Leader I samma båt – Samassa veneessä myönsi maaseuturahastosta tukea Paraisten uuden rullahiihtoradan rakentamiseen. Tänä kesänä rata on ollut kovassa käytössä, ja ensimmäiset kansalliset rullahiihtokilpailutkin keräsivät kiitosta. Rullasuksien ja -luistimien lisäksi radalle pääsee myös perinteisillä suksilla, sillä asvaltoitu reitti toimii talvikaudella hiihtoladun pohjana.
Finbyn hiihtokeskuksella vietettiin syyskuussa 2020 Paraisten rullahiihto- ja rullaluisteluradan avajaisia. Innokkaimmat ehtivät nauttia radasta jo viime syksynä, mutta viimeistään tänä kesänä se on ollut kovassa käytössä.
– Radan rakentamiseen meni koko viime kesä, mutta se oli sen arvoista! Nyt työ palkitsee, kun näkee, miten hyvin rata on otettu vastaan, kommentoi Pargas IF:n hiihtojaoston puheenjohtaja Patrick Johansson.
Tänäkin kesänä 2,6 kilometrin mittaiselle radalle tehtiin vielä pieniä korjauksia ja loppukesästä päästiin jo järjestämään ensimmäiset kansalliset rullahiihtokilpailut.
– Ihmisiä tuli ympäri Suomen ja kilpailijat antoivat radasta paljon positiivista palautetta. Rata on kilpailuja varten tarpeeksi tekninen, mutta jos ei halua tehdä niin raskasta lenkkiä, radalta voi valita vain sellaiset osuudet, joissa ei ole kovia nousuja, kertoo Johansson.
Rata sopii siis hyvin kilpailijoiden lisäksi myös kuntohiihtäjille ja vasta-alkajille. Moni onkin uskaltautunut rullasuksille ensimmäistä kertaa nyt, kun lajia varten on oma turvallinen harjoittelupaikka.
– Monelle se on iso este, jos joutuu hiihtämään liikenteen sekaan ja sen vuoksi rullahiihtoa ovatkin harrastaneet tähän asti lähinnä kilpahiihtäjät. Mutta täällä on turvallista kokeilla, kun ei ole muuta liikennettä, vaarallisia risteyksiä tai kaivonkansia, selittää Johansson.
Pargas IF:n hiihtojaoston puheenjohtaja Patrick Johansson on iloinen nähdessään, miten iso työ kantaa nyt hedelmää. Hänen omassakin perheessä on neljä kilpahiihtäjää, joilla on nyt hyvät harjoittelumahdollisuudet ympäri vuoden.
Uusi rata on parantanut ennen kaikkea lasten harrastusmahdollisuuksia seurassa. Aikaisemmin rullahiihtotreenit pidettiin liikenteen joukossa, minkä vuoksi nuorimpia hiihtäjiä ei voitu ottaa mukaan. Nyt harjoittelu on turvallista junioreillekin.
Rullasuksien lisäksi radalle voi lähteä myös rullaluistimilla. Valaistu rata on päivittäin vapaassa käytössä ja se pyritään pitämään kunnossa pitkälle syksyyn.
– Sadekaan ei haittaa, jos rata vain on puhdas lehdistä ja neulasista. Niitä aletaan syksyn tullen harjata tai puhaltaa, kertoo Johansson.
Kuva: Pargas IF.
Asvaltointi auttaa talvellakin
Radan asvaltointi parantaa hiihto-olosuhteita talvellakin, sillä tasaiselle radalle tarvitaan vähemmän lunta hyvän ladun tekemiseksi. Lisäksi asvalttipohja kantaa latukoneet paremmin, eikä lumi sula asvaltin päältä yhtä helposti. Viime talvenakin Finbyssä pääsi hiihtämään vielä pitkään sen jälkeen, kun muualta oli ladut jo sulaneet.
Viime talvena uuden radan lähtöpaikalle kasattiin lunta säilöön 4 400 kuutiota, joten toiveissa on, että hiihtämään päästäisiin jo joulukuussa.
– Nyt meillä oli poikkeuksellisen kuuma kesä, mutta vielä kasa näyttää ihan hyvältä. Jos hyvin käy, saamme säilölumella kilometrin verran latua aikaiseksi.
Finbyn hiihtokeskuksen hiihtorata on ollut käytössä jo yli 20 vuotta. Viime talvena lumitilanne oli niin hyvä, että pitkästä aikaa kaikki Finbyn ladut olivat käytössä. Asvaltoidulta ladulta pääsee hiihtämään yhteensä lähes 15 kilometriä eri latuja.
Finbyssä on hyvänä talvena latuja jopa 15 kilometrin edestä.
Pargas IF on ollut useita vuosia Hiihtoliiton luokituksen mukaan Suomen 20 parhaan seuran joukossa.
– Se on aikamoinen saavutus, kun Suomessa on yli 300 hiihtoseuraa, joista osa pääsee laduille jo lokakuussa. Lumiolosuhteet ovat vaikuttaneet paljon harjoitteluun, mutta nyt tilanne tasoittuu, sillä rullahiihto toimii hyvin harjoitteluna hiihtokautta varten, kommentoi Johansson.
Viime vuosina Pargas IF:n juniorityö on tuottanut tulosta, ja nyt riittää jännitettävää myös aikuisten puolella. Seuraa edustava Anni Lindroos teki läpimurtonsa viime kaudella nuorten suomenmestaruuskisoissa. Pian nähdään, miten kaksi SM-kultaa Paraisille tuonut hiihtäjä pärjää aikuisten sarjassa.
Yhteinen ponnistus
Radan lähtöpaikan vieressä on 4 400 kuutiota säilölunta odottamassa seuraavaa hiihtokautta. Lunta on säilötty Finbyssä aikaisemmin sahanpurun alla, mutta nyt apuna on myös lumensuojamattoja.
Hankkeen kokonaisbudjetti oli 60 900 euroa, josta I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän myöntämän julkisen tuen osuus oli 39 600 euroa, eli 65 prosenttia.
– Ilman Leader-tukea tätä ei olisi rakennettu. Lisäksi auttoi se, että kaupunki oli niin myötämielinen ja paikalliset yrityksetkin auttoivat meitä. Ja paljon tehtiin talkoita. Muualla Suomessa samanlaisia ratoja on rakennettu kolminkertaisella budjetilla, tietää Johansson.
Rullahiihtorata täydentää Finbyn muutenkin vaikuttavaa urheilupalettia. Samalla alueella pääsee harrastamaan golfia, padelia, frisbeegolfia ja maastojuoksua. Elokuun viimeisenä viikonloppuna uusi rata toimiikin SaaristoTrail-polkujuoksutapahtuman lähtöpaikkana.
Loimaan Orisuolla kuten monissa muissakin Jokivarsikumppaneiden alueen kylissä talkoillaan parhaillaan maaseudun virkistysmahdollisuuksien parantamiseksi. Leader-ryhmän hallinnoiman teemahankkeen kautta myönnettiin maaseuturahastosta tukea eri yhdistyksille yhteensä 142 500 euroa. Orisuolla hankkeen aikana tehdään luontopolku Leppijärven rantaan ja kunnostetaan Kerhotuvan pihaa, johon on tulossa muun muassa kota, uusi hiekkakenttä ja kukkaketo!
Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden virkistysteemahankkeen tulokset alkavat näkyä eri puolilla Leader-ryhmän toiminta-aluetta, johon kuuluu Aura, Koski TL, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Somero ja Tarvasjoki. Virkistysteemahankkeeseen hyväksyttiin yhteensä 25 toimenpidettä, joita toteutetaan nyt paikallisten yhdistysten voimin.
Esimerkiksi Marttilassa kunnostetaan eräreitistöä ja Koski Tl:ssä tehdään kuntoportaita. Oripäässä tehdään Juvankoskelle kotaa, uimapaikkaa, laituria ja lintujen katselukoppia. Pöytyällä hankitaan välineitä perhepesiksen aloittamiseksi ja Someron Kultelassa tehdään pohjia lentopallokentälle. Tarvasjoella ehostetaan Suurilan Puistoa ja Kertun tuvan pihapiiriin kuuluvaa ulkorakennusta.
Loimaan Orisuolla paikallinen Pienviljelijäin yhdistys toteuttaa kahta virkistyshankkeen toimenpidettä: rakentaa luontopolkua ja kehittää Kerhotuvan piha-aluetta. Molemmissa hankkeissa on lähes 10 000 euron budjetti.
Yhdistyksen aktiivit Liisa Mäkelä, Tarja Kiviniemi ja Ilkka Mäkelä ovat iloisia siitä, että rahoitusta ja talkoolaisia on löytynyt.
– Yhdistyksen toiminta ehti välillä hiipua niin, että yhdessä kokoonnuttiin lähinnä joulujuhliin, mutta nyt toiminta on taas aktiivista. Tänä kesänä järjestettiin esimerkiksi kirppistapahtuma ja kaksi suosittua kyläkävelyä, kertoo Kiviniemi.
Virkistyspaikkojen kunnostus lisännee aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä entisestään – varsinkin, kun niitä tehdään kyläläisten yhteisvoimin talkoilla.
Luontopolkua pitkin uimaan
Leppijärveltä lähtee kylää kohti jo pieni polku, jota ei kuitenkaan pitkälle riitä. Kuvassa vasemmalla Tarja Kiviniemi ja oikealla Liisa Mäkelä.
