leader

Paimioon tulossa kaksi MOBO-suunnistusrataa!

kirjoittaja
Kuva metsäpolusta ja kivestä, joiden takana pilkottaa Paimion parantola.

 

Leader Varsin Hyvän teemahanke HobbyLeader tukee harrastustoimintaa maaseudulla. Teemahankkeen kautta rahoitetaan kaikkiaan 24 toimenpidettä yhteensä 62 800 eurolla. Yksi tukea saaneista yhdistyksistä on Paimion Rasti, joka tekee Leader-varoilla mobiilisuunnistusratoja. Lisäksi Paimioon on tulossa HobbyLeaderin tuella muun muassa karting-autoja, koirapuiston aitaus ja kamerakalustoa Kevolan observatoriolle. 

Paimion Rasti on saanut Leader Varsin Hyvän teemahankkeesta tukea mobiilisuunnistusratojen (MOBO) rakentamiseen. Ratoja on tulossa tämän kesän aikana Paimion parantolan metsään ja Rivonmäelle. MOBO-radat ovat käyttäjille maksuttomia matalan kynnyksen omatoimiratoja, joilla suunnistamiseen tarvitaan vain älypuhelin. Ilmaisen mobiilisovelluksen lataamalla saa puhelimeensa kartan ja kompassin. Metsään pystytettäviin rastitolppiin tulee lähileimausominaisuus puhelimen tunnistamien NFC-tarrojen avulla.

– Parantolan rastit ovat pienellä alueella, jossa parantola toimii koko ajan maamerkkinä ja helpottaa suunnistamista. Ajatus on, että suunnistaessa voi samalla nauttia rauhassa parantolan kangasmetsien ainutlaatuisesta ympäristöstä, kertoo Paimion Rastin puheenjohtaja Pertti Arola. 

Rivonmäen reiteistä lyhin on kilometrin mittainen ja pisin neljä kilometriä. Pisimmällä radalla on vähän tiukempia rasteja, eli haastetta riittää myös sellaisille suunnistajille, jotka lähtevät liikkeelle kuntoilumielessä. 

Paimion Rasti tekee MOBO-ratojen eteen arviolta 61 talkootyötuntia. 

Paimiossa MOBO-radat ovat ensimmäiset laatuaan, mutta naapurikunnissa niitä on ollut jo jonkin aikaa. Yksi rata löytyy Piikkiön Linnavuoren retkeilyalueelta. Sauvossa on kaksi rataa: Kirveskalliolla ja Ahtelassa. 

Etualalla Pertti Arola Paimion Rastin paidassa ja takana parantolan julkisivu.
Paimion Rastin puheenjohtaja Pertti Arola Paimion parantolalla. Paimion Rasti on 350 jäsenen suunnistusseura. Seura on ollut kaksi kertaa järjestämässä maailman suurinta suunnistustapahtumaa Jukolan viestiä. Syyskuussa 2021 seuralla on edustus suunnistuksen nuorten MM-kisoissa sekä tyttöjen että poikien sarjoissa.

MOBO-radat käytettävissä koulusuunnistukseen

Paimion MOBO-radat valmistuvat tämän kesän aikana, ja syksystä alkaen niitä voi hyödyntää myös koulujen liikuntatunneilla. 

– Nyt suunnistamaan voi lähteä milloin tahansa, kun aina on radat ja rastit valmiina. Tämä helpottaa paljon koulusuunnistusta. Parantolan radan lähellä on Hanhijoen koulu, Rivonmäelle taas pääsee helposti Kriivarin ja Vistan kouluilta, eli radat palvelevat isoa porukkaa, Arola sanoo.

Lisäpalvelu parantolan kävijöille

Parantolan MOBO-ratojen uskotaan tukevan myös parantolan muuta toimintaa, jota kehitetään koko ajan. Suunnistusrata voi osaltaan houkutella Alvar Aallon arkkitehtuurin perässä Paimioon tulevia turisteja tutustumaan myös metsään, joka on aikanaan tarjonnut mielenrauhaa tuberkuloosiparantolan potilaille.

Suunnistuksen lomassa voi bongata parantolan metsistä vaikka Lemmenlammen tai vastavalmistuneen Parantolan polun varrella olevan laavun. Luontopolusta vastaa Parantolan metsät ry, joka sekin sai hankkeeseensa Leader-tukea Varsin Hyvältä. 

Mobiilisuunnistustolppa maastossa.
Piikkiön Linnavuoren MOBO-radalla on käytössä QR-koodit, mutta Paimion ratojen rastitolppiin tulee lähileimausominaisuus puhelimen tunnistamien NFC-tarrojen avulla.

62 800 euroa harrastustoiminnan hyväksi

HobbyLeader-teemahankkeen kautta myönnettiin tukea 24 eri toimenpiteeseen yhteensä 62 800 euroa. Tuettujen investointien tavoitteena on kehittää harrastusmahdollisuuksia kulttuurista urheiluun ja muihin aktiviteetteihin sekä edistää maaseudun asukkaiden aktiivisuutta, yhdessä tekemistä ja hyvinvointia. 

Yksittäisten toimenpiteiden kustannusarviot ovat 1 000 – 5 000 euroa. Teemahankkeen toimenpiteille myönnettävä tuki on 75 % kokonaiskustannuksista, mutta omarahoitusosuuden voi korvata kokonaisuudessaan talkootyöllä. Toimenpiteiden tulee olla valmiita lokakuuhun 2022 mennessä.

Teemahankkeen tarkoitus on rahoittaa sellaisia investointeja, jotka ovat liian pieniä itsenäisiksi Leader-hankkeiksi. Tavallisessa Leader-hankkeessa julkisen tuen osuus tulee olla vähintään 5 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus on aina vähintään 7 000 euroa. Yleishyödyllisten Leader-hankkeiden haku on käynnissä jatkuvasti. Turun seudulla toimivan Leader Varsin Hyvän rahoituskehys vuosina 2021–2022 on 700 000 euroa. 

 

Lista kaikista HobbyLeader-hankkeen tukemista toimenpiteistä:

  1. Paimion Rasti ry: Mobiilisuunnistusradat Paimion Parantolan lähimetsiin ja Rivonmäkeen.
  2. Peimarin Koirat ry, Paimio: Koirapuiston aitaus.
  3. Turun Ursa ry: Allsky-kameran, objektiivin ja kontrollerin hankinta Kevolan observatoriolle Paimioon.
  4. South West Karting Fin ry, Paimio: Kahden kartingauton ja moottorin hankinta.
  5. Paimion musiikkiopiston tuki ry: Hankitaan sähköinen kosketinsoitin tarvikkeineen, langaton äänentoistosetti ja vahvistin/kaiutin -yhdistelmä Sauvoon.
  6. Peimari United: Jalkapallon kenttävarusteiden hankinta.
  7. Sauvon Urheilijat ry: Laavun rakentaminen Suojalan ulkoilualueelle.
  8. Sauvon Elävän Kulttuurin Seura ry: Kulttuurikeskuks Vahtisten vanhan koulun valotekniikan parantaminen, mikrofonien hankinta ja näyttämön kattaminen ns. tanssimatolla.
  9. Piikkiön Kehitys ry: Piikkiön Kehityksen kerhotalon parkkipaikan laajennus.
  10. Tuorlan tähtitieteellinen seura ry, Kaarina/Piikkiö: Rakennetaan visuaalinen Aurinkokunta -reitti Tuorlan alueelle.
  11. Rusko Riding Team ry: Isojen peilien hankkiminen ratsastusmaaneesiin.
  12. Raision Rinkka ry: Vuokrattavien lumikenkien hankinta.
  13. Nousiaisten perhepäivähoidon vanhempainyhdistys ry: Kuljetettava puuhaperäkärryn hankinta perhepäivähoitajien käyttöön sekä lainattavaksi esim. lasten tapahtumiin.
  14. Nousiaisten kotiseutuyhdistys ry: Opasteiden asentaminen kunnan keskustasta Nousiaisten kotiseutumuseolle, opastaulu museoalueelle ja rakennuskohtaiset opasteet.
  15. Ruskon Pallo-67 ry: Sähköisen tulostaulun hankinta Ruskon hiekkatekonurmikentälle.
  16. Eläkeliiton Taivassalon yhdistys ry: Tietokoneen ja projektorin sekä liikuntavälineiden hankinta ryhmätoiminnan kehittämiseksi.
  17. Liedon Teatteri ry: Tietokoneen, vahvistinmikserin, säilytyskalusteiden sekä lipunmyynnin ja kahvion varusteiden hankinta.
  18. Raision seudun taideyhdistys ry: Dataprojektorin, valkokankaan ja taidetarvikkeiden hankinta.
  19. Varsinais-Suomen jousimetsästäjät ry: Jousimetsästyksen välinehankinnat.
  20. Urheiluseura Nousiaisten Alku ry: Maastopyöräreitistön raivaaminen ja merkitseminen Nousiaisten Valpperin maastoon, vanhan (10 km) ja uuden osuuden (10 km) raivaus ja siltojen tekeminen sekä laavun rakentaminen.
  21. Maarian kyläyhdistys ry, Turku: Hankitaan sähköpyörä kärryllä, sähköpiano, viisi akustista kitaraa sekä teline ja äänentoistolaite mikrofonilla.
  22. SF-Caravan Naantali ry: Hankitaan SF-Caravan Naantalin hallinnoimalle Salorannan yleiselle uimarannalle kaksi kanoottia ja sup-lautaa, sekä näille säilytyskatos.
  23. Partiolippukunta Maarian Tähkät ry: Biokäymälä ja ruokakatos lippukunnan tontille Nousiaisiin. 
  24. Nutturlan Makasiiniteatteri ry: Nousiaisten työväentalon keittiön maalaus ja lattian lakkaaminen, tiskikoneen hankinta, valaistuksen ja lämpöpatterien uusiminen sekä pimentävien verhojen hankkiminen.

