Lenholman haka voitti Vuoden 2020 maisemateko -kilpailun

Kaatunut kelopuu.

 

Arvokas perinnebiotooppi Lenholman haka Paraisilla vei voiton valtakunnallisessa Niityn lumo – Vuoden maisemateko -kilpailussa.

Lenholman haka voitti lokakuussa Maa- ja kotitalousnaisten järjestämän Varsinais-Suomen alueellisen maisematekokilpailun ja pääsi edustamaan maakuntaa valtakunnalliseen kilpailuun. Raati nosti Lenholman haan myös koko valtakunnan voittajaksi yhteensä 17 maakunnallisen tunnuksen saaneista teoista.

Saariston Rengastien varrella sijaitsevan Lenholman haan perinnemaisema muodostuu monimuotoisesta ja mosaiikkimaisesta laidunalueesta, jossa erilaiset niittykuviot ja hakamaat vuorottelevat. 31 hehtaarin laajuinen alue on yksityistä luonnonsuojelualuetta, joka tarjoaa suojan monille uhanalaisille lajeille.

– Lenholman haka on luonnon monimuotoisuuden puolesta poikkeuksellisen merkittävä. Monimuotoinen laidunalue on myös maisemallisesti arvokas kokonaisuus ja helposti suuren yleisön saavutettavissa. Sillä on tärkeä virkistysarvo, kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta perustelee raadin päätöstä.

– Lisäksi arvostamme pitkään jatkunutta laidunnusta, jolla tuetaan luonnon monimuotoisuutta, säilytetään suomalaista kulttuuriympäristöä ja hillitään ravinteiden pääsyä veteen, hän jatkaa.

Raatiin teki vaikutuksen myös pitkäjänteinen, eri tahojen välinen yhteistyö ja yhteisöllisyys.

– Hienoa, että pitkän linjan maisemanhoito ja yhteisöllinen työ luonnon suojelemiseksi huomioidaan tällaisella palkinnolla, alueen hoidosta vastaava Niklas Reuter iloitsee.

Hän painottaa, että Reuterin suvun lisäksi alueen kehittämisessä on mukana useita tahoja. Metsähallitus on aikanaan perustanut alueelle luontopolun sekä lintutornin ja hoitaa alueella sijaitsevaa lehtojen suojelualuetta. Paikallisten rooli alueen hoidossa on merkittävä.

– Paraislaiset Runa-Britt ja Thomas Willberg tuovat parikymmenpäisen nautakarjansa ja Markus Karlsson lampaansa laiduntamaan alueelle. Paraisten Luonnonsuojeluyhdistyksen aktiivit osallistuvat talkoisiin ja Ammattiopisto Livian luonto- ja ympäristöalan opiskelijat huolehtivat, että niityt pysyvät avoimina. Suomen Talousseuran maisema- ja ympäristöasiantuntija Riitta-Liisa Petterssonin jatkuva tuki ja hoitosuositukset ovat vuosien mittaan olleet meille hyvin arvokkaita, Reuter kertoo.

Niklas Reuter on syntynyt ja varttunut Paraisilla. Nykyisin hän on Paraisilla vapaa-ajan asukas, sillä vakituinen koti on Helsingissä.
Palkittu alue on 31 hehtaarin kokoinen ja sijaitsee Saaristotien molemmilla puolilla. Lenholmin maisemat ovat kiinnittäneet vuosien varrella myös monien kuvausryhmien huomion. Alueella on tehty muun muassa Marimekon muotikuvauksia ja Ultra Bran musiikkivideo.

109 ehdotusta

Kilpailuun kertyi yhteensä 109 ehdotusta. Suurin määrä, 32 prosenttia, oli pihaniittyjä. Lisäksi kilpailuun ilmoitettiin rantaniittyjä, monilajisia tienpientareita, uusniittyjä ja monilajisiksi kehitettyjä entisiä peltoja. Inventoitujen arvokkaiden perinnebiotooppien osuus oli 28 prosenttia.

– Oli ilahduttavaa, että osallistujia oli paljon. Kilpailu oli hyvin kovatasoinen. Vaikuttavia kohteita oli runsaasti, ja ne olivat hienoja hyvin eri tavalla, Lahdenvesi-Korhonen summaa raadin mietteet.

Vaikka voittaja ratkesi helposti, halusi raati nostaa esiin myös yksittäisten ihmisten ja tilojen arvokkaan työn niittyjen hyväksi. Raati myönsi kunnianmaininnan Koskelan luomumaitotilalle Sulkavalla.

