimaan, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nakkilan, Nousiaisten, Oripään, Paimion, Paraisten, Punkalaitumen, Pyhärannan, Pöytyän, Raaseporin, Raision, Rauman, Ruskon, Salon, Sauvon, Siuntion, Säkylän, Taivassalon, Turun, Uudenkaupungin ja Vehmaan alueella. Kuva: Vehmaan lomituspalvelut.
Vehmaan lomituspalveluiden paikallisyksikkö järjestää maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaisia lomituspalveluita, eli vuosiloma- ja sijaisapulomituksia sekä työvoiman saatavuudesta riippuen myös maksullisia lomituspalveluja kuten tuettua maksullista lomitusta, täysin maksullista lomitusta, varallaoloa ja valvontakäyntejä. Vuosilomaa varten yrittäjä saa lomittajan maksutta käyttöön 26 päiväksi vuodessa.
Lomituspalvelujohtaja Pirjo Mäntynen kehuu Pietinmäen tilaa siitä, että he käyttävät taitavasti kaikkia eri lomitusmuotoja ympäri vuoden.
– Nyt tarvitsemme lomittajia jatkuvasti, kun minä olen äitiyslomalla. Normaalitilanteessa lomittajia käytetään aika usein siksi, että me saamme tehtyä tilalla kertyviä rästihommia. Välillä tietysti lomittaja pyydetään avuksi vaikka kokousten, juhlien tai ihan vain loman vuoksi, Katja Hartikainen avaa.
Työvuorosuunnittelua tekevät lomitusohjaajat ja se ei olekaan mikään yksinkertainen juttu.
– Lomittajilla on eri vahvuuksia ja Varsinais-Suomessa on kaikenlaisia tiloja, selventää Mäntynen.
Lomituspalvelujohtaja Pirjo Mäntynen ihailee lomittajien ammattitaitoa ja joustavuutta. “Kaikki meidän lomittajat ovat huippupersoonia!”
Vakka-Suomi on täynnä mielenkiintoisia matkailukohteita! Moni löytää tiensä Uuteenkaupunkiin Pakkahuoneen munkkeja maistelemaan, mutta onhan siellä muutakin. Vakka-Suomen maaseutu on ripoteltu täyteen matkailuhelmiä, joita esitellään juuri päivitetyllä Tee se Suomessa -sivustolla.
Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on päivitetty kesään 2021. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä matkailuvinkkiä, joista kuusi on Vakka-Suomessa: Asmandia ja Mietoistenlahti Mynämäellä, Untamalan raittikylä Laitilassa, Velhoveden kierros ja Pyhämaan kylä Uudessakaupungissa sekä Tummamäen luontopolku Vehmaalla, joiden kaikkien kehittämistä on tukenut paikallinen Leader-ryhmä Ravakka.
Asmandia on ulkoilualue Mynämäellä, jossa voi viettää aikaa rentoutuen tai kuntoillen. Se on lähtöpaikka luontopoluille, joita pitkin pääsee esimerkiksi Rauasvuorelle, Linnavuorelle ja Kurasmäen tammimetsän lehtojensuojelualueelle. Asmankolo-laavulla pystyy valmistamaan omia eväitä. Laavulta saa myös vuokrattua kyläyhdistyksen kanootteja, jos haluaa kokea Mynämäen maalaismaisemat Mynäjoesta käsin. Alueelta löytyy myös lentopallokenttä, kuusiväyläinen frisbeegolf-rata sekä mölkky- ja petankkikenttä, joihin tarvikkeita saa lainata maksutta.
Mietoistenlahti on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä. Mietoistenlahden lintupolut tarjoavat hyvät mahdollisuudet päiväretkeilyyn niin lintuharrastajille kuin muillekin ulkoilijoille. Nappaa siis kiikarit mukaan ja lähde bongamaan tai nauti vain kävelystä luonnon ja lintujen keskellä! Alueella on kaksi lintutornia, Vasikkahaan torni ja Perhetorni, sekä Silakkarin esteetön lintulava ja maisemakalliot. Enimmillään lahdella on laskettu jopa 6 000 vesilintua.
