Keskiviikkona 6. huhtikuuta 2022 pidettiin Älykkäät kylät -webinaari. Päivän aiheen pariin keskustelijat alusti Maa- ja metsätalousministeriön Maaseudun kehittämisyksikön suunnittelija Sami Tantarimäki, joka on mukana teeman ympärille perustetuissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä. Webinaarin tallenne on nyt katsottavissa Haloo maaseudun Youtube-kanavalla:
Euroopan Unionin alueella maaseudun kehittämisen yhteydessä älykäs kylä (smart village) voi olla perinteinen kylä, laajempi alue tai yhteisö, joka tarkastelee asioita paikallisten vahvuuksien kautta parantaakseen toiminta- ja mukautumiskykyään.
Tantarimäki muistuttaa webinaarissa, että vaikka älykkäästä kylästä tulee helposti mieleen digitaaliset ja teknologiset ratkaisut, voi älykäs kylä yhtä hyvin panostaa nokkeliin paikallisiin tulokulmiin esimerkiksi sosiaalisen tai ekologisen kestävyyden parantamisessa.
– Lähes kaikkia maaseudun kehittämisen osa-alueita voidaan parantaa digitaalisten teknologioiden käytöllä, mutta digitalisaatio ei ole alueen menestyksen tae tai autuaaksi tekevä asia. Se on hyvä renki, mutta huono isäntä, Tantarimäki kommentoi.
Maaseudun kehittämisen parissa älykkäiden kylien avulla pyritään tasoittamaan alueiden välisiä eroja, ettei ihmisten tarvitsisi muuttaa kaupunkeihin palveluiden perässä.
– Tavoite on se, että palvellaan asumisen ja arjen sujuvuutta, vastataan elinkeinoelämän tarpeisiin sekä ilmasto-, ympäristö- ja energiahaasteisiin; hidastetaan alueellista eriytymistä tai parannetaan yhdenvertaisuutta. Eli edistetään hyvää elämää!
Älykäs kylä on sellainen, joka etsii paikallisia tapoja tarkastella asioita uudelleen muuttuvassa maailmassa. Siksi älykkäiden kylien osalta voisi helposti puhua myös älykkäästä sopeutumisesta.
Älykäs kylä on kuitenkin myös globaali käsite, josta puhutaan muuallakin kuin Euroopassa. Ja Älykylä® puolestaan on tuotemerkki, joka tarkoittaa uudenlaista asuinaluetta ja palvelukonseptia, jossa on huomioitu kestävyys mahdollisimman monella tavalla. Yksi niistä on nousemassa nyt Mynämäelle.
Maaseuturahastosta tukea älykkäisiin hankkeisiin
Älykkäät kylät saavat uuden oman kehittämisvälineensä tulevalla EU:n ohjelmakaudella 2023–2027. Välineen avulla ei Tantarimäen näkemyksen mukaan kannata miettiä pistemäisiä ratkaisuja, vaan verkostomaista yhdessä tekemistä. Vaikka hanke olisi paikallinen, sen vaikutus voi ulottua laajalle.
– Yhdessä tekemisen merkitys on siinä, että voidaan löytää kauaskantoisempia, kestävämpiä, muutosjoustavampia ja resurssiviisaampia kokonaisuuksia, Tantarimäki toteaa.
Suomessa hyviä esimerkkejä älykkäistä hankkeista ovat muun muassa monipalvelupisteet, etä- ja yhteistyöskentelytilat, yhteiskäyttöautot, itsepalvelukaupat, työkalujen vuokrausautomaatit ja Auran keskustaan tehty kuntalaisten yhteinen olohuone Auraamo.
EU:n Smart Villages -kokonaisuus etenee parhaillaan eri puolilla Eurooppaa ja webinaarissa kuultiin esimerkkejä myös ulkomailta.
Haloo maaseutu! -viestintäfoorumissa jaettiin viestintävinkkejä ja aseteltiin askelmerkkejä tulevaisuuden maaseutuviestinnälle. Esitykset ovat katsottavissa myös jälkikäteen!
Varsinais-Suomen maaseutuverkosto kokoontui keskiviikkona 30. maaliskuuta hybriditilaisuutena järjestettyyn Haloo maaseutu! -viestintäfoorumiin. Aamupäivän aikana Haloo maaseutu! -viestintähankkeen koordinaattori Janica Vilen esitteli hankkeen tuloksia sekä jakoi vinkkejä laadukkaasta, tavoittavasta ja vaikuttavasta viestinnästä. Verkostomaisen viestinnän voimasta puhui Suomen Kylät ry:n viestintäpäällikkö Anssi Ketonen. Valtakunnallista maaseutuverkostoa ja uutta maaseutuverkosto.fi -alustaa esitteli puolestaan maaseutuverkostopalveluiden viestintäkoordinaattori Emilia Nivukoski.
00:00:00 Päivän ohjelma ja Haloo maaseutu! -hankkeen esittely / Janica Vilen, Haloo maaseutu! (Katso esitys pdf-muodossa klikkaamalla tästä!)
00:33:27 Verkostomaisen viestinnän mahdollisuudet / Anssi Ketonen, Suomen Kylät (Katso esitys pdf-muodossa klikkaamalla tästä!)
01:09:14 Uusi maaseutuverkosto.fi -sivusto sidosryhmäviestinnän ja verkoston tukena / Emilia Nivukoski, Maaseutuverkostopalvelut (Tutustu lisää osoitteessa maaseutuverkosto.fi)
Tehokasta maaseutuviestintää koko Suomeen
Iltapäivällä viestintäfoorumissa tutustuttiin maaseutuviestinnän uuteen aluemalliin. Vuonna 2023 alkavalla EU:n ohjelmakaudella ei enää toteuteta viestintähankkeita, vaan paikallista maaseutuohjelman viestintää tehdään Ely-keskuksista käsin.
