Leader Ykkösakseli

Perniön Kunnantalo käy läpi vihreän siirtymän peruskorjauksen myötä

kirjoittaja
Ilmakuva Perniön Kunnantalon aurinkopaneeleista.
Osan Kunnantalon käyttämästä sähköstä tuottavat uudet aurinkopaneelit.

 

“Kaiken kansan olohuoneena” tunnettu Perniön vanha kunnantalo on peruskorjauksen loppusuoralla. Vihreän siirtymän viimeistelevät pihalle tulevat sähköautojen latauspisteet.

Perniön vanha kunnantalo on parhaillaan peruskorjauksen alla. Viime vuonna alkaneen projektin myötä Lupajantiellä sijaitsevan talon katto on muun muassa uusittu sekä ulkoseinät korjattu ja maalattu. Myös sisällä on tapahtunut muutoksia: esimerkiksi suurin osa rakennuksen valoista on vaihdettu LED-lamppuihin.

Lisäksi Kunnantalon energiaratkaisut on päivitetty: rakennuksen katolle on asennettu aurinkopaneelit, joiden lisäksi sisältä löytyy ilmalämpöpumppuja. Kunnantalon omistavan osuuskunta Pro Perniön puheenjohtaja Timo Korpinen kertoo, että tulevaisuutta ajatellen juuri energiaratkaisut ovat olleet peruskorjauksen suurin muutos.

– Jokaisen talon katto ja ulkopinnat korjataan aina jossain vaiheessa, mutta vihreän siirtymän energiaratkaisut tuovat talon tälle vuosituhannelle, hän sanoo.

Perniön kunnantalon etupuolelta kesäpäivänä.
Perniön kunnantalo on 76-vuotias.

Pro Perniö syntyi kunnantalon säästämiseksi

Perniön kivinen Kunnantalo on rakennettu alun perin vuonna 1947. Se palveli nimensä mukaisessa tarkoituksessa vuoden 2008 loppuun asti, sillä vuoden vaihtuessa Perniö monen muun kunnan tavoin liittyi osaksi Salon kaupunkia. Kaupungilla ei ollut enää käyttöä rakennukselle, joten se laitettiin lopulta julkiseen myyntiin.

Kunnantalo ja sen tulevaisuus oli pyörinyt vuoden päivät Timo Korpisen mielessä, ja hän oli yrittänyt saada eri tahoja mukaan ostoprosessiin. Osuuskunnat olivat hänelle jo entuudestaan tuttuja, ja niistä löytyi myös ratkaisu Kunnantalon tilanteeseen: Korpinen perusti osuuskunta Pro Perniön yhdeksän muun perustajajäsenen kanssa ja se osti kunnantalon yhdessä Salon kaupungilta 4. joulukuuta 2013. Tänä päivänä osuuskunnassa on jäseniä ja osuuksien omistajia yhteensä 26.

Osuuskunnan toiminnan kulmakivenä on Korpisen mukaan alusta alkaen ollut yhteisöllisyys. Esimerkiksi kahvilassa on usein taidenäyttelyitä ja kunnantaloa kutsutaan “kaiken kansan olohuoneeksi”.

– Lisäksi vanhaa valtuustosalia, kunnanhallituksen huonetta ja saunaa voi vuokrata. Tällä hetkellä yläkerran tapahtumatilassa toimii teatteri. Lisäksi meillä on vuokralaisia, ja talo onkin noin 10 ihmisen päivittäinen työpaikka, Korpinen kertoo.

Nainen seinällä olevien taideteosten edessä.
Taiteilija Sari Nieminen on tuonut teoksiaan esille Perniön Kunnantaloon jo toista kertaa. Maalaukset ovat esillä 5.8. asti.

Monien mahdollisuuksien talo

Lähes 10 vuotta ostamisen jälkeen Kunnantalo alkoi olla peruskorjauksen tarpeessa. Osuuskunta haki Ykkösakselin kautta rahoitusta korjauksen suorittamiseen ja hyväksytyn päätöksen myötä projekti lähti käyntiin. Koko peruskorjauksen budjetti on yli 110 000 euroa, josta julkista rahoitusta on noin 50 000 euroa.

Vaikka hyvällä tahdilla edelleen hankkeen myötä Kunnantalon peruskorjaus alkaa olla loppusuoralla, niin vielä riittää tehtävää. Korpisen mukaan työlistalla on esimerkiksi sisäseinien paikkausta, yksien ulkoportaiden korjaus ja sähköautojen latauspisteen asentaminen pihalle.

– Latauspisteen kytkeminen on yksinkertaista, mutta latauksen maksamiseen on useita eri sovelluksia. Se on vielä kysymysmerkki, että mihin vaihtoehtoon päädymme. Latauspisteet kuitenkin viimeistelevät vihreän siirtymän.

Kunnantalon tulevaisuudessa Korpinen näkee niin valoa kuin haasteita. Osuuskunta tarvitsee uusia jäseniä, jotta toiminta jatkuu, mutta samaan aikaan juuri peruskorjattu talo tarjoaa mahdollisuuksia moneen.

– Olemme jaksaneet askaroida talon kanssa sen takia, että perniöläisillä olisi paikka, jossa kokoontua. Kaikkien yhteistyökumppaneidemme kautta tämä on 2000 ihmisen oma talo. Nyt kun saamme talon kuntoon, niin mikä tahansa ryhmä saa hyvät edellytykset jatkaa tästä. Aika näyttää, kuinka käy. 

