Ajattele, jos pystyisit vähentämään hiilidioksidia ilmakehästä syömällä jäätelöä! Vuonna 2014 markkinoille tuli Suomen ensimmäinen luomujäätelö Jymy. Vuosi sitten sama suunnannäyttäjä lanseerasi tuotesarjan, jonka hiilijalanjälki on kompensoitu miinusmerkkiseksi – ja tänä vuonna kaikki Jymy-jäätelöt muuttuvat hiilinegatiivisiksi!
Varsinaissuomalaisten Jymy-jäätelöiden joukkoon mahtuu jos jonkinlaista tuotesarjaa. Seitsemän vuotta sitten esiteltiin Suomen ensimmäiset luomujäätelöt. Sen jälkeen on lanseerattu muun muassa vegaaninen jäätelöperhe, karppisokerilla makeutetut vähäkaloriset jäätelöt ja nyt vielä hiilinegatiiviset jäätelöt.
– Lähdimme tekemään jäätelöitä käytännössä ihan pystymetsästä. Paljon on opittu kantapään kautta, kertoo Samuli Suominen Turussa Suomisen maitotilalla, josta Jymy-jäätelöiden maito tulee.
– Tämä on äitimme kotitila, jota vanhempani jatkoivat yhdessä vuonna 1986. Silloin täällä oli 12 lehmää ja 20 hehtaaria peltoa. Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995, he päättivät siirtyä luomuun erottuakseen muista tiloista, mutta myös terveydellisistä syistä. Isälle oli tullut uran aikana kasvinsuojeluaineista terveyshaittoja. Siinä sitten kirkastui ajatus, että ehkä ne myrkyt, jotka aiheuttavat ongelmia viljelijöille, eivät kuulu ruokaankaan, Suominen taustoittaa.
Perheen vanhemmat Jaakko ja Pirkko Suominen asuttavat edelleen maitotilaa, mutta nyt lehmiä on jo yli 140. Samuli Suominen asuu perheen toisella tilalla Liedon Tarvasjoella, jossa tuotetaan luomumunia, ja hänen veljensä Olli Suominen panostaa yhteiseen jäätelötehtaaseen Aurassa.
– Vaikka paperilla toimimme kolmessa eri paikassa, niin kokonaisuutta hoidetaan yhdessä. Täältä saadaan viljaa kanojen rehuksi ja kanalasta saadaan siipikarjan lantaa tämän tilan pelloille. Kun maitoauto lähtee täältä joka toinen aamu Hämeenlinnan osuusmeijerille, se pysähtyy Aurassa täyttämässä jätskitehtaan maitosäiliöt.
Tuotantopäästöjä kompensoidaan istuttamalla puita
Jymy-jäätelöitä on aina pyritty tuottamaan mahdollisimman pienillä päästöillä. Jäätelötehtaalla käytetään uusiutuvaa energiaa ja suositaan lähellä tuotettuja raaka-aineita. Hiilisäästöjä haetaan muun muassa ympäristöystävällisemmistä pakkausmateriaaleista ja logistiikasta. Kaikki lähtee kuitenkin maidosta.
Suomisen maidon hiilijalanjälki on yli 10 % pienempi kuin kansallinen keskiarvo ja 60 % pienempi kuin kansainvälinen keskiarvo. Pienempi hiilijalanjälki on monen tekijän summa: esimerkiksi fossiilisia lannoitteita ei käytetä, pelloilla on maksimaalinen kasvipeitteisyys ja tilalla käytetään omaa aurinkovoimaa.
– Täällä nurmenviljely on suuressa osassa. Se sitoo hyvin hiiltä. Ja kun jokivarret ovat talven nurmella, niin syksyn sateissa ravinteita ei lähde vesistöön ollenkaan niin paljon kuin viljan viljelyssä, jossa huuhtoumia syntyy enemmän, Suominen sanoo.
Päästölaskelmat on toteuttanut ulkopuolinen taho Envitecpolis Oy. Sen laskelmien mukaan yhden 360 gramman jäätelöpurkin valmistaminen pellolta purkkiin tuottaa noin kilon hiilidioksidia. Tänä vuonna kaikki Jymy-jäätelöt muuttuvat kuitenkin hiilinegatiivisiksi, sillä tuotannosta syntyvä hiilikuorma ylikompensoidaan, eli hyvitetään korkojen kera istuttamalla puita Etiopiassa. Kun istutetut puut sitovat hiiltä enemmän kuin jäätelön valmistus tuottaa, kokonaishiilimäärä jää miinuksen puolelle.
– Etiopiassa on paljon metsiä hakattu polttopuiksi ja eroosio on päässyt jylläämään. Siksi toimet on kohdennettu sinne, Suominen selittää.