Viestintämallin uudistusta esitteli Emilia Nivukoski maaseutuverkostopalveluista. Uuden mallin tavoitteena on yhdenmukaistaa viestintää kaikilla alueilla. Tällä hetkellä kaikissa maakunnissa ei ole ollenkaan viestintähankkeita ja olemassa olevilla viestintähankkeilla on keskenään paljon eroja niin tavoitteiden kuin mahdollisuuksienkin suhteen. Viestinnän hankkeistaminen on luonut viestintään myös katkoja, ja uuden mallin toivotaan luovan työhön jatkuvuutta.
Selkeää ja innostavaa viestintää mahdollisuuksista ja vaikutuksista
Alustuksen jälkeen osallistujat pohtivat työryhmissä Varsinais-Suomen maaseutuviestinnän tarpeita, erityispiirteitä, hyviä olemassa olevia käytäntöjä ja kehittämisen kohteita. Tuenhakijoiden näkökulmasta eri tukimuodoista viestimiseen toivottiin lisää selkeyttä ja innostavuutta. Lisäksi tarvetta olisi saada nykyiseen tapaan uutisia toteutuneista hankkeista ja niiden vaikutuksista. Toiveissa on, että ruohonjuuritason paikallinen kehittämistyö saa jatkossakin näkyvyyttä. Kaksikielisyys nousi esiin kaikissa työryhmissä. Jatkossa olisi tärkeää saada kaikki viestintää tukeva materiaali molemmilla kotimaisilla kielillä. Lisäksi viestintää tarvitaan myös muilla kielillä, erityisesti englanniksi.
Tulevan alueviestijän työnkuva on laajempi kuin nykyisen viestintähankkeen koordinaattorin. Siksi verkoston toimijat toivovat myös koulutusta ja uusia työkaluja oman viestintänsä kehittämiseen ja sisällön tuottamiseen, jotta materiaalia syntyisi jatkossakin säännöllisesti.
Työpajoissa pohdittiin myös Haloo maaseutu -brändin tulevaisuutta. Vaikka viestintähanke päättyy, brändiä voidaan hyödyntää edelleen. Haloo maaseutu voisi olla esimerkiksi maaseutuaiheisen lehden nimi ja sivusto voisi muuttua verkkolehdeksi. Joissain maakunnissa paikalliset Leader-ryhmät ovat ottaneet yhteisen viestintähankkeen brändin omaan käyttöönsä, mikä voisi olla yksi vaihtoehto myös Varsinais-Suomessa. Yksi idea olisi luovuttaa brändi valtakunnalliseen käyttöön, jos muualla Suomessa innostutaan ajatuksesta.
Yksi työpajan kysymyksistä liittyi Varsinais-Suomen maaseutuverkoston ja sen sidosryhmien määrittelyyn. Maaseutuverkoston käsite on koettu epämääräiseksi eivätkä kaikki maaseudun kehittäjät tiedä tai koe kuuluvansa siihen. Maaseutuverkostoon kuuluvat yksinkertaistetusti kaikki ne tahot, jotka ovat mukana kehittämässä maaseutua. Työpajoissa saatiin paikallisten ihmisten asiantuntijuuden avulla kerättyä listaa niistä tahoista, joiden kanssa yhteistyötä pyritään tiivistämään. Lisäksi maaseutuverkostolla on laaja joukko sidosryhmiä, muun muassa kaikki paikalliset mediat sekä poliittiset puolueet.
Ensi kesänä Varsinais-Suomessa rakennetaan uusia kyläverkkoja EU:n elpymisvarojen avulla 22 asuinalueelle. Kauan odotetut paremmat yhteydet tuovat mukanaan mahdollisuuksia etätöihin ja yritysten kehittämiseen – ja sitä kautta uutta vetovoimaa maaseudulle!
Maaseuturahasto sai vuonna 2021 Euroopan Unionin elpymisrahastosta 16 miljoonan euron lisäpotin laajakaistahankkeisiin. Hakuaika päättyi syyskuussa 2021. Alun perin Varsinais-Suomeen myönnettiin 20 laajakaistahanketta, mutta helmikuussa saatiin lisärahoitus vielä kahdelle hankkeelle.
– Suurin osa hankkeista myönnettiin saaristoon. Paraisten Puhelin Oy on saanut rahoituksen yhteensä 18 hankkeeseen. Saaristossa olosuhteet ovat vaativammat ja siksi sinne on vaikeaa saada valokuitua markkinaehtoisesti, Varsinais-Suomen Ely-keskuksen maaseutukoordinaattori Heli Raitamäki perustelee päätöksiä.
Kuituverkon päähän pääsee Paraisten Puhelimen hankkeiden ansiosta asukkaita Ali-Kirjasta aina Korppooseen asti. Hankkeiden valmistuttua yhteysnopeudet tulevat olemaan 1 Gbit/s.
Saariston lisäksi rahoitusta on myönnetty laajakaistahankkeisiin Loimaan Virttaalle ja Korven kylään sekä Tl Kosken Iso-Sorvastoon ja Patakoskelle.