Kunnanjohtaja-kyltti puisessa ovessa.
Yksityiskohdat muistuttavat ajoista, kun Kunnantalo toimi vielä virastona.

Ykkösakselin nuorisojaosto kokoontui ensimmäisen kerran – tavoitteena on esimerkiksi käynnistää uutta nuoriin liittyvää toimintaa

kirjoittaja
Joukkoa nuoria kesäisessä puistossa.
Ykkösakselin nuorisojaostoon kuuluvat vasemmalta oikealle Tomas Chen, Frida Heathfield, Kristian Lindström, Minttu Lallukka, Angelina Morozyuk, Edonit Bytyqi, Venla Patinen, Teemu Özen ja Mikael Sallinen.

 

Nuorista koottuun joukkoon kuuluu jäseniä kaikkialta Ykkösakselin toiminta-alueelta, ja se on ensimmäinen laatuaan kyseisessä Leader-ryhmässä.

Leader-ryhmä Ykkösakseli on aloittanut Nuoriso Leader -toiminnan ensimmäistä kertaa. Nuorisojaostoon kuuluu yhteensä 10 nuorta Salon, Lohjan, Karkkilan ja Vihdin alueilta. Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran tiistaina 20.6. Lohjalla, jossa he kävivät läpi ryhmän tehtäviä, tavoitteita ja tulevia tapahtumia.

Nuorisojaostoon mukaan lähteneet salolainen 17-vuotias Teemu Özen ja Lohjalta kotoisin oleva 16-vuotias Kristian Lindström kertovat, että heille on tärkeää saada nuorten oma ääni kuuluviin vaikuttamisen kautta. 

– Nuoriso Leader oli itselleni vieras asia aiemmin, mutta aihe on tärkeä ja se resonoi ajatusteni kanssa, joten halusin ehdottomasti mukaan. Tässä nuoret saavat ajatuksensa esiin, Özen kertoo.

– Tässä nuoret tekevät toimintaa nuorille ja sitä tuetaan rahallisesti. Tässä kannustetaan ja annetaan vastuuta, mikä on aivan mahtavaa. Varsinkin maaseudulla tämä on tärkeää, ja haluan siksi olla mukana toiminnassa, Lindström lisää.

Mahdollisuuksia maaseudun nuorille

Nuoriso Leader -toiminnan tavoitteena on käynnistää nuorten uutta toimintaa ja saada nuoret mukaan kehittämistyöhön ja projekteihin. Nuorille suunnattua Ykkösmassi-tukea voidaan myöntää projekteille, jotka ovat nuorten suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia ja joissa nuorten rooli on aktiivinen. Itse nuorisojaosto antaa esimerkiksi lausunnot hankehakemuksista, osallistuu toiminnan kehittämiseen ja tiedottaa siitä ja rahoitusmahdollisuuksista.

Niin Özen kuin Lindström kuuluvat esimerkiksi omien kotikuntiensa nuorisovaltuustoihin, joten vaikuttaminen on heille jo tuttua entuudestaan. Sen lisäksi he molemmat kokevat maaseudulla asuvien nuorten hyvinvoinnin tärkeäksi.

– Asun itse Salon Kuusjoella, josta monet nuoret muuttavat muualle opiskelujen perässä. Mielestäni on erittäin tärkeää ylläpitää pienempien paikkakuntien elämää, Özen kertoo.

– Maaseutu ansaitsee tulevaisuuden, Lindström jatkaa.

Kehitystä muiden esimerkkien kautta

Jaoston toiminta on vasta käynnistynyt, mutta loppuvuodelle on jo suunnitelmia. Syksyllä luvassa on esimerkiksi matka Irlantiin Ykkösakselin yhteistyökumppanin luo. Sen lisäksi Kannonkoskella järjestetään marraskuussa Nuoriso Leader -päivät, johon jaosto aikoo osallistua.

Teemu Özen ja Kristian Lindström näkevät Nuoriso Leader -toiminnassa paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia. Esimerkiksi Irlannin matka on varmasti opettavainen.

– Kun näemme organisaation toimintaa muualla, voimme kehittää sitä täällä entistä parempaan suuntaan, Lindström sanoo.

TUTA Salo pyrkii lisäämään nuorten turvallisuustaitoja ja tekemään pelastustoiminnan tutummaksi

kirjoittaja

 

Halikon VPK:n koordinoima Turvallisuustaidot haltuun -hanke on turvallisuustaitojen kouluttamisen lisäksi edistänyt yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Salossa Märynummen paloasemalla ei ole käynnissä täysin tavanomainen kesäkuinen perjantai-ilta: yksi paloautoista on ajettu pihalle tutustumista varten, “palava talo” odottaa innokkaita sammuttajia ja Salon kaupungin nuorisopalvelujen Kesäkaara on myös kurvannut pihaan hyppykeppeineen, skeittilautoineen ja erilaisine pihapeleineen.

Käynnissä on yksi Turvallisuustaidot haltuun -hankkeen eli TUTA Salon tapahtumista, joiden tavoitteena on lisätä maaseudulla asuvien nuorten turvallisuustaitoja esimerkiksi palo-, liikenne- ja tietoturvallisuuden saroilla. Lisäksi hanke pyrkii tekemään pelastustoimintaa tutummaksi nuorille. TUTA Salon työntekijä Alisa Elovaara kertoo, että hanke tekee yhteistyötä monen eri tahon kanssa.