Jymyn tavoitteena on edelleen vähentää hiilidioksidipäästöjä.
– Paperitöitä, laskemista ja konkreettisia toimia se vaatii, mutta on ihan mahdollista, uskoo Suominen.
Luomussa eläinkin voi paremmin
Luomuruuan suosio on jatkuvassa kasvussa. Puhtaampaa, eettisempää, maukkaampaa ja kestävämpää luomuruokaa myös tuotetaan koko ajan enemmän ja enemmän. Euroopan Unionin tavoitteena on kasvattaa luomutuotannon osuus 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Suomisen tilalla pellot ovat luomuviljelyssä ja lehmät saavat luomurehua, mutta myös tavanomaista parempaa kohtelua. Tilaa on jokaista lehmää kohden enemmän ja mahdollisuudet ulkoiluun ovat paremmat. Samoin kanalan puolella tilaa ja ulkoilumahdollisuuksia on luomussa enemmän. Luomukanoja saa olla neliöllä korkeintaan kuusi, kun taas esimerkiksi vapaita kanoja voi olla yhdeksän ja muita vielä enemmän.
Jymy-jäätelöä markkinoidaan Suomen ensimmäisenä luomujäätelönä. Toki joku on saattanut valmistaa luomujäätelöä ennenkin, mutta ei valtakunnalliseen levitykseen, koska silloin tarina olisi jo tullut Suomistenkin korviin. Jäätelömarkkinoilla kilpailu on kuitenkin kovaa. Suominen uskoo, että siihen on vielä paljon matkaa, että luomun osuus jäätelössä olisi yhtä suuri kuin maidossa tai kananmunissa. Siihen vaikuttaa moni asia, joista yksi on markkinointi. Heidän luomumaitoaan ja luomumuniaan myydään tunnettujen brändien alla, kun taas Jymy on joutunut raivaamaan tiensä jäätelöaltaisiin ja ihmisten tietoisuuteen omin avuin.
Jäätelöperhe on kuitenkin tyytyväinen nykytilanteeseen.
– Jokaisessa ketjussa on ainakin jokin meidän tuote myynnissä. Toki aina toivotaan, että makuja saataisi tarjolle enemmän, mutta kilpailu on kovaa ja toisaalta on reilu peli, että mitä enemmän tuotteita ostetaan, sitä enemmän niitä saa tarjolle, Suominen toteaa.
Vegaanisia ja vähäkalorisia jäätelöitä
Vaikka Jymy-jäätelöiden brändi perustuukin oman tilan luomumaitoon, on joukossa myös täysin maidottomia jäätelöitä.
– Maidon kulutus laskee nyt kovaa vauhtia ja me mukaudumme markkinoihin. Nyt valikoimassa on jo useampia vegaanisia jäätelöitä. Niitä on tehty kotimaisesta kaurasta ja härkäpavusta ja nyt kokeilussa on kolmaskin raaka-aine, jota emme vielä paljasta, kertoo Suominen.
Nyt Jymy-tuotteista 40 % on vegaanisia ja tavoitteena on lisätä osuutta entisestään, sillä kasviperäisiin tuotteisiin siirtyminen auttaa myös vähentämään hiilidioksidikuormaa.
Toinen mielenkiintoa herättänyt tuotesarja on vähäkaloriset, gluteenittomat ja laktoosittomat jäätelöt. Niissä on vähemmän kaloreita, koska sokeri on korvattu stevialla tai karppisokerilla eli erytritolilla, jossa on 0 kaloria.
Läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta
Jymy-jäätelöitä halutaan tehdä puhtaista raaka-aineista mahdollisimman läpinäkyvästi ja vastuullisesti, mikä on vakuuttanut myös muut. Vuonna 2017 jäätelötehtaalla tehtiin joukkorahoituskampanja, jonka myötä taloon tuli yli 400 pienosakasta.
Uskoa luomujäätelöihin on löytynyt myös maaseuturahastosta. Viljelijätukien lisäksi Suomiset ovat saaneet useamman kerran myös maaseudun kehittämistukia. Vuonna 2017 Varsinais-Suomen Ely-keskus myönsi Suomisen Maito Oy:lle tukea tuotannon monipuolistamiseen, vuonna 2018 tuotannon tehostamiseen ja vuonna 2019 tuotelaadun kehittämiseen.
Tulevaisuuteenkin on sunnnitelmia.
– Koko ajan pyritään tekemään asioita paremmin ja paremmin. Ja tänä vuonna tunnettuutta parannetaan kolmella kioskilla, jotka tulevat sijaitsemaan Helsingissä ja Aurassa.
Teksti: Janica Vilen, Haloo maaseutu!