Varsinais-suomen hankkeiden kokonaiskustannukset vaihtelevat alle 100 000 eurosta yli puoleen miljoonaan euroon alueen koon ja rakentamisen kustannusten vaihtelun mukaan. Laajakaistahankkeiden saamat tuet ovat joko 50 % tai 70 %, riippuen toimijan liikevaihdon suuruudesta. Varsinais-Suomen hankkeille on myönnetty tukea pääsääntöisesti 70 %.
– Hankkeet ovat jo käynnissä ja nyt kilpailutetaan urakoitsijoita. Rakentaminen alkaa sitten keväällä ja valmista pitää olla vuoden 2024 loppuun mennessä, Raitamäki kertoo.
Parantuneista palveluista tulee hyötymään yhteensä noin 5 000 ihmistä.
Kuitua korpeen!
IT-alalla työskentelevä loimaalainen Heikki Huhtanen ja muut Loimaan Korven kylän asukkaat saavat paremmat verkkoyhteydet mahdollisesti jo tämän vuoden aikana. Kuva: Suvi-Päivi Prusi.
Rahoituspäätöksen saaneista hankkeista vain yksi on yhdistyksen hakema. Korven Kuitu ry on tekemässä kyläverkkoa Loimaalla sijaitsevaan Korven kylään.
– Olemme kukin tahoillamme yrittäneet saada tänne parempia verkkoyhteyksiä jo pitkään. Neuvottelimme asiasta esimerkiksi viime kesänä, kun täällä tehtiin sähköjen maakaapelointia, jolloin kuidun olisi voinut saada samoilla kaivuutöillä. Vaikka olemme yrittäneet viedä asiaa eteenpäin useamman toimijan kanssa, ei homma ole onnistunut. Siksi perustimme kyläläisten kanssa Korven Kuitu ry:n ja päätimme alkaa puuhata verkkoa tänne itse, kertoo Heikki Huhtanen.
Huhtanen vertaa nykyisin käytävää keskustelua verkkoyhteyksistä siihen keskusteluun, jota käytiin sata vuotta sitten sähköistä. Loimaalla Metsämaan kylässä sijaitseva pieni Korven kylä on niin syrjässä, että siellä on pakko pitää puoliaan.
– Ja meille on matkaa siitä Korven kylän keskuksesta vielä 10 kilometriä, eli olemme oikeasti ihan korvessa. Tämä on se Varsinais-Suomen maakunnan viimeinen kolkka, jonka takana on Satakunnan, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen rajat. Vaikka olemme täällä syvällä maaseudulla, alue on kuitenkin aktiivista ja kehittämisen arvoista!
Nyt Korven Kuidulla on rahoituspäätös. Tällä hetkellä tehdään kilpailutuksia ja viimeistellään sopimuksia maanomistajien kanssa. Konkreettisten töiden arvioidaan alkavan kesällä ja valmista yritetään saada vuoden loppuun mennessä.
– Liittymiä on tulossa lähes 30. Käytännössä kaikki vakituiset asukkaat ja lähes kaikki vapaa-ajan asukkaat lähtivät mukaan. Aikaisemmin kiinnostus on ollut varovaisempaa, mutta koronan tuoman etätyöskentelyn myötä verkon tarve on kasvanut, Huhtanen kertoo.
Ennen langaton verkko riitti moneen tarpeeseen, mutta nyt kun kaikki kyläläiset tarvitsevat verkkoa samaan aikaan, ei kaista enää riitä. IT-alalla työskentelevällä Huhtasella itsellään on konttori Piikkiössä ja koska verkon nopeus ei riitä etätöiden tekemiseen kotona, hän on vuokrannut itselleen erillisen etätyötilan Forssasta.
Kotitalouksien lisäksi uudesta verkosta hyötyvät myös alueen yritykset. Kylällä on kymmenkunta maatilaa sekä useampia muita yrityksiä, muun muassa metalli- ja palvelualoilla. Huhtanen on myös yksi alueen maanviljelijöistä.
– Esimerkiksi monet tulevat ratkaisut autonomisissa traktoreissa ja roboteissa maatiloille eivät ole mahdollisia ilman aitoa 5G-verkkoa. Ja 5G-verkko vaatii toimiakseen valokuidun rinnalleen, Huhtanen kertoo esimerkkinä.
Kun kylille rakennetaan valokuituverkkoja, voidaan samalla rakentaa yhteyksiä langattoman verkon tukiasemille tai mastoille.
– Kun saamme paremman verkon, voimme asentaa tilalle esimerkiksi kameroita, jotka lähettävät ajantasaista kuvaa pilveen, jolloin juostut kilometrit ja sellainen varmistava työ maatilalla vähenee. Myös turvakamerat vaativat kunnon verkon toimiakseen!
EU-rahalle oli kylällä siis valtava tarve.
– Olemme rahoituksesta todella iloisia omasta puolestamme ja myös siksi, että sen avulla saadaan pidettyä elävänä tämä nurkka maakunnasta. Parempien yhteyksien avulla voimme itse kehittää omaa aluettamme nyt kun pienet kunnat ovat muutenkin tiukoilla, Huhtanen päättää.
Lisää rahoitusta tulossa
Toimiva verkkoyhteys parantaa alueen vetovoimaa sekä asumisen ja yrittämisen edellytyksiä maaseudulla. Kuva: Maaseutu.fi.
Varsinais-Suomi on ollut laajakaistahankkeiden suhteen väliinputoajan roolissa. Suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa tai kaupunkien läheisellä maaseudulla, mikä vuoksi on ajateltu että verkot pystytään rakentamaan markkinaehtoisesti. Toisin kuitenkin kävi.