 

Janica Vilen

Piikkiön Linnavuoren reitistöä kehitetään taas!

kirjoittaja
Maisemakuva Linnavuoren huipulta.

 

Linnavuoren reitistölle on tulossa uusia opasteita ja penkkejä sekä isompi parkkipaikka. Myös polkujen pohjia parannetaan ja muitakin kunnostustarpeita kartoitetaan tämän ja ensi vuoden aikana. 

Nykyisin Kaarinan kaupunkiin kuuluva Piikkiön Linnavuoren retkeilyalue on suosittu luontokohde, jolla on myös historiallisesti mielenkiintoinen tarina. Linnavuoren laelta on komeat näkymät esimerkiksi Piikkiönlahdelle, Kuusistoon ja Turkuun. Siksi se on rautakauden lopulla toiminut puolustuspaikkana. Keväällä ja kesällä Linnavuoren huipulla voi ihailla myös kukkivaa kallioketoa. 

Mies kiipeää solaa pitkin ylös.
74 metrin korkeuteen kohoavalle Huttalan Linnavuorelle oli aikanaan hyvä hakeutua vihollisilta turvaan, sillä sen rinteet ovat kaakkoisrinteen solaa lukuun ottamatta niin jyrkät, että kiipeäminen on käytännössä mahdotonta.
Ihmisiä Linnavuoren huipulla.
Leader Varsin Hyvän Outdoor Leader -hanke teki retken Piikkiön Linnavuorelle maanantaina 21.6.2021.

Piikkiön korkein kohta löytyy myös Linnavuoren reitistön varrelta Pohtiovuorelta, joka kohoaa 79 metrin korkeuteen maan pinnasta. Mannerjää on sulanut alueelta noin 11 000 vuotta sitten ja Pohtiovuoren vanhimmat rantamuodostumat syntyivät jo 7 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Pohtiovuorella sijaitsee myös Piikkiön suurin hiidenkiuas. 

Reitistöllä voi valita 3,5 km tai 7 km mittaisen reitin, joiden varrella pääsee ihailemaan kangasmetsää, kallioita, jyrkänteitä, muinaisrantoja ja hautaröykkiöitä. Matkan varrella on opastauluja, jotka esittelevät alueen historiaa ja kasvillisuutta. Retkeilijöitä varten reitistölle on tehty laavu ja huussi. Polku kulkee pääosin luonnonsuojelualueella ja tulenteko on sallittu vain nuotiopaikalla.

Ihmisiä laavulla Linnavuoren laella.
Laavulla tulenteko on sallittua, jos metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Metsäpalovaroituksen antaa Ilmatieteenlaitos. Ajantasainen tilanne kannattaa tarkistaa aina retkelle lähtiessä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Metallikyltti, jossa esitellään alueen kasveja.
Linnavuoren reitistön opasteet on uusittu viime vuonna talkoovoimin. Metallialusta on osoittautunut hyväksi valinnaksi. Alueella kasvaa muun muassa metsäimarretta, metsätähteä, oravanmarjaa ja käenkaalia.

Kunnostustyöt käynnissä

Kaarinan kaupungin virkistysreittien kehittämisestä vastaava ympäristösuunnittelija Kukka Hammarström kertoo, että reitistöä kehitetään yhteistyössä kaupungin, Leader Varsin Hyvän ja Piikkiön Kehityksen kanssa. 

Vuosina 2017–2020 toteutettiin Kaarinan, Paimion, Sauvon ja Liedon kuntien yhteinen Leader-hanke, jossa kartoitettiin alueen olemassa olevat patikointi-, pyöräily- ja melontareitit sekä tehtiin uusia reittejä ja yhdysreittejä reitistöjen välille. Reitit niputettiin yhdeksi isoksi Tammireitistöksi, jonka tunnistaa sini-valko-vihreistä merkinnöistä.

Sini-valko-vihreä merkki on Tammireitistön tunnus.

Samassa hankkeessa myös Linnavuoren reitistö sai uuden viitoituksen ja opaskyltit sekä uuden tulisijan. Tämän kesän aikana on tulossa uusi viitoitus Kehityksen kerhotalon parkkipaikalta polulle ja uudet penkit sekä tulisijan ympärille että Pohtiovuoren piston päässä olevalle taukopaikalle. Tänä vuonna alkaa myös polun pohjien kunnostus, joka jatkuu ensi vuoden puolelle.

– Lisäksi kartoitamme laavun ja huussin kunnon. Kaikkea ei tehdä kerralla, vaan pikkuhiljaa, sillä parannamme samaan aikaan myös Pyhän Katariinan polkuja, kertoo Hammarström.

Ympäristösuunnittelija Kukka Hammarström näyttää karttaa miehelle.
Kaarinan kaupungin virkistysreittien kehittämisestä vastaava ympäristösuunnittelija Kukka Hammarström esitteli retkiryhmälle Linnavuoren reitistön kehittämissuunnitelmia.

Parkkipaikka laajenee

Retkeilijät voivat käyttää Piikkiön Kehityksen parkkipaikkaa Lystiläntiellä. Kehitys on juuri saanut Leader Varsin Hyvältä rahoituksen parkkipaikan laajennukseen. Linnavuoren suosio on kasvanut koronan myötä huimasti ja parkkipaikka on käynyt ahtaaksi. Kun koronarajoituksia päästään purkamaan ja kerhotalon toiminta taas aktivoituu, parkkitilaa tarvitaan reilusti lisää. Hankkeen kokonaiskustannus on 5 000 euroa, josta Varsin Hyvän myöntämä tuki kattaa 75 %. 

Parkkipaikka, jossa muutamia autoja.
Parkkipaikkaa laajennetaan osana Leader Varsin Hyvän HobbyLeader-teemahanketta.
Moottoriajoneuvolla ajo kielletty -merkki.
Parkkitilan puutteen vuoksi ihmiset ovat jatkaneet autoilla kerhotalolta hiekkatietä kohti Linnavuoren reitistöä ja jättäneet autojaan yksityispihoille. Nyt liikennesäännöistä muistuttaa uusi liikennemerkki. Parkkipaikalta polun alkuun on tulossa myös opasteita tämän kesän aikana.

 

Janica Vilen

Nyt kiikarit kohti Varsinais-Suomea! Matkailukesä 2021 on täällä!

kirjoittaja
Nainen katsoo kiikareilla maisemaa ja kuvan alareunassa lukee "Tee se Suomessa".

 

Varsinais-Suomi on täynnä mielenkiintoisia matkailukohteita! Moni tuntee muun muassa Turun Aurajokirannan, Naantalin Muumimaailman, Paraisten saariston, Liedon Zoolandian ja maakunnan upeat kansallispuistot. Mutta lisäksi täältä löytyy pilvin pimein muutakin nähtävää ja koettavaa! Varsinais-Suomen maaseutu on ripoteltu täyteen matkailuhelmiä, joita esitellään juuri päivitetyllä Tee se Suomessa -sivustolla.

Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on päivitetty kesään 2021. Varsinais-Suomen omalla sivulla esitellään kolmisenkymmentä matkailuvinkkiä maaseudun sydämestä. Mukana on muun muassa kahviloita, tunnelmallisia maaseutumajoituksia, luontopolkuja ja kulttuurikohteita. Varsinais-Suomi on sellainen ruoka-aitta, että ravintoloille ja lähiruokaelämyksille kannattaa varata kunnolla aikaa. Erityisen houkutteleva maakunta on pyörämatkailijoille ja veneilijöille!

Tee se Saaristomeren aalloilla!