Mietoistenlahden aluetta ylläpitää Metsähallitus yhdessä Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.
Untamalan kylässä 2 000 vuotta vanha historia ja sen hyödyntäminen limittyvät hyvin tämän päivän maaviljelykseen, aktiiviseen kyläyhteisöön sekä matkailuun. Untamalan harjua pitkin kulkee keskiajalta peräisin oleva kyläraitti, jonka varrella on yhä vanhoilla paikoillaan olevat kantatalot, kuten Untamalan puinen kirkko ja Ventolan kylätalo. Alueella on myös museo, kesäkahvila ja 2,3 km mittainen kulttuuripolku, jonka varrella voi tutustua Untamalan vanhoihin rakennuksiin, muinaisjäänteisiin ja rautakauden jälkipuolella uhrikivinä käytettyihin kuppikiviin. Samalla alueella sijaitsee myös KasiTori, josta löytyy laaja kirjo paikallisia tuotteita aina tuorevihanneksista käsitöihin.
Untamalassa sijaitseva Pyhän Pietarin kirkko on puukirkko, joka on rakennettu 1785.
Velhoveden kierros Uudessakaupungissa on pyöräilyreitti, jossa voit nauttia saariston tunnelmasta ilman venettä tai huolta lautta-aikatauluista. Hurauta pyörällä koko 50 kilometrin mittainen reitti yhtä soittoa tai nautiskele saariston tunnelmasta pitkän kaavan mukaan! Pääreitti on viitoitettu myötäpäivään tienvarressa oleville pyöräilyreittimerkeillä.
Velhoveden luodoilla ja saarilla on asuttu yli tuhannen vuoden ajan. Rengastie on syntynyt, kun kaksi merenlahtea, Ruotsinvesi ja Velhovesi, padottiin kaupungin vedenhankintaan.
Pyhämaa taas on matkakohde meriseikkailujen, luonnon ja historian ystäville. Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla sijaitseva Pyhämaa muodostuu 245 saaresta ja luodosta, joista suuri osa kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata ja Telakanrannasta löytyy matala uimaranta, lentopallokenttä, grillikatos, vesiposti, jätesäiliöt, matonpesupaikka, veneenlaskupaikka, vierasvenesatama ja infopiste Rantsali. Idyllinen ja rauhallinen paikka sopii varsinkin lapsiperheille. Telakanrannasta voi myös vuokrata kajakkeja. Pyhämaan vanha kirkko eli Pyhämaan uhrikirkko on yksi harvoista 1600-luvulta säilyneistä puukirkoista. Elinvoimainen ja omaleimainen Pyhämaa valittiin vuoden 2015 varsinaissuomalaiseksi kyläksi.
Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata.
Tummamäen luontopolku kutsuu ihastumaan Vehmaan maisemiin ja kivityöhistoriaan. Vanhan kiviteollisuusalueen lomassa kulkevalla luontopolulla pääsee hämmästelemään luonnonvaraisen metsän ja ihmisen jättämien jätekivikasojen sopusointua. Alueella kaivettiin graniittia vuoteen 1973 asti. Nyt tuosta historiasta muistuttavat enää maisemaa muokkaavat rääpekivet ja jäljelle jääneet montut, jotka ovat vuosikymmenten saatossa täyttyneet kauniisti vedellä. Vajaan parin kilometrin mittainen ja helppokulkuinen luontopolku sopii hyvin lapsiperheille, mutta siellä riittää hämmästeltävää myös aikuisten kesken. Reitin varrella on näköalalava, taukokatos ja laavu nuotipaikkoineen sekä kuivakäymälä.
Lahdingon kylässä sijaitseva Tummamäen luontopolku yhdistää vehmaalaisen kulttuurimaiseman alueen mielenkiintoiseen historiaan.
Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle
Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.
EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.
Yrttejä, versoja ja syötäviä kukkia Mynämäellä ja Nousiaisissa kasvattava Mimis Kotipellon puutarha on lyönyt läpi jo koko Suomessa ja seitsemässä muussa maassa. Enää heidän tuotteillaan ei vain koristella ja viimeistellä annoksia, vaan kokit ovat alkaneet rakentaa annoksia niin, että versot ovat keskiössä.