– Nautakarjan laidunnus on erityisen tehokasta monimuotoisuuden näkökulmasta. Sisä-Suomessa nautakarjalaidunnus on kuitenkin vähissä pienialaisilla kohteilla. Koskelan luomumaitotila pitää huolen laidunmaiden säilymisestä omalla työllään, Lahdenvesi-Korhonen sanoo.

Niityn lumo

Maisematekokilpailu on järjestetty kuusi kertaa. Teema vaihtelee vuosittain. Vuoden 2020 teemana oli ”Niityn lumo”. Teema kannusti  suomalaisia hoitamaan ja edistämään erilaisten niittyjen monimuotoisuutta. Voittajateon ja kunniamaininnan saajan valitsivat ympäristöneuvos Tapio Heikkilä ympäristöministeriöstä, asiantuntija Petra Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen Ympäristökeskuksesta (SYKE), suojelubiologi Katja Raatikainen Metsähallituksesta sekä toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt, Koti ja maaseutu -lehden toimituspäällikkö Tuula Lehtonen ja viestintäpäällikkö Tiina Makkonen Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.

Vuonna 2021 maisematekokilpailun teemana on ”Pieniä, suuria tekoja luonnon hyväksi”. Teemalla Maa- ja kotitalousnaiset kannustaa huolehtimaan luonnosta ja tekemään kaikenlaisia tekoja, pieniä tai suuria, luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.

Opetus ja kulttuuriministeriö tukee vuoden maisemateon valintaa.

Maa- ja kotitalousnaiset on valtakunnallinen ruoan, maiseman- ja luonnonhoidon ja yrityspalveluiden neuvontajärjestö sekä kymmenien tuhansien maaseutuhenkisten ihmisten aktiivinen verkosto. Ammatillisesta neuvonnasta vastaavat 9 piirikeskusta Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n johdolla. Järjestössä työskentelee noin 70 asiantuntijaa, jotka rakentavat elinvoimaista maaseutua. MKN maisemapalvelut edistää luonnon ja kulttuuriympäristön hoitoa ja ympäristön kestävää hyödyntämistä. 

Lenholman haka voitti Varsinais-Suomen maisematekopalkinnon

Ilmakuva Lenholman alueesta.

 

Paraisilla sijaitseva Lenholman haka on voittanut Varsinais-Suomen vuoden 2020 maisematekopalkinnon. Seuraavaksi Lenholm lähtee kisaamaan valtakunnallisesta maisematekopalkinnosta, joka jaetaan marraskuussa.

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset julkistivat 13. lokakuuta alueelliset Vuoden maisemateko -kilpailun voittajat. Varsinais-Suomessa voiton vei Niklas Reuter Paraisilla sijaitsevalla Lenholman haalla ja Satakunnassa Euran kunta Kauttualla sijaitsevalla Luistarin kedolla. Molemmat voittajat lähtevät edustamaan alueitaan valtakunnalliseen kilpailuun, joka ratkeaa marraskuussa.

Tänä vuonna maisematekokilpailun teemana on Niityn lumo. Teeman avulla Maa- ja kotitalousnaiset kannustaa kiinnittämään huomiota luonnon monimuotoisuuteen sekä hoitamaan ja edistämään erilaisten niittyjen monimuotoisuutta. Kilpailun suojelijana toimii Pirkka-Pekka Petelius.

Palkinto useammalle sukupolvelle

Palkittu alue on 31 hehtaarin kokoinen ja sijaitsee Saaristotien molemmilla puolilla. Lenholman maisemat ovat kiinnittäneet vuosien varrella myös monien kuvausryhmien huomion. Alueella on tehty muun muassa Marimekon muotikuvauksia ja Ultra Bran musiikkivideo.

Lenholman haka on monimuotoinen ja mosaiikkimainen laidunalue, jossa vuorottelevat hakamaat, erilaiset niittykuviot, lehtomaiset ja puustoiset perinnebiotoopit, katajakedot, peltosaarekkeet, avoimet merenlahden rantalaitumet sekä useita satoja vuosia vanhat tammet.

– Jo 1600-luvun kartoissa tämä on merkitty tammialueeksi. Olen kuullut sellaisen legendan, että tammet olisi istutettu Ruotsin vallan aikana, kun tammea tarvittiin laivanrakennukseen. Mutta en tiedä, pitääkö se paikkansa, Reuter kertoo.