Elpymisvaroistakin laajakaistojen rakentamiseen oli rahoitusta tarjolla vain niukasti hakemusten määrään nähden. Vuonna 2023 alkava EU:n uusi ohjelmakausi on kuitenkin tuomassa mukanaan helpotusta tilanteeseen.
– Vielä on epävarmaa, koska haku avataan, mutta se tiedetään, että tulevalla kaudella rahoitusta on. Pieninfrastruktuuria tukemalla yhdenmukaistetaan maaseutualueita muihin alueisiin nähden, kommentoi Heli Raitamäki.
Laajakaistainfo tarjoaa tietoa laajakaistasta, valokuituverkoista ja verkonrakentamisen rahoitusmahdollisuuksista. Lisäksi sivuilta löytyy uutisia ja blogeja laajakaistarakentamisesta ja tilastotietoa laajakaistaliittymistä Suomessa.
Vakka-Suomessa autetaan maallemuuttajia sopeutumaan uuteen asuinympäristöön Mobiililuotsi-sovelluksen avulla. Palvelusektori- ja kuntarajoja rikkova sovellus auttaa ihmisiä valtakunnallisten, kunnallisten ja kaupallisten palveluiden pariin ja esimerkiksi uusien harrastusten äärelle.
Tammikuussa 2022 käyttöön otettu Mobiililuotsi-sovellus auttaa kotiutumaan ja kotoutumaan Vakka-Suomeen. Sovellus on suunniteltu alun perin alueelle tulevien maahanmuuttajien tarpeisiin, mutta siitä hyötyvät myös Suomen sisältä tulevat maallemuuttajat – ja toki myös Vakka-Suomen aikaisemmat asukkaat ja matkailijat.
Ukipoliksen toteuttaman Mobiililuotsi-hankkeen projektipäällikkö Mirva Salonen (artikkelikuvassa) kertoo, että sovelluksen on ladannut jo yli 700 käyttäjää, mutta todelliset käyttäjämäärät ovat vielä suuremmat, sillä palvelua pystyy käyttämään myös verkkoselaimen kautta osoitteessa mobiililuotsi.fi. Samasta osoitteesta saa ladattua varsinaisen sovelluksen maksutta. Sovelluskaupoista sitä ei löydy.
– Keskimääräinen käyttöaika on lähes 4 minuuttia, joten sisällöt todella kiinnostavat, kommentoi Salonen.
Mutta mistä Mobiililuotsin sisältö sitten koostuu?
– Siellä on avointen rajapintojen kautta haettua perustietoa Suomesta ja Vakka-Suomesta sekä paikallisten yritysten ja yhdistysten dataa. Kun tiedot tulevat suoraan organisaatioiden itse päivittämistä palvelutietovarannoista, meidän ei tarvitse jatkuvasti päivittää Mobiililuotsia, vaan tiedot pysyvät automaattisesti ajan tasalla, selittää Salonen.
Tämän toimintamallin ansiosta sovellus itsessään on kevyt, eikä vie paljoa tilaa puhelimesta.
Varsinaisten asiakkaiden lisäksi sovelluksesta hyötyvät myös mukana olevat kunnat: Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa sekä niiden yritykset ja yhdistykset.
– Esimerkiksi pienille yhdistyksille sovellus on hyvä, sillä sen kautta he saavat kerrottua toiminnastaan ilman omia verkkosivuja. Näin sovellus vastaa myös monien toimijoiden viestinnälliseen haasteeseen.
Laajalla yhteistyöllä yhteiseen maaliin
Mirva Salonen (kuvassa etualalla) on yhteistyön ja verkostoitumisen fani. Taka-alalla kuvassa Granger T. Simmons ja Maaret Virtanen maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämishankkeesta.
Idea Mobiililuotsi-sovelluksesta heräsi jo vuonna 2017 alkaneessa Ukipoliksen toteuttamassa asukaluotsaushankkeessa, jossa etsittiin keinoja Vakka-Suomen alueen palveluiden saavutettavuuden parantamiseen.
– Autotehtaalle oli juuri rekrytoitu paljon väkeä ulkomailta ja yritimme auttaa ihmisiä asettautumaan, jotta he jäisivät Vakka-Suomen alueelle. Siinä hankkeessa tehtiin akuuttiin tarpeeseen kasvokkaista neuvontaa, mutta samassa syntyi idea myös sähköisestä neuvonta-alustasta, Salonen kertoo.
Idea vakuutti Leader Ravakan, joka myönsi uudelle noin 60 000 euron hankkeelle 80 prosentin rahoituksen. Loput 20 prosenttia rahoituksesta tuli Keskitien Säätiöltä. Tammikuussa 2021 hanketta lähti vetämään Ukipolis ja teknistä toteutusta alkoi suunnitella turkulainen CYF Digital.
– He olivat juuri tehneet Turun alueelle yhden sovelluksen turvapaikanhakijoille yhteistyössä kaupungin kanssa ja toisen vaihto-opiskelijoille yhteistyössä yliopiston kanssa. Lisäksi he ovat luoneet nyt kunnasta kuntaan laajenevan Know Your Hoods -alustan, joten he ymmärsivät heti, mistä tässä on kyse. Minä aloin tuottaa sisältöä ja he alkoivat luoda teknistä ratkaisua ja vuoden aikana sovellus saatiin valmiiksi.
Myös Vakka-Suomen kuntien kanssa Salonen on ollut tiiviissä yhteistyössä.
– Alusta asti oli ajatus, että tällaista sovellusta ei kannata tehdään minkään yksittäisen kunnan käyttöön, vaan seudullisessa yhteistyössä. Kuntapäättäjien sekä alueen yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa on toteutettu palvelumuotoilun prosessi, jossa on mietitty niitä oleellisimpia kysymyksiä, kun ihminen muuttaa uudelle alueelle.