– Olemme käyneet esimerkiksi seurakunnan kesäleireillä ja kaupungin nuorisotiloissa. Lisäksi esimerkiksi MLL, partiolaiset ja muut VPK:t ovat lähteneet yhteistyöhön mukaan ja tänään myös nuorisopalvelujen Kesäkaara on mukana, hän sanoo.

Mies ja nainen seisovat paloauton vierellä.
Aleksi Peurala ja Alisa Elovaara ovat tyytyväisiä hankkeen alkutaipaleeseen.

Palokunnan toiminta tutuksi

Hanke käynnistyi viime vuoden lopussa, ja sitä koordinoi Halikon VPK. Hankkeessa mukana olevan Aleksi Peuralan mukaan olisi mahtavaa, jos projektin myötä pelastustoiminta pääsisi lähemmäs samaa asemaa, jonka esimerkiksi poliisit ovat jo saavuttaneet.

– Poliisin tullessa pihaan moni tulee juttelemaan ja kyselemään, mutta paloautoja katsellaan kauempaa. Hankkeen kautta voimme tehdä toimintaa tutummaksi nuorille ja saada aikaan vuorovaikutusta, mutta myös kertoa esimerkiksi paloturvallisuudesta, Peurala kertoo.

Tänä kesänä hanke vierailee esimerkiksi Kuusjoella MLL:n liikuntatapahtumassa ja Juvankosken leirikeskuksessa Perttelissä.

Turvallisuustaidot viedään nuorten luo

Alisa Elovaara kertoo olevansa oikein tyytyväinen hankkeen tuloksiin tässä vaiheessa. Myös nuorilta saatu palaute on ollut positiivista.

– Nuoret tuntuvat kyllä tykkäävän. Parhaimmillaan tilaisuuksissa on ollut parikymmentä nuorta kerrallaan kuuntelemassa. He pitävät etenkin käytännön tehtävistä ja pienestä kisailusta. Tärkeintä on mennä sinne, missä nuoret ovat jo valmiiksi.

Hanketta on tarkoitus jatkaa ainakin vuoden 2024 kesäkuuhun saakka. Peurala toivoisi, että Salon alueella toimivat palokunnat ottaisivat hankkeen teemat omakseen ja jatkaisivat sitä kautta turvallisuustaitojen lisäämistä nuorten keskuudessa projektin päätyttyä.

Hän myös kannustaa muita yhdistyksiä kehittämään toimintaansa hankkeiden avulla.

– TUTA on meidän toinen hankkeemme, ja edellisestä jäi todella hyvät kokemukset. Ehkä tämä hanke rohkaisee muitakin palokuntia toteuttamaan projekteja, sillä nämä ovat todella opettavaisia ja kehittäviä kokemuksia.

Salon nuorisopalvelujen Kesäkaara oli myös paikalla tapahtumassa.

SusiAita-hankkeessa tehtiin yhteistyötä aidan molemmin puolin

kirjoittaja

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät palkitsivat Salossa toteutetun SusiAita-hankkeen EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimmaksi ympäristöhankkeeksi Varsinais-Suomen maaseutugaalassa 25. maaliskuuta. Hankkeen toteutti Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri.

Salon seudulle tuli kaksi sutta vuonna 2014 ja vuonna 2015 syntyi ensimmäinen pentue Salon ja Raaseporin rajalle. Lampurit olivat peloissaan, metsästäjät odottivat susijahtia ja samaan aikaan luonnonsuojelijat yrittivät saada äänensä kuuluviin ja pitää susien puolia. Maaseutugaalassa palkitussa SusiAita-hankkeessa mukana olleet Sanna Tikander ja Jarmo Markkanen muistelevat, että uusi susitilanne oli erityisen kinkkinen ja keskustelu kärjistynyt, kun idea tiedotushankkeesta sai alkunsa. 

– Tammikuussa 2016 Riistakeskus järjesti täällä infon, jossa jaettiin tietoa siitä, mitä voi tehdä, kun susi tulee alueelle. Vieressäni istui lampuri, joka sanoi, että hyviä ajatuksia, mutta liian yleisellä tasolla. Täällä tarvittiin paljon konkreettisempia ohjeita, muistelee Tikander. 

SusiAita-hanke toteutettiin vuosina 2016–2019. Mukaan lähti Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys, Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ja Riistakeskus. Hankerahoituksen myönsi Leader Ykkösakseli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. 

– Itse olin mukana hankkeen ideoinnissa ja hallinnossa, mutta alan varsinainen osaaminen tuli luonnonsuojeluyhdistykseltä, Riistakeskukselta ja hankkeen sidosryhmiltä. Hanke kokosi yhteen valtavan määrän osaamista, mikä myös osaltaan edisti yhteistyötä, Tikander kiittelee. 

Hankkeessa jaettiin puolueetonta ja faktoihin pohjautuvaa tietoa susien ekologiasta sekä käytännön tietoa kotieläinten suojaamisesta, korvauksien hakemisesta ja havaintojen ilmoittamisesta. Hankkeessa kehitettiin yhteistyön malli, jossa viranomaiset, luonnonsuojelijat, maanomistajat, karjatilalliset sekä asukkaat yhdessä kokoontuivat, vaihtoivat ajatuksia ja välittivät ajantasaista tietoa. Lisäksi hankkeessa tutustuttiin esimerkiksi susien karkotusmenetelmiin ja metsästyskoirien suojaliiveihin. 