Varsinais-Suomen maaseutu on tunnettu kauniista saaristostaan ja mukana listalla onkin monia merellisiä kohteita. Nauvon vierasvenesatama on valittu tänä vuonna Suomen parhaaksi vierasvenesatamaksi. Eteläisellä Saaristomerellä suojaisessa lahdessa palveleva vierasvenelaituri ja kahvilaravintola Bodö on myös tunnelmallinen kohde, jonka erikoisuutena on mahdollisuus elämysyöpymiselle TENTSILE-puumajoituksessa! Kesätekemistä haluavat voivat vuokrata kanootin tai SUP-laudat ja lähteä vesille. Taivassalossa Helsinginranta kerää ihmisiä yhteen uimaan, saunomaan, grillaamaan tai vaikka muinaistulien yötä viettämään. Yleinen saunavuoro on keskiviikkoisin. Muina päivinä sauna on vuokrattavissa yksityiskäyttöön. Oman säväyksensä uintiretkeen tuo Helsinrinrannan louhoshistoriasta kertova 700-metrinen Louhospolku. Uudessakaupungissa kappale Suomen kauneinta saaristoa on ulottuvillasi ilman venettä tai huolta lautta-aikatauluista. 50 kilometrin mittainen Velhoveden reitti kutsuu kutsuu nimittäin aktiivilomailijoita pyöräilemään!

Kuvakooste, jossa esillä Helsinginranta, Nauvon vierasvenestama, Velhoveden reitti ja Bodön kahvilaravintola.
Varsinais-Suomessa riittää upeita saaristokohteita!

Tee se siellä, missä historia havisee!

Myös historia on Varsinais-Suomessa ainutlaatuinen. Jos Turun linna ja tuomiokirkko on jo koluttu, katseen voi suunnata maaseudun historiaan: esimerkiksi Liedon Vanhalinnaan, Nautelankosken museolle, Laitilaan Untamalan raittikylään tai Kaarinaan Kuusiston piispanlinnan raunioille. Kuusiston saari on muuttunut paljon siitä, kun piispa Maunu I asutti piispanlinnaa saaren kärjessä 1290-luvun lopulla. Tuolloin linna sijaitsi vielä omalla saarellaan, joka on maankohoamisen myötä hiljalleen kuroutunut kiinni pääsaareen. Nykyisin Kuusisto on merkittävä lintukohde ja alueella viihtyvät myös monet lepakkolajit. Raunioilla on wc ja tulentekopaikka sekä opasteet omatoimista tutustumista varten – ja laiturilta pääsee pulahtamaan mereen. Taiteenystävien kannattaa pysähtyä matkan varrella Kuusiston Taidekartanolle, jossa on vaihtuvia aikalaistaiteen näyttelyitä sekä Villikahvila.

Kuvakooste, jossa esillä Nautelankoski, Untamalan raittikylä, Liedon Vanhalinna ja Kuusiston linnan rauniot.
Varsinais-Suomen ainutlaatuinen historia herää eloon matkailukohteissa!

 

 

 

Varsin hyvät vanhat pelakuut kantavat mukanaan kauniita tarinoita

kirjoittaja
Maarit Heinonen pelargonien keskellä.
Maarit Heinonen Luonnonvarakeskukselta. Kuvaaja Anna Ojanen.

 

Leader Varsin Hyvän rahoittama ja Luonnonvarakeskuksen toteuttama tiedonvälityshanke ”Varsin hyvät vanhat pelakuut” tutustuttaa vanhojen kotipelargonien historiaan. Tänäkin kesänä perinnepelargoneja ja niiden tarinoita esitellään Varsinais-Suomessa seitsemässä museossa ja muutamassa muussa näyttelyssä. Ensi vuonna julkaistaan suuri pelargonikuvasto!

Muolaa-niminen korallinpunainen kotipelargoni on kulkeutunut Varsinais-Suomeen Viipurista vuonna 1944 Tyyne Romun matkassa. Hän lähti Viipurista sotaa pakoon kohti Varsinais-Suomea ja pysähtyi matkalla Muolaassa, Säiniön pitäjässä, jossa hänen tyttärensä oli hoidossa. Pelargoni jäi Muolaaseen, mutta Tyyne otti siitä pistokkaita mukaan. Täydessä kukassa olleen pelargonin vierelle hän jätti mahdollisia taloon tulijoita varten lapun, jossa hän pyysi antamaan pelargonille vettä ja kirjoittamaan sen voinnista hänen siskonsa osoitteeseen Koski TL:ään. Muutaman viikon kuluttua Tyyne Romu sai siskonsa luokse kirjeen. Sen oli kirjoittanut joukkoineen rintamalta perääntynyt sotilas, joka oli yöpynyt talossa. Sotilas kertoi kukan voivan hyvin ja kastelleensa sitä. Tyyne Romun ottamat pistokkaat säilyivät hengissä ja niistä kasvaneita pelargoneja on hoidettu nyt jos useamman sukupolven voimin.

– Tämä on hyvin vahva tarina ja myös kyseinen kasvi on vahva ja kukkii hyvin. Aika monen hankkeen aineistossa olevan kotipelargonin juuret juontavat Karjalaan. Se voi olla sattumaa, mutta toisaalta voi olla myös niin, että ihmiset ovat vaalineet Karjalasta tuotuja kasveja erityisen huolellisesti osana oman synnyinseudun muistelua. Kasvia on voitu ajatella elävänä muistona omasta historiasta, tulkitsee Maarit Heinonen Luonnonvarakeskukselta. 

Muolaan ja noin sadan muun kotipelargonin tietoja julkaistaan ensi vuonna lopulla pelargonikuvastossa, jota tehdään osana Varsin hyvät vanhat kotipelakuut -hanketta yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen pelargoniaiheisen tutkimushankkeen, Suomen pelargoniyhdistyksen, Tiina Niittysen ja Turun yliopiston museologian oppiaineen kanssa. Kuvastoon valittavista pelargoneista kerätään tarinoiden ja viljelyhistorian lisäksi kasvin tuntomerkit ja DNA-tiedot. 

– Toivomme, että se tietokokonaisuus, joka pelargoneista kerätään, motivoi ihmisiä säilyttämään niitä taas uusille ja uusille sukupolville. Jos joku nyt saa tuttavaltaan vaikka Muolaan pistokkaan, kasvin ympärille alkaa kertyä vuosien aikana taas uutta tarinaa. Ja juuri näin tehdään suomalaista puutarhakulttuuria, Heinonen selittää. 

Varsin hyvät vanhat pelakuut -hankkeessa ollaan löydetty jopa yli satavuotiaita pelargoneja. Vanhoja kotipelargoneja löytyy usein maaseudulta, jossa ihmisillä on ollut tilaa talvettaa niitä. 

– Pelargonit talvetetaan viileässä noin 5–10 asteessa. Ennen talvettamista kukinnot poistetaan ja kasvi voidaan leikata pienemmäksi talvilepoa varten. Valoa tarvitaan jonkin verran ja vettä noin kerran kuussa, kertoo Heinonen. 

Yksittäisten ihmisten lisäksi vanhojen pelargonien säilymisestä voi kiittää yhdistyksiä, kuten Suomen pelargoniyhdistystä ja Hyötykasviyhdistystä sekä kotiseutuyhdistyksiä. Lisäksi muutama kauppapuutarha on erikoistunut vanhoihin pelargoneihin. 

Seitsemän näyttelyä Varsinais-Suomessa

Tiedonvälityshanke tuo esiin vanhojen kotipelargonien monimuotoisuuden. Kukkien väriskaala on laaja ja ne voivat olla yksinkertaisia, kerrottuja tai ruusunuppuisia. Kuvassa vasemmalla Maija Noormarkku ja oikealla Viipurin evakko Liedon Nautelankosken näyttelyssä. Kuva: Janica Vilen.

Osana hanketta Varsinais-Suomen alueella on nähtävillä yhteensä seitsemän pelargoninäyttelyä: Liedossa Nautelankosken museossa, Pöytyällä Yläneen kotiseutumuseossa, Turussa Ett hem -museossa ja Kupittaan siirtolapuutarhan keskusmajalla, Kaarinassa Kuusiston Taidekartanossa, Sauvon kotiseutumuseossa sekä Naantalin museossa Hiilolan talossa. 

– Näyttelyt olivat esillä jo viime kesänä. Kohteisiin toimitettiin 5–15 pelargonia, joista kukin on tehnyt omanlaisensa näyttelyn. Kasvit talvetettiin museoilla ja tänä kesänä ne ovat taas nähtävillä. Useimmat pelargonit kukkivat alkukesästä pitkälle syksyyn. Parhaimmassa kukassa ne ovat heinä–elokuussa, Heinonen vinkkaa. 

Liedossa Nautelankosken museossa on nähtävillä Evakon tie -näyttely, johon pelargonit sopivat Heinosen mielestä erityisen hyvin. Näyttelyssä on mukana muun muassa Viipurin Evakko -kotipelargoni, joka valittiin hiljattain Kotipuutarha-lehden 80-vuotisjuhlavuoden nimikkokasviksi. 

Heinosen toiveissa olisi, että museot jatkaisivat pelargonien parissa vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. 