Lisäksi hanke sai apua seutukaupunkiverkoston asiantuntijoilta ja muilta samojen teemojen kanssa työskenteleviltä hankkeilta.
– Olen yhteistyön ja verkostoitumisen fani! Jos jokainen tekee omalla paikkakunnallaan omat juttunsa, niin se on voimavarojen tuhlausta. Yhdessä asiat saadaan tehokkaimmin eteenpäin. Aina, kun ihmiset saadaan yhteen, se alkaa kantaa hedelmää – ja parhaat ideat saadaan heti yhteiseen käyttöön. Tässä hankkeessa erityistä on ollut se, että kaikki työpajat on järjestetty etäyhteyksin.
Mobiililuotsista apua Ukrainan kriisiin
Ensimmäisessä vaiheessa sovellus tehtiin suomeksi ja englanniksi. Maaliskuussa saataville tuli myös hieman riisutumpi ukrainankielinen versio, joka tehtiin nopeasti talkootyönä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja sotapakolaisia alkoi tulla Suomeen.
– Yrityksemme CYF Digital on aikoinaan saanut alkunsa pakolaisten kotoutumista edistävästä vapaaehtoisprojektista. Meille oli itsestään selvää, että myös nyt on aika auttaa, kommentoi toteutuksesta vastaava CYF Digitalin Susanna Lahtinen.
Talkoissa on ollut mukana myös Qalmari ja Suomen Ukrainalaiset ry. Lisäksi Uudenkaupungin ja Laitilan kunnat ovat luvanneet rahoitusta käännöstyön vauhdittamiseen.
– Valtava tietopaketti on alun perin koottu juuri sitä varten, että uusi tulokas saa opastusta elämän eri osa-alueisiin mahdollisimman helposti. Kriisitilanteessa omalla kielellä saatu opastus luo turvaa ja kertoo välittämisestä, muistuttaa Mirva Salonen.
Ukrainalaisille suunnattujen kotoutumiseen liittyvien tietojen lisäksi sovellukseen on lisätty myös vakkasuomalaisille kohdennettua tietoa ukrainalaisten auttamisesta.
Muista kieliversioista ei ole vielä varmuutta.
– Esimerkiksi venäjän- ja ruotsinkielisiä versioita on jo toivottu, mutta uusia kieliversioita ei ainakaan tämän hankkeen puitteissa ehditä tehdä. Niiden toteutuminen on siitä kiinni, saadaanko asialle rahoitusta.
Kehitystyö jatkuu
Nyt kun sovellus on julkaistu ja käyttäjäkokemusta saatu, sitä kehitetään entistä paremmaksi.
– Tähän mennessä saadun palautteen perusteella sovellus näyttää hyvältä ja freesiltä ja on suhteellisen helppokäyttöinen. Tähän asti sovellusta on kehitetty ennen kaikkea työikäisen väestön tarpeisiin, mutta jatkossa on tarkoitus huomioida paremmin myös nuoriso. Tulevaisuudessa on tavoitteena saada Mobiililuotsiin myös Vakka-Suomen alueen yhteinen tapahtumakalenteri, Salonen kertoo.
Leader-hanke on poikinut jo jatkoakin. Vakka-Suomi on päässyt mukaan Valtiovarainministeriön rahoittamaan Aurora AI -pilotointiin, jossa lähdetään sujuvoittamaan työnhakuun liittyviä palvelupolkuja digitaalisessa ympäristössä yhteistyössä Digi- ja väestöviraston kanssa.
Nykyinen hanke jatkuu vielä vuoden 2022 elokuun loppuun.
– Sen jälkeen sovelluksen luonut CYF Digital neuvottelee jatkosta mukana olevien kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.
Muutkin seutukunnat mukaan?
Nyt kun Mobiililuotsi toimii Vakka-Suomessa, voisivat muutkin seutukunnat hyödyntää valmista pohjaa. Esimerkiksi suomalaisten viranomaispalveluiden esittelyt muualta muuttaneille ovat käyttökelpoisia joka puolella Suomea.
– Tämä on nyt malliesimerkki, jota voisi hyödyntää muuallakin. Yleinen ja paikallinen sisältö on erotettu toisistaan heti alkuvaiheessa, eli jos joku muu haluaa samanlaisen sovelluksen, riittää, kun syöttää valmiiseen pohjaan paikallisen sisällön, Salonen toteaa.
Suomesta 95 % on maaseutua, mutta silti suurin osa elävästä musiikista esitetään kaupungeissa. Nyt asiaan tulee muutos, sillä Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat perustaneet kymmenhenkisen yhtyeen, joka tekee musiikkia maaseudusta maaseudun ihmisille – jotta voisimme hyvin! Debyyttikappaleen musiikkivideo on julkaistu tänään!
Varsinais-Suomen Ely-keskus on myöntänyt EU:n maaseuturahastosta poikkeuksellisesti 100 prosentin tuen 1,5 miljoonan euron hankkeelle, jonka avulla Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat perustaneet uuden yhtyeen. Tämän bändin uskotaan tuovan veto-, pito-, elin-, vipu- ja lumovoimaa Varsinais-Suomen maaseudun lisäksi myös kaikille muillekin Suomen maaseutualueille.