Kaksi sutta lähikuvassa.
Suomessa elää noin 300 sutta, ja reviireistä suurin osa on nykyisin Länsi-Suomessa. Suomi on maailman kärkeä susitutkimuksessa, vaikka susiviha onkin vaikeuttanut sitä. Vielä 2020-luvun alussa suden yleisin kuolinsyy oli salametsästys. Varsinais-Suomen susikannan sukulaisuussuhteita on tutkittu ulosteesta kerättyjen DNA-näytteiden avulla. Tässä työssä vapaaehtoiset ovat avainasemassa.

Kymmeniä kilometrejä susiaitaa

Hankkeen aikana Saloon rakennettiin kymmeniä kilometrejä susiaitaa. Aitoja ei rakennettu hankkeen puitteissa, mutta hankkeesta saatu tieto auttoi asiaa eteenpäin. Hankkeessa tuotettiin paljon materiaalia, josta löytyi yhteystiedot ja tarkat tukiehdot, jotta ihmisten oli mahdollisimman helppoa tarttua toimeen.

–  Ihmiset saivat Suomen riistakeskuksen kautta aidat veloituksetta, mutta pystyttämisen ja huoltamisen kustannuksista piti vastata itse. Niillä alueilla, joissa aitaa on huollettu hyvin, vahinkoja on käytännössä nolla. Aita on todella hyvä ja tehokas keino suojata kotieläimiä, kommentoi Jarmo Markkanen.

Aidalla on myös iso psykologinen vaikutus. Kun kotieläimet ovat turvassa, ihmisten pelko susia kohtaan hellittää ja nekin saavat elää omassa rauhassaan.

– Usein ajatellaan, että aita erottaa, mutta tässä nähtiin, että se voi myös yhdistää. Täällä syntyi niin hyvää yhteistyötä aidan molemmin puolin, että hankkeen mallia on hyödynnetty myöhemmin valtakunnallisessa Luonnonvarakeskuksen, Suomen Riistakeskuksen ja Metsähallituksen yhteisessä SusiLife-hankkeessa, Tikander kertoo. 

Mies ja nainen maaseutugaalassa palkinnot kädessään pitämässä kiitospuhetta.
Palkinnon vastaanottaneet Jarmo Markkanen ja Sanna Tikander ovat tyytyväisiä hankkeen tuloksiin. Eläimet saavat elää rauhassa omaa elämäänsä aidan molemmin puolin ja paikalliset ihmiset tekevät hyvää yhteistyötä.

Varsinais-Suomen susikanta kasvaa

Hankkeessa pidettiin luento myös susien ekologiasta ja yritettiin oppia ymmärtämään susien käyttäytymistä. Jarmo Markkanen kertoo, että Varsinais-Suomen susikanta sai alkunsa Satakunnan rajalta 2000-luvun alkupuolella.

– Susi on reviiriuskollinen. Lisääntyvä pari pysyy aina omalla reviirillään ja pentueen nuoret sudet vaeltavat ympäristöön. Niin ne ovat vähitellen levinneet tänne asti. Ja ruokaahan täällä riittää, sillä valkohäntäpeurojen kanta kasvaa koko ajan. Alussa metsästäjät saivat susille kaatolupia. Ensin ammuttiin pentueen suurin uros ja seuraavan vuonna alfanaaras, Markkanen muistelee.

Vaikka luonnonsuojelijoiden toiveissa onkin, että sudet saisivat elää rauhassa, eivät he halua vähätellä ihmisten kokemaa pelkoa.

– Tiedostamme hyvin, että susi on suuri eläin, joka pelottaa ihmisiä. Hanke on kuitenkin vaikuttanut asenteisiin paljon. Ja kun vahinkoja ei ole tullut, sudet on hyväksytty paremmin. Tässä nähtiin hienosti, että yhteistyö on voimaa! Tikander päättää.

Salolainen Vilikkala siirsi tuotantonsa Suomeen!

kirjoittaja
Kaksi miestä laminointikoneen ääressä.
Vilikkalan yrittäjät Hannu Tuomola (vas.) ja Jari Toivonen.

 

Vilikkala tuottaa huopaa, jolla on tarina. Yrittäjien kotikylän mukaan nimetty yritys toi tuotantonsa Suomeen Leader-hankkeen avulla – ja nyt töitä riittää ympäri vuoden!

Kun Hannu Tuomola ja Jari Toivonen alkoivat etsiä omaan käyttöönsä kasvihuoneeseen sopivia siirrettäviä kasvatussäkkejä, he törmäsivät Coloradon yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa vertailtiin erilaisia kasvatusalustoja. Vertailututkimuksesta selvisi, että huovasta valmistetuissa kasvatussäkeissä kasvien juuret eivät lähde kiertymään, kasvit kasvavat suuremmiksi kuin keraamisissa tai muovisissa astioissa, ilma pääsee kiertämään ja ylimääräinen vesi pääsee pois. Huopa ei myöskään haalistu auringossa tai halkea pakkasessa. 

– Innostuimme niistä niin paljon, että aloimme heti miettiä, voisiko säkeistä olla myös yritysideaksi, Toivonen kertoo. 

Yhdysvalloista löytyi valmistaja, joka teki huopasäkkejä kierrätysmuovipulloista, mutta maahantuonti osoittautui liian hankalaksi. Euroopassa sopivaa huopavalmistajaa ei ollut, joten testierä tilattiin Kiinasta. 