Joka tapauksessa alueen vanhimmat tammet ovat jo yli 400 vuotta vanhoja. Kun ne kelottuvat tai kaatuvat, ne saavat jäädä sijoilleen hyönteisiä varten.

Niklas Reuter on syntynyt ja varttunut Paraisilla. Nykyisin hän on Paraisilla vapaa-ajan asukas, sillä vakituinen koti on Helsingissä.

Vaikka maisematekopalkinto myönnettiin Niklas Reuterille, hän itse näkee, että on vain yksi sukupolvien välisen viestikapulan kantajista. Heidän sukunsa on hallinnoinut maata jo pitkään ja erityisesti hänen isänsä on ollut aktiivinen alueen kehittämisessä.

– Täällä on laidunnettu vuosisatojen ajan aina 60-luvulle asti. 80-luvun lopulla alue suojeltiin ja 90-luvun alussa laidunnus aloitettiin uudestaan maiseman ja niityn entisöimiseksi ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Tämä on vanha, kaunis ja arvokas miljöö, joka on myös näkyvällä paikalla Saaristotien varrella. Senkin vuoksi sitä kannattaa suojella, Reuter kommentoi.

Lofsdalin kartano sijaitsee palkitun alueen vastarannalla.

Yhdessä tehden yhteiseksi hyväksi

Reuterin suvun lisäksi alueen maisemanhoitoon ovat vuosikymmenten varrella osallistuneet monet muutkin. Suurimman maisemointityön tekee alueella vaeltava karja, jonka omistaa paraislaiset Runa-Britt ja Thomas Willberg. Lisäksi kortensa kekoon ovat kantaneet Paraisten luonnonsuojeluyhdistyksen talkoolaiset sekä Ammattiopisto Livian luonto- ja ympäristöalan opiskelijat.

Luonnonsuojeluyhdistyksen talkoissa on muun muassa poistettu ruovikoita, mikä on mahdollistanut karjan tehokkaamman laiduntamisen.

– Vuosien saatossa myös Pro Agria Finska Hushållningssällskapet – Suomen Talousseuran laadukkaasta neuvonnasta on ollut paljon hyötyä, Reuter kiittelee.

Kelottuneet ja kaatuneet puut saavat jäädä sijoilleen hyönteisiä varten. Ne kuhisevat elämää ja siksi niihin ei kannata koskea. Lenholmassa tavataan esimerkiksi kaikki tylppökuoriaislajit.

31 hehtaarin kokoinen alue sijoittuu Saaristotien molemmille puolille. Jotta Reuterin suvun lisäksi myös muut pääsisivät nauttimaan ainutlaatuisesta ympäristöstä, alueelle on tehty vajaan parin kilometrin mittainen luontopolku ja lintutorni. Ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä ja niiden ylläpidosta vastaa Metsähallitus.

Luontopolun lintutornilta voi bongata monia vesilintuja ja kahlaajia. Alueella pesii muun muassa kyhmyjoutsen, silkkiuikku, nokikana, tukkasotka, telkkä ja punajalkaviklo. Lisäksi Mattholm fladen on monien lajien suosima levähdyspaikka. Siksi siellä voi nähdä myös laulujoutsenia ja merihanhia.

– Luontopolku on erityisen suosittu keväisin, kun lehtoalueen nittykukat kukkivat ja lintutornilla riittää bongattavaa. Sen edessä oleva matala sisävesialue on ainutlaatuinen, Reuter kertoo.
Luontomatkailu on viime vuosina kasvattanut suosiotaan ja tämä vuosi on koronan vuoksi ollut ennätyksellisen vilkas. Reuter pitää vain hyvänä asiana, jos alueen suosio ja virkistyskäyttö kasvaa palkinnon myötä. Hän pitää tärkeänä, että ihmiset pääsevät luontoon ja kauniisiin maisemiin. Luontopolun kyltitykset vain alkavat olla jo aika kuluneet. Niiden kunnostuksesta hän on vinkannut Metsähallitukselle.

Luontopolun lisäksi Reuterin suvun mailla on Sattmarkin kesäkahvila ja sen yhteydessä kolme pyörämatkailijoiden suosimaa savipaalimökkiä. Kahvilalta lähtee myös kolme luontopolkua, joista lyhin on 2,5 km, seuraava 5,5 km ja pisin 11 km pitkä.

Tämä tammivanhus kaatui talvella 91–92 yli 450-vuotiaana. Kaatuessaan sen rungon ympärysmitta oli noin 7,5 metriä ja latvuksen halkaisija jopa 8 metriä.

 

Janica Vilen