Viestintäfoorumin teemoja olivat sosiaalinen media ja saavutettavuus. Yhteensä tilaisuudessa kuultiin neljä puheenvuoroa, joista kaksi olivat koulutuksia.
Haloo maaseutu! -viestintähankkeen viimeinen viestintäfoorumi järjestettiin keskiviikkona 23.8.2023 Loimaalla Novidan Turuntien oppilaitoksessa. Aamupäivän aikana tilaisuuden ohjelmassa oli sosiaalisen median käyttö hankeviestinnässä ja Loimaan maaseutupalvelujen toiminta ja viestintä. Iltapäivällä vuorossa oli kaksi koulutusta: ensimmäinen koski saavutettavuutta ja toinen maaseutubrändin käyttöä viestinnän tukena.
Omat vahvuudet käyttöön somessa
Tilaisuus alkoi sukelluksella hankeviestinnän ja nimenomaan sosiaalisen median maailmaan, jonne osallistujat johdatti ProAgria Länsi-Suomen matkailu- ja ruoka-asiantuntija Janita Kylänpää. Hänen mukaansa sosiaalinen media antaa hankkeissa muun muassa mahdollisuuden vaikuttaa isosti, se lisää näkyvyyttä ja auttaa lisäksi jäämään ihmisten mieleen. Lisäksi somea voi tehdä missä ja milloin vain: Kylänpää on itse esimerkiksi tuottanut sisältöä someen esimerkiksi vehnäpelloilla, tapahtumissa ja nuotion äärellä metsässä.
Kylänpään mukaan jokainen voi sosiaalisessa mediassa hyödyntää omia taitojaan. Lisäksi on tärkeää miettiä oman sisällön kohderyhmät ja käytettävät kanavat.
– Somelle on myös annettava aikaa, eikä tiliä saisi unohtaa, hän kertoo.
Sosiaalisen median kanavat tarjoavat myös erilaisia työkaluja, joita kannattaa Kylänpään mukaan hyödyntää: julkaisuja voi esimerkiksi ajastaa.
Janita Kylänpään esitys kokonaisuudessaan PDF-muodossa.
Loimaan maaseutupalvelut viestii sähköisesti ja perinteisesti
Viestintäfoorumi jatkui Loimaan maaseutupalvelujen puheenvuorolla, jonka piti johtava maaseutuasiamies Markku Paija. Loimaan yhteistoiminta-alue on perustettu vuonna 2013, ja siihen kuuluu Varsinais-Suomen alueella Loimaan, Pöytyän ja Oripään kunnat sekä Hämeen puolella Jokioinen, Humppila ja Ypäjä. Yhteensä peltotukia hakevia tiloja on 1244, ja tukimaksuja välitetään vuodessa noin 59 miljoonaa euroa.
Paija kertoi maaseutupalvelujen toiminnasta ja viestinnästä, jota toteutetaan sähköisesti esimerkiksi sähköpostitse, Whatsappilla ja kotisivujen kautta, mutta niiden rinnalla käytössä on myös perinteinen kirjeposti. Lisäksi Loimaan maaseutupalvelut järjestää koulutuksia asiakkailleen usean kanavan kautta.
Markku Paijan esitys kokonaisuudessaan PDF-muodossa.
Saavutettavuus entistä tutummaksi
Lounaan jälkeen vuorossa oli 1,5 tunnin mittainen koulutus saavutettavien asiakirjojen luomisesta Officen työkaluilla. Koulutuksen pitivät Annanpuran Reijo Juntunen ja Markus Etelämäki.
Saavutettavan asiakirjan luomisessa pitää ottaa monta asiaa huomioon. Muun muassa fonttien on oltava selkeitä ja riittävän kokoisia: esimerkiksi Arial on yksi yleisimpiä käytettyjä fonttityylejä. Fontin pitäisi olla kooltaan vähintään 12, mutta luettavuutta parantaa, jos fontin pistekoko on 14. Lisäksi asiakirja olisi hyvä nimetä selkeästi ja lyhyesti ilman pitkiä numerosarjoja. Myös käytettävän kielen tulisi olla ymmärrettävää ja selkeää. Kannattaa myös käyttää yhtä valittua kieltä ja välttää aina sekakielisyyttä.
Annanpuran koulutusmateriaali kokonaisuudessaan PDF-muodossa.
Maaseutubrändin ja -verkoston hyödyntäminen viestinnässä
Viestintäfoorumin lopuksi kuultiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutuviestinnän koordinaattori Janica Vilenin koulutus maaseutubrändin käytöstä viestinnän tukena. Vilen kertoi ensin maaseutuviestinnän toteuttamisesta Varsinais-Suomessa, sen kohderyhmistä, pääviesteistä ja kanavista. Lisäksi hän esitteli muun muassa Varsinais-Suomen maaseutuviestinnän omaa materiaalipankkia, jonne on koottu muun muassa esityksiä, valokuvia ja videoita verkoston käyttöön.
Vilen myös muistutti viestintäverkostoa siitä, että viestintää tekevät kaikki yhdessä. Lisäksi häneen saa aina olla yhteydessä.
– Maaseutuviestinnän koordinaattori on verkoston yhteinen resurssi!
Janica Vilenin esitys kokonaisuudessaan PDF-muodossa.