– Ensimmäinen erä meni kuin kuumille kiville. Yritykset kiinnostuivat tuotteesta heti ja jo toisen erän kohdalla saimme yhteistyökumppaniksi urheiluseuran, joka alkoi tehdä varainhankintaa myymällä meidän tuotteita. Silloin meillä oli valikoimissa vasta musta 23-litrainen ja harmaa 30-litrainen säkki, Tuomola muistelee. 

Uusia tuotteita ja upeita kuoseja

Kasveja mustissa huopasäkeissä.
Vilikkalan kasvatussäkit alkuperäisessä tarkoituksessaan ja kuosissaan. Kuva: Vilikkala.

Pian yrittäjät alkoivat saada palautetta, että säkit ovat hyviä, mutta niiden vihreät saumat häiritsevät. 

– Mietimme ensin, että mitä väliä niiden saumojen värillä on siellä kasvihuoneessa, kunnes hoksasimme kysyä, missä käytössä säkki asiakkaalla on. Hän piti sitä olohuoneessa takan vieressä halkosäkkinä, Tuomola kertoo.

Asiakkaan kommentin jälkeen yrittäjät hoksasivat, että huovastahan on vaikka mihin. He alkoivat valmistaa kasvatussäkkien lisäksi esimlaukkuja, toimistokasseja ja huonekasvien suojaruukkuja.

Kun valikoima on kasvanut, myös tuotteiden ulkonäkö on muuttunut. Vilikkalan upeita kuoseja on suunnittelut esimerkiksi salolainen muotoilija Ari Kostamo. 

Erilaisia huopalaukkuja ja -säkkeja maalaistalon portailla.
Kuva: Vilikkala / Kreetta Järvenpää.
Mies selaa erilaisia sisustustekstiilejä kädessään.
Vilikkala voi valmistaa nykyisin vaikka sisustustekstiilejä!

Rautarouva vuosimallia 1989 tuli taloon

Suurin osa Vilikkalan tuotteista myydään esimerkiksi luokkien ja urheiluseurojen kautta. Korona-aikana seurojen varainhankinta hyytyi ja sitten alkoivat logistiset vaikeudet. Vilikkalan tuotteista iso osa tuli Kiinasta junalla Venäjän halki ja toimitukset alkoivat viivästyä. Lopulta yrittäjät päättivät tuoda tuotannon Suomeen. Siinä vaiheessa Leader Ykkösakseli tuli mukaan kuvioon. 

– Saimme Leader-tuen avulla hankittua laminointikoneen, jonka kanssa pystymme viimeistelemään yhteistyökumppaneidemme karstaaman ja neulaaman huovan. Samalla koneella pystymme myös liittämään huopaan muita kankaita. Esimerkiksi laukkutuotannossa huovan sisäpinnalla voi olla toinen kangas. Tai sitten voimme liittää huopaan vaikka liukuesteen tai tehdä siitä vedenpitävän, Toivonen kertoo. 

Laminointikone löytyi käytettynä yhteistyökumppanin kautta. 

– Tämä on sellainen vuoden 1989 rautarouva! Mutta vaikka laite on vanha, se on ihan kuranttia teknologiaa, Tuomola kehuu. 

Laminointikoneen avulla yrittäjät pystyvät nyt työllistämään itsensä ympärivuotisesti. 

Laminointikone hallissa.
Laminointikone 80-luvulta on edelleen kuranttia teknologiaa.
Kaksi miestä laminointikoneen ohjaamon ääressä.
Kun huopa liikkuu laminointikoneen kuljetinhihnoilla, koneen käyttäjä voi säätää lämpötiloja, painetta ja jäähdytystä.

Toimintaa kehitetään kiertotalouden ehdoilla

Vilikkala yrittää hyödyntää kiertotaloutta toiminnassaan niin paljon kuin mahdollista. Tällä hetkellä tuotteita valmistetaan kierrätyspulloista ja kierrätystekstiileistä. Molemmissa materiaaleissa 80 % raaka-aineesta on kierrätettyä. 

– Ja kun hyödynnämme kierrätysmateriaaleja, huovalle tulee tarina! lisää Tuomola.

Kierrätystekstiilikuitua on nyt tarjolla valtavasti, kun poistotekstiilin keräys on alkanut. 

– Meillä on sopimus Resterin kanssa ja uskomme, että tästä yhteistyöstä voi olla jatkossa hyötyä muillekin pienyrityksille, pohtii Toivonen. 

Tulevaisuuden tavoite Vilikkalalla on se, että heidän tuotteensa voisi kierrättää, kun niiden elinkaari aikanaan loppuu. Tällä hetkellä tuotteet täytyy kuitenkin vielä hävittää energiajätteenä.

Liisa Kallio aloitti Haloo maaseutu! -hankkeen viestintäkoordinaattorina

kirjoittaja
Viestintäkoordinaattori Liisa Kallio talvisessa maisemassa.

 

Uusi viestintäkoordinaattori toimii pestissä hankkeen loppuun.

Varsinais-Suomen maaseudun ja saariston kehittämisen viestiä yhteen keräävä Haloo maaseutu! -hanke on saanut sen viimeisiksi kuukausiksi uuden viestintäkoordinaattorin. Medianomi Liisa Kallio astuu Janica Vilenin saappaisiin tämän siirtyessä Varsinais-Suomen Ely-keskukselle maaseutuviestintäkoordinaattoriksi.