– Monilla museoilla on ollut pelargoneja ennenkin, mutta ne on ostettu aina vain yhdeksi kesäksi kerrallaan nimettömistä kannoista. Nyt heillä on nimellisiä kantoja, joilla on oma mielenkiintoinen historiansa, joten uskon, että museot haluavat vaalia ja talvettaa niitä jatkossakin.

Museoiden lisäksi kesäksi 2021 on tulossa muutama isompikin pelargoninäyttely: Lietoon Tiina Niittysen Pelargonitaivaaseen, Nummelle Saarelman puutarhaan ja Lepaan puutarhanäyttelyyn Luonnonvarakeskuksen osastolle. 

Paljon muistoja ja uutta tutkimusta

Pelargoneihin liittyy paljon muistoja ja tunteita. Pistokkaita ollaan annettu eteenpäin historian aikana monenlaisin saatesanoin. 

– Vahvimmat tarinat ovat niitä, jotka kantavat. Pelargonien kasvatus on ollut ennen kaikkea maaseudun naisten harrastus, eikä kaikista kannoista ole säilynyt mitään tietoja. Jos nyt jollain on vanha pelargoni, kannattaa kirjoittaa sen historiaa ylös. Ja kun antaa siitä pistokkaista eteenpäin, kannattaa varmistaa, että myös tarina siirtyy uudelle omistajalle, Heinonen neuvoo. 

Varsin hyvät vanhat pelakuut on tiedonvälityshanke, jonka tarkoitus on tallettaa ja tuoda päivänvaloon kotipelargonien historiaa. Sen rinnalla on käynnissä myös tutkimushanke Perinnepelargoneista hehkua puutarhaviljelyyn, jonka päärahoitus tulee Oiva Kuusisto -säätiöltä.

– Hankkeet kulkevat mukavasti yhtä matkaa. Tiedonvälityshankkeen kannalta on oleellista, että uutta tutkimustietoa on saatavilla. Tutkimushankkeessa tehdään pelargoniaineistosta kasvien ulkonäköön liittyviä havaintoja, eli mitataan varsia, lehtiä ja kukintoja sekä tehdään DNA-analyysejä, Heinonen kertoo. 

Näiden tutkimusten avulla ollaan osoitettu, että useammalla erinimisellä kotipelargonilla onkin yhteinen historia. Esimerkiksi Ruotsista tulleella vaaleanpunakukkaisella Mårbacka-perinnepelargonilla on Suomessa jo useampia eri nimiä. 

Pelargonit ovat ekologisia kasveja. Ne voivat elää oikein hoidettuina vaikka satoja vuosia. Pistokkaita voi ottaa joko maaliskuun lopussa, kun valon määrä lisääntyy tai loppukesästä, jolloin pistokkaat ehtii juurruttaa vielä ennen talvettamista. 

Maarit Heinonen kannustaa pelargoniharrastajia vaalimaan kasviensa historiaa kirjoittamalla muistiin kasvin vaiheita oman elinkaarensa ajalta ja jakamalla pistokkaita eteenpäin aina tarinoiden kera. Vahvat tarinat ovat niitä, jotka siirtyvät kasvien mukana sukupolvelta toiselle!

 

Janica Vilen

Leader-ryhmät tukivat kylätoimintaa Varsinais-Suomessa 6,4 miljoonalla eurolla vuosina 2014–2020

kirjoittaja

 

Leader-ryhmät ovat tukeneet maaseuturahastosta Varsinais-Suomen alueella kylien kehittämistä yhteensä 6,4 miljoonalla eurolla ohjelmakaudella 2014–2020. Kylätoimintaa kehittäviä Leader-hankkeita on toteutettu yhteensä 280. Varsinais-Suomen eläviä ja upeita kyliä juhlitaan lauantaina 12. kesäkuuta vuosittaisen Avoimet Kylät -päivän puitteissa. 

Leader-ryhmät kannustavat maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä ja luomaan uusia työpaikkoja myöntämällä tukea maaseuturahastosta. Varsinais-Suomessa kylätoimijat ovat osanneet hyvin hyödyntää Leader-rahoituksen mahdollisuuksia. Moni kylä onkin nykyisin entistä vireämpi ja valovoimaisempi Leader-yhteistyön ansiosta.

Leader-ryhmien tuella on tehty muun muassa luontopolkuja, kunnostettu yhteisiä kokoontumistiloja, kehitetty tapahtumia ja lisätty yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi kylätaloja on rakennettu tai kunnostettu Varsinais-Suomessa vuosina 2014–2020 Leader-tuella yhteensä huikeat 65 kappaletta.

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta pitää Leader-rahoitusta oivallisena välineenä kylien kehittämiseen.

– Leader-tuki on siitä hyvä työkalu, että sen kanssa voi myös kehittää toimintaa. Esimerkiksi Kotiseutuliitosta voi saada korjausavustusta kylätalojen kunnostamiseen, mutta Leader-tukea voi käyttää myös tilojen varusteluun, esimerkiksi av-laitteistojen hankintaan ja toiminnan kehittämiseen. Kylillä on usein tarvetta aika myös pieniin avustuksiin, esimerkiksi harrastusvälinehankintoihin. Sellaisiin Leader-tuki on usein paras ja välillä jopa ainoa vaihtoehto, Linkoranta kommentoi.

Hän on itsekin hakenut Leader-tukea useasti, sillä Varsinais-Suomen Kylät ry on koordinoinut vuosien varrella monenlaisia Leader-hankkeita.

– Itse olen ollut mukana usein sellaisissa hankkeissa, joissa on pohdittu osallisuutta ja pyritty parantamaan lähidemokratiaa. Hankkeissa on tehty esimerkiksi kuntatason yhdistysohjelmia, Linkoranta jatkaa.

Leader-tuki kannustaa talkoisiin

Vihiniemen kylätalo Salossa on yksi esimerkki Leader-tukea saaneesta kohteesta.

Leader-toiminta kannustaa omalta osaltaan vapaaehtoistyöhön maaseudulla, sillä suurimmassa osassa hankkeista omavastuuosuuden budjetista voi korvata talkootyöllä. Kylien yhteiset hankkeet ovatkin usein juuri sellaisia, joissa tehdään paljon talkoita yhteisen hyvän eteen. Yhteensä kyliä kehittävissä Leader-hankkeissa tehtiin vuosina 2014–2020 jopa 81 850 tuntia talkootyötä. Esimerkiksi Salossa Vihiniemen kylätalon keittiön ja kammarin remonteissa Koski as. kyläyhdistys teki yhteensä 448 tuntia talkoita. Joissain hankkeissa talkootyötunteja on kertynyt tuhansia.

Leader-ryhmät laskevat talkootyön arvon niin, että ihmisen tekemästä talkootyötunnista saa 15 euroa ja koneen tekemästä talkootyötunnista 30 euroa. Kyliä kehittävissä Leader-projekteissa on tehty talkootyötä siis yli miljoonan euron edestä!

– Se, että omavastuuosuutta voi kattaa talkootyöllä, helpottaa ihan älyttömästi. Silloin hankkeeseen ei tarvitse laittaa niin paljon omaa rahaa kiinni. Ja vaikka usein sanotaan, ettei talkoisiin enää saa ihmisiä mukaan, niin yllättävän moni kuitenkin lähtee, kun talkoista tiedottaa tarpeeksi selkeästi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Talkoissa pääseekin usein tutustumaan uusiin ihmisiin ja parhaimmillaan niissä on tosi hauskaa. Kunhan muistetaan se, ettei samojen ihmisten tarvitse käyttää kaikkea vapaa-aikaansa yhteiseksi hyväksi, Linkoranta sanoo.

Kaikki kyliä kehittävät hankkeet eivät suinkaan ole kyläyhdistysten hankkeita. Kylien toimintaa ja tiloja ovat olleet kehittämässä myös monet muut yhdistykset ja toimijat. Esimerkiksi Mynämäellä Yhteisötila Tuukin hankkeen toteuttivat Wirmon Martat. Uuden yhteisötilan eteen tehtiin yhteensä 1 431 tuntia talkoita ja nykyään siellä voi järjestää vaikka kokkauskursseja tai käydä ompelemassa.

Avoimet Kylät -päivä tulee taas 12.6.

Lemun kotiseutumuseo muuttuu Lasten museoksi! Uudessa näyttelyssä pääsee tutustumaan esimerkiksi maaseudun hajuihin.

Varsinais-Suomen monenkirjavien kylien toimintaan pääsee tutustumaan lauantaina 12. kesäkuuta, jolloin vietetään valtakunnallista Avoimet Kylät -päivää. Tapahtuma järjestetään viime vuoden tavoin koronaturvallisesti verkossa. Kaikki Avoimet Kylät -päivän tapahtumat on koottu samalle kartalle osoitteeseen: avoimetkylat.fi

Tapahtumaan ilmoittautuneet kylät ovat intoutuneet tekemään muun muassa videoita, digitarinoita, kuvagallerioita ja retkeilyreitistöjä. Päivän isompana tavoitteena on digiosaamisen vahvistaminen ja kylien yhteisen näkyvyyden hyödyntäminen.