Yhtyeen perustamisella on mittavia positiivisia ympäristövaikutuksia, sillä yhtyeen kiertueet rantautuvat aina kaikkien Suomen 54 Leader-ryhmän alueille. Näin miljoonien suomalaisten ei tarvitse matkustaa uuden suosikkibändin perässä satoja kilometrejä, vaan elävän musiikin pariin voi päästä pyöräilemällä kylätalolle tai naapurin latotansseihin!
Maaseutumaisen toimintatavan ansiosta hankkeella on myös työllistävä vaikutus halki Suomen. Yhtye tulee käyttämään kiertueillaan aina paikallisia tapahtuma-alan yrityksiä, ja hankkeen myötä tapahtuma-alan uskotaankin kurovan umpeen kaikki korona-ajan kukkaroon repimät reiät.
Hankkeen merkittävimmät vaikutukset ovat kuitenkin hyvinvointivaikutuksia. Uudenlainen maaseutumusiikki luo ympärilleen kaikille avoimen yhteisön – fanikulttuurin, jossa kunta- tai kylärajoilla ei ole väliä, vaan ihmiset ovat yhdenvertaisia riippumatta siitä, asuvatko he Uudessakaupungissa vai Laitilassa. Maaseudun kasvua ja hyvinvointia tuetaan, jotta koko Suomi voisi hyvin!
Nimikilpailu käynnissä!
Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Siksi paikalliset ihmiset pääsevät myös päättämään uuden bändin nimestä. Äänestys on auki Haloo maaseudun Instagram-sivulla ja vaihtoehdot ovat:
CAP Girls
Leader In
Päättömät nakit
Vaikka Leader-toiminta on paikallista kehittämistä, sitä tehdään hyvässä kansainvälisessä yhteistyössä. EU:n alueella toimii yli 2 000 Leader-ryhmää. Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja ja uuden yhtyeen laulaja Pia Poikonen uskoo, että englanninkielinen CAP Girls olisi nimi, joka auttaisi yhtyettä saamaan jalansijaa myös kansainvälisillä markkinoilla.
Saaristossa toimiva kaksikielinen Leader-ryhmä I samma båt – Samassa veneessä on ruotsinkielisen Leader In -nimen kannalla. Ryhmän toiminnanjohtaja ja yhtyeen kitaristi Minna Boström on vakuuttunut siitä, että ruotsinkielinen nimi otetaan hyvin vastaan nyt, kun Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseutuohjelmia ollaan yhdistämässä.
Leader Ykkösakselin hankeneuvoja ja yhtyeen toinen kitaristi Anu Pekanniemi on puolestaan Päättömät nakit -nimen kannalla. Hän itse vihaa nakkien päitä ja uskoo siihen, että myös Leader-toiminnassa ääripäiden aika on ohi. Tulevaisuudessa keskitytään nakin parhaaseen osaan eli oleelliseen ja kultaiseen keskiosaan.
Paikkaseksikästä musiikkia
Uusi yhtye hyödyntää tuotannossaan kekseliäästi myös suosittua seksikkään maaseudun käsitettä, jonka Vaasan yliopiston tutkijatohtori Niklas Lundström on tuonut ihmisten tietoisuuteen. Hänen mukaansa paikkaseksikkyyden ytimessä ovat uudenlainen visuaalisuus ja sukupolvikokemus, joihin yhtye nojaa musiikissaan ja erityisesti musiikkivideoissaan.
– Samanlaista otetta voisi tuoda muuhunkin maaseudun kehittämiseen. Maaseutua voisi markkinoida paljon muunakin kuin kauniina maisemina ja luonnon rauhana, toteaa bändissä feattaava Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta.
Yhtyeen debyyttikappaleen musiikkivideo on julkaistu Haloo maaseudun Youtube-kanavalla:
I samma båt – Samassa veneessä -Leader-yhdistys on lanseerannut uuden rahoituksen Paraisilla, Kemiönsaarella ja Kustavissa asuville nuorille: Nuori Yrittäjä -rahoituksen tavoitteena on rohkaista nuoria työllistämään itsensä yrittäjinä. Hakijoiden yläikäraja on 25 vuotta ja rahoitusta voi saada jopa 1 000 euroa.
Nuori Yrittäjä -rahoitusta pilotoitiin jo kesällä 2021. Silloin paraislaiselle Lauri Mattilalle myönnettiin rahoitusta oman Venekuvaus-yrityksen perustamiseen. Hän videokuvasi yksityishenkilöiden veneitä dronella ja projekti onnistui niin hyvin, että Mattila suunnittelee jatkavansa kuvaamista myös ensi kesänä. Videolla hän kertoo yrityksensä ensimmäisestä kesästä ja suosittelee rahoituksen hakemista myös muille nuorille.
Nuorisorahoitusten hanketyöntekijä Nelli Salosen mukaan pilottiprojekti osoitti, että tällaiselle rahoitukselle on tarvetta.
– Hakeminen pitää olla helppoa ja sujuvaa, ja haluamme myös tätä kautta edistää saariston nuorten myönteistä asennetta yrittäjyyttä kohtaan, hän sanoo.
Paraisten kaupungin yritysneuvoja John Forsman painottaa, että on tärkeää saada alueen nuoret näkemään yrittämisen myös mahdollisena elinkeinona.
– Yrittäjyys tarkoittaa aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta, itsenäisyyttä ja luo hyvää itsetuntemusta sekä uskoa itseensä, sanoo Forsman.
Nuori Yrittäjä -rahoituksen tämän kevään haku päättyy perjantaina 1.4. Rahoituspäätös tulee kahden viikon kuluessa. Hakulomake löytyy osoitteesta www.sameboat.fi/nuoriso.