⎯ Saimme tehtävään useita hyviä hakemuksia. Medianomi Liisa Kallio erottautui joukosta monipuolisella viestinnän alan osaamisellaan, Varsinais-Suomen alueen tuntemuksellaan ja innostuneella asenteellaan. Haloo maaseutu jää siis hyviin käsiin, kommentoi Janica Vilen. 

Kallio valmistui medianomiksi Turun AMK:sta vuonna 2019. Hän on toiminut aiemmin muun muassa toimittajana paikallislehdessä, sisällöntuottajana jääkiekkojoukkueessa ja viimeisimpänä viestintäsuunnittelijana Raision kaupungilla. Kallio on jo aiemmin seurannut Haloo maaseutu -hankkeen kanavia, joten viestintäkoordinaattorin pestin tullessa hakuun päätös oli selkeä.

⎯ Olen myös itse maaseudulta kotoisin, joten on mahtavaa, että voin käyttää omia taitojani viestiäkseni maaseudun kehittämisestä ja sen ihmisistä. Olen hyvin innoissani seuraavista kuukausista, Kallio kertoo.

Kallion työlistalta löytyy muun muassa viestintäfoorumin järjestäminen Kemiönsaarella sekä maatalousnäyttely Okraan osallistuminen.

Haloo maaseutu! -hanke viestii maaseudun ja saariston kehittämisestä koko Varsinais-Suomessa. Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää. Lisäksi hankkeen yhteistyötahoja ovat ProAgria, MTK, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Kylät ry. 

Hanke jatkuu vuoden 2023 elokuun loppuun.

Maaseuturahoituksen muutokset haltuun! Tervetuloa webinaariin ja seutukuntakiertueelle!

kirjoittaja

 

EU:n maatalouspolitiikan uusi rahoituskausi 2023–2027 on alkanut. Uuden rahoituskauden mahdollisuuksia Varsinais-Suomessa esitellään huhtikuussa maakunnan yhteisessä webinaarissa ja seutukuntakiertueella. Tilaisuudet järjestää Varsinais-Suomen ELY-keskus yhteistyössä paikallisten Leader-ryhmien kanssa.

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Näissä tilaisuuksissa keskitytään maaseudun yritys- ja kehittämistukiin, joita myöntävät Varsinais-Suomen ELY-keskus ja viisi Leader-ryhmää: I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Varsin Hyvä ja Ykkösakseli. Lisäksi esitellään maaseudun rakennetukia, joita myöntää ELY-keskus.

Webinaarissa esitellään EU:n maaseuturahoituksen mahdollisuuksia ja uuden ohjelmakauden mukanaan tuomia keskeisimpiä muutoksia, Varsinais-Suomen uutta maaseutuohjelmaa sekä varsinaissuomalaista Leader-toimintaa. 

  • Tilaisuuden avaus: Okku Kalliokoski, johtaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023–2027: Johanna Mattila, kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Hanketuet uudella ohjelmakaudella: Sakari Malmilehto, maaseutukoordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Laajakaistahankkeet: Heli Raitamäki, maksatusasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Yritystuet ja rakennetuet uudella ohjelmakaudella: Antti Jaatinen, yksikön päällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 
  • Leader-työ Varsinais-Suomessa: Pia Poikonen, toiminnanjohtaja, Leader Varsin Hyvä
  • Uudet asiat maksatuksessa: Stina Abrahamsson, johtava maksatusasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Webinaari toimii alustuksena Varsinais-Suomen seutukuntiin suuntautuvalle kiertueelle, jonka aikana on tarkoitus keskustella tarkemmin siitä, miten Suomen yhteistä maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmaa (CAP), Varsinais-Suomen maaseutuohjelmaa ja paikallisten Leader-ryhmien strategioita voidaan toteuttaa yhteistyössä paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Keskustelutilaisuudet on suunnattu ennen kaikkea kunnille ja muille paikallisessa kehittämisessä mukana oleville tahoille, esimerkiksi elinkeino- ja kehittämisyhtiöille, yrityksille ja yhdistyksille sekä muille paikallisesti tärkeille sidosryhmille. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu. 

Maatalouden tuista järjestetään viljelijöille suunnattuja koulutuksia jo maaliskuun aikana. Koulutuksia järjestävät Varsinais-Suomen maaseutuhallinto ja MTK Varsinais-Suomi. Tilaisuuksien koulutuskalenteri löytyy täältä.

Uuden EU-rahoituskauden mukaiset tuet tulevat haettaviksi sen jälkeen, kun maa- ja metsätalousministeriö on saanut valmiiksi niihin liittyvän kansallisen lainsäädännön ja Ruokavirasto on toteuttanut lainsäädännön edellyttämät muutokset tietojärjestelmiin ja ohjeistukseen. Tukihakujen avautumisesta tiedotetaan erikseen.

Du kan hitta information på svenska här.

Vad nytt inom landsbygdsfinansieringen? Välkommen till webbinariet och regionturnén!

kirjoittaja

 

EU-landsbygdsprogrammets nya finansieringsperiod 2023-2027 har börjat. Under ett
webbinarium och en turné i Egentliga Finlands ekonomiska regioner i april presenteras
möjligheterna den nya perioden ger. Evenemangen ordnas av NTM-centralen i Egentliga
Finland tillsammans med de lokala Leadergrupperna

EU:s landsbygdsfinansiering stöder lantbruket och landsbygden för att hela Finland skall
må bra. Under de här evenemangen koncentrerar vi oss på stöden för företag och
utveckling på landsbygden. De stöden beviljas av NTM-centralen i Egentliga Finland samt
av fem Leadergrupper: I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka, Varsinais-Suomen
jokivarsikumppanit, Varsin Hyvä och Ykkösakseli. Vi presenterar också strukturstöden för
landsbygden, som beviljas av NTM-centralen.