Virtuaalitapahtumien lisäksi luvassa on muutamia tapahtumia, joihin voi lähteä paikalle. Esimerkiksi Ruskon Lavamäellä vietetään kierrätystapahtumaa ja Maskun Lemussa uuden Lasten museon avajaisia.

– Ohjelmaa on Lemun kirkon molemmin puolin. Kotiseutukeskus Mäntylässä (Monnoistentie 38) on muun muassa kirppis, puffetti, käsitöitä ja keppihevosia sekä mahdollisuus varata paikka opastetulle kierrokselle uuteen Lasten museoon kirkon toiselle puolelle, kertoo Tauno Linkoranta.

Lasten museo on tehty Kemppien tuvalle. Puolen tunnin mittaiset opastetut kierrokset vetää Janna Jokela Aboa Vetuksesta kello 12–15 välillä. Näyttelyssä on vanhoja esineitä ja työkaluja ja esimerkiksi vanha kirjoituskone, jolla lapset voivat kirjoittaa vaikka kirjeitä. Osaksi kokonaisuutta tulee Lemun nimestä inspiraation saanut hajunäyttely, jossa lapset pääsevät arvuuttelemaan erilaisia maaseudun hajuja. Lisäksi näyttelyssä kerrotaan lemulaisista merkkihenkilöistä.

Avoimet Kylät -päivän järjestävät yhteistyössä Suomen Kylät ry, maakunnalliset kyläyhdistykset ja paikalliset yhdistykset ja aktiivit.

 

LUE LISÄÄ KYLIEN LEADER-HANKKEISTA

Tuohitussa kierrätetään ja suositaan lähiruokaa

Vihiniemen kylätaloa remontoidaan maaseuturahaston ja Kotiseutuliiton tuella

Suomen vanhimman tien varrelle kunnostettiin upea uimapaikka

Mynämäen Asmandiasta kuoriutui suosittu ulkoilukohde

Lemussa panostetaan luontoliikuntaan

Vehmaan kivityöhistoria tutuksi Tummamäen luontopolulla

Kyvykkäät Kylät avuksi elinkeinoelämän kehittämiseen Liedossa, Aurassa, Marttilassa ja Paimiossa

Mietoisissa panostetaan nuorten liikkumiseen

Salon Hajala on Varsinais-Suomen vuoden kylä 2020!

Lemussa panostetaan luontoliikuntaan

kirjoittaja
Punainen kajakki ja meloja merellä.

 

Maskun Lemussa on kehitetty luontoliikuntaa kolmen yhdistyksen voimin – maalla, merellä ja metsässä. Nyt kylässä riittää patikoitavaa, pyöräiltävää ja melottavaa. Samassa hankkeessa ehostettiin myös Kuurnanpään uimarantaa.

Leader Varsin Hyvän rahoittama Luontoliikuntaa Lemussa -hanke on tulossa päätökseen. Hankkeen takana on kolme lemulaista yhdistystä: partiolippukunta Kolkankävijät ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lemun yhdistys ja Kotiseutuyhdistys Lemun Kempit ry. 

– Hanke alkoi keväällä 2019. Koko homma lähti siitä, että halusimme kehittää Kolkanpolkua. Niin pienelle hankkeelle ei kuitenkaan ollut rahoitusta tarjolla, joten aloimme ajatella luontoliikunnan kehittämistä laajemmin. Kanootteja tänne oltiin kaivattu jo pitkään, samoin uimarannan kehittämistä oltiin mietitty. Lopulta päätimme yhdistää samaan hankkeeseen monta pientä projektia, taustoittaa Jukka Niittymäki Kolkankävijöistä.

Yhteistyö oli helppo saada käyntiin, sillä kaikki kolme yhdistystä olivat aikanaan jo perustamassa Kolkanpolkua. Tämän hankkeen myötä reitille tuli pari uutta linjausta, mutta suurin työ oli polkujen kyltitys.  

– Siellä on kolme eri reittiä, jotka ovat kaikki vähän eri pituisia ja joilla on kaikilla omat lähtöpaikkansa. Lähtöpisteiden välit voi kulkea maanteitse vaikka polkypyörällä. Nyt kun siellä on hyvä kyltitys, tietää aina, paljonko on matkaa mihinkin kohteeseen, kertoo Niittymäki. 

Kolkanpolun lähtöpaikat ovat Lemun kirjastolla, Miiaisissa ja Seijaisissa. Reittien varrella on laavuja, nuotiopaikkoja, biokäymälöitä ja näköalapaikkoja. 

Tauno Linkoranta (vas.), Tiina Hyvönen, Tiina Kosonen, Hanna Pihanperä, Jukka Niittymäki sekä iso joukko muitakin talkoolaisia ovat saaneet Luontoliikuntaa Lemussa -hankkeen jo melkein päätökseen. Uimarannalle saatiin hankkeen avulla uusi ponttonilaituri sekä kuvassa näkyvä pöytä-penkkiryhmä.

Kuurnanpään uimaranta on koko kylän suosikki

MLL:n Lemun yhdistys vastasi hankkeessa Kuurnanpään uimarannan kehittämisestä. Hankkeen myötä rannalle saatiin uusi pöytä ja penkit sekä ponttonilaituri, joka on sijoitettu veteen niin, että sinne voi uida hyppimään. 

– Tämä on ollut suosittu uimaranta jo pitkään. Täällä on pidetty uimakouluja ja vaikka mitä. Ranta on kaikille avoin ja sauna lämmitetään kesäisin kaksi kertaa viikossa, kertoo MLL:n Hanna Pihanperä. 

Jo ennen hanketta rannalla oli saunan ja laiturin lisäksi grillikatos, pukukopit ja huussit sekä kaikkien lainattavissa oleva soutuvene. 

– Tämä on ranta, jonka kaikki lemulaiset voivat tuntea omakseen. Rantaa, kuten luontoreittejäkin, pidetään kunnossa talkoilla koko kylän voimin. Ihmiset eivät muuta Lemuun etsimään elokuvateatteria, vaan ennen kaikkea luonnonläheisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Siksi haluamme panostaa juuri niihin asioihin, Pihanperä sanoo. 

MLL:n aktiivit Tiina Kosonen (vas.) ja Hanna Pihanperä Kuurnanpään historiallisella laiturilla. Ennen nykyistä tieverkostoa tällä laiturilla pysähtyi höyrylaiva nimeltä Ahti, jonka kanssa Lemusta kuljettiin kaupunkiin. Sen kyydissä kulkivat ihmisten lisäksi niin kotieläimet kuin rakennustarvikkeetkin.

Kempit vuokraavat kalustoa melontaretkille

Osana hanketta on tehty myös 35 kilometrin mittainen melontareitti. Kuurnanpään uimarannan kupeessa on uusi kanoottisuoja, josta Lemun Kempit vuokraavat avokanoottia ja kajakkia sekä kunnan neljää kajakkia. 

Melontareitti kulkee upeissa merenlahden maisemissa, Natura-alueella, kauniiden rantalehtojen ja laidunalueiden lomassa. Metsähallituksen lintulava on Kuurnanpäästä katsottuna heti seuraavan niemen päässä. Alueella riittääkin vesilintuja bongattavaksi. Kaulushaikarat pysyttelevät yleensä visusti piilossa, mutta niiden reviirihuudot kuuluvat resonoivina matalina puhalluksina koko alueella ja luovat luontoretkelle jännittävän tunnelman. 

Lemun Kempit vuokraavat ensi kesänä kanoottia ja kajakkeja uudelle melontareitille, joka lähtee Lemun uimarannalta.

Virtuaalinen opastus pyöräretkelle

Hankkeessa on suunniteltu myös noin 14 kilometrin mittainen pyörälenkki, jonka varrelle osuu toistakymmentä historiallisesti tai kulttuurisesti kiinnostavaa kohdetta. Pyörälenkin lanseeraustapahtuma pidetään 19. kesäkuuta, jolloin pysähdyspaikkojen taustoihin tutustutaan oppaiden avulla. Oppaina toimivat ainakin Tauno Linkoranta ja Tiina Hyvönen. 

– Lähtöpaikka on kotiseutukeskuksella, eli Mäntylässä. Heti 200 metrin päässä on ensimmäinen kohde, vanha kivikautinen asuinalue. Lisäksi pysähdytään muun muassa Lemun vanhoilla kaupoilla, Kallelan kylässä, Miiaisten talvikievarissa ja Mannerjärvellä, kertoo Tiina Hyvönen. 

Opastusten pääasiallinen tiedon lähde on ollut Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta -kirja. 