Leader-rahoituksella kehitetään maaseudun elinvoimaa paikallisista lähtökohdista käsin. Kulttuurihankkeiden tukeminen palvelee tarkoitusta erinomaisesti, sillä kulttuuri luo maaseudulle hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, viihtyvyyttä ja vetovoimaa.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat tukeneet ohjelmakauden 2014–2022 aikana kulttuuria 3,5 miljoonalla eurolla. Tuen avulla paikallisella maaseudulla on toteutettu yhteensä 132 kulttuuria edistävää hanketta, joiden kokonaiskustannukset nousevat 5,3 miljoonaan euroon.
– Paikallisen kulttuurin tukeminen ja ylläpitäminen kuuluu ihan Leader-periaatteisiin. Tukemalla paikallista kulttuuria tuetaan samalla kunkin alueen omaa identiteettiä, kommentoi Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio.
Kulttuuritoiminta on kärsinyt koronakriisin aikana paljon. Kun yhteiskunta alkaa pikkuhiljaa aueta, on tärkeää saada elvytettyä nopeasti myös maaseudun kulttuurikenttää. Sainio näkee, että juuri paikallisella kulttuurilla on vahva vaikutus ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Siksi maaseudun pienten kulttuurihankkeiden tukeminen on nyt erityisen tärkeää.
– Lisäksi kulttuurin tukeminen on tärkeää siksi, että sillä on niin valtava merkitys yhteisöllisyyden ylläpitämisessä, Sainio jatkaa.
Oma kulttuuri sitoo ihmisiä kotiseutuunsa ja motivoi sitä kautta toimimaan yhteiseksi hyväksi. Yhteisöllisyyden voima näkyy myös Leader-työssä. Tämän ohjelmakauden aikana Varsinais-Suomen Leader-hankkeissa on tehty jo pitkälti yli 100 000 tuntia talkootyötä.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmillä on ollut vuosien 2014–2022 aikana myönnettävissä yhteensä 24,9 miljoonaa euroa, josta kulttuurihankkeisiin on käytetty 3,5 miljoonaa euroa, eli 14 %.
Tapahtumia, näyttelyitä ja investointeja
Varsinais-Suomen Leader-ryhmien tukemissa hankkeissa on tehty monenlaisia kulttuuritekoja: 131 tuetusta kulttuurihankkeesta 30 on keskittynyt kulttuuritilojen rakentamiseen tai korjaamiseen. 27 hankkeessa on luotu uusi tapahtuma, mutta vielä useampaan hankkeeseen on sisältynyt tapahtumia osana laajempaa kokonaisuutta. 22 hankkeessa on tehty näyttelyitä tai kulttuuriopasteita. 17 hankkeessa on tehty kulttuuria tukevia investointeja. Maaseudulle on hankittu esimerkiksi soittimia ja äänentoistolaitteita.
Leader-hankkeissa on myös tallennettu paikallista historiaa esimerkiksi kirjoittamalla historiikkeja ja luomalla digitaalisia kotiseutuarkistoja. Lisäksi hanketoteuttajat ovat tutkineet paikallisia kulttuuriperinteitä ja kehittäneet niiden pohjalta uutta toimintaa tähän päivään.
Oman kotiseudun parhaaksi
Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Ryhmillä on vuosien 2014–2022 aikana myönnettävissä yhteensä 24,9 miljoonaa euroa. Kulttuurihankkeiden saama osuus 3,5 miljoonaa euroa on koko rahoituksen määrästä noin 14 %.
Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten miten omaa kotiseutua kannattaa kehittää. Siksi Leader-rahoituksesta päättää paikallisista ihmisistä koottu hallitus. Leader-rahoituksesta 42 % tulee EU:n maaseuturahastosta, 38 % valtiolta ja 20 % alueen kunnilta. Rahoitusta voivat hakea esimerkiksi maaseudun yhdistykset, kunnat, seurakunnat ja muut yhteisöt sekä mikroyritykset, oppilaitokset ja säätiöt. Leader-hankkeen tulee aina hyödyttää mahdollisimman monia. Tukea ei voi saada jatkuvan toiminnan ylläpitämiseen, vaan Leader-hankkeissa luodaan aina jotain uutta.
Lisää elämää investoinneille -hanke selvitti yhdistysten tekemien investointihankkeiden onnistumisen avaimet ja sudenkuopat.
Saaristossa toimiva Leader I samma båt – Samassa veneessä lähti selvittämään, mitä heidän menneinä vuosina rahoittamilleen investoinneille kuuluu nyt. Selvityksen myötä saatiin paljon tärkeää tietoa, jonka avulla pystytään neuvomaan uusia hakijoita entistä paremmin.
Selvityksen keskeisimmät asiat koottiin myös videolle, josta saa hyviä vinkkejä rahoituksen hakemiseen ja hankkeen suunnitteluun:
Selvityksessä haastateltiin 12 yhdistystä, jotka ovat toteuttaneet investointihankkeen.
– Yleensä, kun hanke on ohi, emme enää kuule siitä juuri mitään. Halusimme selvittää, mitä hankkeen jälkeen tapahtuu. Mikä on toiminut hyvin ja mikä huonosti? Miten hakuprosessia voisi kehittää ja millainen tuki olisi ollut tarpeen, kertoo selvitystä tehnyt Sara Söderlund.
Monen hankkeen kohdalla tekijät törmäsivät siihen, että varsinaisen investoinnin jälkeen on ollut vaikea rahoittaa huoltotarpeita.