Köynnöskrassi, rukola ja sarviorvokki ovat Mimis Kotipellon puutarhan suosituimmat tuotteet. Yhteensä yrttejä, versoja ja syötäviä kukkia on puutarhan valikoimissa jo sata. Näyttävät ja herkulliset tuotteet menevät kaupaksi ympäri Suomen, mutta myös ulkomailla.
– Tuotteita on tilattu Norjaan, Ruotsiin, Tanskaan, Viroon, Saksaan, Hong Kongiin ja Singaporeen, listaa Niko Honkanen, joka pyörittää puutarhaa yhdessä puolisonsa Sanna Honkasen kanssa.
Lisäksi toiminnassa on mukana vielä puutarhan edellinenkin sukupolvi, eli Pirjo ja Tapio Mönkkönen.
– Kaikki alkoi, kun he kyllästyivät kurkun viljelyyn ja halusivat kokeilla jotain muuta. Kurkkujen jälkeen täällä viljeltiin baby leaf -salaatteja kauppoihin. Sen jälkeen huomattiin, että tällaista tuotettahan ei ole ravintoloille ollenkaan, Niko Honkanen kertoo.
Orvokit ovat suosituimpien Mimis-tuotteiden joukossa vuodesta toiseen.Pelargonia on näyttävä kukka esimerkiksi koristeluun.
Ympäristöä kunnioittaen
Kotipellon puutarhalla viljellään ympäristöä kunnioittaen. Lämmitys hoituu oman biopolttolaitoksen avulla ja tuotteet pakataan kierrätysmuovista valmistettuihin rasioihin. Myös kastelujärjestelmä säästää ympäristöä.
– Tänne ei tule kunnan vettä ollenkaan. Keräämme kaiken sadeveden ja rinteiltä valuvan veden talteen ja lisäksi täällä on porakaivo. Kasteluvesi kiertää maan alla oleviin sammioihin ja seuraavalle kierrokselle siihen tulee aina muutama prosentti lisää uutta vettä sekaan, selittää Honkanen.
Yrityksellä on 5 000 neliön kasvihuone Mynämäellä, johon se on saanut maatalouden investointitukea. Lisäksi Nousiaisissa on toinen 3 000 neliön kasvihuone, joka on tällä hetkellä koronan vuoksi suljettuna.
Oksaalista, eli ketunleipää kasvatetaan nyt pidemmällä varrella, joka sekin on varsin maukas.
Versot tutuiksi kokkikursseilla
Mynämäen toimipisteeseen on juuri valmistunut iso opetuskeittiö, jossa on ajatuksena alkaa järjestää ruokakursseja.
– Täällä voisi ammattilaisen opissa järjestää vaikka kakkukursseja, joissa voidaan käyttää meidän kukkia koristeluun, Honkanen ideoi.
Suosituimmat kukat ovat tällä hetkellä orvokki, leimukukka ja pelargonia.
– Kuivaamme kaikki hävikkikukat. Kuivakukkia on helppo tilata, kun ne säilyvät pimeässä vaikka kuinka kauan. Menekkiä olisi paljon enemmän kuin ehdimme kuivata, Honkanen kertoo.
Lisäksi on suunniteltu tasting-iltoja, joissa pääsee maistamaan Mimis-tuotteita. Moni tuttu yrtti näyttää versona aivan eriltä, joten tuttuja makuja on hauska maistella uudessa muodossa.
Mynämäen Mietoisten kylällä on viime vuosina satsattu siihen, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuuksia liikkua. Tavastilan koulun viereen rakennettiin maaseuturahaston tuella ensin ulkopeliareena ja sen jälkeen vielä heti suureen suosioon noussut skeittiparkki.
Mietoisissa Tavastilan koulun kupeessa olevalla ulkoilualueella on nyt entistä enemmän tekemistä lapsille ja nuorille. Alueella toteutettiin kaksi Leader-hanketta: Vuonna 2018 rakennettiin ulkopeliareena ja tänä vuonna skeittiparkki.