Tapahtuman jälkeen reittiä pääsee polkemaan omatoimisesti virtuaalioppaan kera. Maastoon ei ole siis tulossa kylttejä, vaan opastuksen pariin pääsee omalla mobiililaitteella. Sovellus hälyttää, kun pyöräilijä saavuttaa pysähdyspaikan ja tarjoaa sitten tietoa paikan historiasta. 

Lemussa tapahtuu 

Kuvassa Lemun kotiseutumuseon punainen rakennus.
Lemun kotiseutumuseo muuttuu Lasten museoksi! Uudessa näyttelyssä pääsee tutustumaan esimerkiksi maaseudun hajuihin.

Luontoliikuntaa Lemussa -hankkeen lisäksi Lemussa tapahtuu nyt muutenkin paljon. Metsähallitus valmistelee yhteistyössä paikallisten koululaisten kanssa lintulavalle uusia opaskylttejä. 

– Opaskyltteihin tulee qr-koodit, joita hallinnoidaan koulusta käsin. Meidän neljäsluokkalaiset ovat hakeneet tietoa ja suunnitelleet opastuksen sisältöä. Qr-koodista pääsee näkemään oppilaiden piirtämää, kirjoittamaa ja valokuvaamaa sisältöä, kertoo Lemun koulun opettaja Tiina Hyvönen. 

Lisäksi Lemun Kempit puuhaavat parhaillaan mysteerihuonetta, AirBNB-majoitusta ja kesäkeittiötä Kotiseutukeskus Mäntylään. 

– Mäntylä on aikanaan kunnostettu Leader Varsin Hyvän rahoituksella ja nyt valmistuvaan kesäkeittiöönkin on saatu rahoitus Varsin Hyvältä, Tauno Linkoranta lisää.

Myös Kotiseutumuseolla tapahtuu. Avoimet kylät -päivänä 12. kesäkuuta Lemussa avataan Lasten museo kirkon vieressä olevaan kotiseutumuseoon. Yläkertaan on tulossa vanha koululuokka ja alakertaan tupa ja kamari. Näyttelyssä on vanhoja esineitä ja työkaluja ja esimerkiksi vanha kirjoituskone, jolla lapset voivat kirjoittaa vaikka kirjeitä. Osaksi kokonaisuutta tulee Lemun nimestä inspiraation saanut hajunäyttely, jossa lapset pääsevät arvuuttelemaan erilaisia maaseudun hajuja. Lisäksi näyttelyssä kerrotaan lemulaisista merkkihenkilöistä. 

Lasten museota on tukenut Suomen kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto. 

 

Janica Vilen

Kesä täynnä tapahtumia! Aurajoentie kutsuu seikkailulle kansallismaisemaan!

kirjoittaja
Pariskunta Aurajoen rannalla.
Kuva: VisitLieto.

 

Kesän kohisevin uutuus on Varsinais-Suomen maalaismaisemaa halkova uusi Aurajoentien matkailutie. 70 kilometrin matkalla voi pysähtyä ihastelemaan koskien pauhua, tähystää viljavien peltojen yli, todistaa historian havinaa vanhoissa kirkoissa ja museoissa sekä pysähtyä herkuille kahviloihin.

Uusi matkailutie, Aurajoentie, kulkee Turusta Oripäähän asti valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella. Tänä kesänä matkailutien kokonaisuutta nostetaan kaiken kansan tietoisuuteen.

– Aurajoentie herää eloon, kun matkailutien varren historiallinen kansallismaisema nousee tärkeäksi alueellisen ja kotimaan matkailun kärjeksi. Kansallismaisema joen kera, luonto, maaseudun rauha, museolliset kahvilat ovat tien parhainta antia. Maisemista voit nauttia parhaiten moottoripyörällä, kävellen, pyöräillen tai suppaillen, kertoo matkailukoordinaattori Susanna Ansio.

Matkailutiellä on tekemistä monenlaiselle matkailijalle läheltä ja kaukaa. Lapsiperheille sopivat muutaman kilometrin luontopolut. Aktiiviliikkujat voivat pyöräillä koko matkan ja halutessaan tulla bussilla takaisin lähtöpisteeseen tai nukkua yön yli riippukeinussa. Motoristit voivat ajella tietä ja nauttia kahviloiden tarjonnasta. Turusta voi vuokrata polkupyöriä, jotka voidaan kuljettaa vaikka Aurajoentien pohjoispäähän. Sähköläskipyöriä tai sup-lautoja voi vuokrata matkan varrelta. Tiellä toimii julkista liikennettä välillä Turku-Lieto-Aura-Pöytyä-Oripää. Matkailuinfot palvelevat matkailijoita kaikissa tien varren kunnissa.

Tien elävyyttä ja tunnettuutta nostetaan tulevana kesänä, kun erilaiset tapahtumat synnyttävät vipinää tien läheisyyteen. Aurajoentien kesän starttaa valtakunnallinen teemapäivä, Avoimet Puutarhat sunnuntaina 20. kesäkuuta. Heinäkuun alkuun on suunniteltu Aurajoki SUP 3.–4. heinäkuuta, joka ihastuttaa jokimaisemallaan. Heti seuraavana viikonloppuna Oripään valtaa Villi ori 9.–10. heinäkuuta. Elokuun 28.–29. on aika superviikonlopun, sillä silloin toteutetaan Aurajoentien Yö ja Kulttuuriralli. Samalla juhlistetaan Suomen luonnon päivää ja Varsinais-Suomen Museopäivää. Kesän aikana testataan myös ihastuttavaa lammasjoogaa ja juhlitaan laululavan avajaisia joen varrella Aurassa.

Vanha keskiaikainen tielinja, johon Aurajoentie perustuu, alkaa Turun Suurtorilta, kulkee Raunistulan läpi ja Maarian kirkon ohi kohti Auraa (tie 222). Matkailutie halkoo Liedon kuntaa, Auran keskustaajaman ja Pöytyän Riihikosken päättyen Oripään keskustaajaman koillispuolelle. Tämä Aurajoen länsirantaa kulkeva vanha ja historiallinen tie on tunnettu Museoviraston rekistereissä Varkaantienä, kuuluu Museoviraston luokkaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt.

Aurajoentien matkailutie on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Matkailutien palvelukartta valmistuu toukokuun lopulla ja tienvarsikyltit saadaan paikoilleen syksyllä. Palvelut, luontokohteet ja nähtävyydet aukioloaikoineen löytyvät osoitteesta www.aurajoentie.fi

Aurajoentien matkailutien kehittämisen taustalla on Aurajoentie herää eloon-hanke 1.1.2021–31.12.2022. Hanketta rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta Leader-toimintaryhmien Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry:n ja Varsin Hyvä ry:n kautta. Hanketta hallinnoi Auran kunta. Aura, Lieto, Pöytyä ja Oripään kunnat osallistuvat kehittämiseen omarahoituksen myötä.

Aurinko helli Euroopan kansallispuistopäivänä luontoon lähteneitä etätyöläisiä

kirjoittaja
Taina Simola Kurjenrahkan kansallispuistossa. Takana näkyy nuotiopaikka.
Taina Simola etätöissä Kuhankuonolla.

 

Maanantaina 24. toukokuuta vietettiin Euroopan kansallispuistojen päivää, jonka kunniaksi Outdoor Leader -hankkeissa mukana olleet Leader-ryhmät haastoivat ihmiset lähtemään etätöihin ulos. Haasteeseen pystyi osallistumaan vaikka omasta lähimetsästä käsin, mutta lisäksi tarjolla oli Leader-ryhmien järjestämiä etätyötapahtumia, joita vietettiin kauniissa auringonpaisteessa ympäri Suomen – ja vähän Ruotsinkin puolella. 

Euroopan puistopäivää vietetään vuosittain toukokuussa upeiden kansallispuistojemme kunniaksi. Euroopan ensimmäinen kansallispuisto tehtiin Ruotsiin vuonna 1909. Suomessa on yhteensä 40 kansallispuistoa – luonnonsuojelualuetta, joiden tehtävä on turvata luonnon monimuotoisuutta ja samalla tarjota ihmisille virkistysmahdollisuuksia. Monia niistä on kehitetty maaseuturahaston tuella.

Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden hankeneuvoja Taina Simola kertoo, että idea Euroopan puistopäivän etätyöhaasteesta lähti kansainvälisen Outdoor Leader -hankkeen helmikuisesta webinaarista, johon ruotsalainen Linus Olofsson osallistui nuotiopaikalta käsin 15 asteen pakkasessa. Olofsson kertoi webinaarissa, miten hän on koko korona-ajan tehnyt etätöitä ulkona ainakin parina päivänä viikossa. Ulkona työskentely on hänen mukaansa vähentänyt stressiä, lisännyt luovuutta ja iloa sekä tuonut päivään liikettä ja valoa. Hän suositteli kokeilemaan ulkona työskentelyä vaikka parikin tuntia päivässä.

