Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio on työskennellyt maaseudun kehittämisen parissa jo 20 vuotta. Sinä aikana naiset ovat ottaneet homman haltuun siinä määrin, että nykyisin pitää tehdä töitä sen eteen, että miehiäkin saadaan mukaan.
Vuonna 2002 pyhärantalainen yo-merkonomi Ulla Kallio (s.1960) lupautui kuukaudeksi töihin Maaseudun Kehittämisyhdistys Ravakkaan selvittämään papereita.
– Ravakan silloinen puheenjohtaja Esa Urhonen oli kuullut, että työnantajani oli juuri tehnyt konkurssin. Ravakassa taas oli kova pula tekijöistä, joten lupauduin auttamaan kuukaudeksi, Kallio muistelee.
– Silloin Ravakka toimi vielä ALMA-rahoituksella. Kun tulin töihin, sain eteeni mapillisen tietoa ALMAsta sekä pinon pöydälle jääneitä hankkeita, joista piti alkaa selvittää, mitä pitää vielä tehdä, että hankkeet saavat TE-keskuksen päätöksen. Siitä se sitten lähti ja vähitellen opin, mikä tämä maailma oikein on!
Kuukauden jälkeen Kallion eteen tuotiin kolmen kuukauden työsopimus, sitten puolen vuoden. Pienistä pätkistä tuli lopulta pitkä puro. Välillä Kallio toimi Ukipoliksessa nelisen vuotta yritysneuvojana, mutta palasi lopulta Ravakkaan toiminnanjohtajaksi vuonna 2014. Perehtyminen yrityspuolen tukiin kantoi hedelmää, sillä pian myös Ravakassa alettiin tehdä töitä elinkeinoelämän kehittämiseksi. Nykyisin yritystuet ja elinkeinojen kehittämishankkeet kattavat jo 30 % Ravakan myöntämästä rahoituksesta.
Naiset maaseudun kehittäjinä
Kun Ulla Kallio aloitti uransa Ravakassa, ala oli huomattavasti miehisempi. Leader-ryhmien toimistot ja hallitukset olivat miesvoittoisia, mutta myös rahoitettujen hankkeiden talkoissa ahkeroivat pääosin miehet.
– 20 vuoden aikana naisten aktiivisuus ja vastuun kantaminen yhteisistä asioista on lisääntynyt todella paljon. Nykyisin naisia on huomattavasti enemmän esimerkiksi yhdistysten hallituksissa. Meidänkin hallitukseen on nykyään vaikeampi löytää miehiä kuin naisia.
Varsinais-Suomessa Leader-ryhmien toiminnanjohtajista kaikki ovat naisia ja työntekijöistäkin suurin osa. Valtakunnallisesti katsottuna miehiä on Leader-väestä Kallion arvion mukaan noin kolmannes.
– Aluksi monet maaseudun naiset tulivat tekemään hankeneuvontaa Leader-ryhmiin osa-aikaisesti silloin kun omalla maatilalla oli hiljaisia hetkiä. Edelleen osalla työntekijöistä on omia tiloja, mutta työ siellä on muuttunut niin, että aikaa jää enemmän muuhun.
Maaseudun naisten aseman parantamiseksi maaseudun kehittämistukien valintakriteereissä arvioidaan erikseen, hyödyttääkö haettava hanke naisia.
– Meidän alueella naiset ovat vahvoja toimijoita. Täällä on aktiivisia Martta-yhdistyksiä sekä Maa- ja kotitalousnaisia. Naiset haluavat kehittää omia kotiseutujaan ja järjestävät sellaista toimintaa, josta he nauttivat. Talkoointoa riittää, kunhan niitä talkoita voi tehdä yhdessä ilon kautta. Ei kukaan lähde talkoisiin, jos siellä ei ole kivaa, Kallio toteaa.
– Monessa muussa Euroopan maassa naisten tilanne on huonompi ja siksi sukupuolivaikutuksia arvioidaan edelleen. Suomessa alkaa olla kohta se tilanne, että pitäisikin miettiä, hyödyttääkö hanke miehiä. Ravakassa me arvioimme sukupuolivaikutusten sijaan nykyisin enemmän sitä, miten hankkeet hyödyttävät nuoria, hän jatkaa.
Purjehdusta ja puutarhanhoitoa
Pyhärannassa kasvanut Kallio asuu nykyisin Uudessakaupungissa. Vaikka käytössä on vain rivitalon pihamaa, hän onnistuu viljelemään vaikka mitä! Puutarhan hoidon lisäksi Kallion vapaa-aika kuluu purjehtiessa ja koiran kanssa puuhaillessa.
– Meillä on kimppapurjevene tyttäreni ja kummityttöni kanssa. Se on hyvä harrastus, sillä tässä työssä loma kannattaa pitää aina heinäkuussa ja silloin purjehtiminen on parhaimmillaan. Koirakin minulla on kimpassa tyttäreni kanssa, hän kertoo.
Ikänsä puolesta Kallio voisi jäädä eläkkeelle jo parin vuoden päästä, mutta vielä hän ei haikaile eläkepäivien perään. Työ Ravakassa palkitsee jatkuvasti.
– Ravakka on historiansa aikana rahoittanut jo noin 800 hanketta. Aina kun tällä alueella kulkee, törmää meidän rahoittamiin kohteisiin. Lopulta Leader-rahoitus on kuitenkin vain pieni osa kokonaisuutta. Asiat etenevät ennen kaikkea hankkeita toteuttavien toimijoiden aktiivisuuden ansioista. Vaikka toki joskus on niinkin, että juuri Ravakan antamasta sysäyksestä asiat loksahtavat kohdilleen.
Leader Ravakka on seitsemän kunnan alueella Varinais-Suomen ja Satakunnan rajalla toimiva yhdistys, joka rahoittaa alueensa yhdistysten ja yritysten maaseutua kehittäviä hankkeita. Ravakan toimintaa ohjaa EU:n maaseutuohjelma ja yhdistyksen oma paikallinen strategia.