– Molemmat olivat kuuden paikallisen yhdistyksen yhteishankkeita. Ensimmäisessä vetovastuussa oli MLL Mietoinen ja toisessa Mietoisten Kirkonseudun Kylät ry. Muut hankkeisiin osallistuneet tahot olivat Lions Club Mietoinen ja Mietoisten Maununpojat sekä Tavastilan koulun vanhempainyhditys ja oppilaskunta, listaa MLL Mietoisten puheenjohtaja Anniina Peltola.
– Hanketyöryhmässä oli edustaja jokaisesta yhdistyksestä ja yhteistyö toimi hyvin. Jokaisella oli oma vastuualueensa, joten hommat eivät kasautuneet vain parille ihmiselle. Tällä systeemillä oli tosi kiva tehdä hommia! kehuu Peltola.
Mietoisten yhdistykset ovat tehneet yhteistyötä jo ennen hankkeita järjestämällä esimerkiksi yhteisiä tapahtumia. Hankkeet poikivat vielä lisää yhteishenkeä ja mukaan talkoisiin saatiin ihmisiä myös yhdistysten ulkopuolelta.
Mietoisten MLL:n puheenjohtaja Anniina Peltolan mukaan ulkopeliareenan valinnassa tärkeimmät kriteerit olivat turvallisuus ja kestävyys. Lopulta Tavastilaan valittiin Lappset Oy:n Ässä-areena.
Tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat myös kunta ja Leader Ravakka.
– Mynämäen kunta toimii niin, että jos saa Leader Ravakalta rahoituspäätöksen, kunta rahoittaa hankkeen siihen asti, että Ravakan kanssa päästään maksatusvaiheeseen. Ravakalta saimme apua ja neuvoja nopeasti hankkeiden kaikissa vaiheissa, kiittelee Peltola.
Ulkopeliareenan kokonaiskustannus oli reilut 40 000 euroa. Talkoita tehtiin 172 tuntia.
– Mukana oli paljon porukkaa ja samalla grillattiin makkaraa. Yritämme tehdä kaiken vapaaehtoistyön hyvällä mielellä. Puheenjohtajana muistutan aina, ettei kaikkeen ole pakko osallistua. Perheiden tilanteet vaihtelevat ja vapaaehtoistyön ei ole tarkoitus kuormittaa ketään, Peltola kertoo Mietoisten talkookulttuurista.
Tavastilassa riittää valinnanvaraa, jos mielii urheilla.
Uusia lajeja – uusia mahdollisuuksia
Uudella 11 x 22 -metrisellä ulkopeliareenalla voi pelata lentopalloa, sulkapalloa, koripalloa, tennistä, salibandya ja jalkapalloa. Talvisin kenttä voidaan jäädyttää luistelua varten, jos pakkasta riittää. Hyvän valaistuksen avulla kenttää pystyy käyttämään pimeälläkin.
Koulu käyttää lukuvuoden aikana kenttää säännöllisesti liikuntatuntien järjestämiseen. Kesällä sitä käytetään Maununpoikien kesäfutikseen. Muina aikoina se on kaikkien vapaasti käytettävissä.
Maununpojissa pystyy harrastamaan yleisurheilua ja jalkapalloa, mutta muiden lajien perässä on pitänyt lähteä Mynämäen keskustaan tai muihin kuntiin. Ulkopeliareenalla pystyy nyt harrastamaan montaa lajia omatoimisesti ja kentän myötä myös ohjatulle harrastustoiminnalle aukesi uusia ovia.
– Olemme jo suunnitelleet, että teemme kentälle sähköisen varausjärjestelmän, jos useampi seura innostuu hyödyntämään sitä, Peltola kertoo.
Skeittaajat ja skuuttaajat kiittävät
Tänä kesänä Tavastilaan valmistui skeittiparkki, jossa voi skeitata, skuutata, rullaluistella tai temppuilla BMX-pyörillä.
– Idea tuli lapsilta itseltään. Aluksi ajateltiin, että huh huh, kukahan sen sitten maksaisi, muistelee Kirkonseudun Kylien edustaja Anna Jalkanen, sillä alun alkaen hinta-arviot pyörivät 100 000 euron kieppeillä.