Under webbinariet presenteras möjligheterna med EU:s landsbygdsfinansiering och de
viktigaste nyheterna under den nya programperioden, det nya landsbygdsprogrammet för
Egentliga Finland och Leaderverksamheten i Egentliga Finland. Huvudspråket är finska.

  • Öppningsanförande: Okku Kalliokoski, direktör, NTM-centralen i Egentliga
    Finland.
  • Utvecklingsprogrammet för Egentliga Finlands landsbygd 2023-2027:
    Utvecklingsdirektör Johanna Mattila, NTM-centralen i Egentliga Finland
  • Projektstöden under den nya programperioden: Sakari Malmilehto,
    landsbygdskoordinator, NTM-centralen i Egentliga Finland
  • Bredbandsprojekten: Heli Raitamäki, utbetalningsexpert, NTM-centralen i
    Egentliga Finland
  • Företagsstöden under den nya programperioden: Antti Jaatinen, enhetschef,
    NTM-centralen i Egentliga Finland
  • Nyheter i utbetalningen: Stina Abrahamsson, ledande utbetalningsexpert, NTM-centralen i Egentliga Finland
  • Leaderarbetet i Egentliga Finland: Pia Poikonen, verksamhetsledare, Leader Varsin Hyvä.

Webbinariet fungerar som inledning till turnén i landskapets regioner. Under turnén är
avsikten att närmare diskutera hur man lokalt och i samarbete på bästa möjliga sätt kan
förverkliga strategiplanen för Finlands lantbruk (CAP-planen), Landsbygdsprogrammet för
Egentliga Finland (på finska här) och de lokala Leadergruppernas strategier.
Diskussionerna är tänkta närmast för kommunerna och för andra som är med i det lokala utvecklingsarbetet, till exempel sammanslutning kring näringar och utveckling, samt andra lokalt viktiga aktörer. Kaffeservering ingår.

För odlarna har informationer ordnats redan under mars. Det sista evenemanget är ett
teamswebbinarium på svenska den 11.4, hittas i kalendern här.

Stöden som ingår i den nya EU-finansieringsperioden kan sökas efter att Jord- och
skogsbruksministeriet har färdigställt den nationella lagstiftningen om dem, och
Livsmedelsverket har genomfört de ändringar som lagstiftningen förutsätter i
informationssystemen och instruktionerna. Det informeras separat då ansökningstiden för
stöd inleds.

Valla Outdoors tarjoaa elämyksiä niin metsässä kuin merelläkin

kirjoittaja
Nainen melomassa.

 

Luonto on Mia Sinisalolle paikka, jossa hän itse rentoutuu ja virkistyy – ja siksi hän tarjoaa yrityksensä Valla Outdoorsin kautta samoja elämyksiä myös asiakkailleen. Leader Ykkösakselin tuella hankittu retkeilykalusto helpottaa yritystoimintaa merellä ja metsässä ympäri vuoden.

Salon Perniössä toimiva Valla Outdoors Oy hankki Leader-tuella yhdeksän kajakkia ja muita melontavarusteita sekä liukulumikenkiä ja ahkioita. Oman kaluston myötä yritys on pystynyt tarjoamaan retkeilypäiviä eri asiakasryhmilleen ketterämmin ja aikaisempaa paremmalla katteella. Investoinnin kokonaiskustannus oli 12 000 euroa, josta Leader-tuen osuus oli 20 %.

Muutaman vuoden toiminut yritys järjestää esimerkiksi metsäisiä tiimi- ja virkistyspäiviä yrityksille sekä luontoliikuntaan keskittyviä kursseja yksityishenkilöille. Erä- ja luonto-oppaan johdolla voi lähteä esimerkiksi melomaan, maastopyöräilemään, patikoimaan, uimaan, lumikenkäilemään tai retkiluistelemaan.

Sinisalon oma koti toimii välillä retkien tukikohtana. Hänen vintillään mahtuu majoittumaan kahdeksan henkeä. Pääosin hän järjestää retkiä kuitenkin asiakkaiden valitsemissa maastoissa, esimerkiksi Teijon kansallispuistossa, jossa pääsee liikkumaan monipuolisesti ja syömään eväitä tunnelmallisille tulipaikoille. 

– Esimerkiksi melontakursseilla saatamme käydä ensin Teijon sisävesillä, sitten kokeilla jokimelontaa ja lopuksi meloa vielä merellä. Näin saadaan harjoiteltua erilaisia tekniikoita ja ihailla vaihtuvia maisemia. 

Nainen katsoo kameraan mela kädessään.
Helsingistä Saloon viisi vuotta sitten muuttanut Mia Sinisalo pyörittää yritystoimintaansa Perniössä Krailan kylässä, josta kulkee ohi muun muassa pyöräilijöiden suosima Rannikkoreitti.
Kuusi kajakkia telineillä.
Valla Outdoorsin kajakit hankittiin Leader Ykkösakselin tuella.

Liukulumikengät olivat viime talven hitti

Viime talvi oli säiden puolesta otollinen kaikenlaisen talviliikunnan harrastamiseen. Liukulumikengistä tuli Valla Outdoorsin hitti. Niiden kanssa retkeilyssä yhdistyy perinteisen lumikenkäilyn, hiihdon ja laskettelun parhaat puolet. 

