Asukkaiden Loimaa -hanke on kannustanut asukkaita vaikuttamaan omaan viihtyvyyteen ja parantanut kaupungin ja kylien välistä viestintää

Ihmiset kävelevät luontopolulla metsässä pilvisessä säässä.
Kimppakävely on järjestetty muun muassa Kojonkulman Korkeusvuoren luontopolulla.

 

Loimaan kaupunki on panostanut kylien ja kaupungin väliseen yhteistyöhön Asukkaiden Loimaa -hankkeen avulla. Projekti jatkuu vielä ensi vuoteen.

Loimaan kaupungissa kulunut vuosi on ollut asumisen teemavuosi. Juuri teemavuoteen liittyen kaupunki aloitti Asukkaiden Loimaa -hankkeen, jolla jalkautetaan asuinympäristöjen kehittämistä kyliin ja tuodaan samalla yhteisöille vahvempi mahdollisuus vaikuttaa oman alueen asumisviihtyvyyden kehittämiseen. Hankkeen vetäjä Eija Martti kertoo, että kaupunki tukee asukkaiden ideoita.

– Totta kai kaupunki tekee myös asioita asumisviihtyvyyden eteen, mutta hankkeessa on tarkoitus saada asukkaat enemmän mukaan. Teemavuoden aikana on esimerkiksi järjestetty tapahtumia, joita on jalkautettu kyliin, hän sanoo.

Martin mukaan asumisviihtyvyyden lisäksi yksi hankkeen keskeisimmistä aiheista on ollut viestintä: tieto ei nimittäiin ole kulkenut kovin hyvin kylien ja kaupungin välillä, ja kylillä on koettu, ettei omiin kysymyksiin välttämättä saa vastauksia. Martti onkin toiminut yhteyshenkilönä yhteisöjen välillä.

– On kaivattu matalan tason yhteyshenkilöä, johon voi olla yhteydessä. En tiedä kaikkea, mutta otan selvää ja vien asioita eteenpäin. Ne ovat pieniä asioita, mutta tekevät ihmisiä iloisiksi.

Kimppakävelyitä ja seniorisumppeja

Heti teemavuoden ja hankkeen alussa Martti järjesti yhdessä kyläyhdistysten kanssa kyläiltoja mahdollisimman monessa Loimaan kylässä. Tilaisuuksissa hän kertoi hankkeesta, sen tavoitteista ja omasta osastaan yhteyshenkilönä. Lisäksi kyläilloissa käsiteltiin Loimaan kaupungin osallistavaa budjetointia, jonka varat menivät tänä vuonna kylille niiden viihtyvyyden parantamiseksi.

– Jokainen kylä teki hakemuksen siitä, mihin he käyttäisivät 1000 euroa. Sillä rahalla on saatu paljon aikaiseksi kuten laituri, puuvaja, esiintyjiä tapahtumiin ja kylärakennusten korjauksia. Itse osallistumalla pystyy saamaan paljon aikaan, Martti kertoo.

Kylät on otettu myös mukaan isompiin keskustan tapahtumiin kuten kesän avaukseen. Yhdistykset olivat myös mukana OKRA-tapahtumassa kesällä. Suosittuja tapahtumia ovat myös olleet kimppakävelyt, joita järjestettiin yhteensä seitsemän eri puolilla Loimaata. 

– Kävelimme eri luontopolkuja ja hyvin saatiin ihmisiä mukaan. Kolmessa kävelyssä oli mukana kyläyhdistyksen järjestämää toimintaa kuten makkaranpaistoa nuotiolla.

Hanke on tehnyt yhteistyötä myös kaupungin liikuntapalveluiden kanssa olemalla apuna kerran kuussa järjestettävillä seniorisumpeilla. Tilaisuuksissa kaupungin seniorit kutsutaan kahville ja jumpalle, mutta lisäksi joka kerta tiedossa on vaihtuvaa ohjelmaa. Esimerkiksi marraskuussa yli 300 senioria saapui kuuntelemaan tohtori Kiminkisen luentoa.

Maalattuja heinäpaaleja pellolla.
Hanke järjesti yhteistyössä Suomen maatalousmuseo Saran ja MTK:n kanssa Paalit maaliin -tapahtuman, joka innosti Loimaan asukkaita luovuuteen.

Yhteistyötä kehitetään edelleen

Kaiken kaikkiaan Asukkaiden Loimaa -hanke on saanut oikein positiivista palautetta Martin mukaan: tapahtumat ovat onnistuneet hyvin, viestintä on parantunut ja yhteyshenkilölle on ollut selkeä tarve. Martti nostaa itse esiin tapahtumien onnistumisen.

– Meillä on ollut hyvää tuuria kelien suhteen. Kyllä on aina huokaissut helpotuksesta, kun tapahtumat on saatu vietyä onnistuneesti loppuun, hän kertoo.