Mukaan saatiin kuitenkin paikallinen yritys Pala Betonikalusteet, joka lahjoitti rampit skeittiparkin käyttöön viideksi vuodeksi. Suurimman kaarirampin lahjoitti 95 vuotta täyttävä Mietoisten MLL – juhlavuotensa kunniaksi. Lopulta kokonaiskustannus oli noin 24 000 euroa.
Talkootyötunteja kirjattiin yli 300, mutta todellisuudessa niitä oli vielä enemmän, sillä lasten työtä ei laskettu. Talkoolaiset tekivät muun muassa istutustöitä ja skeittiparkin reunakivetyksiä.
– Kivet tuotiin meidän vanhasta navetasta. Halusimme huolitellun reunuksen vanhan ja uuden asvaltin väliin, ja saimme näin samalla estettyä moottoriajoneuvoilla ajamisen skeittirampeille. Reunakivillä voi vaikka istuskella tai hyppiä kiveltä kivelle, toteaa Jalkanen.
Myös penkkejä on useampia, jotta alueella voi kuluttaa aikaa istumatta varsinaisilla rampeilla.
Lapset ottivat skeittiparkin heti omakseen ja koulujen päätyttyä se olikin täynnä porukkaa monen illan ajan. Jalkasen omat lapset, 11-vuotias Heikki ja 9-vuotias Enna ovat tyytyväisiä lopputulokseen.
– On tämä parempi ja monipuolisempi kuin suurin osa niistä skeittiparkeista, joissa ollaan käyty, Jalkaset summaavat.
Skeittiparkki on suunniteltu niin, että risteävää liikennettä ja kolaririskejä olisi mahdollisimman vähän. 11-vuotias Heikki ja 9-vuotias Enna Jalkanen ovat tyytyväisiä lopputulokseen.
Sisarusten pari vuotta jatkunut skuuttaaminen on nyt entistä mielenkiintoisempaa, kun on paikka, jossa pystyy treenaamaan temppuja.
– Välillä keksitään itse temppuja ja harjoitellaan niitä; joskus taas katsotaan vinkkejä Youtubesta. Tuo keskimmäinen spine on kaikkein vaikein, he kertovat.
Puistosta tuli lapsille mieluisa varmasti myös siksi, että he pääsivät itse vaikuttamaan ramppien valintaan.
– Suunnittelussa oli mukana ammattiskeittaaja, ammattiskuuttaaja ja Pala Betonikalusteiden edustaja. Sitten lapset pääsivät päättämään ammattilaisten esittelemistä vaihtoehdoista, kertoo Anna Jalkanen.
Toiveissa olisi vielä saada lapsille skeittaus- ja skuuttauskurssi. MLL:n lahjoittamalle rampille suunnitellaan myös taideprojektia, jossa lapset pääsisivät sprayaamaan.
25-vuotias Eemeli Lehto aloitti skeittaamisen uuden skeittiparkin valmistuttua. “Omassa lapsuudessani Laurin koulun takana ollut skeittiparkki oli sellainen nuorison pyhäikkö, jossa oli aina porukkaa. Minä olin se tyyppi, joka istui ja joi kokista, kun muut skeittasivat, mutta nyt päätin kokeilla itsekin. Perustimme jopa sellaisen aloittelijoiden skeittiporukan, joka löytyy Instagramista nimellä @ths_myki. Siihen saavat kaikki tulla mukaan.”
Paljon puuhaa samalla alueella
Tavastilan alueella oli ennestään koulu ja päiväkoti sekä niiden pihat, joita on myös elävöitetty yhdessä yhdistysten kanssa. Lisäksi löytyy jääkiekkokaukalo, frisbeegolfrata, rantalentopallokenttä, kuntosali, pingispöytä, yleisurheilukenttä ja jalkapallonurmi.
Skeittiparkin uudesta asvaltista jätettiin tyhjäksi pieni alue, johon voisi laittaa pystyyn vaikka katusählyturnauksen. Skeittiparkin ja ulkopeliareenan väliin taas on jätetty tilaa minigolfille tai muille mahdollisille toiminnoille.
Leader-hankkeiden aikana talkoolaiset laittoivat samalla koko aluetta kuntoon. Vanha jääkiekkokaukalokin sai uuden pinnan kivituhkasta, joka helpottaa jäädyttämistä jatkossa.