Outdoor Leader -hankkeessa mukana olleet ryhmät ottivat vinkistä vaarin ja haastoivat muutkin mukaan. Maanantaina etätöihin kokoonnuttiin muun muassa Kurjenrahkan ja Teijon kansallispuistoihin sekä Maskun Rivieralle, Rauman Nasulammelle, Euraan Kiperin laavulle ja Vimpeliin Lakeaharjulle.

Kurjenrahkan kansallispuistossa kävi työskentelemässä yhteensä seitsemän ihmistä. Yksi heistä oli Yle Turun radiotoimittaja Kimmo Gustafsson, joka teki kansallispuistosta käsin suoraa radiolähetystä. Taina Simola osallistui Kurjenrahkasta muun muassa kansainväliseen Teams-kokoukseen. Lounas grillattiin nuotiopaikalla ja sopivia etätyöpisteitä löytyi niin taukopaikoilta kuin Savojärven rannalta. Paikalla piipahti myös useita retkipäivää viettäneitä kulkijoita ja Vehmaalta tullut koululuokka, joka tutustui kansallispuistossa erityisesti suokasveihin.

Kuvassa Taina Simola ja Kimmo Gustafsson istumassa pirttipöydässä Kurjenpesän pihalla.
Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden hankeneuvoja Taina Simola ja radiotoimittaja Kimmo Gustafsson Kurjenpesän pihalla.
Kuvassa etualalla Kariholman opaskyltti ja taustalla Anu Pekanniemi tekemässä töitä tietokoneella.
Teijon kansallispuistossa työskenteli Leader Ykkösakselin väki. Kuvassa koneensa äärellä Anu Pekanniemi. Kuva: Jaana Joutsen.
Pia Poikonen tekee töitä tietokoneella istuen puun juurella.
Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen työn touhussa Maskun Rivieralla. Kuva: Eila Hoffrén.
Kuva nuotiopaikalta, jossa on etätyöläisiä ja retkeilijöitä. Etualalla nainen lastenvaunujen kanssa.
Etätyöpäivän luonnossa kruunasi nuotiopaikalla valmistettu lounas. Rauman Nasulammella samojen tulien ääreen kokoontuivat sekä etötyöläiset että retkeilijät. Kuva: Jouko Parviainen.
Kuvassa etualalla tietokone, jossa on auki Teams-kokous ja taka-alalla Päivi Kultalahti ja Heikki Salmela.
Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti kyläyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Salmela kävi jutustelemassa Aisaparin kehittämissuunnittelija Päivi Kultalahden kanssa Lakiksella, ja toteamassa, että yhteydet muihin Outdoor Leader-hankkeessa mukana oleviin ryhmiin toimivat hyvin. Kuva: Marita Mattila.
Kuvassa etualalla tietokone ja grilli. Takana Rauni Halonen istuu tietokoneella.
Leader Pyhäjärviseutu teki etätöitä Kiperin laavulla Eurassa. Kuvassa Rauni Halonen. Kuva: Ida Pakkanen.
Näyttökuva Teams-kokouksesta, jossa näkyy monet kasvot.
Etätyötä luonnossa -päivän aikana järjestettiin myös Outdoor Leader -hankkeen päätöskokous, johon osallistui toistakymmentä ihmistä erilaisista luontokohteista sekä Suomesta että Ruotsista.

 

 

Leader-ryhmät kutsuvat rentoihin etätyötapahtumiin Euroopan puistopäivänä 24.5.

kirjoittaja

 

Kansainvälisessä Outdoor Leader -hankekokonaisuudessa mukana olevat Leader-ryhmät järjestävät yhteistyökumppaneidensa kanssa Euroopan puistopäivän kunniaksi Etätyötä luonnossa -tapahtuman maanantaina 24. toukokuuta. 

Leader-ryhmät kannustavat ihmisiä työskentelemään luonnossa maanantaina 24. toukokuuta Euroopan puistopäivän kunniaksi. Osallistua voi kolmella tavalla: 

  • Saapumalla paikalle Leader-ryhmien järjestämiin tapahtumiin.
  • Ottamalla etäyhteyden muihin osallistujiin vaikka oman lähimetsän laavulta käsin.
  • Tekemällä itsenäisesti tai omalla työporukalla mitä tahansa töitä etänä luonnon helmassa.

Puistopäivän Leader-tapahtumissa on tarkoitus kokoontua yhteen pieninä ryhminä paikallisiin luontokohteisiin ja pitää etänä yhteyttä toisiin ryhmiin, myös Ruotsiin kello 11–12. Kokouksen jälkeen voivat kaikki osallistua tapahtumaan ja vaihtaa ideoita sekä luonto- ja retkikohteiden että Leader-toiminnan kehittämisestä. 

Tempaus järjestetään osana kansainvälistä Outdoor Leader -hankekokonaisuutta, jossa on mukana yhdeksän Leader-ryhmää. Ryhmät toimivat Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Ruotsissa. Tapahtumiin toivotaan paikalle erityisesti Outdoor Leader -hankkeissa mukana olleita ihmisiä, mutta suurimmaksi osaksi ne ovat avoimia kaikille teemoista kiinnostuneille. Hankkeissa mukana olleita yhdistyksiä kannustetaan kokoontumaan pienissä porukoissa omien alueidensa laavuille tai muihin luontokohteisiin – ja osallistumaan keskusteluun. 

Puistopäivän etätyötempaukseen osallistuminen ei kuitenkaan vaadi saapumista tapahtumiin, vaan päivään voi osallistua vaikka omasta puutarhasta käsin. Kello 11 alkavaan kokoukseen toivotaankin videoterveisiä mahdollisimman monenlaisista luontokohteista. Kokous järjestetään Teamsin kautta. Kutsulinkki lähetetään ilmoittautuneille ennen kokouksen alkua. Ilmoittautuminen 21.5. mennessä oman alueen tapahtuman yhteyshenkilölle. Yhteyshenkilöt löydät seuraavalta sivulta.  

Eurooppalainen puistopäivä on hyvä syy lähteä lähiluontoon työskentelemään pariksi tunniksi myös ihan itsekseen tai omalla työporukalla!

 

Euroopan puistopäivän Leader-tapahtumat Suomessa:

Leader Varsin Hyvän alueella kokoonnutaan Maskun Rivieralle Isonkivenrantaan, osoitteeseen Ruskontie 43, Masku kello 11–13. Varsin Hyvän etätyöpisteellä on kahvitarjoilu ja myös grilli on kuumana, eli lounaaksi voi pakata mukaan vaikka makkaraa! Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Maskun kunnan kanssa. 

Yhteyshenkilö: Jouko Parviainen, 044 7291 302, jouko.parviainen@varsinhyva.fi

Leader Ravakan alueella kokoonnutaan Rauman Nasulammen nuotiopaikalle, jonne lähtee polku Metsätähdentien parkkipaikalta. Tilaisuus järjestetään kello 11–13 yhteistyössä Rauman kaupungin ja Rauman Ladun kanssa. Reitti on esteetön, joten tapahtumaan pääsee myös pyörätuolilla ja lastenrattailla. Omat makkarat voi ottaa mukaan. Rauman kaupunki tarjoaa polttopuut ja Ravakka kahvit!

Yhteyshenkilö: Jouko Parviainen, 044 7291 302, jouko.parviainen@varsinhyva.fi

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit kokoontuu Kurjenrahkan Kansallispuistossa Kurjenpesän luontotuvalle. Kokoustila Kurkela on varattu käyttöön kello 9–15. Yhteys muihin ryhmiin otetaan kello 11–12 ja muuten päivän aikana on tarkoitus tavata muita luontomatkailutoimijoita ja tehdä etätöitä. Paikalla on Leader-ryhmän lisäksi Metsähallituksen väkeä ja Kurjenrahkalla toimivia  yrittäjiä. Kurkelassa pystyy lataamaan vaikka työvälineiden akkuja sillä aikaa, kun nauttii tauoista nuotiopaikalla. Jokivarsikumppanit tarjoaa kahvit ja omia eväitä voi ottaa mukaan. 

Yhteyshenkilö: Taina Simola, 044 025 1521, taina.simola@jokivarsi.fi

Leader Ykkösakseli tekee töitä ulkona Teijon kansallispuistossa Kariholman keittokatoksessa. Pysäköintialueen osoite on Matildanjärventie 20 ja sieltä on noin 600 metrin matka Matildanjärven rantaan. Ykkösakselin väkeä voi mennä tapaamaan kokouksen jälkeen kello 12–14. Puistopäivässä voi keskustella vaikkapa hankeideoista tai nauttia grillattavista. Ykkösakseli pyytää kiinnostuneita ilmoittautumaan tapahtumaan etukäteen klikkaamalla tästä! Tapahtumassa on kahvitarjoilu. 