Luontopolku Orisuon kylältä Leppijärven rantaan tulee todelliseen tarpeeseen. Tällä hetkellä reitti kylältä rantaan kulkee Valtatie 2:n kautta, joten uimaretkelle on käytännössä aina lähdettävä autolla, vaikka matkaa on useimmista torpista vain reilu kilometri. Kakkostien viertä kulkeminen on raskaan liikenteen ja tien vaarallisuuden vuoksi kylän lapsilta kielletty, eikä se turvallista ole aikuisillekaan.
– Luontopolku lähtee Saarenmaantieltä ja tulee metsän läpi Jalasjoentielle, mistä se jatkuu pikatien reunaa pitkin Leppijärven rantaan. Matkaa tulee yhteensä reilut kaksi kilometriä. Polku tulee Leppisuon Natura-alueelle, josta ei voi kaataa puita, joten reitti on suunniteltu niin, että se kiertää puut, kertoo Ilkka Mäkelä.
Luvat luontopolun rakentamiseksi laitettiin hakuun jo lokakuussa 2020, mutta päätökset saatiin vasta elokuussa 2021. Alueelle osuu useampi maanomistaja ja lisäksi luvat piti hakea Ely-keskukselta ja Väylävirastolta. Fyysiset työt päästään siis nyt vasta aloittamaan, mutta valmista pitäisi olla kuitenkin jo lokakuun loppuun mennessä. Sen jälkeen rannalle kulkee turvallinen reitti kävelijöille ja pyöräilijöille.
Leppijärven yleinen uimapaikka oli kovassa käytössä erityisesti tänä kesänä, kun helteitä riitti. Rannalla on laituri ja pukukopit, mutta ei muita palveluita. Aikaisemmin vieressä palveli Motelli Valtatie 2 ja sen parkkipaikka on edelleen uimareiden käytettävissä. Jos mennään vielä kauemmas historiassa, rannalla on ollut myös katettu Orisuon PVY:n rakentama tanssilava, joka oli 50-luvulla niin suosittu, että yhdistys keräsi tansseja järjestämällä vuodessa miljoona markkaa. Tanssilava jouduttiin kuitenkin purkamaan, kun kakkostie rakennettiin Leppijärvien väliin. Korvauksena saaduilla varoilla yhdistys osti kylältä tontin, jolle rakennettiin talkoilla myöhemmin Kerhotuvaksi nimetty uusi kokoontumistila.
Kun Valtatie 2 rakennettiin Leppijärvien välissä olevan harjun päälle, Orisuon kylältä ei enää ollut turvallista kävelyreittiä yleiselle uimarannalle. Kuvassa oikealla näkyvä Motelli Valtatie 2 oli aikanaan suosittu tauko- ja tanssipaikka. Järvillä asustava majava on muokannut rantaviivan mieleisekseen.
Kerhotuvan virkistyskäyttöä kehitetään
Pienviljelijäin yhdistyksen toisessa alahankkeessa kunnostetaan Kerhotuvan julkisivua ja piha-aluetta. Vanhan jääkiekkokaukalon paikalta on nyt raivattu muutaman metrin korkuinen pajukko, jonka tilalle tulee harrastamista varten hiekkakenttä. Kaukalon ylle aikanaan laitetut valot ovat edelleen toiminnassa, joten uudella kentällä on valaistus valmiina.
Kentän viereen on juuri pystytetty kota, joka on jatkossa kaikkien vapaassa käytössä. Kodan ja Kerhotuvan väliin jääneet puut kaadettiin ja pilkottiin kodalle polttopuiksi. Katos polttopuille saadaan nykyisesti roskakatoksesta, kun kylän yhteinen kierrätyspiste uusitaan.
Kodan ja Kerhotuvan väliin on tulossa pieni kukkaketo ja muutenkin piha-alueesta tehdään viihtyisämpi istutusten avulla. Kerhotupa saa uutta maalia pintaan ja pihaan saadaan lisää parkkitilaa.
– Talkoisiin on ollut helppo saada väkeä paikalle, sillä Kerhotupa on kylän yhteinen olohuone. Siellä on kyläkirjasto, kuntosali, tilaa vaikka pienille juhlille ja mikä parasta: kaikilla tiloja käyttävillä on sinne oma avain!
Hankkeiden valmistumista tullaan juhlistamaan heti tänä syksynä ja sen jälkeen katse siirtyykin seuraavaan projektiin. Orisuon Pienviljelijäin yhdistys perustettiin vuonna 1923, eli pian vietetään 100-vuotisjuhlia. Niitä varten kyläaktiivit keräävät kylän historiaa kansien väliin. Asutus Orisuolla alkoi 1700-luvulla, kun isojen tilojen takamaiden niittyjä viljeltiin. 1800–1900-lukujen taitteessa torpat itsenäistyivät ja soita raivattiin viljelykäyttön. Tällä hetkellä kylässä on noin 50 savua. Koska kylä sijaitsee useamman kunnan rajalla, ei sen historiaa ole kukaan tähän mennessä kirjoittanut.
– Tähän mennessä olemme selvittäneet lähinnä talojen historiaa ja esimerkiksi vanhojen tuulimyllyjen paikkoja. Niitä on löytynyt jo 12, kertoo Liisa Mäkelä.
Orisuon PVY:n Kerhotupaa ja sen pihaa ehostetaan parhaillaan Jokivarsikumppaneiden virkistysteemahankkeessa. Kerhotupaa käytetään kylän kokoontumisiin ja tapahtumiin. Tuvalla on myös kuntosali, joka sekin on aikanaan tehty Leader-rahoituksella.
Jokivarsikumppaneiden virkistysteemahankkeeseen hyväksyttiin yhteensä 25 toimenpidettä, joiden yhteenlasketut kustannusarviot ovat yhteensä noin 190 000 euroa. Leader-tuen osuus on kaikissa hankkeissa 75 %, eli yhteensä noin 142 500 euroa. Yhdistysten oman rahoituksen osuus on 25 %, ja sen voi kattaa joko osittain tai kokonaan talkootyöllä. Virkistysteemahankkeen tavoitteena on tuottaa uusia virkistysmahdollisuuksia maaseudun kyliin.
Hankehakemusten määrä ja toimenpiteiden monipuolisuus yllätti Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n toiminnanjohtaja Taina Sainion.
– Oli todella ilahduttavaa huomata, kuinka paljon yhdistyksillä on halua panostaa oman alueensa virkistystoimintaan tällaisena haastavana aikanakin, hän kommentoi.
Artikkelikuva: Liisa Mäkelä
Teksti ja muut kuvat: Janica Vilen
Hankkeen kaikki toimenpiteet
Auranmaan Latu ja Polku: Marttilan eräreitistön kunnostaminen Eläkeliiton Koski Tl:n ry Minigolfradan rakentaminen
Eläkeliiton Someron yhdistys: Siirrettävien äänentoisto- ja karaokelaitteiden hankinta
Jankko lentopallo: Tapahtumateltat ja niiden säilytykseen ja kuljetukseen tarkoitettu peräkärry
Juvankosken PVY: Kota, rannan kunnostus, laiturin ja uimapaikan teko, tien, parkkipaikan ja piha-alueen teko, lintujen katselu- ja kuvauskoppi
Kojonkulman Seudun Metsästysseura: Ampumaradalle tehdään paremmat toimitilat kilpailutapahtumiin, uusitaan radan tulosnäyttölaitteet ja parannetaan parkkipaikkoja.
Kosken kaiku: Kuntoportaat
Kotiseutuyhdistys Tarvaiset: Kertun tuvan pihapiirissä olevan ulkorakennuksen kunnostaminen kokoontumistilan toimintaa tukevaksi tilaksi
Kultelan Kyläyhdistys: Leikkivälineiden uusiminen ja kunnostus, lentopallokentän pohjan perustaminen
Paimionjoki-yhdistys: Marttilassa Kumpulanrannan jokipolun levähdyspaikalle uusi laituri. Karinaisiin uusi jokipolku.
Peltoisten alueen kyläyhdistys: Peltoisten alueen uimarannan laiturin ja grillikatoksen uusiminen
Petäjoen PVY: Rakennetaan esteetön reitti laavulle, esteetön puucee sekä varasto polttopuille
Pöytyän Urheilijat: Pesäpallomailat, -räpylät, -kypärät ja -pallot perhepesiksen aloittamiseen
Someron Palomieskerho: Laiturilautojen ja laiturin runkopuiden uusinta
Suurilan kyläyhdistys: Hankitaan Suurilan Puistoon grilli, penkit ja pöytä. Hankitaan karuselli tai muu vastaava leikkiväline, pävitetään vauvakeinu. Hankitaan Data-projektori, teltta ja esiintymislava erilaisia tilaisuuksia varten.
Tourulan-Keihäskosken kyläyhdistys: Hankitaan Paimenenmäkeen suuri näyttö sekä äänentoistolaitteisto. Uusitaan Paimenenmäen salien ja eteistilan valaistus.
Virttaan Seudun Kyläyhdistys: Grillikodan ja äänentoistolaitteiden ja hankinta
Päivi Kukkonen aloitti elokuun alussa työt Ykkösakselin hankeneuvojana. Kukkonen toimii tehtävässä määräaikaisena vuoden 2023 loppuun saakka.