Tapahtumien lisäksi hanke on saanut erilaiseen toimintaan mukaan kyläläisiä, jotka eivät kuulu itse kyläyhdistyksiin. Tätä kautta asukkaat ovat tutustuneet paremmin toisiinsa.

– Tällaisilla asioilla on iso merkitys, kun kylien toiminnassa mukana olevien ihmisten kasvot tulevat tutuiksi. Samalla kaupungista ja sen työntekijöistä tulee helpommin lähestyttäviä.

Asukkaiden Loimaa -hanke jatkuu vielä ensi vuoden huhtikuulle. Martin mukaan suunnitelmissa on ollut järjestää uusia kyläiltoja alkuvuonna ja hakea niiden kautta uusia ideoita kylien ja kaupungin välisen yhteistyön kehittämiseen. Yksi tavoitteista on lisätä vielä esimerkiksi puistokummi-toimintaa: siinä asukkaat saavat itselleen puistokummi-liivin, roskapoimurin, roskapusseja ja hanskat roskien keräämistä varten.

– Kun roskat on kerätty, niin voi ilmoittaa kaupungille, missä on säkillinen roskia ja kaupunki hakee sen pois. Loimaan keskustassa toiminnassa on mukana noin 15 henkilöä ja siihen voi lähteä vapaasti mukaan. Sitä voisi tuoda myös kyliin enemmän. Puistokummit ovat hyvä esimerkki siitä, miten voi parantaa itse omaa asumisviihtyvyyttä.

 

Asukkaiden Loimaa -hanke

Toteuttaja: Loimaan kaupunki

Rahoittaja: Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry

Kokonaisrahoitus: 69 000 €

Julkinen rahoitus: 69 000 €

Tukiprosentti: 90 %

Okrassa esillä olevassa Jos lehmät puhuisivat -näyttelyssä voi tutkiskella omaa suhdetta maaseutuun

Lehmä ja mies kohtaavat niityllä.

 

Lehmät herättävät usein ihmisissä suuria tunteita. Näitä tunteita pääsee tutkimaan Jos lehmät puhuisivat -näyttelyssä Okrassa.

Vuoden 2019 Okrasta tuttu Jos lehmät puhuisivat -näyttely nähdään jälleen tämän kesän maatalousnäyttelyssä Oripäässä 5.8.7. Kaarihallista löytyvän näyttelyn on koonnut MTK Varsinais-Suomi osana Leader-rahoitteista tiedonvälityshanketta, jonka tavoitteena oli muun muassa parantaa kaupungin ja maaseudun välistä yhteyttä.

Näyttelyn tuottajan Katja Mahalin mukaan samankaltaista näyttelyä ei ole ennen tehty. Erikoiseksi näyttelyn tekee myös sen aihe ja syntypaikka: lehmät eivät ole Mahalin mukaan Varsinais-Suomessa enää suuressa osassa, mutta silti maaseutu henkilöityy usein juuri lehmiin.

– Lehmät eivät enää näy samalla tavalla Varsinais-Suomen maaseudulla kuten ennen. Silti lehmät herättävät aina voimakkaita tunteita ihmisissä. Niiden kautta jokainen voi tutkia omaa suhdettaan maaseutuun. Näkeekö kuvissa enemmän iloa, vihaa, kuormituksen tunteita, haasteita vai ratkaisuja? Mahal pohtii.

– Esimerkiksi autolla ajaessa syntyy aina riemunkiljahduksia, kun näkyy lehmiä. Jokaisella on jokin mielikuva lehmistä, hankeasiantuntija Taina Simola Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneista sanoo. Jokivarsikumppanit oli yksi hanketta rahoittaneista Leader-ryhmistä.

Näyttely koostuu valokuvista ja veistoksista. Se avattiin Berliinissä Saksassa vuonna 2019, ja Mahalin mukaan moni saksalainen muistaa näyttelyn edelleen hyvin juuri lehmien takia. Hän kuvailee näyttelyn olleen taukopaikka ja rauhan tyyssija meluisassa Grüne Wochen messuympäristössä.  Saksan ja Varsinais-Suomen lisäksi näyttely on kiertänyt muun muassa Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja viime vuonna Keski-Pohjanmaalla. Näyttelyssä esillä olevia kuvia on tullut lisää vuosien varrella, ja osa niistä on muokkautunut myös sisustustuotteiksi.

Mahal toivoo, että näyttely herättää keskustelua maaseudun elinvoimatekijöistä laajemminkin.

– Näyttely voi antaa uusia havaintoja elämästä. Kuvat kertovat etenkin kiireettömyydestä ja toivon, että ihmiset kokevat samaa tunnetta näyttelyssä.

Kuva: Tervehdys, Pia Simonen