Yhteyshenkilö: Anu Pekanniemi, 050 430 6385, anu.pekanniemi@ykkosakseli.fi

Leader Pyhäjärviseutu kokoontuu Euran Kiperin laavulle kello 10–13. Kaikille avoimen ja nopeasti suosituksi tulleen Kiperin laavun on rakentanut Euran Pallo vuonna 2019 Leader Pyhäjärviseudun tuella. Paikalla on kahvitarjoilu ja mahdollisuus vaihtaa ajatuksia reitistöasioista ja luontomatkailusta. 

Yhteyshenkilö: Rauni Halonen, 044 046 6453, rauni.halonen@pyhajarviseutu.fi

Leader Aisapari ottaa osaa tapahtumaan Vimpelin Lakeaharjulta eli Lakikselta. Paikalla on Outdoor Leader -hankkeessa mukana olevaa Aisaparin väkeä sekä Lakiksen yrittäjä Jouni Niemelä. Tapahtuman yhteydessä esitetään Aisaparin alueen luontokohteista koottu parin minuutin mittainen video.

 

Lisätietoa Euroopan puistopäivästä:

https://www.europarc.org/nature/european-day-of-parks/

Vehmaan kivityöhistoria tutuksi Tummamäen luontopolulla

kirjoittaja
Retkeilijöitä kävelemässä Tummamäen luontopolulla

 

Tummamäen luontopolulla kävijät pääsevät tutustumaan Vehmaan seudun pitkään kivityöhistoriaan. Vanhalla louhosalueella mutkitteleva luontopolku tarjoaa kävijöilleen vaihtelevia maisemia rääpekivikasoista vehreään metsikköön – tauolle taas voi pysähtyä vaikkapa louhosmontun rantaan rakennetulle grillikatokselle. Syvemmälle alueen historiaan pääsee halutessaan sukeltamaan noin kilometrin päässä sijaitsevassa kivityömuseossa. 

Lahdingon kylässä sijaitseva Tummamäen luontopolku yhdistää vehmaalaisen kulttuurimaiseman alueen mielenkiintoiseen historiaan. Noin puolentoista kilometrin mittainen polku vie kävijänsä aikamatkalle kymmenien vuosien taakse, jolloin Tummamäellä vielä louhittiin graniittia. 

– Tummamäen louhimo perustettiin vuonna 1931, ja graniittia louhittiin parhaimmillaan yli kuudentoista hehtaarin alueella. Louhinta kuitenkin lopetettiin yli neljänkymmenen toimintavuoden jälkeen vuonna 1976, kertoo Marjo Lehtonen, joka miehensä Reijo Lehtosen kanssa toimii aktiivisesti polkua ylläpitävässä Lahdingon kyläyhdistyksessä.

Nykyisin alueella sijaitsee louhimisen sivutuotteena syntyneestä “rääpekivestä” kasattu korkea harjanne, jonka päällä luontopolku osittain mutkittelee. Lahdingon kyläyhdistys rakensi polun Leader Ravakan tuella vuonna 2013, ja se oli osa kylien lähiluontokohteiden kehittämiseen tähtäävää Kaik polu viä peril -hanketta. Alue haluttiin saada hyötykäyttöön mielenkiintoisen historiansa vuoksi.

– Monet vanhat louhosalueet sijaitsevat yksityismailla tai ne ovat vielä toiminnassa. On mukavaa, että on olemassa edes yksi paikka, jossa ihmiset pääsevät tutustumaan kivityön muovaamaan ympäristöön, kertoo Leader Ravakan ympäristökoordinaattori Tuuli Jansson.

Lahdingon kyläyhdistysaktiivit Reijo ja Marjo Lehtonen
Lahdingon kyläyhdistysaktiivit Marjo ja Reijo Lehtonen ovat olleet alusta saakka mukana polun kehittämisessä. Taustalla näkyvällä esiintymislavalla on järjestetty kesäisin muun muassa Louhoskonsertti.

Monipuolinen luontopolku on myös oiva paikka kesätapahtumille

Polulla vierailee tuhansia kävijöitä vuosittain, ja se on saanut paljon positiivista palautetta erityisesti monipuolisuudestaan.

– Vaikka polku on lyhyt, kulkee se silti hyvin vaihtelevissa maisemissa, kertoo Marjo Lehtonen. 

– Metsämaisema ja kivikasat yhdistyvät polulla hienosti vehmaalaiseen kulttuurimaisemaan. Lisäksi polulla on korkeuseroja ja sen varrelta löytyy vettä monesta eri kohtaa, mielenkiintoista kivityöhistoriaa tietystikään unohtamatta, täydentää Tuuli Jansson.

Luontopolulla voi historiaan tutustumisen lisäksi ihailla alueen monipuolista kasvistoa tai vaikka grillata makkaraa. Toinen polun tulentekopaikoista, Kivitasku-niminen laavu, sijaitsee lammen takana kohoavilla kallioilla, mutta sinne on esteetön kulku luontopolun parkkipaikalta. Laavulta on lisäksi suora näköyhteys kahden montun väliin pystytetylle esiintymislavalle, jolla järjestetään kesäisin muun muassa konsertteja.

– Elokuussa järjestettävä Louhoskonsertti on houkutellut paikalle jopa satoja kävijöitä. Sen avulla olemme myös keränneet varoja polun kunnostamiseen, kertoo Reijo Lehtonen.

Lahdingon kyläyhdistys järjestää alueella myös opastettuja kierroksia. Marjo Lehtosen mukaan oppaat ovat alueen louhostyöntekijöiden jälkipolvea, joten kierroksella kävijät pääsevät kuulemaan tarinoita ajalta, jolloin louhos oli vielä toiminnassa. Lisäksi polun varrelle pystytetyt opastaulut kertovat louhoksen historiasta ja sitä ympäröivästä luonnosta.

Tummamäen luontopolun grillikatos.
Louhosmontun rannalla sijaitsevalle grillipaikalle voi pysähtyä vaikkapa paistamaan makkaraa.

Toiveissa tiiviimpi yhteistyö kivityömuseon kanssa

Lahdingon kylässä sijaitsee myös Vehmaan kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä kotiseutumuseo, vanha ruotusotamiehen torppa ja kivityömuseo, joissa kävijät voivat tutustua tarkemmin alueen historiaan. Kyläyhdistyksen toiveissa onkin tiivistää yhteistyötä museoiden kanssa entisestään. Yhdistyksellä on nimittäin tulevaisuudessa suunnitelmana järjestää alueella kierroksia, joihin kuuluu opastuksen lisäksi myös ruokailut ja vierailu museolla.

– Kivityömuseo ja luontopolku kuuluvat niin kiinteästi yhteen, että olisi tärkeää tehdä entistä enemmän yhteistyötä, selventää Marjo Lehtonen.

Reijo Lehtonen sen sijaan suunnittelee pystyttävänsä yhden rääpekivikukkulan päälle tiipiin, ja toisen sammaloituneen harjanteen päälle hänen on tarkoitus rakentaa pitkospuut, jotta kävijät pääsisivät ihmettelemään alueella kasvavien sammallajien monimuotoisuutta.

Vaikka kehittämisen kohteita ja uusia ideoita löytyy, kyläyhdistys kuitenkin kokee, että luontopolku on jo ylittänyt odotukset moninkertaisesti. Tavoite Vehmaan kivityöhistorian saattamisesta suuren yleisön tietoisuuteen on täyttynyt ja alue on saatu hyötykäyttöön.

Tuuli Jansson Leader Ravakalta.
Leader Ravakan ympäristökoordinaattori Tuuli Jansson auttaa kyläyhdistystä uusimaan luontopolun kyltit ja opasteet. Tarkoituksena olisi hankkia muutama suurempi pääopaste karttoineen uuden parkkipaikan läheisyyteen.

 

Reijo Lehtonen, Marjo Lehtonen ja Tuuli Jansson kivityömiesten taukoringillä.
Metsään asetellut lohkareet ovat Lehtosten mukaan todennäköisesti toimineet kivityömiesten taukorinkinä.

 

Vehmaalaista peltomaisemaa.
Luontopolku kulkee Vehmaan vehreissä peltomaisemissa.

 

Ilmakuva Tummamäen luontopolun alueesta. Kuvassa muun muassa louhosmontut.
Kivitasku-laavu kohoaa kalliolla louhosmonttujen yläpuolelle. Kuvassa oikealla luontopolun hiljattain laajennettu parkkipaikka, josta on esteetön kulku laavulle.

 

Reijo Lehtonen ja Tuuli Jansson rääpekivikasan edessä.
Louhimisen sivutuotteena syntyneet kivet on järjestetty siististi korkeaksi seinämäksi.

 

Sammaleinen rääpekivikasa.
Reijo Lehtonen on suunnitellut avaavansa sammaleisen rääpekivikasan päälle erityisen sammalpolun, sillä kivien päältä löytyy useaa eri sammallajia.



Nina Maunuaho