Salon, Lohjan, Vihdin ja Karkkilan alueella toimiva Leader Ykkösakseli on saanut joukkoonsa uuden työntekijän. Hankkeiden parissa jo aiemmin työskennellyt Päivi Kukkonen haki tehtävään, sillä häntä kiinnostivat erityisesti uuden työtehtävän monipuolisuus ja mahdollisuudet kehittää itseä työntekijänä. – Kiinnostuin tehtävästä, koska työnkuva vaikutti hyvin monipuoliselta. Haluan edelleen pysyä hankemaailmassa töissä, koska työtehtävät ovat usein tosi mielenkiintoisia. Niissä pystyy myös kehittymään itsekin, kertoo Kukkonen. Kukkosella on aiempaa työkokemusta Central Baltic -ohjelmasta, joka tekee rajat ylittävää yhteistyötä, eli kansainväliset hankkeetkaan eivät ole hänelle vieraita. Kukkosella on lisäksi kaksi ammattikorkeakoulututkintoa: julkishallinnon tradenomitutkinto ja tutkinto kestävästä kehityksestä. – Suorittamani monipuoliset opinnot tukevat hyvin toisiaan tällä alalla, lisää Kukkonen. Maaseutu oli Kukkoselle myös tärkeä houkutin Ykkösakselin tehtävään hakiessa. Etelä-Pohjanmaalta alun perin kotoisin oleva Kukkonen on asunut lapsuudessaan maaseudulla, joten Leader-tehtäviin hakeutuminen tuntui luontevalta. – Tykkään luonnosta ja maaseudun rauhasta, vaikka itse kaupungissa asunkin. Suomalaiset kaupungit nyt ovat melkein maaseutua nekin, koska vihreyttä ja väljyyttä on runsaasti, sanoo Kukkonen. Kukkonen odottaa tulevia työtehtäviään innolla. Hänen edellinen työnsä oli teoriapainotteinen, joten Ykkösakselin käytännönläheisempi työnkuva tuntuu hänestä innostavalta. – Tässä työssä pääsen näkemään konkreettisesti, mitä hankemaailmassa tapahtuu, ja millä tavalla hankkeita toteutetaan käytännössä. Pääsen siis oikein kunnolla hommiin! On myös mukavaa päästä tutustumaan hankealueeseen, joka on itselleni vielä hieman vieras. Salo on ehkä tutuin itselleni, mutta on kivaa päästä käymään muuallakin, kertoo Kukkonen. Kukkosen on tarkoitus keskittyä työssään aluksi yhdistysten osaamista kehittävään Yhdistyslaturi-teemahankeeseen ja kansainväliseen TwinLAG-hankkeeseen, jossa tehdään yhteistyötä ulkomailla toimivien Leader-ryhmien kanssa. – Aika pehmeä aloitus työhön on ollut. Ei ole tullut liikaa tietoa heti aluksi, vaan rauhassa olen saanut aloittaa ja tutustua tehtäviin. Tosi hyvillä fiiliksillä on työsuhde alkanut, sanoo Kukkonen.
Vaikka koulut jo alkoi, vielä on kauniita kesäviikonloppuja edessä. Osa maaseudun matkailukohteista vain paranee syksyn tullen, esimerkiksi Kurjerahkan kansallispuistossa tai Harjureitillä kannattaa poiketa nimenomaan ruskan aikaan.
Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on listannut matkailuvinkkejä maaseudulta. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä kohdetta, joista kuusi on Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden alueella: Kurjenrahkan kansallispuisto, Aurajoentie, Harjureitistö, Someron kivimeijeri, Kuralan kartanotila ja Kaidanojan kartano. Kaikkia näitä kohteita on kehitetty Leader-tuella.
Kurjenrahkan kansallispuisto kutsuu patikoimaan ja nauttimaan luonnosta
Kurjenrahkassa riittää patikoitavaa.
Kurjenrahkan kansallispuisto on Varsinais-Suomen suurin suojeltu, luonnontilainen suoalue. Nimensä mukaisesti Kurjenrahka on kurkien kotisuo, joten lintujen bongailu onnistuu mainiosti lintutorneilla. Kohde sopii kaikenikäisille ympäri vuoden ja Kurjenpesän luontotuvan piha soveltuu myös liikuntaesteisille. Kansallispuiston merkityt reitit liittyvät Kuhankuonon retkeilyreitistöön ja muodostavat yhteensä yli 300 kilometrin pituisen reittikokonaisuuden. Kurjenpesältä lähtevä 1,7 kilometrin pituinen Karpalopolku on kokonaan esteetön, kun maa on sula. Keväällä puistossa pääsee todistamaan pöllöjen keväthuumaa ja luonnon puhkeamista kukkaan, kesällä puistoon on helppo tehdä pidempiäkin retkiä, kun laavuilla tarkenee yöpyä, syksyllä reitistöltä voi poimia puolukoita ja karpaloita sekä ihailla ruskan värejä, talvella kansallispuistoon tehdään 9 kilometrin mittainen retkilatu, jos lunta vain on tarpeeksi.
Aurajoentie johdattaa kansallismaisemiin
Aurajoentie kulkee Turusta Oripäähän.
Aurajoentie on Suomen uusin matkailutie, joka kutsuu tutustumaan Aurajokilaakson upeisiin maisemiin kävellen, pyörällä, autolla, moottoripyörällä, kajakilla tai vaikka sup-laudalla. Vuonna 2021 virallisen matkailutien statuksen saanut Aurajoentie kulkee Turusta Oripäähän Liedon ja Pöytyän kautta – lähes koko matkan liitossa Aurajoen kanssa. Tien varrella on upeita kartanoita, vanhoja maatiloja, uniikkeja museoita ja kutsuvia luontopolkuja. Muihin matkailuteihin verrattuna erityisen siitä tekee se, että se kulkee yhtäjaksoisesti jopa kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa. Palveluita ja tapahtumia on reitin varrella jo yllin kyllin ja lisää kehitetään koko ajan. Aurajoentien lisäksi Suomessa on kymmenen muutakin matkailutietä, joista kolme kulkee Varsinais-Suomessa: Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Kaikki Varsinais-Suomen reitit kohtaavat Turussa, joten niitä on helppo myös yhdistää samaan matkasuunnitelmaan.
Sähköpyörällä Varsinais-Suomen Pikku-Lappiin!
Maastopyöräily on tällä hetkellä kovassa nosteessa. Loimaalainen Virttaa-Bikes vuokraa sähköavusteisia maastopyöriä aivan Harjureitistön kupeessa Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla niin sanotun ”Pikku-Lapin” maisemissa. Sähköavusteisella Fatbike-maastopyörällä nautit ja koet vauhdin hurmaa helposti ja hauskasti. Avustusten tehoja on kolme: Eco, Trail ja Boost, mutta jos kuntoa riittää, voit hyvin polkea koko reissun myös ilman avustusta. Lisäksi voit vuokrata pyörään kiinnitettävän ”peräkärryn” lapselle. Harjureitin kokonaispituus on noin 28 kilometriä, mutta valita voi myös lyhyempiä reittejä. Maasto on kaunista ja kuivaa kangasmetsää – ja korkeuseroja löytyy. Porsaanharjun, Huovinrinteen ja Virttaankankaan välisellä maastolla sijaitseva ulkoilureitistö on ihanteellinen maastopyöräilyyn. Harjualueen korkein kohta Porsaanharju näköalalaavuineen tarjoaa unohtumattoman paikan evästauolle.
Someron kivimeijeri tarjoaa toimintaa taiteen nälkään!
Someron Kivimeijerissä alkoi vuonna 2010 Pitkäjärven taide ja kulttuuri ry:n toiminta.
Someron Kivimeijeri on näyttely-, työskentely-, kurssi- ja residenssikeskus, joka on perustettu vuonna 2010. Kesän 2021 TAVOITTELEMME KIILTÄVÄÄ KOHTALOA -näyttely on päättynyt 8. elokuuta, mutta erilaisia kursseja, aina maalauksesta keramiikkaan, järjestetään Someron kivimeijerissä edelleen. Esimerikiksi lauantaina 21. elokuuta järjestetään tunnelmalliset täydenkuun rakupoltot, joissa pääsee lasittamaan ja polttamaan omia raakapoltettuja esineitään.
Kuralan kartanotila – juhlapaikka ja lomakohde Pöytyän Yläneellä
Kuralan kartanotilan romanttiset maalaismaisemat tarjoavat otolliset puitteet vaikka hääjuhliin!
Kuralan kartanotila on koko perheen lomakohde, joka tarjoaa majoitusta, juhlatiloja ja elämyksiä ympäri vuoden. Kartanotila käsittää päärakennuksen lisäksi kolme vuokramökkiä, savusaunan, tanssiladon ja koirahallin. Päärakennuksen tilat sopivat kokous- ja koulutuskäyttöön, sekä juhlatiloiksi enintään 75 hengen tilaisuuksiin. Romanttiset maalaismaisemat tarjoavat otolliset puitteet vaikka hääjuhliin! Kuralan kartanotilalla on mahdollisuudet niin aktiiviseen lomailuun kuin rentoutumiseen ja luonnosta nauttimiseenkin. Läheiset Kuhankuonon retkeilyreitistön, Kurjenrahkan kansallispuiston ja Vaskijärven luonnonpuiston maastot sopivat mainiosti luonnossa liikkujille.
Kaidanojan kartano – viihtyisää majoitusta Pöytyällä
Kaidanojan kartano tarjoaa majoituspalveluita maaseudulla.
Pöytyän Uudenkartanon kauniissa polveilevassa maalaismaisemassa sijaitseva Kaidanojan Kartano on monipuolisen palvelun kokonaisuus, jossa on tarjolla hotelli- ja leirimajoitustiloja, kaksi kalustettua rivitalokaksiota, karavaanari- ja telttapaikkoja ja korkeuseroiltaan huikea laaja piha-alue. Majoittujien käytössä on yhteiskeittiö ja sisätiloista löytyy perheen pienimmille myös leikkihuone. Lisäksi kartanolla on kaksi saunaa sekä juhla- ja kokoustiloja. Kartanon valloittava maaseutuympäristö tuo lähelle luonnon, eläimet ja mielenkiintoiset vierailukohteet. Kauniissa pihapiirissä on mahdollisuus rentoutua pihapelien ja grillauksen parissa tai hiljaisuuden merkeissä luonnonläheisellä Sahlbergien sukuhautausmaalla. Kartanolla voit nauttia myös Kulhuan Paakarin valmistamista ruuista ja leivonnaisista. Kartanon Facebook-sivuilla kerrotaan avoimista lounaista ja tapahtumista. Kartanon Kamu toivottaa myös koirakaverit tervetulleiksi!
Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle
Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.
EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.
Kulttuurirallin aikaan 28.–29. elokuuta Aurajoentie tarjoaa upeiden kansallismaisemien lisäksi paljon muutakin nähtävää ja koettavaa. Liedossa pääsee ihastelemaan muun muassa Nautelan kartanoa, Aurassa Mattilan Tilan vanhaa päärakennusta ja Pöytyällä Yli-Raatikaisten kotiseutumuseota. Oripään alueella voi yöpyä ja ruokailla Wanhassa Kanalassa sekä ihastella Maarit Ailion ja Viljo Syrjämän taideteoksia.
Elokuun viimeisenä viikonloppuna järjestetään Aurajoentien Kulttuuriralli, jolloin suuri osa tien varren kulttuurikohteista on auki. Myös yksityiset henkilöt ja yhdistykset avaavat kotiensa tai maatilojensa ovet konsertteineen, pop up -ravintoloineen ja näyttelyineen. Yhteensä kohteita on yli 20 Liedosta Oripäähän.
Tällä kertaa Kulttuurirallissa mukana on toinenkin tapahtuma, Aurajoentien Yö, jonka tarkoituksena on innostaa yöpymään matkailutien varren majoituskohteissa tai vaikkapa omalla kotipihallaan luonnon helmassa. Kulttuuritallin kohteiden joukossa on ainakin kolme yöpymiskohdetta.
Yleisön pyynnöstä tapahtuma järjestetään kaksipäiväisenä lauantaista sunnuntaihin. Kohteet ovat auki klo 11–16 ja sijaitsevat Aurajoentien matkailutien varrella (tie 222, 2255) tai lähistöllä. Tapahtuman kartat ilmestyvät jakoon hieman ennen tapahtumaa.
Aurajoentien Kulttuurirallin järjestävät yhdessä Ars Auranmaa ry ja Leader-rahoitteinen Aurajoentie herää eloon- hanke.
– Mukana on tälläkin kertaa yksityisiä koteja ja maatiloja sekä tien varressa sijaitsevia yhdistyksiä ja yrityksiä. Jokainen kävijä löytää varmasti itselleen mieluisia vierailukohteita. Eikä autottomien tarvitse tänä vuonna suinkaan jäädä pelkästään omalle kylälle, tapahtumassa on mahdollisuus kulkea kylien ja kohteiden välillä myös linja-autolla, sanoo Ars Auranmaan puheenjohtaja Susanna Joki.
Järjestäjät seuraavat tarkasti vallitsevaa pandemiatilannetta ja painottavat, että tapahtumaan saa osallistua ainoastaan terveenä. Moni kohteista on ulkoilmakohde ja vieraiden toivotaan jakautuvan tasaisesti eri kohteisiin niin, ettei ruuhkia pääse syntymään ja hygieniasta huolehditaan. Turvallisuusasiat huomioiden he kannustavat kaikkia mukaan matalan kynnyksen ja hyvän mielen kulttuuritapahtumaan.
– Elokuun viimeistä viikonloppua voisi kutsua superviikonlopuksi, sillä samanaikaisesti toteutuu Kulttuuriralli & Yö, valtakunnallinen Nuku Yö Ulkona -tapahtuma ja Pöytyän Elopäivät. Lauantaina juhlistetaan Suomen luonnon päivää ja sunnuntaina Varsinais-Suomen Museopäivää. Jo viime vuonna kohteita oli mukana niin runsaasti, että tälle vuodelle tapahtumaa ryhdyttiin suunnittelemaan kaksipäiväiseksi, jotta ehtisi vierailemaan useammassa kohteessa. Uutuutena ovat nyt yöpymismahdollisuus sekä bussikuljetus, avaa Aurajoentie herää eloon -hankkeen projektikoordinaattori Susanna Ansio.
Aurajoentie on listattu koko pituudeltaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY) ja Aurajokilaakso on yksi Suomen Kansallismaisemista.
Tapahtumassa on mukana viime vuodelta tuttuja kohteita, mutta myös uusia helmiä tutustuttavaksi. Nautelankosken historiallinen kartanomiljöö on avoinna sunnuntaina klo 11-16 osoitteessa Nautelantie 50, Lieto. Kuva: Susanna Ansio.
Aurajoentien matkailutien kehittämisen taustalla on Aurajoentie herää eloon-hanke 1.1.2021–31.12.2022. Hanketta rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta Leader-toimintaryhmien Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry:n ja Varsin Hyvä ry:n kautta. Hanketta hallinnoi Auran kunta. Aura, Lieto, Pöytyä ja Oripään kunnat osallistuvat kehittämiseen omarahoituksen myötä.
Leader I samma båt – Samassa veneessä rf ry beviljade stöd för byggandet av en ny rullskidbanan i Pargas. I somras har banan varit i stor användning, och de första nationella rullskridskoåkningstävlingarna fick också beröm. Förutom rullskidor och -skridskor kan banan också användas med traditionella skidor, eftersom den asfalterade vägen fungerar som bas för ett skidspår under vintersäsongen.
I september 2020 firade Finby Ski Center invigningen av Pargas rullskid- och rullskridskobanan. De mest ivriga hann njuta av banan i höstas, men i sommar har den varit i stor användning.
– Byggandet av banan varade hela sommaren, men det var värt det! Det är härligt att se hur bra banan har tagits emot, kommenterade Patrick Johansson, ordförande för Pargas IF:s skidivision.
Även i sommar utfördes mindre reparationer på den 2,6 kilometer långa bana, och i slutet av sommaren hade de första nationella rullskridskoåkningstävlingarna redan organiserats.
– Det kom folk från hela Finland och konkurrenterna gav mycket positiv feedback om banan. Banan är tillräckligt teknisk för tävlingar, men om du vill göra det lättare, kan du bara välja sektioner som inte har branta stigningar, säger Johansson.
Banan passar därför inte bara för tävlande utan även för nybörjare. Många har faktiskt vågat sig på rullskidor för första gången nu när de har en egen träningsplats för sporten.
– För många är det ett stort hinder om man måste åka skidor i trafiken, och det är därför rullskridskoåkning hittills har tränats främst av tävlingsåkare. Men det är tryggt att prova här, när det inte finns någon annan trafik eller farliga korsningar, förklarar Johansson.
Patrick Johansson, ordförande för Pargas IF Ski Division, är glad över att se hur mycket arbetet bär frukt. Det finns också fyra längdskidåkare i hans egen familj, som nu har bra träningsmöjligheter året runt.
Framför allt har det nya spåret förbättrat barns fritidsmöjligheter i föreningen. Tidigare hölls rullskidträning i trafiken, vilket innebar att de yngsta åkarna inte kunde vara med. Nu är träningen trygg också för juniorer.
Förutom rullskidor kan du också åka banan med rullskridskor. Den upplysta banan används dagligen gratis och det ska vara underhållas långt in på hösten.
– Banan kan också användas när det är våt. Den endast måste vara ren från löv och barrar, som ska borstas eller blåses bort på hösten, säger Johansson.
Foto: Pargas IF.
Asfaltering hjälper även på vintern
Asfaltering av banan förbättrar skidförhållandena även på vintern, eftersom när banan är plan, behövs mindre snö för att göra en bra bana. Dessutom bär asfaltbasen spårmaskinerna bättre, och snön smälter inte så lätt på asfalten. Redan i vintras kunde man åka skidor i Finby länge efter att spåren från andra håll redan hade smält.
I vintras samlades 4 400 kubikmeter snö vid startpunkten för det nya spåret, så man hoppas att skidåkningen kommer att ske redan i december.
– Nu hade vi en exceptionellt varm sommar, men högen ser fortfarande ganska bra ut. Om det går bra, kan vi göra en kilometer spår på snön.
Skidbacken på Finby Ski Resort har använts i mer än 20 år. Förra vintern var snöläget så bra att alla Finbys spår var i bruk. Från asfaltleden kan du åka skidor totalt nästan 15 kilometer.
Spårkartan. Det finns över 15 kilometer av skidspår i Finby.
Pargas IF har under flera år varit bland de 20 bästa klubbarna i Finland enligt Skidförbundets klassificering.
– Det är en ganska stor prestation när det finns mer än 300 skidklubbar i Finland, varav några når skidspår redan i oktober. Snöförhållandena har påverkat träningen mycket, men nu planar läget ut, då rullskidåkning fungerar bra som en träning inför skidsäsongen, kommenterar Johansson.
De senaste åren har Pargas IFs juniorarbete gett resultat, och nu finns det tillräckligt med spänning även på vuxensidan. Anni Lindroos, som representerar klubben, fick sitt genombrott förra säsongen vid finska juniormästerskapen. Det ses snart hur skidåkaren som tog med sig de två finska mästerskapsguld kommer att lyckas i vuxenserien.
En gemensam insats
Flygsikten visar en skridskobana till vänster och en golfbana till höger, med en blåbaserad padelbana emellan. Bredvid banans utgångspunkt väntar 4400 kubikmeter snö.
Den totala budgeten för projektet var 60 900 euro, varav det offentliga stödet av I samma båt – Samassa veneessä Leader-gruppen var 39 600 euro eller 65%.
– Utan Leader-stöd hade detta inte byggts. Det hjälpte också att staden var så stöttande och lokala företag hjälpte oss också. På andra håll i Finland har liknande spår byggts på en trippelbudget, vet Johansson.
Rullskidbanan kompletterar Finbys annars mäktiga sportpalett. Golf, padel, frisbeegolf och terränglöpning finns i samma område. Den sista helgen i augusti kommer det nya spåret att fungera som utgångspunkt för SaaristoTrail -löpningsevenemanget.
Lohjanjärven luomassa pienilmastossa on otollinen paikka luonnon ihmeille. Järven rannalle rakennettu Arboretum Magnolia esittelee harvinaisia puita, pensaita ja perennoja, avaa upeita tila- ja luontokokemuksia ja pysäyttää rentoutumaan kauniisiin maisemiin. Leader Ykkösakselin tukemassa investointihankkeessa puistoa kehitetään parhaillaan entistäkin paremmaksi paikaksi rentoutua ja eheytyä.
Lohjanjärven rannalla sijaitseva Arboretum Magnolia on puulajipuisto, jonka tavoitteena on lisätä ihmisten hyvinvointia ja luontoyhteyttä. Kolmen hehtaarin alueella kulkee noin kilometrin mittainen polku, jonka varrella pääsee näkemään muun muassa 1 000 istutettua puuvartista, 350 erilaista perennaa ja valtavan määrän pörriäisiä.
Stenroosin perheen omistama arboretum on avattu yleisölle vuonna 2015, mutta sen rakentaminen on alkanut jo vuonna 2003.
– Kaikki alkoi meidän puutarhaharrastuksesta, jonka aloitimme vastapainoksi työuralle eläinlääketieteen parissa. Jäimme eläkkeelle vuonna 2013. Seuraavana vuonna osallistuimme puutarhapäivään, jonka jälkeen ihmiset pyysivät, että pääsisivät vierailulle uudestaan. Ja niin meistä tuli puutarhamatkailukohde, kertovat maisema-arkkitehti Suvi Pohjola-Stenroos ja hänen puolisonsa Esa Stenroos.
– Hyvin nopeasti asiakkaat alkoivat puhua siitä, miten hyvä täällä on olla, miten mieli virkistyy ja arki unohtuu. Kiinnostuin siitä, mikä täällä tuottaa hyvinvointia ja aloin selvittää asiaa. Opiskellessani maisema-arkkitehdiksi tein päättötyön, jossa testasin 70 ihmisellä puiston erilaisia hyvinvointia tuottavia aspekteja; sitä mitkä ominaisuudet ja mitkä alueet erityisesti tuottavat hyvinvointia. Ja tutkimuksen pohjalta teimme hyvinvointipolun, Pohjola-Stenroos jatkaa tarinaa.
Suvi Pohjola-Stenroos on opiskellut maisema-arkkitehdiksi Tartossa englantilaisen professorin opissa. Sitä kautta englantilainen puutarhaperinne näkyy myös Arboretum Magnoliassa.
Nykyisin puistossa saattaa käydä 70 asiakasta päivässä. Moni lähiseudun vakioasiakkaista on ostanut kausikortin ja tulee puistoon aina uudestaan ja uudestaan katsomaan esimerkiksi jonkun tietyn kasvin kukintaa.
– Täällä kokoontuu myös kirjallisuuspiiri, maalauskursseja on pidetty, samoin synttäreitä, ja korona-aikana järjestettiin esimerkiksi kastejuhla, kertoo Pohjola-Stenroos.
Mikä puiston salaisuus sitten on? Mikä siinä viehättää?
– Jotkut saavat hyvän olon estetiikasta, jotkut moniaistisista kokemuksista; osa nauttii luonnonläheisyydestä, osa tilakokemuksesta ja osa liikkumisesta. Täällä voi istua itsekseen ja kerätä voimia tai tulla ystävien kanssa piknikille. Ihmiset kaipaavat luontoon, mutta kaikki eivät uskalla tai voi lähteä metsään. Täällä pystyy kulkemaan helposti ja turvallisesti polkua pitkin. Kun tullaan aukeille paikoille, ihmiset tyypillisesti tiputtavat mielestään taakkoja. Vaikka kiinnitämme paljon huomiota yksityiskohtiin, harmoninen kokonaisuus on kuitenkin tärkein. Maisemarakentaminen on ollut lähtökohta kaikelle tekemiselle, vastaa Pohjola-Stenroos.
Puropolulla tilan tuntu ja lajirikkaus luovat vaikuttavuutta. Puutarhassa on vaihtuvia värejä ja erilaisia muotoja – kaikki sopusoinnussa keskenään.Arboretum Magnolia on harmoninen kokonaisuus, jossa rakennuksetkin on suunniteltu osaksi maisemaa luontoa kunnioittaen. Ennen kuin Stenroosit ostivat tontin vuonna 2003, siellä oli Rautakirjan loma-alue: tiheä kuusikko ja viisi purkukuntoista mökkiä.
Kantopuutarhassa ja rantaterassilla rentoudutaan
Pohjola-Stenroosin tekemän tutkimuksen perusteella tiedetään, että parhaat stressin poiston paikat Arboretum Magnoliassa ovat kantopuutarha ja rantaterassi.
Kantopuutarhojen syntyjuuret ovat Englannissa 1850-luvulla. Stenroosit saivat idean englantilaisesta puutarhalehdestä vuonna 2016. Rakennusaineena käytettiin lohjalaisten omakotitalojen tieltä kaivettuja kantoja, jotka on putsattu ja sitten sijoitettu puutarhaan juuret kohti taivasta.
– Tämä on suuri hyönteishotelli, jossa voidaan tukea lahottajia sekä perhosten ja kimalaisten toukkavaiheita. Ne saavat talvikodin täällä. Samalla tämä on seesteinen paikka, jossa voi miettiä syntyjä syviä, kun juuretkin on upside down. Elämässä ei aina kaikki ole niin helppoa, mutta asenne ratkaisee ja kantopuutarha muistuttaa siitä, että kaikki on kiinni näkökulmasta, Pohjola-Stenroos selittää.
Kantopuutarha on oiva paikka rentoutua. Vaikka katse hakeutuu helposti järvelle, kannattaa kiinnittää huomiota myös yksityiskohtiin. Kantojen lisäksi alueella on 14 erilaista saniaista ja useita erilaisia kuuliljoja.
Myös pariskunta itse hakeutuu usein kantopuutarhan tuoleille miettimään. Kun antaa katseen levähtää kohti Lohjanjärveä, voi nauttia samaan aikaan avoimesta maisemasta ja metsäisen kantopuutarhan suojasta. Paikka, jossa yhdistyy avoin maisema ja suoja, on useimmille ihmisille sellainen, jossa pystyy parhaiten rentoutumaan ja löytämään olennaisen.
Rantaterassilla ollaan saman kokemuksen äärellä. Terassin tuoleille tai räsymatoille voi asettua istumaan tai makoilemaan: nauttimaan Etelä-Suomen suurimman järven maisemista ja samaan aikaan ympärillä olevan japanilaisen puutarhan kauneudesta.
Omatoimiretkelle mobiiliopastuksen avulla
Glopas on maksuton mobiilisovellus, josta löytyy Arboretum Magnolian lisäksi muitakin reittejä, esim. opastettu kävelykierros Lohjan keskustassa.
Arboretum Magnoliaan voi varata opastetun kierroksen, mutta nyt tarjolla on myös mobiiliopastusta. Lataamalla Glopas-nimisen maksuttoman sovelluksen, pääsee kierroksen aikana kuulemaan lyhyen opastuksen puiston 15 eri teemasta. Ääniopastus alkaa automaattisesti, kun kävelee puistossa uuden teeman äärelle.
Opastettu kierros esittelee lyhyesti teorian biofiliasta, jolla tarkoitetaan rakkautta luontoa kohtaan ja ymmärrystä siitä, että olemme osa luontoa. Jos kulkee koko polun ja kuuntelee kaikki opastukset, aikaa kuluu noin kaksi tuntia. Mutta puistoon voi jäädä eheytymään, pidemmäksikin aikaa.
Arboretum avataan yleensä toukokuun toisella viikolla, kun puistossa kukkii 11 eri magnolia-lajiketta. Magnolioiden jälkeen aukeavat kirsikankukat, sitten kukkivat atsaleat ja alppiruusut. Koko kauden ajan puistossa on vaihtelevasti nähtävää, sillä istutukset on mietitty niin, että puisto kukkii koko kesän. Kauneimmillaan se on pariskunnan omasta mielestä lokakuun ensimmäisellä viikolla, kun ruskan värit ovat parhaimmillaan. Tänä vuonna puisto suljetaan 10. lokakuuta. Siihen asti puistossa voi vierailla joka viikko tiistaista sunnuntaihin.
Puisto on täynnä perhosia, kimalaisia ja muita pörriäisiä. Kuvassa näkyvä perhonen on keisarinviitta, joka on yksi puiston yleisimmistä perhosista. Silkkiyrtti on erityisesti perhosten suosiossa.Koreankolmioka kertoo, milloin sataa. Se nimittäin sulkee lehdykkänsä aina sadetta edeltävänä päivänä.Japanilaisessa puutarhassa voi ihailla esimerkiksi japaninlehtikuusen kauniita yksityiskohtia.Kreikanakantti on kukka, jonka ei pitäisi pärjätä näin pohjoisessa, mutta Lohjanjärven luomassa lämpimässä pienilmastossa sekin kukkii kuin Kreikassa konsanaan.Arboretum Magnolia on puulajiharrastjien mekka! Esimerkiksi neidonhiuspuu on uhanalainen harvinaisuus, josta on kirjoitettu paljon runoja ja jota käytetään muun muassa lääkekasvina.
Puisto kehittyy maaseuturahaston tuella
Arboretum Magnoliassa toteutetaan parhaillaan investointihanketta, johon Leader Ykkösakseli on myöntänyt maaseuturahastosta tukea. Hankkeessa alueelle on hankittu uusi biomurskain, komposti, kastelujärjestelmä, vierasvenelaituri, rantaterassi ja kasvihuone asiakaskäyttöön. Lisäksi tulossa on vielä penkkejä ja uusi työskentelytila.
Biomurskain on pariskunnan mukaan heidän paras hankintansa. Sen avulla kitkentä- ja karsintajätettä ei tarvitse enää kuljettaa mihinkään, mikä säästää aikaa, rahaa ja ennen kaikkea ympäristöä. Puistossa syntyy viherjätettä joka päivä monta kottikärryllistä. Nyt se kaikki murskataan pieneksi omalla biomurskaimella, minkä jälkeen aurinko kuivattaa jätteen ja se maatuu nopeasti.
Pyöritettävä kompostori edistää myös osaltaan puutarhan ekologisuutta. Siinä kompostoidaan esimerkiksi yleisövessan jätökset.
– Prosessi on todella tehokas, kun kompostiin pääsee koko ajan ilmaa ja massa sekoittuu pyörittämällä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että komposti syö kaiken, mutta kyllä sinne jossain vaiheessa alkaa kertyä multaa, jota voimme sitten levittää istutusalustoihin, esittelee Esa Stenroos.
Uusi kastelujärjestelmä tuli puutarhaan juuri oikeaan aikaan. Kun helle-ennätyksiä on rikottu, on kasteluvedellekin ollut entistä suurempi. Vesi tulee järvestä nyt runkoputkia pitkin eri alueille, ja kastella voi helposti kahdessa paikassa samaan aikaan.
– Koska korkeuserot ovat niin suuria, pumpun pitää olla todella järeä. Aikaisemmin pystyimme kastelemaan vain yhtä aluetta kerrallaan ja pumppuja hajosi jatkuvasti. Nyt uuden pumpun eteen laitettiin myös takaiskuventtiili, jonka ansiosta takaisin valuva vesi ei pääse rikkomaan pumppua, pariskunta selittää.
Uudessa kasvihuonessa voidaan järjestää Green Care -toimintaa. Asiakkaat pääsevät kasvihuoneeseen hoitamaan kasveja ja saavat toiminnasta paitsi hoitamansa kasvin myös onnistumisen kokemuksia ja yhteyden luontoon.
Uuden laiturin myötä puistoon pääsee nyt myös veneellä ja rantaterassi sai hankkeen aikana alleen uuden tukilaudoituksen. Uusien penkkien paikkoja mietitään parhaillaan ja tämän kauden ponnistelujen jälkeen aletaan suunnitella uutta työtilaa, joka on Leader-hankkeen viimeinen ja samalla suurin palikka.
Biomurskaimen avulla kitkentä- ja karsintajätettä ei tarvitse enää kuljettaa mihinkään.Rantaterassi sai hankkeessa uuden tukilaudoituksen.Hankkeessa valmistunut uusi laituri.Uudessa kasvihuoneessa voidaan järjestää Green Care -toimintaa, joka luo hyvinvointia luonnosta. Jotkut saavat yhteyden luontoon eläinten kautta, toiset kulkemalla paljain jaloin. Monelle käsillä tekeminen on hyvinvointia luova tekijä.
Maaseuturahaston tuella on rakennettu Suomeen jo ainakin 17 padel-kenttää ja uusia hakemuksia valmistellaan edelleen. Kesäkuussa Uuteenkaupunkiin valmistui kaksi full panorama -kenttää paraatipaikalle kaupunginlahden rannalle.
Uudestakaupungista kotoisin olevat Georg Sura, Mikael Herbert ja Aleksi Vuola innostuivat padelista todenteolla pari vuotta sitten. Pääkaupunkiseudulle opiskelemaan lähteneet nuoret ovat viihtyneet itse lajin parissa neljä tai viisi kertaa viikossa. Kun he kesällä 2020 tulivat Uuteenkaupunkiin mökkeilemään, he havahtuivat siihen, ettei heidän kotikaupungissaan ole yhtään kenttää, vaikka Helsingissä niitä on ollut jo pidemmän aikaa kymmeniä.
– Soitimme heti mökkireissun jälkeisenä maanantaina kaupunginarkkitehdille ja siitä se sitten lähti, kertoo Sura.
Kaupunki lähti yhteistyöhön mukaan innolla ja lisäksi Leader Ravakka myönsi hankkeelle 20 prosentin tuen maaseuturahastosta. Kesäkuun alussa 2021 kaupunginlahden rannalle Crusell-puistoon avattiin kaksi kilpatason full panorama -kenttää.
– Tämä oli se paikka, jota kaupungille ehdotimme, eikä muita paikkoja edes mietitty! Kaupunki avusti meitä maanrakennuksessa, mistä oli tosi iso apu, sillä padel-kentissä ylivoimaisesti suurin työ on pohjien tekemisessä, Sura sanoo.
Uudestakaupungista katsottuna lähimmät kentät ovat tällä hetkellä Kustavissa, Raumalla ja Raisiossa, joten pelaajia on riittänyt ukilaisten lisäksi paljon myös naapurikunnista. Uudenkaupungin padel-kenttien erikoisuutena on oma venepaikka, ja moni porukka onkin tullut pelaamaan veneellä esimerkiksi läheisiltä mökeiltä – ja on uutta kenttää tultu katsomaan satojenkin kilometrien päästä.
Mailat saa vuokrattua paikan päältä ja alkuun riittää ihan tavalliset urheiluvaatteet ja lenkkarit. Varsinaisissa padel-kengissä on kuitenkin parempi sivuttaistuki, joka vähentää nilkkavammojen riskiä. Välineitä myydään kentän laidalla olevalla kioskilla, mutta vuokrahinnat on pidetty kohtuullisina siksi, että kynnys kokeilla uutta lajia olisi mahdollisimman matala. Padel-mailat ovat sen verran kevyitä, että monet alle kouluikäisetkin ovat innostuneet pelistä.
Padel Uusikaupunki Oy pitää kenttien laidalla myös kioskia, jossa on myynnissä lajiin sopivia varusteita ja virvokkeita.
Alkeiskursseja ja turnauksia
Yrittäjien mukaan Uudenkaupungin padel-kentillä on riittänyt mukavasti väkeä alusta asti ja kesän edetessä suosio on vain kasvanut. Toki säätkin ovat hellineet! Välillä heinäkuiset iltapäivät ovat olleet jopa liian kuumia pelaamiseen, sillä lasiseinien kehystämillä kentillä ei ole vilvoittavasta merituulesta juuri apua.
Ensimmäiset pelaajat tulevat yleensä aamukymmeneltä ja viimeiset lähtevät iltakymmeneltä. Vuoron voi varata Playtomic-sovelluksella ja tarjolla on myös vakiovuoroja. Pelaamaan pääsee myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella, sillä kioskin edessä on laatikko, josta saa koodin avulla mailat ja pallot, jos yrittäjät eivät itse ole paikalla.
Tämän kesän aikana Padelliiton kouluttamat valmentajat ovat pitäneet Uudessakaupungissa alkeiskursseja pari kertaa viikossa, ja ensimmäiset turnauksetkin on jo järjestetty.
– Alkeiskurssit jatkuvat syksyyn asti ja eiköhän turnauksiakin tule vielä lisää. Varsinaista sarjatoimintaa olemme suunnitelleet ensi kesäksi, kun laji alkaa olla tuttu, kertoo Sura.
Padel on kuitenkin sen verran helppo peli, että kokeilemaan voi lähteä ilman kurssiakin. Nelinpelinä pelattava padel muistuttaa paljon tennistä, mutta kenttä on pienempi ja sitä ympäröiviä seiniä pystyy hyödyntämään pelissä. Säännöt löytää esimerkiksi Padel Uudenkaupunki Oy:n kotisivulta. Ottelun voittaa paras kolmesta erästä ja jokaisessa erässä on vähintään kuusi peliä. Syöttö lähtee ristikkäiseen ruutuun ja pallo palautetaan aina vastustajan kenttään, mutta sitä voi jatkaa vielä lasin kautta tulleen pompun jälkeen.
– Padelissa alkaa pallot pysyä pelissä nopeasti. Ennen kaikkea lajissa viehättää sosiaalisuus. Tässä ollaan neljästään samassa kopissa ja kuullaan hyvin, mitä puhutaan. Padel ei myöskään ole mikään voimalaji, sillä lasin kautta pystyy vielä jatkamaan palloa. Tenniksessä kovin lyöjä vie aika usein pisteen, kun tulee ohituslyönti. Tässä ei ohituslyöntejä ole, Sura selittää.
Jos peliporukkaa ei löydy omasta takaa, voi seuraa kysellä Padel Uudenkaupungin Whatsapp-ryhmästä, joka on ollut avuksi erityisesti mökkiläisille. Myös yrittäjät itse lähtevät välillä kentälle, jotta asiakkaat saavat pelin aikaan. Liittymislinkki ryhmään löytyy yrityksen kotisivulta.
Mikael Herbert (vas.) ja Georg Sura sekä Padel Uusikaupunki Oy:n kolmas yrittäjä Aleksi Vuola suunnittelevat ensi vuodeksi jo sarjatoimintaa.
Pelit jatkuvat pitkälle syksyyn
Pelejä voi jatkaa käytännössä niin kauan kuin säät suosivat. Kentät pysyvät auki vähintään syyskuun loppuun, mutta Sura itse pelasi viime vuonnakin pitkälle lokakuuhun. Syyspelejä helpottaa kenttien laadukas led-valaistus.
– Tehoa riittää ja valot on suunnattu niin, etteivät ne osu silmiin, kun katsoo ylös palloon, Sura kertoo.
Pelatessa pysyy kyllä lämpimänä, mutta sateet voivat muodostua ongelmaksi. Jos kenttä on märkä, pallot eivät pompi ja peliin tulee vaarallisia liukuja.
Vakka-Suomi on täynnä mielenkiintoisia matkailukohteita! Moni löytää tiensä Uuteenkaupunkiin Pakkahuoneen munkkeja maistelemaan, mutta onhan siellä muutakin. Vakka-Suomen maaseutu on ripoteltu täyteen matkailuhelmiä, joita esitellään juuri päivitetyllä Tee se Suomessa -sivustolla.
Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on päivitetty kesään 2021. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä matkailuvinkkiä, joista kuusi on Vakka-Suomessa: Asmandia ja Mietoistenlahti Mynämäellä, Untamalan raittikylä Laitilassa, Velhoveden kierros ja Pyhämaan kylä Uudessakaupungissa sekä Tummamäen luontopolku Vehmaalla, joiden kaikkien kehittämistä on tukenut paikallinen Leader-ryhmä Ravakka.
Asmandia on ulkoilualue Mynämäellä, jossa voi viettää aikaa rentoutuen tai kuntoillen. Se on lähtöpaikka luontopoluille, joita pitkin pääsee esimerkiksi Rauasvuorelle, Linnavuorelle ja Kurasmäen tammimetsän lehtojensuojelualueelle. Asmankolo-laavulla pystyy valmistamaan omia eväitä. Laavulta saa myös vuokrattua kyläyhdistyksen kanootteja, jos haluaa kokea Mynämäen maalaismaisemat Mynäjoesta käsin. Alueelta löytyy myös lentopallokenttä, kuusiväyläinen frisbeegolf-rata sekä mölkky- ja petankkikenttä, joihin tarvikkeita saa lainata maksutta.
Mietoistenlahti on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä. Mietoistenlahden lintupolut tarjoavat hyvät mahdollisuudet päiväretkeilyyn niin lintuharrastajille kuin muillekin ulkoilijoille. Nappaa siis kiikarit mukaan ja lähde bongamaan tai nauti vain kävelystä luonnon ja lintujen keskellä! Alueella on kaksi lintutornia, Vasikkahaan torni ja Perhetorni, sekä Silakkarin esteetön lintulava ja maisemakalliot. Enimmillään lahdella on laskettu jopa 6 000 vesilintua.
Mietoistenlahden aluetta ylläpitää Metsähallitus yhdessä Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.
Untamalan kylässä 2 000 vuotta vanha historia ja sen hyödyntäminen limittyvät hyvin tämän päivän maaviljelykseen, aktiiviseen kyläyhteisöön sekä matkailuun. Untamalan harjua pitkin kulkee keskiajalta peräisin oleva kyläraitti, jonka varrella on yhä vanhoilla paikoillaan olevat kantatalot, kuten Untamalan puinen kirkko ja Ventolan kylätalo. Alueella on myös museo, kesäkahvila ja 2,3 km mittainen kulttuuripolku, jonka varrella voi tutustua Untamalan vanhoihin rakennuksiin, muinaisjäänteisiin ja rautakauden jälkipuolella uhrikivinä käytettyihin kuppikiviin. Samalla alueella sijaitsee myös KasiTori, josta löytyy laaja kirjo paikallisia tuotteita aina tuorevihanneksista käsitöihin.
Untamalassa sijaitseva Pyhän Pietarin kirkko on puukirkko, joka on rakennettu 1785.
Velhoveden kierros Uudessakaupungissa on pyöräilyreitti, jossa voit nauttia saariston tunnelmasta ilman venettä tai huolta lautta-aikatauluista. Hurauta pyörällä koko 50 kilometrin mittainen reitti yhtä soittoa tai nautiskele saariston tunnelmasta pitkän kaavan mukaan! Pääreitti on viitoitettu myötäpäivään tienvarressa oleville pyöräilyreittimerkeillä.
Velhoveden luodoilla ja saarilla on asuttu yli tuhannen vuoden ajan. Rengastie on syntynyt, kun kaksi merenlahtea, Ruotsinvesi ja Velhovesi, padottiin kaupungin vedenhankintaan.
Pyhämaa taas on matkakohde meriseikkailujen, luonnon ja historian ystäville. Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla sijaitseva Pyhämaa muodostuu 245 saaresta ja luodosta, joista suuri osa kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata ja Telakanrannasta löytyy matala uimaranta, lentopallokenttä, grillikatos, vesiposti, jätesäiliöt, matonpesupaikka, veneenlaskupaikka, vierasvenesatama ja infopiste Rantsali. Idyllinen ja rauhallinen paikka sopii varsinkin lapsiperheille. Telakanrannasta voi myös vuokrata kajakkeja. Pyhämaan vanha kirkko eli Pyhämaan uhrikirkko on yksi harvoista 1600-luvulta säilyneistä puukirkoista. Elinvoimainen ja omaleimainen Pyhämaa valittiin vuoden 2015 varsinaissuomalaiseksi kyläksi.
Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata.
Tummamäen luontopolku kutsuu ihastumaan Vehmaan maisemiin ja kivityöhistoriaan. Vanhan kiviteollisuusalueen lomassa kulkevalla luontopolulla pääsee hämmästelemään luonnonvaraisen metsän ja ihmisen jättämien jätekivikasojen sopusointua. Alueella kaivettiin graniittia vuoteen 1973 asti. Nyt tuosta historiasta muistuttavat enää maisemaa muokkaavat rääpekivet ja jäljelle jääneet montut, jotka ovat vuosikymmenten saatossa täyttyneet kauniisti vedellä. Vajaan parin kilometrin mittainen ja helppokulkuinen luontopolku sopii hyvin lapsiperheille, mutta siellä riittää hämmästeltävää myös aikuisten kesken. Reitin varrella on näköalalava, taukokatos ja laavu nuotipaikkoineen sekä kuivakäymälä.
Lahdingon kylässä sijaitseva Tummamäen luontopolku yhdistää vehmaalaisen kulttuurimaiseman alueen mielenkiintoiseen historiaan.
Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle
Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.
EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.
Leader Varsin Hyvän teemahanke HobbyLeader tukee harrastustoimintaa maaseudulla. Teemahankkeen kautta rahoitetaan kaikkiaan 24 toimenpidettä yhteensä 62 800 eurolla. Yksi tukea saaneista yhdistyksistä on Eläkeliiton Taivassalon yhdistys, jonka toimenpiteillä lisätään eläkeläisten liikkumista ja digitaitoja.
Eläkeliiton Taivassalon yhdistys on hankkinut HobbyLeaderin tuella uusia harrastusvälineitä: pari mölkkypeliä, pari bocciapallosarjaa ja neljä frisbeegolfkiekkosarjaa. Mölkkyä pelataan Taivassalon urheilukentällä joka maanantai. Bocciakausi alkaa syyskuussa ja frisbeegolfin saloihin tutustutaan pian paikallisten nuorten opastamana.
– Täällä on nyt yhdeksän väylää ja lisää on tulossa. Taivassalossa on paljon frisbeegolfin aktiiviharrastajia, joilta pyydämme opastusta, että pääsemme lajissa alkuun. Mölkkyä täällä on pelattu jo kauan, samoin bocciaa. Taivassalon uudella liikuntahallilla on erinomaiset olosuhteet boccian pelaamiseen, kertoo Taivassalon eläkeläisten puheenjohtaja Inkeri Kauppila-Numminen.
Hänen miehensä Timo Numminen vastaa yhdistyksen toisesta HobbyLeader-toimenpiteestä, eli tietokoneen ja projektorin hankinnasta ja käyttöönotosta. Uuden laitteiston avulla yhdistyksen kuukausikokouksia voi jatkossa seurata myös etänä Zoomin tai Teamsin kautta.
– Meillä on 350 jäsentä, joista yli 50 asuu muualla. Monet heistä ovat mökkiläisiä tai muualle muuttaneita entisiä Taivassalolaisia. Laitehankintojen ansiosta hekin voivat jatkossa osallistua kuukausikokouksiin, joissa on usein tärkeitä aiheita ja mielenkiintoisia luentoja. Ja eihän sitä tiedä, vaikka tällaisia poikkeusoloja olisi jatkossakin, joten kaikkeen on hyvä varautua, puheenjohtaja toteaa koranatilanteeseen viitaten.
Kuukausikokoukset pidetään Taivassalon uudessa seurakuntakeskuksessa, jossa on hyvin tilaa isommallekin porukalle.
– Nyt kun meillä on tietokone ja projektori, voimme kokouksen aluksi tai lopuksi pitää pienen liikuntatuokion. Netissä on paljon ilmaiseksi katsottavia jumppavideoita, joten ohjaajaa ei erikseen tarvita. Meidän ikäisille liikunta on niin tavattoman tärkeää, että pienikin liike auttaa, muistuttaa Kauppila-Numminen.
Taivassalon eläkeläisten puheenjohtaja Inkeri Kauppila-Numminen ja hänen miehensä Timo Numminen vastaavat HobbyLeader-hankkeen toimenpiteistä.
Digiopastusta pienryhmille
Uutta tekniikkaa on tarkoitus hyödyntää myös suunnitteilla olevissa digiopastuksissa, joita tulee vetämään Timo Numminen.
– Paikallinen Lounaisrannikon osuuspankki tarjoaa meille tilat koulutuskäyttöön. Ajatus on koota 5–10 hengen ryhmä, jotta koulutusta voi antaa ihan kädestä pitäen tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen käyttöön, kertoo Numminen.
Lisäksi hän on suunnitellut pienempiä tietoiskuja digiaiheista kuukausikokousten yhteyteen.
Digiopastusten tarkoitus on antaa perusvalmiudet digilaitteiden sujuvaan ja turvalliseen käyttöön, sähköiseen asiointiin ja kriittiseen suhtautumiseen verkosta löytyvään tietoon.
– Palvelut siirtyvät kovaa vauhtia digitaaliseen muotoon. Eläkeläisten pitää osata hoitaa esimerkiksi veroasioita ja pankkiasioita verkossa. Myös terveyspalvelut ovat jo siirtymässä verkkoon, Numminen muistuttaa asian tärkeydestä.
Digilaitteiden hankinta helpottaisi tietysti myös harrastamista. Taivassalon eläkeläisistä vasta kolmanneksella on sähköpostiosoite. Oman digilaitteen hankkimalla pystyy jatkossa osallistumaan myös etänä järjestettävään ohjelmaan.
Aktiivista toimintaa
Inkeri Kauppila-Numminen ja Timo Numminen ovat asuneet Taivassalossa nyt kuusi vuotta ja ovat erittäin tyytyväisiä eläkeikäisille suunnattuun vapaa-ajan tarjontaan.
– Eläkeläisillä on karaokekerhotoimintaa sekä golfista kiinnostuneita. Jumppia järjestää moni eri taho. Kunnan ja eri yhdistysten palvelut täydentävät hyvin toinen toisiaan. Esimerkiksi Taivassalon Tahti teki kuntoportaat, joita kaikki saavat käyttää ja tähän urheilukentän viereen valmistui juuri Toivon puisto, jossa on vanhemmille sekä nuorille ja lapsille kuntoilu- ja leikkivälineitä, kertoo Kauppila-Numminen.
Urheilukentältä lähtee myös 2,6 km mittainen valaistu kuntorata. Kävely onkin ollut eläkeläisten keskuudessa suosittua erityisesti korona-aikana, kun sisäliikuntaa ei ole voinut harrastaa.
– Silloin kun oli paljon osallistujia, jakaannuimme pienempiin ryhmiin, ettemme ylittäneet koronarajoituksia, kertoo Numminen.
Pariskunta toimii aktiivisesti myös muissa Taivassalon yhdistyksissä, joiden kautta Leader Varsin Hyvän rahoitusmahdollisuudet olivat jo ennalta tuttuja. Inkeri Kauppila-Numminen on osallistunut Marttojen kautta kahteen Leader-hankkeeseen, joista toisessa uusittiin Marttalan ulkolaudoitus ja toisessa hankittiin ekokäymälä. Hänen miehensä taas on ollut hankevetäjänä Taivassalo-Seuran hankkeessa, jossa digitoitiin talteen vanhoja valokuvia ja lasinegatiiveja.
Taivassalon urheilukentällä on hyvät puitteet harrastaa vaikka ja mitä!
62 800 euroa harrastustoiminnan hyväksi
HobbyLeader-teemahankkeen kautta myönnettiin tukea 24 eri toimenpiteeseen yhteensä 62 800 euroa. Tuettujen investointien tavoitteena on kehittää harrastusmahdollisuuksia kulttuurista urheiluun ja muihin aktiviteetteihin sekä edistää maaseudun asukkaiden aktiivisuutta, yhdessä tekemistä ja hyvinvointia.
Yksittäisten toimenpiteiden kustannusarviot ovat 1 000 – 5 000 euroa. Teemahankkeen toimenpiteille myönnettävä tuki on 75 % kokonaiskustannuksista, mutta omarahoitusosuuden voi korvata kokonaisuudessaan talkootyöllä. Toimenpiteiden tulee olla valmiita lokakuuhun 2022 mennessä.
Teemahankkeen tarkoitus on rahoittaa sellaisia investointeja, jotka ovat liian pieniä itsenäisiksi Leader-hankkeiksi. Tavallisessa Leader-hankkeessa julkisen tuen osuus tulee olla vähintään 5 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus on aina vähintään 7 000 euroa. Yleishyödyllisten Leader-hankkeiden haku on käynnissä jatkuvasti. Turun seudulla toimivan Leader Varsin Hyvän rahoituskehys vuosina 2021–2022 on 700 000 euroa.
Lista kaikista HobbyLeader-hankkeen tukemista toimenpiteistä:
Paimion Rasti ry: Mobiilisuunnistusradat Paimion Parantolan lähimetsiin ja Rivonmäkeen.
Peimarin Koirat ry, Paimio: Koirapuiston aitaus.
Turun Ursa ry: Allsky-kameran, objektiivin ja kontrollerin hankinta Kevolan observatoriolle Paimioon.
South West Karting Fin ry, Paimio: Kahden kartingauton ja moottorin hankinta.
Paimion musiikkiopiston tuki ry: Hankitaan sähköinen kosketinsoitin tarvikkeineen, langaton äänentoistosetti ja vahvistin/kaiutin -yhdistelmä Sauvoon.
Peimari United: Jalkapallon kenttävarusteiden hankinta.
Sauvon Urheilijat ry: Laavun rakentaminen Suojalan ulkoilualueelle.
Sauvon Elävän Kulttuurin Seura ry: Kulttuurikeskuks Vahtisten vanhan koulun valotekniikan parantaminen, mikrofonien hankinta ja näyttämön kattaminen ns. tanssimatolla.
Piikkiön Kehitys ry: Piikkiön Kehityksen kerhotalon parkkipaikan laajennus.
Tuorlan tähtitieteellinen seura ry, Kaarina/Piikkiö: Rakennetaan visuaalinen Aurinkokunta -reitti Tuorlan alueelle.
Rusko Riding Team ry: Isojen peilien hankkiminen ratsastusmaaneesiin.
Nousiaisten perhepäivähoidon vanhempainyhdistys ry: Kuljetettava puuhaperäkärryn hankinta perhepäivähoitajien käyttöön sekä lainattavaksi esim. lasten tapahtumiin.
Nousiaisten kotiseutuyhdistys ry: Opasteiden asentaminen kunnan keskustasta Nousiaisten kotiseutumuseolle, opastaulu museoalueelle ja rakennuskohtaiset opasteet.
Urheiluseura Nousiaisten Alku ry: Maastopyöräreitistön raivaaminen ja merkitseminen Nousiaisten Valpperin maastoon, vanhan (10 km) ja uuden osuuden (10 km) raivaus ja siltojen tekeminen sekä laavun rakentaminen.
Maarian kyläyhdistys ry, Turku: Hankitaan sähköpyörä kärryllä, sähköpiano, viisi akustista kitaraa sekä teline ja äänentoistolaite mikrofonilla.
SF-Caravan Naantali ry: Hankitaan SF-Caravan Naantalin hallinnoimalle Salorannan yleiselle uimarannalle kaksi kanoottia ja sup-lautaa, sekä näille säilytyskatos.
Partiolippukunta Maarian Tähkät ry: Biokäymälä ja ruokakatos lippukunnan tontille Nousiaisiin.
Nutturlan Makasiiniteatteri ry: Nousiaisten työväentalon keittiön maalaus ja lattian lakkaaminen, tiskikoneen hankinta, valaistuksen ja lämpöpatterien uusiminen sekä pimentävien verhojen hankkiminen.