Hankkeiden tarkoitus on ollut alueen liikuntamahdollisuuksien ja vetovoimaisuuden lisääminen ja perheiden hyvinvoinnin parantaminen. Samaa työtä tehdään koko ajan hankkeiden ulkopuolellakin.
– Esimerkiksi koronan aiheuttaman poikkeustilan aikana MLL sai viestiä siitä, että kouluikäisiä oli vaikea saada liikkeelle. Keksimme pyöräilyhaasteen, jossa lapset saivat polkea kuvaamaan ennalta määritettyjä kohteita. Jos polki kuvaamaan kaikki 12 kohdetta, sai 15 euron lahjakortin Myllyyn. Kahdeksalla kuvalla sain kympin ja neljällä kuvalla vitosen, kertoo Anniina Peltola.
Myös Tavastilan koulun ja päiväkodin pihat kutsuvat liikkumaan.
Kolme tapahtumaa kerralla
Tämän vuoden syksylle oli suunnitteilla kolme eri tapahtumaa: skeittiparkin avajaiset, MLL:n 95-vuotisjuhlat ja perinteinen kirkonmäkitapahtuma. Nyt kun yhteistyön makuun on päästy, tapahtumat päätettiin yhdistää. Juhlapäiväksi valittiin 22. elokuuta, jolloin ohjelmassa on muun muassa Mölyapinoiden konsertti, junnujen Tavastila Cup -jalkapalloturnaus, Finscooter-tiimin näytös ja temppukilpailu.
– Meillä on myös Instagramissa videohaaste. Kesän ajan meille saa lähettää videoita tempuistaan tai ihan vain ajanvietostaan skeittiparkilla. Julkaisemme niitä Mietoisten Kirkonseudun Instagram-tilillä ja palkitsemme parhaan videon tapahtumassa, kertoo Jalkanen.
Tapahtuman järjestämiseen osallistuvat samat kuusi tahoa, jotka olivat mukana hankkeissa – ja lisäksi ainakin seurakunta.
– Tällaisen ison tapahtuman järjestäminen on nyt helppoa, kun olemme jo tehneet niin paljon yhdessä, toteaa Anniina Peltola.
Mynämäen Asemanseudun Kylät ry on toteuttanut Asmandiaksi nimetyllä ulkoilualueellaan useita kehittämishankkeita, joista viimeisin on juuri saatu päätökseen. Hankkeet ovat vuosien varrella nostaneet alueen virkistysarvoa ja käyttöastetta sekä tuoneet ihmisiä yhteen.
Mynämäen asemanseudulla on asuttu satojen vuosien ajan, mutta varsinainen muuttoaalto ajoittui 1920-luvulle, jolloin siellä alkoi pysähtyä Turun ja Uudenkaupungin välillä kulkevat junat. Nykyään alueella asuu noin 500 asukasta. Kyläyhdistys on ajanut seudun asioita lähes 40 vuotta.
Vuonna 2010 yhdistys rekisteröitiin ja se alkoi Leader Ravakan avustamana kehittää Mynäjoen virkistyskäyttöä. Vuonna 2012 kyläläisille esiteltiin Asmandia – ulkoilualue, johon kuuluu laavu ja laituri Mynäjoen rannassa ja näköalalava Rauasvuorella sekä merkityt luontopolut Rauasvuorelle, Linnavuorelle ja Kurasmäen tammimetsän lehtojensuojelualueelle.
Kun Asmandian laavulta kävelee sillan yli Mynäjoen toiselle puolelle, pääsee patikoimaan luontopolkuja.
Seuraava hanke oli kansainvälinen EU-hanke nimeltä Connecting Cultureside Cultures – Forming Finnish-French Fellowship. Se toteutettiin yhteistyössä ranskalaisten kanssa.
– Siitä Asmandia nimensäkin sai. Kun ranskalaisilla kerran on Normandia, niin meille tuli sitten Asmandia, kertoo kyläyhdistyksen tiedottaja Kari Mäkelä.
Kansainvälinen hanke poiki yli tuhat kävijää keränneen taidepolkutapahtuman, jonka myötä Asemanseutu valittiin myös Varsinais-Suomen Vuoden kyläksi 2014.
Vuosina 2016–2018 yhdistys toteutti Ravakan tukemana hankkeen nimeltä Asemanseutu ylös, ulos ja liikkeelle. Silloin alueelle saatiin monitoimikenttä, kuusi frisbeegolf-väylää, rantalentopallokenttä, petanque-kenttä, parempi valaistus ja varastokoppi, johon sijoitettiin kuivakäymälä. Varaston edessä olevaa terassia pystyy käyttämään tapahtumissa myös esiintymislavana.
Paikalliset nuoret kokoontuvat mielellään alueelle pelailemaan lentopalloa ja kuluttamaan aikaa.
Viimeisin hanke, Vallaisten vallassa, päättyi vuonna 2020. Myös sitä on tukenut Leader Ravakka. Hankkeen aikana parannettiin alueen luontopolkuja ja tehtiin myös uusia osia reittiin. Nyt patikoitavaa riittää jo seitsemän kilometrin verran. Samalla lisättiin opasteita ja taukopaikkoja. Yhdistyksen kanoottien avulla reitin voi suunnitella myös niin, että kulkee osan matkasta Mynäjokea pitkin meloen ja osan kävellen. Monin paikoin reitistöllä voi myös pyöräillä.
– Reitin varrella voi ihastella junia tai vaikka alueella laiduntavia hevosia. Moni käy Linnavuorella katsomassa vuodenaikojen mukaan vaihtuvia upeita maalaismaisemia. Linnavuorelle ja takaisin kävelee tunnissa, vinkkaa Mäkelä.
– Ja reitin varrella on myös Mynämäen ja Mietoisten vanha kunnanraja, hän lisää.
Monipuolinen reitistö kulkee jokimaisemissa, niityillä, tammimetsissä sekä kallioiden laella, joten reitin varrella ei ainakaan maisemiin pääse tylsistymään.
– Ja joka kerta löytää uutta katseltavaa. Toukokuussa tammimetsässä oli hieno valkovuokkomeri ja seuraavalla kerralla taas jotain muuta ihasteltavaa, Mäkelä kuvailee.
Kuten opaskyltistä näkyy, Asmandiassa riittää tekemistä.
Koko kylän olohuone
Mynämäkeläiset ottivat Asmandian heti omakseen ja kävijämäärät ovat vuosi vuodelta kasvaneet samaa vauhtia alueen kehittymisen kanssa. Alue sijaitsee Opintien päässä, jonka varrella on myös lähes 50 oppilaan kyläkoulu ja uusi päiväkoti. Koululaiset ovat ottaneet tavaksi kokoontua Asmandiaan koulun jälkeen ja kesälomalla alueella riittää lentopallon pelaajia ja uimareita, vaikka virallinen uimapaikka Asmandia ei olekaan.
– Vesi on yleensä pysynyt ihan hyvänä. Aikoinaan Mynäjoki oli hyvä rapujoki, mutta rapurutto on vienyt ravut, eikä kalaakaan kovin paljon tule, kertoo Mäkelä.
Keväällä Asmandiaan saatiin uusi laituri, josta on helppo kiivetä kanoottiin.
Kanootit ovat kyläyhdistyksen jäsenten vapaassa käytössä. Ulkopuolisilta peritään 5 euron vuokra. Muuten kaikki alueen palvelut ovat kaikkien vapaassa käytössä.
Nuoria alueella viihdyttävät myös geokätköt ja pokestopit. Välillä paikallinen nuoriso kokoontui alueella niin ahkerasti, että alueen käyttö kiellettiin klo 22–06 välisenä aikana meluhaittojen välttämiseksi.
Asmandian välittömässä läheisyydessä on myös koulun ja päiväkodin pihat sekä koirien aqility-kenttä, jonka toiminnasta vastaa Mynämäen seudun koirakerho ry.
Asmankolo on paikallisten nuorten mielestä loistopaikka kuluttaa aikaa kesälomalla.
Ravakka ja Mynämäen kunta apuna
Ravakka on tukenut Asmandiassa tehtyjä hankkeita maaseuturahastosta yhteensä kymmenillä tuhansilla euroilla. Ilman avustuksia olisi moni asia jäänyt saavuttamatta. Mäkelä on kiitollinen myös kunnan avusta. Pienten talkooavustusten lisäksi kunta on myöntänyt kyläyhdistykselle korotonta lainaa, jotta Leadrin kautta tuetut hankkeet on saatu käyntiin. Ravakalta avustus on tullut nimittäin vasta toteutuneita kustannuksia vastaan.
Lisäksi aluetta kehitetään jäsenmaksujen turvin ja ennen kaikkea talkoilla.
– Meillä on sellainen kiertävä talkoovuoro, joka osuu jokaisen hallituslaisen kohdalle kolme kertaa vuodessa. Kesäisin voi omalla talkooviikolla leikata vaikka nurmikkoa ja syksyllä haravoida. Jokaiselle vuodenajalle riittää tekemistä, kertoo Mäkelä.
Mynämäen Asemanseudun Kylät ry:n puheenjohtaja Mika Rouhiainen on taiteillut Asmandiaan yhteistyössä Pia Bartschin kanssa monumentin nimeltä Ajan kiertokampi.
Tapahtumat tuovat ihmisiä yhteen
Asmandialla riittää käyttäjiä päivittäin. Kesäisin se tavoittaa aina satoja ihmisiä. Tapahtumiin saavutaan välillä kaukaakin. Suurimpia tapahtumia ovat olleet muun muassa Taidepolku-tapahtuma, Vuoden kylän julkistusjuhla ja vuosittaiset Yökylässä-tapahtumat.
Seuraava Yökyläily järjestetään 22. elokuuta.
– Tällä kertaa se pidetään viikkoa ennen venetsialaisia, jotta tapahtumat eivät kilpailisi keskenään. Aiempina vuosina ollaan laulettu yhteislauluja ja karaokea, tanssittu ja istuttu iltaa kokkoa tai nuotiota katsellen. Olemme yöpyneet teltoissa ja aamulla kyläyhdistys on järjestänyt aamiaisen, muistelee Mäkelä.
Samantyyppisellä ohjelmalla on tarkoitus jatkaa tänäkin vuonna.
Talvella pidetään taas hiihtokilpailuja ja hauskaa napakelkan parissa, jos vain lunta tulee tarpeeksi. Latuja on perinteisesti tehty joen jäälle laavulta pari kilometriä kumpaankin suuntaan.
Erilaisten kehittämishankkeiden ja tapahtumien myötä Asemankylällä ollaan saatu kasvatettua yhteisöllisyyttä ja maaseudun vetovoimaa ja elämänlaatua.
Mynämäen Asemanseutu valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi vuonna 2014.
ASMANDIASSA TOTEUTETUT LEADER-HANKKEET:
1. Asemanseutu ylös, ulos ja liikkeelle
Toimenpiteet:Asmandian virkistysalueen laajennus, uusi monitoimikenttä, rantalentopallokenttä, petanque-kenttä ja frisbeegolf-rata
Leader-tuki: 17 758 euroa
Maksetut talkoot:15 045 euroa
Oman rahoituksen osuus: 2 713 euroa
Kokonaiskustannus: 35 516 euroa
2. Yht puuttu II -teemahanke
Toimenpiteet:Ostetaan yhdistykselle koneita ja työvälineitä, joilla ylläpidetään ja kunnostetaan yhdistyksen rakentamia virkistys-, liikunta- ja ulkoilualueita.
Leader-tuki:1 000 euroa
Oman rahoituksen osuus: 1 000 euroa
Kokonaiskustannus: 2 000 euroa
3. Vallaisten Vallassa, osana Luontopolut ja reitit -teemahanketta
Toimenpiteet:Luontoreitti, jonka varrella on nähtävissä monipuolisesti vakka-suomalaista kulttuuri- ja luonnonmaisemaa. Reitti varustettiin levähdyspaikoilla, käymälällä, opastuskylteillä ja nuotiopaikalla. Myös paikoitusalueita tasoitettiin käyttäjien tarpeisiin.