– Monilla oli myös se käsitys, ettei yleishyödyllisenä hankkeena tehtyä investointia voisi vuokrata eteenpäin. Jos on vaikka rakentanut kylätalon, niin huoltokustannuksia voi hyvin kattaa vuokraamalla sitä juhlatilaksi. Tai minigolfradan huoltokustannuksia voi kattaa käyttömaksuilla, oikaisee Söderlund.
Hyvä työnjako kannattaa
Mitä enemmän on talkoolaisia tarjolla, sitä paremmin pääosin pärjätään – sekä hankkeen aikana että sen jälkeen. Kannattaa siis varmistaa, että hankkeeseen sitoutuu riittävän paljon ihmisiä, ettei kukaan muserru työtaakan alle.
Monen mielestä hakuprosessi oli työläs ja monimutkainen.
– Yhdistykset vihjasivat, että kannattaa valita hankkeeseen esimerkiksi kolme eri vastuuhenkilöä, joista yksi hoitaa yhteydenpidon Leaderiin, toinen vastaa rahaliikenteestä ja kolmas rakentamisesta. Jos toimii yksin hankevastaavana, joutuu kantamaan ison vastuun ja huolehtimaan monista asioista, Söderlund kertoo.
Monia yhdistyksiä on helpottanut paljon se, että omista riveistä on löytynyt eri alojen ammattilaisia, joiden osaamista on pystytty hyödyntämään talkoissa.
Hanketoimijat näkevät tärkeänä myös sen, että suunnitteluun varaa kunnolla aikaa.
– Investointi kannattaa suunnitella niin, että huoltotoimenpiteitä tarvitaan mahdollisimman vähän, Sara Söderlund täsmentää.
Hyvät tulokset kertautuvat
Selvityksessä mukana olleet yhdistykset olivat rakentaneet esimerkiksi kylätaloja, juhlatiloja, koirapuiston, tuulimyllyn, minigolfradan, nuorisotilan, museon, laiturin ja ulkolavan. Jos hanke onnistuu hyvin, se usein poikii monenlaisia positiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi Kustavin koirapuiston rakentamisen myötä toisensa löytäneet ihmiset ovat hankkeen jälkeen järjestäneet aktiivisesti tapahtumia ja suunnitelleet uusiakin investointeja.
Usein investointihankkeita lähtevät tekemään yhdistykset, joilla on paljon jäseniä ja vakiintunutta toimintaa, mutta mukana on myös sellaisia esimerkkejä, joissa ollaan perustettu uusi yhdistys toteuttamaan hanketta. Jotkut yhdistykset ovat toteuttaneet jo useamman hankkeen, kun ovat päässeet prosessista jyvälle.
Jotta hanke sujuu mahdollisimman kivuttomasti, kannattaa Sara Söderlundin mukaan olla yhteydessä Leader-ryhmään heti kun idea on syntynyt. Hyvä hankesuunnitelma auttaa esimerkiksi kustannusarvion laatimisessa ja lisärahoituksen hakemisessa muualta.
– Kannattaa myös päivittää kirjanpitoa koko ajan hankkeen aikana, jotta loppuvaihe ei ole niin raskas, Söderlund neuvoo.
Teksti: Janica Vilen
Artikkelikuva Kirjaisin Leader-hankkeena rakennetusta leikkipuistosta: Sara Söderlund
Haloo maaseutu! -viestintähanke on julkaissut syyskuussa uuden lehden, jossa esitellään yhdistysten tekemiä yleishyödyllisiä hankkeita maaseudun kehittämiseksi Varsinais-Suomessa.
Mukana on juttuja kymmenien tuhansien eurojen jättihankkeista, kuten urheilu-, kerho- ja kylätalojen remonteista, mutta myös sellaisia projekteja, joilla on saatu pienellä rahallisella panostuksella paljon aikaan. Esimerkiksi Kustaviin tehtiin koirapuisto 18 000 eurolla. Uuden puiston myötä hankkeen toteuttanut yhdistys on saanut paikan aktiiviselle ja säännölliselle toiminnalle sekä monenlaisille tapahtumille. Koirat ja koirapuisto ovat tuoneet kustavilaiset ja loma-asukkaat yhteen ja poikineet lisää uusia ideoita.
Vaikka yleishyödyllisten hankkeiden suorat saavutukset ovat usein jonkinlaisia kiinteitä investointeja kuten ulkokuntosaleja, saunoja tai vaikka jalkapallokenttiä, ei kannata unohtaa välillisiä vaikutuksia. Hankkeet tuovat usein ihmisiä yhteen, nostavat yhteishenkeä ja kiinnostusta talkoisiin sekä innostavat ihmisiä ideoimaan lisää niitä keinoja, joilla oma asuinalue olisi paitsi vetovoimaisempi myös pitovoimaisempi. Usein seuraavan hankkeen idea onkin keksitty jo ennen kuin edellinen hanke on saatu päätökseen.
Hankkeita tukevat Leader-ryhmät paitsi puoltavat rahoituspäätöksiä myös antavat tukea, apua ja neuvoja maaseudulla toimimiseen. Jokaisen yhdistyksen ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Vinkkejä tuleviin projekteihin voi saada oman alueensa Leader-ryhmästä sekä tietysti lehdessä esitellyistä hankkeista ja yhdistystoimijoiden vinkkilistasta sivulta 26.
Lehti on julkaistu sekä sähköisessä muodossa, että painettuna versiona. Painettuja lehtiä voi kysellä 15. syyskuuta alkaen Haloo maaseutu! -hankkeesta, oman alueensa Leader-ryhmästä tai oman alueensa kirjastoista. Klikkaa tästä lukemaan lehden näköisversio:
