leader

Webinaari luontomatkailun mahdollisuuksista tulossa – Pääpuhujana Michael Björklund!

kirjoittaja

 

Outdoor Leader -hanke järjestää kansainvälisen And out we go! Benefits of outdoor activities -webinaarin ulkoliikunnan ja luontomatkailun mahdollisuuksista torstaina 18. helmikuuta kello 11–16. Webinaarin pääpuhuja, huippukokki Michael Björklund kertoo, miten hommat saa sujumaan kuin Strömsössä ja millaisia vaikutuksia koronalla on ollut matkailuun Ahvenanmaalla. Varsinais-Suomesta ääneen pääsevät muun muassa Sauvon Raitti181:n yrittäjät. 

And out we go! -webinaarin aikana tullaan kuulemaan useita puheenvuoroja eri ulkoilukohteista sekä Suomen että Ruotsin puolelta. Asiantuntijat kertovat, miten paikallisista reitistöistä ja muista luontomatkailukohteista saa kaikki hyödyt esiin, miten kannattaa suunnitella uusia kohteita ja kuinka voi uudistaa jo olemassa olevia reittejä tai nähtävyyksiä esimerkiksi tarinallistamisen, yritystoiminnan tai tietyn teeman avulla.

Webinaari on avoin ja maksuton kaikille luontomatkailun kehittämisestä kiinnostuneille. Ohjelmaa on luvassa kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Etukäteen kuvatut videot on tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. Live-esitysten kieli on englanti. Kysymyksiä voi esittää kaikilla kolmella kielellä. Webinaarin juontaa Maskun kunnan elinvoimapäällikkö Lauri Hyttinen.

Webinaarin alussa kello 11–12.30 tutustutaan ruotsalaisten hankekumppaneiden koordinoimaan ohjelmaan. Lounastauon jälkeen kello 13.30 alkaa suomalaisten Leader-ryhmien ohjelma.

Nähtävyyksiä, tarinoita ja fiksua markkinointia!

Kuvassa Teemu Öhman.
Teemu Öhman.

Geologi Teemu Öhman johdattelee geologisten matkailukohteiden maailmaan. Öhman on ollut mukana tutkimassa geologisesti merkittäviä kulttuuriperintökohteita. Esimerkiksi Euroopan suurimpaan kraatterijärveen, eli Lappajärveen, liittyvä geologia nostaa esiin luontokohteita, joissa esitellään monipuolisesti maankamaraa ja sen historiaa. 

Rauman Latu edistää kaikenikäisten ulkoilumahdollisuuksia, esimerkiksi ylläpitämällään Latumajan reitistöllä ja siihen kuuluvalla lapsiperheille suunnatulla esteettömällä Nasulammen elämyspolulla. Rauman Latu on aktiivinen yhdistystoimija, joka haluaa toimia lähialueen asukkaiden liikuttajana ja jatkaa uusien toimintamuotojen kehittämistä myös vuonna 2021.

Jouni Elomaa, Pyhän Henrikin Pyhiinvaellusyhdistyksen puheenjohtaja, kertoo webinaarissa 140 kilometrin mittaisesta pyhiinvaellusreitistä sekä sen historiasta ja uusista kuulumisista. Satoja vuosia vanhaa Turusta Kokemäelle kulkevaa reittiä kunnostetaan parhaillaan Leader-hankkeen turvin palvelemaan paremmin myös omatoimivaeltajia. Hankkeessa merkitään reitti maastoon entistä selkeämmin ja tehdään mobiilisovellus, josta löytyy myös reitin varrella olevat palvelut. 

Sauvon Raitti181 on esimerkki yritysyhteistyöstä, jonka avulla pieni 3 000 asukkaan maalaiskunta ollaan onnistuttu brändäämään matkailukohteeksi. Matkailijat eivät ehkä lähde yhden kohteen perään, mutta kun kohteita markkinoidaan yhdessä, ihmiset saadaan liikkeelle. 

Nuuksion Taika kertoo esimerkin tarinallistamisen voimasta. Matkailijat haluavat nähdä vaikuttavia maisemia ja aistia luonnon lumon, mutta erityisesti mieleen jäävät aina sellaiset kokemukset, joihin liittyy tarina. Nuuksion Taika järjestää ohjelmapalveluita luonnon helmassa hyödyntäen tarinoita suomalaisesta kansanperinteestä. Metsän siimekseen voi tulla viettämään vaikka yrityksen virkistyspäivää tai perhejuhlia.

Leader I samma båt – Samassa veneessä esittelee tekemäänsä selvitystä luontopolkujen ja taukopaikkojen lupa- ja turvallisuusasioista. Toiminnanjohtaja Minna Boström kertoo, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon uusia kohteita suunniteltaessa. 

Koronalla ennennäkemättömät vaikutukset matkailuun

Michael Björklund.

Korona on vaikuttanut matkailualaan ennennäkemättömän paljon. Ulkomaiset turistit loistavat poissaolollaan ja moni matkailualan toimija on suurissa vaikeuksissa. Toisaalta korona on vauhdittanut kotimaista luontomatkailua, kun ihmiset ovat lähteneet etsimään massatapahtumien sijaan luonnon rauhaa. 

Webinaarissa esitetään lyhyitä videoita koronan vaikutuksista luontomatkailuun Varsinais-Suomessa. Monet kekseliäät yritykset ja yhdistykset ovat onnistuneet kääntämään koronan tuoman poikkeustilanteen voitoksi. 

Koronan vaikutuksista puhuvat myös webinaarin viimeiset esiintyjät Ahvenanmaalta: Leader Ålandin toiminnanjohtaja Alexandra de Haas ja huippukokki Michael Björklund. Leader Åland on panostanut paljon ympäristötyöhön luontomatkailuun. Michael Björklund taas nostaa omassa yritystoiminnassaan esiin pohjoismaista lähiruokaa ja kokonaisvaltaista matkailukokemusta. Jos haluaa kaiken menevän kuin Strömsössä, kannattaa Björklundin mukaan luottaa yhteistyöhön!

 

Ilmoittautuminen on nyt auki osoitteessa:

https://bit.ly/2LDKBqV

Teams-kutsu webinaariin lähetetään ilmoittautuneille 16.2.2021.

 

Tapahtumaan voi tutustua lisää myös Facebookissa:

https://www.facebook.com/events/453715802458102

 

Kansainvälisessä Outdoor Leader -hankkeessa on mukana viisi Leader-ryhmää Varsinais-Suomesta, yksi Satakunnasta, yksi Etelä-Pohjanmaalta ja kaksi Ruotsista. Hankkeen tavoitteena on innostaa paikallisia yhdistyksiä kehittämään retkeilyreittejä ja ulkoilualueita Suomessa ja Ruotsissa. Suomalaiset ryhmät järjestävät vielä toisenkin webinaarin samojen teemojen ympärillä 18. maaliskuuta.

 

Mainoskuva, jossa webinaarin puhujia ja ohjelma.

 

Tervetuloa Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaariin! Luvassa ajankohtaista asiaa ja uusia näkökulmia maaseudun kehittämiseen

kirjoittaja

 

Millainen on Varsinais-Suomen maaseutu nyt? Entä vuonna 2030? Tule kuulolle 16. helmikuuta, kun Älykkäät maaseudut -kiertue rantautuu Varsinais-Suomeen. Tilaisuudessa saadaan nähdä myös Varsinais-Suomen Maaseutuluotaimen alustavia tuloksia!

Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaari järjestetään tiistaina 16. helmikuuta kello 8–12, jolloin on tavoitteena yhden aamupäivän aikana ottaa haltuun Varsinais-Suomen maaseudun tulevaisuus! Webinaarissa tullaan kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja maaseudun kehittämisen ajankohtaisista asioista sekä tulevaisuuden visioista. Ääneen pääsevät alan parhaat asiantuntijat sekä konkreettisen työn tekijät ja tietysti uusi sukupolvi. 

Tilaisuuden avaa Timo Metsä-Tokila, joka toimii Varsinais-Suomen Ely-keskuksessa elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajana. Sen jälkeen Spatian projektitutkija Pasi Saukkonen kertoo Varsinais-Suomessa viime syksynä tehdystä Maaseutuluotain-kyselystä, jonka tuloksia analysoidaan parhaillaan. 

– Vaikuttaisi siltä, että maaseudun tilasta ja kehittämisestä ajatellaan Varsinais-Suomessa hieman myönteisemmin kuin aiemmissa Maaseutuluotain-kohteissamme Uudellamaalla, Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa, kommentoi Pasi Saukkonen. 

MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg tekee katsauksen varsinaissuomalaisen maatalouden ja maaseudun kehitysmahdollisuuksiin ja kansanedustaja Sandra Bergqvist (RKP) kertoo maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan ajankohtaisista teemoista ja tavoitteista Varsinais-Suomen näkökulmasta. 

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hilkka Vihinen puhuu puolestaan siitä, missä elinkeinotoimintaa kannattaa harjoittaa, mikä on Varsinais-Suomen rooli suomalaisessa ruuantuotannossa ja miten maaseuturahoituksella voidaan edistää elinkeinon harjoittamisen edellytyksiä Varsinais-Suomessa 2020-luvulla. 

Webinaarin päätteeksi kuullaan vielä isosta kuvasta, eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kansallisista tavoitteista. CAP27-strategiasuunnittelun uusimmat kuulumiset kerrotaan webinaariväelle suoraan Maa- ja metsätalousministeriöstä, kun puheenvuoron saa ministeriön ruokaosaston päällikkö Minna-Mari Kaila. 

Millainen on maaseutumme vuonna 2030?

Osana webinaaria annetaan puheenvuoro myös niille, jotka tekevät käytännön työtä maaseudun hyväksi Varsinais-Suomessa. Omien alustustensa jälkeen puhujat osallistuvat paneelikeskusteluun pohtimaan, millainen on Varsinais-Suomen maaseutu vuonna 2030. 

Hajalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Lehti kertoo, miten heidän yhdistyksensä on tuonut Salon maaseudulle lisää elinvoimaa muun muassa uuden kyläkaavan, lisättyä todellisuutta sisältävän tonttimarkkinointivideon ja poliittisen vaikuttamisen avulla. Hajalan kylässä asuu noin 600 asukasta ja viime vuosina se on tullut tutuksi kyläkoulun ja päiväkodin ympärillä käydystä uutisoinnista. Molemmat lapsiperheiden keskeiset palvelut on onnistuttu säilyttämään aktiivisen kylätoiminnan ansiosta. Hajalan kylä valittiin viime vuonna Varsinais-Suomen vuoden kyläksi.

Salon Suomusjärvellä luomuspelttiin keskittyvää Birkkalan tilaa pyörittävä Simo Larmo kertoo webinaarissa oman yritystarinansa, jota maaseuturahasto on tukenut matkan varrella. Tilalla ollaan alkutuotannon lisäksi kehitetty speltistä muun muassa jauhoja, hiutaleita ja pastaa. Uusimpana aluevaltauksena yritys on alkanut jalostaa tuotteita myös ennen hukkaan heitetyistä speltin kuorista. Birkkalan tila palkittiin viime vuonna Vuoden Luomuyritykseksi ja Simo Larmo puolestaan on palkittu vuonna 2018 Varsinais-Suomen Vuoden nuoreksi yrittäjäksi. 

ProAgrian huippuasiantuntija Anu Ellä vetää parhaillaan Maaseuturahaston tukemaa ProAgria Länsi-Suomen Aikaa on -hanketta, joka on auttanut maatilayrittäjiä kehittämään toimintaansa niin, että aikaa jää muuhunkin kuin työntekoon. Esimerkiksi nurmituotannossa satotaso on hankkeen aikana tuplaantunut, monella tilalla työn laatu on parantunut ja samalla työtuntien määrä on laskenut. Yrittäjille on tarjottu tietoa ja koulutusta, mutta parhaat tulokset ovat syntyneet pienryhmätoiminnan ansiosta. 

Maaseutua kehitetään ennen kaikkea siksi, että se säilyisin elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Siksi webinaarissa kuullaan myös nuorten ajatuksia kehitysvarojen suuntaamisesta. Leader Ravakan nuoristyöryhmässä mukana olevat 17-vuotias Iiris Soininen ja 19-vuotias Vilma Taipale pääsevät päättämään Ravakan NuorisoLeader-rahoituksesta ja osallistumaan Ravakan kansainväliseen toimintaan. Webinaarissa he kertovat NuorisoLeader-toiminnasta ja ajatuksiaan siitä, mihin suuntaan Varsinais-Suomen maaseutua tulisi kehittää.

Ilmoittaudu mukaan!

Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaari on osa valtakunnallista ohjelmakokonaisuutta. Maaseutuverkoston luotsaama Älykkäät maaseudut -kiertue käynnistyi helmikuussa 2020. Varsinais-Suomen webinaari on kiertueen viimeinen etappi. 

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta!

Leadergruppen kartlade ringvägens naturstigar

kirjoittaja
Henkilö kävelee luontopolulla.

 

Skärgårdens ringväg är välbekant för cyklister, men det finns också fina vandringsleder längs rutten. Sara Söderlund som jobbar för projektet Outdoor Leader har kartlagt de naturstigar som finns eller är under uppbyggnad, och hon noterade samtidigt de bästa platserna för nya tänkbara stigar.

I samma båt – Samassa veneessä har just blivit klar med sitt projekt Outdoor Leader, som betydde jobb på lokal, regional och internationell nivå.

Lokalt kartlades alla naturstigar och rastplatser längs Skärgårdens ringväg samt gjordes anvisningar för föreningar om hur man anlägger en naturstig. Regionalt utreddes tillsammans med andra Leadergrupper vilka elektroniska plattformer som presenterar stigar, samt inleddes marknadsföring av rekreationsområden. Den internationella delen av projektet var studieresor, av vilka bara två kunde förverkligas på grund av coronan.

Projektarbetare Sara Söderlund svarade för projektets lokala del.

– För närvarande ligger det ett tjugotal naturstigar längs Skärgårdens ringväg. Flera stigar är under planering redan, och dessutom kartlades också platser där det skulle vara bra att få en naturstig. För närvarande finns det mest naturstigar i Nagu, men det finns fina objekt också på andra öar, berättar Söderlund.

I Korpo till exempel finns Barfotastigen som presenterar miljökonst, men dessutom kommer snart två nya naturstigar: hembygdsmuseets historiska naturstig samt Verkans Biosfärstig. Söderlund menar att det dessutom finns bra platser för nya stigar i Markomby och i Korpoström.

Fler rastplatser behövs!

Inom projektet kartlades också rastplatserna, som det finns alldeles för lite av.

– Det finns stort behov av rastplatser utrustade med WC, picknickbord och papperskorg. Dessutom är det brist på tältplatser. Visst får man tälta i många skogar, men till exempel utländska turister känner inte till allemansrätten, konstaterar Söderlund.

Camping sliter också på skogarna för längs ringvägen kan det under en och samma kväll finnas hundra människor i jakt på nattkvarter. Tältandet lämnar också skräp, avföring och rester av brasor i skogarna. Därför skulle det vara bra att anvisa tältandet en plats där man samtidigt kunde erbjuda andra tjänster.

På samma stig

Största delen av naturstigarna i skärgården har anlagts av lokala föreningar, men det finns också sådana som skapats av företagare, kommuner och markägare. Minna Boström som är verksamhetsledare för Leadergruppen I samma båt – Samassa veneessä efterlyser samarbete mellan aktörerna.

– En naturstig kan vara en god investering för markägaren. Om det går en stig genom skogen följer de flesta den och lämnar resten av skogen i fred, påpekar hon.

En bra naturstig kan dessutom ge tillfälle till företagsverksamhet, för vandrarna behöver också tjänster. I Sattmark i Pargas till exempel är de som vandrar längs naturstigen också stamkunder i caféet vid stigens början.

Vid sidan om naturstigarna finns det längs Skärgårdens ringväg mycket annat att se i naturen om man ger sig tid att stanna upp och titta. Minna Boström som själv bor i Korpo påminner om att turisterna kan ha svårt att hitta sådant som är självklart för ortsborna.

– Det kunde vara bra att till exempel visa turisterna var de bästa platserna för att beundra solnedgångar finns, föreslår hon

– Det kunde också vara en rolig idé att lista skärgårdens högsta platser som vandrarna kunde ”göra” så som man gör Alptoppar, fortsätter Söderlund.

I skogarna i Nagu kan man se mufflonfår – vilda får med stora horn – eller dovhjort vars hannar har stora bredbladiga horn. I vattnen kring Iniö åter kan man mot slutet av sommaren få simma med medusor, och om man kastar en blick mot himlen får man beundra havsörnens flykt.

Minns underhållet!

Då man börjar planera en naturstig lönar det sig att redan i planeringsskedet också tänka på dess underhåll. Bristfällig skyltning eller söndriga gångplankor till exempel kan medföra faror för vandrare.

– Mången naturstig har skapats genom projekt men lämnats åt sitt öde, då projektet tagit slut, förklarar Sara Söderlund.

Man kan inte få Leaderstöd för att rusta upp en stig för finansieringen är inriktad på utveckling och nyskapande. Därför lönar det sig att inom projektet planera en så hållbar stig som möjligt och att försäkra sig om att någon förbinder sig att underhålla den framöver. Ett undantag är att man har kunnat rusta upp gamla stigar med Leaderpengar om man samtidigt utvidgat stigen eller utvecklat den till exempel till en guidad temastig.

Leaderstöd finns

Minna Boström som är verksamhetsledare för I samma båt hoppas på mera naturstigar i skärgården. Det finns gott om platser för stigar!

Naturstigar är populära Leaderprojekt. Man kan anlägga en stig antingen som ett eget Leaderprojekt eller så kan man ansöka om stöd inom ett lämpligt temaprojekt. Via det pågående SMILe-projektet till exempel beviljades pengar åt föreningen Kirjais- och Sommaröbygdens utveckling för byggandet av en naturstig i Nagu Kirjais.

– Då vi beviljar Leaderstöd tänker vi alltid på hur allmännyttiga och långlivade åtgärderna är. Därför är öppna naturstigar och grillplatser bra Leaderprojekt, konstaterar Boström.

Som en del av Outdoor Leader-projektet gjorde Söderlund också en projektguide för föreningarna. Den ger råd om hur man anlägger en naturstig eller en rastplats som Leaderprojekt. Guiden innehåller information om tillståndsärenden, säkerhetsaspekter, råd om skyltning, råd om projektansökan och kriterier för naturstigars tillgänglighet. Det är nämligen numera stor efterfrågan på tillgängliga utfärdsmål.

Utöver den skriftliga versionen finns guiden också som video. Med guiden försöker man sänka tröskeln för att ansöka om Leaderfinansiering. Leadermedlen är avsedda för landsbygdsutveckling och de kommer ur landsbygdsprogrammet, som skall skapa tillväxt, utveckling och välstånd på landsbygden. Av finansieringen kommer 42 procent från EU, 38 procent från staten och 20 procent från kommunerna.

 

Text: Janica Vilen

Översättning: Mathias Luther

Video: Sara Söderlund

Varsin Hyvä tarjoaa rahoitusta yhdistysten investointeihin! Haku on nyt auki!

kirjoittaja

 

Turun seudulla toimiva Leader Varsin Hyvä käynnistää teemahankkeen, jossa tuetaan harrastuksiin liittyviä investointeja maaseudulla. 1 000 – 5 000 euron tuen voi saada muun muassa harrastusvälineiden hankintaan tai harrastustilojen kunnostamiseen – nyt myös kulttuuripuolella!

Leader Varsin Hyvän HobbyLeader-teemahanke jakaa rahaa harrastamisen edistämiseen omalla alueellaan eli Liedossa, Maskussa, Naantalissa, Nousiaisissa, Paimiossa, Ruskolla, Sauvossa ja Taivassalossa sekä Kaarinan, Raision ja Turun maaseutualueilla. 

– Haku alkaa 1. tammikuuta ja kestää 18. huhtikuuta asti. Hallitus kokoontuu 6. toukokuuta päättämään rahoitettavat investoinnit, hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg kertoo aikataulusta. 

HobbyLeader on Varsin Hyvän kolmas teemahanke, jolla rahoitetaan rekisteröityjen yhdistysten maaseutua piristäviä pieniä investointeja. 

– Teemahankkeiden tarkoituksena on rahoittaa sellaisia investointeja, jotka ovat liian pieniä itsenäisiksi Leader-hankkeiksi. Tavallisessa Leader-hankkeessa julkisen tuen osuus tulee olla vähintään 5 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus on aina vähintään 7 000 euron luokkaa, selventää Mettala-Willberg. 

Aikaisemmista teemahankkeista HobbyLeader poikkeaa siinä, että nyt rahoitetaan harrastuksiin liittyviä investointeja myös kulttuurin saralla. 

– Kahdessa edellisessä teemahankkeessa ollaan keskitytty ulkoiluun ja liikuntaan. Leader-rahalla ollaan tehty muun muassa luontopolkuja ja laavuja. Nyt rahaa voi hakea myös kulttuuriharrastuksiin liittyviin investointeihin, esimerkiksi teatterin tekniikkaan tai kulttuuriopasteiden tekemiseen, Mettala-Willberg ehdottaa. 

HobbyLeader-teemahankkeen kautta rekisteröidyt yhdistykset voivat toteuttaa omia ideoitaan maaseudun kehittämiseksi. Hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg hoitaa paperityöt ja yhdistykset saavat keskittyä käytännön työhön. Kuvassa ollaan Paimion Museonmäellä, jossa on parhaillaan käynnissä Leader-hanke, jonka tavoitteena on tuoda esille alueen kulttuurihistoriaa ja perinnerakennuksia.

HobbyLeaderin kautta rahaa on jaossa yhteensä 42 500 euroa. Sillä summalla voidaan rahoittaa ainakin kahdeksan toimenpidettä, mutta Varsin Hyvän väki uskoo, että toteutettavien toimenpiteiden määrä tulee olemaan lähemmäs 20. 

– Aikaisemmissa teemahankkeissa moni on hakenut sellaisia reilun tuhannen euron tukia. Tonnikin on jo monelle yhdistykselle iso raha, Mettala-Willberg sanoo. 

Teemahankkeen toimenpiteille myönnettävä tuki on 75 % kokonaiskustannuksesta, mutta omarahoitusosuuden voi korvata kokonaisuudessaan talkootyöllä. Toimenpiteiden tulee olla valmiita lokakuuhun 2022 mennessä.

HobbyLeaderin kautta tuettavien investointien toivotaan esimerkiksi parantavan maaseudun palveluntarjontaa ja vapaa-ajan aktiviteetteja, edistävän hyvinvointia ja terveyttä, lisäävän maaseudun viihtyisyyttä ja vetovoimaa, torjuvan yksinäisyyttä ja syrjäytymistä tai aktivoivan ihmisiä mukaan oman asuinalueensa kehittämiseen ja yhdessä toimimiseen. Kaikenlaisia ideoita otetaan vastaan. 

– Kannattaa olla minuun yhteydessä ennen hakemuksen jättämistä, niin voin neuvoa sen tekemisessä. Teemahanke on siitä mukava, että siinä jokainen toteuttaa oman toimenpiteensä, mutta minä vastaan raportoinnista Ruokaviraston sähköiseen Hyrrä -järjestelmään. Siksi tämä on helppo ensi askel kokeilla Leader-toimintaa. Jos sitten innostuu, niin voi myöhemmin hakea vaikka ihan omaa hanketta, Mettala-Willberg vinkkaa. 

HobbyLeader-teemahankkeesta ja hakemuksen tekemisestä voi lukea lisää Varsin Hyvän sivuilta. Lisäksi asiasta järjestetään infotilaisuus Teamsissa torstaina 26. tammikuuta klo 18–19. Liittymislinkki Teams-tilaisuuteen löytyy samalta Varsin Hyvän sivulta HobbyLeadrien ohjeiden alta.  

 

Janica Vilen

Cafe Simppu on Korppoon torin sydän!

kirjoittaja
Anne Marie Taina ja lautasellinen joulutorttuja Cafe Simpussa.

 

Pääsiäisenä 2019 Korppoon torilla avattiin I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän tuella Cafe Simppu. Keskeisellä paikalla toimivasta kahvilasta muodostui nopeasti kyläläisten kohtaamispaikka ja epävirallinen turisti-info. Mutta pääosassa ovat kuitenkin leivonnaiset ja saaristolainen kotiruoka. 

Cafe Simppu on hurmannut lyhyen historiansa aikana niin korppoolaiset kuin turistitkin. Yrittäjä Anne-Marie Taina tekee kaikki myynnissä olevat tuotteet itse. Joulun alla tarjolla oli muun muassa glögikakkua ja sienipiirakkaa itse kerätyistä sienistä. Haastattelun aikana hän paistoi itse leipomastaan voitaikinasta tehtyjä joulutorttuja, joita vakiasiakkaat osasivat tulla kysymään juuri oikeaan aikaan. 

– Kaikki on itse tekemääni. Hyödynnän mahdollisimman paljon paikallisia raaka-aineita ja esimerkiksi villiyrttejä. Keväällä oman pihan nokkosista tehty nokkos-fetapiirakka oli todella suosittua, yrittäjä kertoo. 

Leivonnaisten ja kahvin lisäksi tarjolla on myös Anne-Marie Tainan puolison tekemää kotiruokaa. 

– Hän on ammattikokki, joka on nyt jo eläkkeellä, joten hän laittaa täällä ruokaa. Suurimmaksi osaksi tarjolla nopeita ja yksinkertaisia kotiruokia, jotka ovat erityisesti lounaalle tulevien työmiesten mieleen. Esimerkiksi protto on perinteinen saaristolaisherkku. Se on vähän niin kuin lihasoppa ilman lientä: porkkanaa, lanttua ja perunaa hyvässä liemessä keitettynä ja siihen lisäksi kinkkua tai savukylkeä, Taina selventää. 

Ruokapuolen päätuote on kuitenkin pariskunnan naapurin Black Angus -lehmistä tehdyt purilaiset. 

– Niitä ihmiset tulevat syömään kauempaakin, Taina kehuu.

Cafe Simpun ruokalistalla korostuu saaristolaisuus, mutta leivonnaiset ovat saaneet vaikutteita ennen kaikkea Itä-Suomesta, sillä Anne-Marie Taina on kotoisin Kouvolasta.

Torin piristys!

Cafe Simppu on kesäisin auki maanantaista lauantaihin ja muina vuodenaikoina keskiviikosta lauantaihin Korppoon torilla. Tori on pariskunnalle tuttu paikka, sillä vuosituhannen vaihteessa he myivät siellä kalaa lähes kymmenen vuoden ajan. 

– Yhden vuoden elimme oikeastaan pelkillä simpuilla. Simppu on pohjakala, jolla on täällä Korppoossa sellainen aivan turkoosin vihreä mäti, joka on erityistä herkkua, kertoo alun perin kalakoulusta valmistunut yrittäjä. 

Myös muut oppivat muistamaan Anne-Marie Tainan simpuista ja pian Simppu olikin hänen lempinimensä paikallisessa partiotoiminnassa ja sen jälkeen koko saaressa. Sen vuoksi nimi oli sopiva myös kahvilalle. 

– Suomenkieliset tulevat kahville Simpulle ja ruotsinkieliset Simpalle, Taina sanoo hymyillen. 

Nyt kun torilla on säännöllisesti toimintaa, myös muille on matalampi kynnys tulla myymään omia tuotteitaan. 

– Harva lähtee myymään mitään tyhjälle torille. Kahvila toimii hyvänä selkänojana muille kauppiaille. Yritämme aina auttaa parhaamme mukaan!

Usein kahvilan viereen tuleekin ihmisiä myymään muun muassa kukkataimia, kalaa ja kasviksia sekä satunnaisesti muutakin. 

Torimyyjien lisäksi Cafe Simpussa autetaan myös matkailijoita. Kahvilasta muodostui hyvin nopeasti Korppoon epävirallinen turisti-info, josta matkailijat ovat saaneet kullan arvoisia vinkkejä sekä esimerkiksi lautta-aikatauluja ja karttoja. 

– Matkailuneuvonta kuului aiempaan työhöni Amalias Hemin kahvilassa. Ja olen asunut täällä vuodesta 1992, joten osaan vastata lähes aina turistien kysymyksiin. Tässä on kielitaidosta paljon hyötyä. Puhun sujuvasti suomea ja ruotsia, hyvin englantia ja auttavasti saksaa. 

Cafe Simppu tuo valoa ja iloa Korppoon torille.

Leader-tuella vauhtiin

Cafe Simppu pääsi alkuun I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän tuella. 

– Ostin tämän vaunun uutena ja lisäksi piti hankkia kaikki muu paistopisteestä ja vitriinistä lähtien. Alkuinvestointi oli siis aika iso, mutta se on osoittautunut kannattavaksi. Ilman Leader-rahoitusta kynnys yrityksen siirtymisestä torille olisi ollut paljon korkeampi. Nyt uskalsin investoida torikahvilaan ja myös hankkia uusia hiukan kalliimpia laitteita. Ne ovat olleet korvaamattomia toiminnan sujuvana pitämiseksi, yrittäjä kiittelee. 

Moni paikallinen on ottanut kahvilan omakseen ja erityisesti koronan aikaan isolla torilla kahvin juominen on houkutellut. 

– Täällä pystyy pitämään juuri niin ison turvavälin kuin haluaa. Rollaattorilla pääsee kuitenkin helposti luukulle ja istumapaikkojakin löytyy. Telttammekin on saanut paljon kehuja. Se tuo valoa ja iloa torille, joka olisi muuten ihan pilkkopimeä. 

Simpun edessä kokoontuu myös Korppoon toriparlamentti. 

– Jokaisella itseään kunnioittavalla kahvilalla pitää olla omat vakiasiakkaat. Tänne muodostui todella nopeasti se joukko, joka tulee aina aamuisin kahvikupin äärelle parantamaan maailmaa, Taina naurahtaa. 

Joulun alla myynnissä oli myös sinappia ja kinuskipopcornia!

 

Janica Vilen

Vanha maatilakeskus Piikkiössä muuttui kahden taiteilijan työtilaksi ja kodiksi

kirjoittaja
Jani Lehto studiossa.

 

Piikkiöön kesällä 2020 valmistunut Böhle Studios äänittää niin mainoksia kuin taidettakin. Ensimmäisenä työnä uudesta studiosta valmistui ääniraita interaktiiviseen taideinstallaatioon, joka oli elokuussa esillä Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Parhaillaan televisiossa pyörii Piikkiössä äänitettyjä vitamiinimainoksia ja lisäksi Lehdolla on aina käynnissä myös omia kulttuuriprojekteja. 

Audiovisuaalisen viestinnän ammattilainen Jani Lehto perusti ensimmäisen yrityksensä Turun Aurakadulle korttelin päähän Kauppatorista vuonna 2002. 

– Silloin Aurakadulla oli useampia mainostoimistoja, joten sijainti oli hyvä. Ihmiset pääsivät nopeasti naapuritaloista tekemään vaikka radiomainosta. Studio näytti aika samalta kuin nykyinenkin – paitsi että se oli matalassa kellarissa, jossa oli huono ilma, Lehto taustoittaa. 

Vuonna 2015 kaupungissa koko elämänsä asunut Lehto sai kipinän maaseutuasumisesta. 

– Avopuolisoni on myös luovan alan tekijä. Turussa maksoimme oman asuntomme kulut ja lisäksi molempien työtiloista vielä erikseen. Lähdimme etsimään maaseudulta sellaista tilaa, jossa meistä kumpikin voisi työskennellä kodin yhteydessä. 

Lehdon puoliso Elli Vuorinen työskentelee animaatioiden parissa. 

Uusi koti löytyi Piikkiöstä, vanhasta maatilakeskuksesta, hiljaisesta ja rauhallisesta ympäristöstä.

– Studion olen rakentanut vanhaan navettaan, joka on rakennettu alun perin 40-luvulla lehmiä varten. Sitten 60-luvulla sitä on laajennettu maatalouskoneille ja 2020-luvun remontti teki tilaa kulttuuriyrittäjyydelle. On ekologisessakin mielessä mahtavaa, että vanhoja rakennuksia pystytään hyödyntämään uuteen käyttötarkoitukseen, Lehto kommentoi.  

Parasta uudessa studiossa on kuitenkin se, että se on kodin kanssa samassa pihapiirissä.

– Se mullistaa tämän koko homman. Ennen piti usein odotella töissä, että asiakas hyväksyy jonkun työn ennen kuin pystyi jatkamaan. Nyt voin mennä odotellessa vaikka hakkaamaan halkoja tai ajamaan nurmikkoa. Tai vastaavasti, jos asiakas päättää illalla, että haluaa jonkun pienen muutoksen, niin voin kipaista studiolle tekemään sen. Tämä on sata kertaa joustavampi tapa toimia yrittäjänä, kehuu Lehto. 

Jani Lehdon Böhle Studios on erikoistunut työskentelemään äänten parissa. Studiolla tehdään niin mainoksia kuin taidettakin.

Varsin Hyvältä investointitukea

Böhle Studios valmistui kesäkuussa 2020. 

– Äänieristettyjen tilojen rakentaminen on aika mutkikasta ja kaikki on tehty itse alusta loppuun. Paitsi sähkötyöt toki piti tilata ulkopuolelta.

Jani Lehto sai studionsa rakentamiseen investointituen Leader Varsin Hyvältä.

– Olin kyllä kuullut maaseuturahoituksesta ennenkin, mutta minulla oli sellainen käsitys, että sen hakeminen on jotenkin hankalaa ja byrokraattista. Sitten näin Varsin Hyvän esittelypisteen Piikkiö Päivillä ja sain sieltä niin hyvää neuvontaa, ettei hakemisessa lopulta ollutkaan mitään hankalaa. 

16 000 euron investointiin myönnettiin lopulta 20 prosentin tuki. Uuden studion myötä yrityksen liikevaihto on lähtenyt huomattavaan kasvuun. 

Lisäksi investoinnilla saattaa hyvinkin olla myös työllistävä vaikutus Varsinais-Suomen maaseudulle. Tällä hetkellä lähes kaikki Lehdon ääninäyttelijät tulevat Helsingistä, mutta haussa on jatkuvasti uusia ääniä tv- ja radiomainoksiin. Lisäksi hänellä on neuvottelut käynnissä lasten tv-sarjan äänistä.

– Tällä alalla on nyt hyvät kasvunäkymät. Esimerkiksi podcastien ja äänikirjojen suosio on kovassa kasvussa, ja tv-sarjoja dubataan koko ajan enemmän, joten puhetta tarvitaan. Saa olla yhteydessä, jos ala kiinnostaa, hän vinkkaa. 

Ennen kaikkea kulttuuriyrittäjä

Vaikka Jani Lehdon työkalenteri on tällä hetkellä melko täynnä mainostöitä, hän ajattelee itseään ennen kaikkea kulttuuriyrittäjänä. 

– Yrittäjyyteni on lähtenyt liikkeelle siitä, että olen halunnut tehdä musiikkia omista taiteellisista lähtökohdistani. Olen tehnyt ääniä videotaiteilijoille ja lyhytelokuviin. Ensisijaisesti myyn osaamistani äänessä ja musiikissa, hän määrittelee. 

Maaseutu on Lehdon mielestä oiva paikka nykyajan kulttuuriyrittäjälle. 

– Esimerkiksi Oodin taideinstallaatio tehtiin niin, ettei taiteilija käynyt täällä kertaakaan. Kulttuurialalla moni työ hoituu nykyisin helposti etäyhteyksillä, jolloin ihmisten sijainti ei ole niin merkityksellinen. On mahtavaa asua täällä kaikessa rauhassa sen sijaan, että tunkisi joka aamu kehätielle. 

On maaseudussa kuitenkin kehitettävääkin. 

– Parempi joukkoliikenne helpottaisi sekä asumista että yrittämistä täällä. Jos maaseudun haluaa pitää elinvoimaisena, sitä pitää ajatella viihtyisänä elinympäristönä eikä pelkästään vaikka ruuantuotanto- tai yritysalueena. Eihän kukaan tule maaseudulle yrittämään, jos ei voi tulla samalla tänne asumaan. 

Navettaan rakennetussa studiossa on erikseen pienempi puhenauhoitushuone.

Janica Vilen

Loimaan ja Härkätien 4H-yhdistysten nuorisoa aktivoiva Leader-hanke tavoitti yli 4000 ihmistä

kirjoittaja
Kolme nuorta poseeraa näyttäen käsimerkkejä.

 

VALMISTA NUOREN IDEASTA -hankkeen alussa syksyllä 2018 4H:n työntekijät ajattelivat, että pian järjestetään musiikkitapahtumia ja laneja, mutta toisin kävi. Nyt päättyvässä hankkeessa nuoret järjestivät muun muassa Cosplay-tapahtuman, kepparileirin, joulukaupan ja kakkukurssin sekä projektin, jossa tutustuttiin maahanmuuttajataustaisiin nuoriin!

Loimaan ja Härkätien (Marttila, Koski Tl, Aura, Pöytyä ja Tarvasjoen alue Liedosta) 4H-yhdistysten yhteinen Leader-hanke VALMISTA NUOREN IDEASTA tulee päätökseen tämän vuoden lopussa. Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n tukeman hankkeen tavoitteena oli aktivoida 13–28-vuotiaita maaseudun nuoria järjestämään mielekästä toimintaa itselleen ja muille nuorille. Hanke onnistui yli odotusten. Tapahtumia oli järjestämässä yhteensä 165 nuorta. Erilaisia projekteja oli yhteensä 30, ja niiden sisällä järjestettiin 52 tapahtumaa. Tapahtumat tavoittivat yhteensä 4 427 ihmistä.

Sari Palomäki-Raitala (vas.) ja Eeva Kattelus Loimaan 4H:sta sekä Tuovi Löytynoja Härkätien 4H:sta on tyytyväisiä hankkeen tuloksiin. Härkätien 4H-yhdistys viettää ensi vuonna 50-vuotisjuhliaan. Loimaan 4H on puolestaan perustettu jo vuonna 1932.

Tuovi Löytynoja Härkätien 4H:sta sekä Eeva Kattelus ja Sari Palomäki-Raitala Loimaan 4H:sta ovat hankkeeseen tyytyväisiä. Nuoret tarttuivat toimeen innokkaasti ja saivat projektinsa maaliin yllättävänkin itsenäisesti.

– Esimerkiksi Kettulinnassa järjestettyä kepparileiriä varten varasin vain tilan ja nuoret tekivät kaiken muun itse. Siinä oli sellainen muutaman nuoren porukka vetämässä leiriä kahtena vuonna. Vaikka hanke nyt loppuu, he ovat luvanneet järjestää leirin myös seuraavana vuonna, kehuu Tuovi Löytynoja. 

Hankevaroista ollaan voitu maksaa tapahtumien tilavuokria ja ohjaajapalkkioita, mutta osassa hankkeista nuoret ovat hankkineet itse myös rahoituksen. 

Kepparileiri järjestettiin kahtena edellisenä kesänä Kettulinnassa Auran ja Tarvasjoen rajalla.

Uusia nuoria mukaan!

4H-toiminnassa on Loimaan ja Härkätien alueilla pääosin alakouluikäisiä, sillä jatkuva toiminta painottuu pitkälti kerhoihin ja leireihin. Hankkeen kautta tavoitettiin paljon myös uusia ja täysi-ikäisiä nuoria. Esimerkiksi Loimaalla järjestetty maahanmuuttajataustaisten nuorten naisten projekti osallisti suurimmaksi osaksi nuoria aikuisia. 

– Siinä oli mukana paljon Loimaan evankelisen kansanopiston opiskelijoita, joista monet asuvat viikonloput muualla. Tämän projektin kautta he löysivät mielekästä tekemistä ja uusia ystäviä. Tapasimme monta kertaa ja ohjelma koottiin mukana olleiden nuorten naisten toiveiden pohjalta. Oli muun muassa leivontaa ja liikuntaa. Esimerkiksi somalitytöt eivät voi käydä uimahallissa yleisten aukioloaikojen puitteissa, mutta saimme varattua uimiseen yksityisvuoron, kertoo Sari Palomäki-Raitala. 

Paikallisia nuoria ei saatu mukaan niin paljon kuin oli toiveissa, mutta sen sijaan Mellilän Martat innostuivat projektista. Martat opettivat nuorille muun muassa karjanpiirakoiden leipomista ja saivat itse tutustua esimerkiksi turkkilaisen leivän leipomiseen. 

Mellilän Martat pääsivät opettamaan maahanmuuttajataustaisille naisille muun muassa kakkujen ja karjalanpiirakoiden leipomista.
Vastaavasti suomalaiset pääsivät kokeilemaan turkkilaisen leivän leivontaa.

Eeva Kattelus kertoo Loimaalta toisen hyvän esimerkin. 

– Pieni joukko nuoria järjesti Loiconin eli Loimaan Cosplay -tapahtuman, johon tuli 50 kävijää. Se oli hieno tapahtuma, jossa oli paljon upeita asuja. Alun perin nuoret olivat harmissaan, kun heidän harrastustaan ei oikein maalla ymmärretty ja joitain jopa kiusattiin koulussa sen vuoksi, Kattelus taustoittaa. 

Tapahtuma hälvensi ennakkoluuloja ja sai muutkin innostumaan Cosplayn maailmasta. Cosplay tulee sanoista costume play ja tarkoittaa harrastusta, jossa ihmiset pukeutuvat erilaisiksi hahmoiksi esimerkiksi sarjakuvien, pelien tai animen maailmasta. Monet Cosplay-harrastajat ompelevat itse pukuja ja lisäksi maskeeraavat ja näyttelevät, sillä asujen lisäksi ilmeet ja eleet ovat osa kokonaisuutta. 

– Tapahtuman yhteydessä oli myös työpaja, jossa valmistettiin asuihin proppeja, eli varusteita, ja lisäksi nuoret järjestivät asujen valokuvausta. Nuoret saivat projektiinsa 1 000 euroa Mahis-rahaa ja kokonaisuus oli todella onnistunut, kehuu Kattelus. 

4H tarkoittaa harkintaa, harjaannusta, hyvyyttä ja hyvinvointia. Niitä arvoja toteuttivat myös monet nuorten tässä hankkeessa järjestämät tapahtumat, kuten esimerkiksi Loicon – Loimaan Cosplay-tapahtuma.

Yrittäjyys kiinnostaa

4H-yhdistysten perustoimintaankin kuuluu nuorille suunnattua työllistämistoimintaa ja lisäksi 4H:lla on oma 4H-yrittäjyysmalli nuorille. Myös tässä hankkeessa osa nuorista onnistui luomaan taloudellisesti kannattavaa toimintaa. 

– Muutaman nuoren joukko perusti Auraan kahdeksi kesäksi torikahvilan, joka oli viikottain auki. Ja samalla porukalla on nyt jo kolmatta vuotta joulukauppa Auran keskustassa osoitteessa Turuntie 3. Siellä on myynnissä 22 eri toimittajan tuotteita ja lisäksi nuoret pitävät siellä kahvilaa. Siitä on tullut heille ihan taloudellisesti kannattavaa toimintaa, joka varmaan jatkuu hankkeen jälkeenkin, kertoo Tuovi Löytynoja. 

Joulukauppa on taas auki Auran keskustassa 20.12. asti.

Hankkeiden kautta uusia painotuksia

Loimaan ja Härkätien 4H-yhdistykset ovat ennenkin toteuttaneet Leader-hankkeita. 

– Hankkeet ovat siitä hyviä, että niiden kautta meillä on aina mahdollisuus keskittyä jonkin aikaa johonkin tiettyyn teemaan. Ennen tätä hanketta meillä oli esimerkiksi NUORET DUUNIIN -hanke, joka keskittyi työllistymismahdollisuuksiin, kertoo Löytynoja. 

VALMISTA NUOREN IDEASTA -hankkeen kokonaiskustannus oli 92 283,80 euroa, josta Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n myöntämän julkisen tuen osuus oli 73 827,04 euroa. Yksityistä rahaa hankkeessa oli 14 266,76 euroa ja lisäksi hankkeessa tehtiin talkoita 4 190 euron edestä.

Sarkamuseolla järjestetyllä kakkukurssilla lapset oppivat tekemään näyttäviä täytekakkuja.
Nuku ulkona -perhetapahtuma keräsi elokuun lopussa useita osallistujia telttoihin Kosken Myllyrantaan. Yöpymisen lisäksi tapahtumassa oli muun muassa heijastinpolku ja ruuanlaittoa nuotiolla.
Tubettajien piknik-risteilyllä saatiin aikaan upeita videoita.

Janica Vilen

Leader Ykkösakselin hallituksen pj. Johannes Alaranta: Tämä raha sataa alueelle moninkertaisesti takaisin!

kirjoittaja
Johannes Alaranta.

 

Johannes Alaranta on valittu jatkokaudelle Ykkösakselin puheenjohtajaksi. Hän kokee Leader-rahoituksen maaseudun elinvoiman kannalta todella merkitykselliseksi sekä tukea saavien yritysten ja yhdistysten että koko alueen ja ennen kaikkea tuettujen toimenpiteiden kautta työllistyneiden yksilöiden näkökulmasta.

Perniön aluekappalaisena työskentelevä Johannes Alaranta on toiminut pian kuusi vuotta Leader Ykkösakselin hallituksessa ja neljä vuotta sen puheenjohtajana.

– Parasta tässä on se, kun näkee, mietin paljon avustuksilla voi saada aikaan. Jos myönnämme vaikka 20 000 euron avustuksen jonkun pienen yrityksen investointiin, niin eihän se ole missään suhteessa siihen hyödyn määrään. Tämä raha sataa alueelle moninkertaisesti takaisin lähes poikkeuksetta. Puhumattakaan siitä, mikä arvo siitä on niille ihmisille, jotka työllistyvät investoinnin ansiosta, Alaranta kuvaa Leader-toimintaa.

Hyviä esimerkkejä yritysrahoituksen toimivuudesta Salon alueella ovat Alarannan mukaan esimerkiksi Kirakan kalkkunatila Perniössä, Cafe Vinssi Förbyssä ja Petun Kartanon kahvila Särkisalossa. Cafe Vinssi työllisti tänä kesänä jo kuusi ihmistä.

– Olen yleensä kesällä prätkän kanssa kiertänyt katsomassa niitä kohteita, joita olemme rahoittaneet. Se on hieno tunne, kun näkee konkreettisesti, mitä rahalla on saatu aikaan, Alaranta sanoo.

Vuosina 2021–2022 yritysten perustamistukea voi hakea Ely-keskuksen lisäksi myös Ykkösakselista. 

– Ne ovat pieniä rahoja, joiden myöntämistä me osaamme täällä paikallisesti paremmin arvioida. Ja yrittäjienkin on helpompi lähteä hakemaan tukea meiltä kuin Elyltä, Alaranta kertoo päätöksen taustoista. 

Aktiiviset ihmiset luovat elinvoimaa maaseudulle

Yrityshankkeiden lisäksi Leader-ryhmät myöntävät rahaa muun muassa yhdistysten investointeihin ja kehittämishankkeisiin. 

– Esimerkiksi Perniön rukoushuoneet olisivat homehtuneet paikoilleen ilman Leader-tukea. Ne ovat kyläyhdistysten käytössä ja esimerkiksi kattojen korjaus on niin älyttömän kallista, etteivät yhdistykset olisi mitenkään voineet lähteä korjaamaan niitä omin varoin. Lisäksi täällä on tehty luontopolku talkoilla. Siihen riitti pieni investointi, kun kaikki työ tehtiin talkoilla. Sitten täällä on laitettu Leader-rahalla kuntoon esimerkiksi Perniön ja Särkisalon urheilukentät, Alaranta listaa. 

– Itselleni kaikkein merkityksellisimpiä hankkeita ovat pienten yleishyödyllisten yhdistysten tekemät projektit, jotka vaikuttavat maaseudulla monien elämään. Moni yhdistystoimija tekee talkoita melkein kuin työkseen. 

Yhteensä Ykkösakselin alueella ollaan kuluvalla ohjelmakaudella 2014–2020 tehty jo 58 884 tuntia talkoita. Ja osa talkoista on vielä raportoimatta.

Leader-varat tulevat maaseutuohjelmasta, jonka tarkoitus on luoda maaseudulle kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Rahoituksesta 42 % tulee EU:lta, 38  % valtiolta ja 20 % kunnilta. 

– Suomalaiset natkuttavat usein, että EU vie meidän kaikki rahat. Mutta tätä kautta me voimme saada sitä rahaa takaisin, jos olemme itse aktiivisia. Ja niitä rahoja voidaan käyttää yhteiseen hyvään. 

Ongelma on kuitenkin ollut se, etteivät tavalliset yhdistystoimijat välttämättä tiedä maaseudun kehittämisrahojen olemassaolosta. Tai sitten niiden hakemista jännitetään EU-kytköksen vuoksi. 

– Monella on ollut se käsitys, että hakuprosessi on niin byrokraattinen, ettei siitä tavallinen ihminen selviä. Mutta meillä on toimistossa huippuammattilaiset, jotka auttavat hakemusten tekemisessä. 

Hallituksissakin tehdään vapaaehtoistyötä

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Siksi rahoituspäätöksetkin tehdään paikallisten kesken. Leader-ryhmien hallitusten valinnassa noudatetaan kolmikantaperiaatetta, jonka mukaan kolmasosa hallituslaisista on maaseudun asukkaiden edustajia, kolmasosa yhdistysten ja yritysten edustajia ja kolmasosa julkisen sektorin edustajia.

– Tämä on hyvä ja avoin systeemi, johon ei sotketa politiikkaa!

Varsinaisista kokouksista hallituslaiset saavat pienen palkkion, mutta suurin osa työstä tehdään hallituksessakin talkoilla. 

– Suurin työ on hankehakemuksiin tutustumisessa ja niiden pisteyttämisessä. Nyt hakemuksia on ollut paljon ja rahoitus alkaa olla tältä ohjelmakaudelta käytetty, joten ensimmäistä kertaa ollaan minun aikanani sellaisessa tilanteessa, että meillä on hyviä hakemuksia jonossa odottamassa rahoitusta.

Leader Ykkösakseli toimii kahden maakunnan alueella: Salossa, Lohjalla, Karkkilassa ja Vihdissä. Tällä ohjelmakaudella hankehakemuksia on tullut eniten juuri Salosta. 

Elämän edellytykset kuntoon

Johannes Alaranta on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta. Ennen kuin heidän perheensä muutti Perniöön, hän ehti asua muun muassa Brysselissä työskennellessään parlamentin virkamiehenä. 

– Mitä isommissa kaupungeissa olen asunut, sitä varmemmaksi olen tullut siitä, että haluan asua maaseudulla. Ja sitten päästäänkin siihen, että maaseudulla pitää olla sille elämiselle edellytykset. Kun muutimme Perniöön kymmenen vuotta sitten, täällä oli vielä oma poliisi, Kela ja kaikki muutkin palvelut. Kuntaliitoksen myötä syrjäalueet ovat alkaneet kurjistua. Esimerkiksi Särkisalosta alkoi väki muuttaa pois heti, kun kauppa lähti. Kunnolliset kaupat, koulut ja terveyspalvelut pitää olla, jotta maaseutu pysyy asuttuna, hän linjaa. 

On Salon seudulla kuitenkin myös positiivisia esimerkkejä maaseudun vetovoimasta. 

– Matildaan on muuttanut paljon taiteilijoita. Heti kun siellä tulee talo kaupaksi, niin joku hippi sen Helsingistä ostaa. Tänä kesänä Matildaan saatiin paikallisbussiyhteys Salon keskustasta ja lisäksi sinne ollaan suunniteltu vesibussikyytejä, mutta tällaisia buumeja pitäisi hyödyntää vielä paljon paremmin. 

Matilda (Mathildedal) on Perniössä Teijon kansallispuiston kupeessa Matildanjärven rannalla sijaitseva ruukkikylä, joka nousi suureen suosioon pari vuotta sitten. 

 

Ykkösakselin hallituksessa on yhteensä 12 varsinaista jäsentä ja 12 henkilökohtaista varajäsentä. Hallituksen varsinaisia jäseniä ensi vuonna ovat maaseudun asukkaina Taina Lehtisalo (uusi), Minna Leppäaro, Kai Nousiainen ja Heidi Saukkola. Yhdistyksiä edustavat Jyrki Hakkarainen, Riitta Luhtala, Anu Nilsson (uusi) ja Outi Rönn. Julkisen sektorin edustajia ovat puheenjohtaja Johannes Alaranta, Katja Etolin, Marjaana Mänkäri ja Antti Seppä. Varajäseniä ovat Ari Aalto (uusi), Birgit Aittakumpu (uusi), Juha Hillebrandt, Anja Jackobson, Mika Kalliaisenaho, Janne Kettunen, Markku Koskinen, Säde Lassila, Soile Petrell (uusi), Simo Vesa (uusi) ja Kaj Westberg. Yhden varajäsenen paikka jäi avoimeksi. Varajäsenet voivat osallistua kokouksiin ja toimintaan varsinaisten jäsenten lisäksi.

 

Janica Vilen

Varsinais-Suomen Leader-hankkeissa ollaan tehty tällä kaudella jo yli 100 000 tuntia vapaaehtoistyötä

kirjoittaja

 

Lauantaina 5. joulukuuta vietetään kansainvälistä vapaaehtoistoiminnan teemapäivää. Leader-toiminta kannustaa omalta osaltaan vapaaehtoistyöhön maaseudulla, sillä suurimmassa osassa hankkeista omavastuuosuuden hankkeen budjetista voi korvata talkootyöllä. 

Varsinais-Suomen alueella on tehty erilaisten Leader-hankkeiden sisällä vuosina 2014–2020 yhteensä jo 104 236,5 tuntia talkootyötä. Leader-ryhmän rahoittaman hankkeen omavastuuosuuden voi hankkeesta riippuen korvata joko osittain tai kokonaan talkootyöllä. Leader-ryhmät laskevat talkootyön arvon niin, että ihmisen tekemästä talkootyötunnista saa 15 euroa ja koneen tekemästä talkootyötunnista 30 euroa. Leader-projekteissa ahkeroineiden vapaaehtoisten työpanos on tuonut Varsinais-Suomeen siis yhteensä 1,56 miljoonaa euroa. 

Osa kuluvan ohjelmakauden talkootyötunneista on vielä raportoimatta ja lisäksi hankkeissa tehdään usein paljon myös sellaisia talkootöitä, joita ei raportoida Leader-ryhmille, joten todellisuudessa tuntimäärä on vielä virallisen tilaston lukua suurempi.

Esimerkiksi tämän vuoden kesäkuussa valmistuneen Liedon Parmaharjun urheilutalon remontin eteen tehtiin yli 5 000 tuntia talkoita ja Halikossa Salakallion leirintäalueen uuden kerhotalon eteen 4 700 tuntia.

Lisäksi vapaaehtoistyötä tehdään paljon myös Leader-ryhmien hallituksissa.

Wirmon Marttojen kautta paljon vapaaehtoistyötä Leader-projekteissakin tehnyt mynämäkeläinen Maija-Lotta Vauramo on parhaillaan ehdolla Vuoden vapaaehtoiseksi. Hänen mukaansa vapaaehtoistyössä tärkeintä on kiittäminen.

– Kyllähän sen oman työnsä tuloksen aina näkee, mutta se konkreettinen kiitos on tosi tärkeä. Sen avulla jaksaa taas tarttua seuraavaan projektiin, Vauramo kiteyttää.

Leader-ryhmistä Ykkösakseli toimii myös Uudenmaan puolella ja Ravakka Satakunnan puolella. Tässä tilastossa on mukana vain Varsinais-Suomen puolella tehdyt talkoot.

Paikallista kehittämistä

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Leader-ryhmät myöntävät rahoitusta yrittäjien, yhdistysten ja muiden yhteisöjen hankkeille. Tarkoituksena on hyödyntää paikallista asiantuntemusta ja osaamista oman alueen parhaaksi.

Valtakunnallisesti Leader-ryhmien käytössä on ollut julkista rahoitusta Suomen maaseutuohjelman kautta ohjelmakaudella 2014–2020 yhteensä 300 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 42 % tulee EU:lta, 38  % valtiolta ja 20 % kunnilta.

Päätökset rahoitettavista kohteista tekevät Leader-ryhmien hallitukset, jotka koostuvat paikallisista ihmisistä: julkisen tahon edustajista, yhdistystoimijoista ja maaseudun asukkaista.

Siirtymäkausi alkaa tammikuussa

Erilaisille maaseutua kehittäville hankkeille voi hakea rahoitusta oman alueensa Leader-ryhmästä tai Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta nykyiseen tapaan myös vuosina 2021–2022.

Euroopan Unioinin maaseuturahaston ohjelmakausi 2014–2020 päättyy pian, mutta rahoitus jatkuu entiseen malliin. Uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2023, ja sen valmistelu on parhaillaan käynnissä. Ohjelmakausien väliin tulee kahden vuoden mittainen siirtymäkausi, jonka aikana käytetään uuden rahastokauden varoja, mutta rahoituspäätöksissä noudatetaan nykyisen kauden sääntöjä ja tavoitteita.

Myös maaseudun yritysten toimintaa rahoitetaan nykyisillä toimenpiteillä vuoteen 2022 asti.

Teksti: Janica Vilen

Artikkelikuvat: ©maaseutuverkosto

Mynämäkeläinen Maija-Lotta Vauramo ehdolla vuoden vapaaehtoiseksi

kirjoittaja
Maija-Lotta Vauramo tiskialtaan äärellä.

 

Kansalaisareena palkitsee kansainvälisen vapaaehtoistoiminnan päivän kynnyksellä perjantaina 4. joulukuuta jo seitsemännen kerran Vuoden vapaaehtoisen. Yleisöäänten perusteella finaaliin pääsi kymmenen ehdokasta, joista yksi on Wirmon Marttojen kautta Leader-projekteissakin ahkeroinut Maija-Lotta Vauramo. 

Mynämäkeläinen Maija-Lotta Vauramo on aina tehnyt paljon vapaaehtoistyötä. Jo lapsena hän marttaili innokkaasti oman isoäitinsä kanssa, mutta varsinaisesti hän kertoo vapaaehtoistyönsä alkaneen kehitysvammaisten parista. 

– Opiskelin sosiaalialaa ja sitä kautta päädyin avustajaksi esimerkiksi sellaiselle armeijahenkiselle vammaisjärjestöjen järjestämälle leirille ja sen jälkeen tukihenkilöksi, hän muistelee nuoruuttaan.  

Parin kauden ajan Vauramo oli mukana kunnallispolitiikassa, ja lisäksi hän on toiminut vapaaehtoisena seurakunnassa.

– Tykkään ideoida uutta ja järjestää kaikenlaista. Seurakunnassa olen ollut mukana järjestämässä monenlaisia tapahtumia, hän kertoo. 

Vauramoa ollaan kiitelty seurakunnan vapaaehtoistyössä ennen kaikkea pirteästä ja avoimesta otteesta. Hänen tekemänsä matalan kynnyksen tempaukset ovat tavoittaneet myös niitä, joille, seurakunta on muuten jäänyt etäiseksi. 

Myös teatteria tuli kokeiltua naapurikunnan puolella Nutturlan Makasiiniteatterissa  ennen kuin hän löysi nykyisen harrastuksensa eli marttailun pariin. 

– Tämä on sellainen harrastus, joka vie helposti mukanaan. Meillä on niin mahtava porukka, että on kiva tehdä kaikenlaista. Marttailun nimissähän voi järjestää oikeastaan ihan mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, jos vain itse ottaa vastuun. Ja kyllä ne muut yleensä aina innostuvat mukaan, Vauramo iloitsee. 

– Esimerkiksi tänä syksynä saattoi käydä niin, että menin omin päin lupaamaan, että Wirmon Martoilla on Mynämämäen joulutorilla Tiernapoikaesitys. Kun sitten Facebookkiin kirjoitin muille martoille, mitä on tullut luvattua, 18 ihmistä ilmoittautui vapaaehtoiseksi.

Kun joku projekti on kesken, Vauramolla saattaa kulua vapaaehtoistyön parissa enemmän tunteja kuin palkkatyössä. Välillä kotityötkin jäävät vapaaehtoistöiden jalkoihin. Silti hänen mukaansa vapaaehtoistyö antaa aina enemmän kuin ottaa. 

– Marttojen kautta olen saanut paljon uusia ystäviä – eri-ikäisiä ja muualta muuttaneita, eli sellaisia, joihin en olisi muuten ikinä törmännyt, hän toteaa. 

Kotiväki onneksi ymmärtää Vauramon harrastuneisuuden ja välillä he marttailevatkin koko perheen voimin. 

Vuoden vapaaehtoiseksi ehdolla olevaa Maija-Lotta Vauramoa kuvaillaan kilpailun esittelytekstissä aktiiviseksi ikiliikkujaksi, joka rakastaa kaikkea yhteisöllisyyttä lisäävää toimintaa. Hän ottaa toiminnassa mielellään paljon vastuuta ja hoitaa hommat kutsuen muutkin mukaan tekemään.

Leader Ravakka vapaaehtoisten apuna

Wirmon Marttojen viimeisin ponnistus, eli Yhteisötila Tuuki, syntyi Leader Ravakan avustuksella. Mynämäen käsi- ja taideteollisuus oppilaitoksen entisiin tiloihin rakennettu yhteisötila avattiin lokakuussa. 

– Kun nuorilla on nuokkari, niin meillä keski-ikäisillä on nyt keskari, Vauramo veistelee. 

– Täällä on hyvät keittiöt, joihin voi tulla kokkaamaan ja esimerkiksi ompelukoneita ja saumureita, joilla voi tulla tekemään käsitöitä. Tai sitten voi lukea lehtiä tai viettää aikaa muiden kanssa. Keittiöitä käytetään meidän ruokakursseilla, joita varten ollaan aikaisemmin vuokrattu koulun keittiötä.

Leader Ravakka myönsi hankkeelle 9 700 euron tuen. Lisäksi yhteisötilan eteen tehtiin yhteensä 1 431 tuntia talkoita, joilla katettiin hankkeen omavastuuosuus (5 500 euroa).

– Meitä marttoja oli talkoissa yli 50, mutta marttojen lisäksi oli toki paljon muitakin  vapaaehtoisia. Koko projekti pilkottiin niin pieniin palasiin, että kaikki halukkaat pääsivät osallistumaan. Yksi kävi jonain päivänä siivoamassa ja toinen seuraavana päivänä kokoamassa kalusteita. Yleensä ihmiset karttavat talkoita, kun pelkäävät, että joutuvat ottamaan vastuulleen liian ison kakun. On paljon helpompi tarttua johonkin yhteen tehtävään. 

Yhteisötilaa ja siellä olevia tarvikkeita voivat käyttää muutkin yhdistykset ja yhteisöt, eikä käytöstä peritä vuokraa. Tilassa on koko ajan pöydät ja tuolit 30 hengelle, mutta lisää saa pystytettyä tarvittaessa. Ylläpidosta ja varauskalanterista aiheutuvia kustannuksia katetaan yhteistötilan kummiyritysten avulla. 

Toinen Wirmon Marttojen Leader Ravakalta rahoitusta saanut hanke oli kansainvälinen ruokaprojekti, joka tehtiin yhteistyössä romanialaisten kanssa. Romaniasta on ollut pieni porukka Mynämäellä tutustumassa suomalaisiin perinneruokiin ja Wirmon Martat ovat puolestaan käyneet vastaavalla reissulla Romaniassa. 

– Saimme maistaa monien eri alueiden perinneruokia ja pääsimme käymään myös viinitiloilla ja ruokatapahtumissa. Hanke oli kaikin puolin todella antoisa!

Yhteisötila Tuukin sisustus on yhdistelmä uutta ja kierrätettyä sekä marttojen luovia keksintöjä. Esimerkiksi liesituulettimien tilalle LVI-alalla työskentelevä Vauramo kehitteli ilmastointikanavien osista omatekoiset huuvat.
Yhteisötila Tuukin portaikkoon ollaan koottu kuvia menneistä tapahtumista.

Vapaaehtoistyön merkitys korostuu maaseudulla

Maija-Lotta Vauramo on kasvanut Mynämäellä ja todennut, että jos maaseudulla jotain haluaa, niin sen eteen pitää itse toimia. 

– Ei tänne kukaan meille tuo tapahtumia tai kursseja. Kyllä ne pitää itse järjestää. Tärkeintä täällä maaseudulla on tehdä yhteistyötä. Marttayhdistyksiäkin on täällä kahdeksan, kun niitä on aikanaan perustettu joka kylään. Tietysti kannattaa tehdä asioita yhdessä ja kutsua avoimesti kaikki mukaan toimintaan. 

Wirmon Marttojen kaikki toiminta on avointa kaikille, mutta jäsenmaksun maksaneet saavat alennusta esimerkiksi kurssimaksuista. 

Vauramo kokee, että tärkein asia vapaaehtoistyössä on kiittäminen. 

– Kyllähän sen oman työnsä tuloksen aina näkee, mutta se konkreettinen kiitos on tosi tärkeä. Sen avulla jaksaa taas tarttua seuraavaan projektiin. 

Leader-toiminta kannustaa omalta osaltaan vapaaehtoistyöhön maaseudulla, sillä suurimmassa osassa hankkeista omavastuuosuuden hankkeen budjetista voi korvata talkootyöllä. Ravakan alueella on tehty talkoita vuonna 2014 alkaneella ohjelmakaudella yli 35 000 tuntia. 

Leader Ravakan toiminta-alueeseen kuuluu Eurajoki, Laitila, Mynämäki, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki ja Vehmaa. Toimintaa ohjaa EU-rahoitteinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. 

Viime vuonna Marttojen 100-vuotisjuhlien aikaan Wirmon Martat askartelivat SankariMartan, jonka ulkomuoto muistuttaa erehdyttävästi Maija-Lotta Vauramoa.

 

Janica Vilen

*Juttua muokattu 3.12. klo 15.30 Tuukin talkootuntimäärän osalta.