– Latua ei tarvita, joten niillä pääsee liikkumaan helposti monenlaisiin mäkisiinkin metsämaastoihin. Liikkuminen on huomattavasti kevyempää kuin lumikengillä, mutta ei varsinaisesti hiihtämistä, vaan enemmän sellaista laahustamista. Viime talvena teimme usein sellaisia kolmen tunnin retkiä, Sinisalo kertoo.

Valla Outdoorsin liukulumikengät ovat kotimaista tekoa. Pohjassa pitoa tuo mohairvilla, joten ylöspäin pääsee ketterästi, mutta luistoa riittää kuitenkin alamäkiin. Myös jäällä liikkuminen onnistuu helposti. 

Vasemmalla sauvat, keskellä sukset ja oikealla oranssi ahkio.
Leveyden ja kanttien puolesta liukulumikengät muistuttavat vähän laskettelusuksia. Retkellä tarvittavat varusteet voi pakata perässä vedettävään ahkioon.

Metsäfasilitointi kiinnostaa ja innostaa

Yrityksille Valla Outdoors tarjoaa perinteisiä virkistyspäiviä luonnossa liikkuen, mutta myös metsäfasilitointia. 

– Metsäfasilitoinnin tavoitteena on yleensä työyhteisön tai liiketoiminnan kehittäminen. Tavoitteet sovitaan etukäteen ja ohjelma suunnitellaan sen mukaan. Nykyisessä työelämässä ollaan paljon Teams-kokouksissa ja sähköposti laulaa koko ajan. Metsässä rentoudumme ja alamme hahmottaa asioita enemmän kehollisesti, Sinisalo selittää.

– Aivoissa on erilaisia työskentelyverkostoja: toiminnanohjauksen verkosto, avaruudellisen hahmottamisen verkosto ja lepotilaverkosto. Metsässä toiminnanohjausverkosto saa levätä ja kun se käynnistyy uudelleen, se on aiempaa tehokkaampi, hän jatkaa. 

Metsäfasilitointiin voi yhdistää myös rentouttavia tai aktivoivia elementtejä, esimerkiksi metsäjoogaa tai melontaa. 

– Kun lähtee ryhmän kanssa ulos, ihmisissä näkee selkeän eron jo parin tunnin jälkeen. Luonnossa oleminen laskee selvästi stressiä ja poistaa kireyttä. Se muutos on niin konkreettinen, että se tuo omaan työhöni paljon merkityksen tunnetta.

Sinisalo opiskeli erä- ja luonto-oppaaksi vasta muutama vuosi sitten. Sitä ennen hän ehti tehdä työuran opettajana ja markkinointijohtajana. Metsäfasilitoinnissa hän pystyy hyödyntämään osaamistaan kaikilta aloiltaan. 

– Metsäfasilitoinnista on tullut todella hyviä tuloksia ja positiivista palautetta, mutta se on vielä niin uusi tuote, että myynnissä on omat haasteensa. 

Nainen lähdössä melomaan.
Valla Outdoorsin lisäksi Mia Sinisalo toimii oppaana Partioaitan 365-klubin retkillä.

LUE LISÄÄ YRITYSRAHOITUKSESTA:

Yritysrahoitusmuodot

Webinaari maaseutuasumisen mahdollisuuksista tulossa 7.9.

kirjoittaja
Lapsen jalat pilkistävät riippumatosta.

 

Lumoavat kylät -hankkeen syyskuisessa webinaarissa kuullaan onnistuneita esimerkkejä maallemuuton vauhdittamisesta niin kuntien kuin yhdistystenkin näkökulmasta. Yksi maallemuuttaja kertoo yleisölle oman tarinansa ja lisäksi ääneen pääsevät hankkeessa mukana olevat kylät.

Lumoavat kylät -hanke järjestää keskiviikkona 7. syyskuuta klo 18 kaikille avoimen ja maksuttoman webinaarin otsikolla Maaseutuasumisen mahdollisuudet – kokeiluja, hankkeita, realismia.

Pöytyän onnistuneesta Kesäkoti-kampanjasta tulee kertomaan Pöytyän elinvoimajohtaja Tiina Hämäläinen. Kampanjan ideana oli tarjota maallemuutosta haaveileville kaupunkilaisille mahdollisuus kokeilla maalla asumista 200 eurolla kuukaudessa valmiiksi kalustetussa asunnossa. Pöytyän kesävieraille kerrottiin alueesta ja he pääsivät tutustumaan myös paikallisiin yrityksiin.

Kemiönsaaren tekninen johtaja Ralf Nyholm kertoo, miten saaristoon havitellaan uusia asukkaita vapaa-ajan asukkaiden joukosta. Kunta tarjoaa haettavaksi 500 euron arvoisia kartoitusseteleitä, joilla voi ostaa palveluja pätevältä rakennussuunnittelijalta. Rakennussuunnittelija kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, jotka vaaditaan rakennuksen hyväksymiseksi vakituiseen asumiseen. 

Virttaan kyläyhdistys kertoo puolestaan siitä, miten yhdistys tukee uusia asukkaitaan sadan tunnin talkootyöpanoksella. Virttaan kyläyhdistys toimii aktiivisesti kylänsä elävöittämiseksi. Kylälle on hiljattain hankittu valokuitu ja yhdistys on mukana myös yritystonttien markkinoinnissa. 

Esittelyssä on myös Etelä-Pohjanmaalla toteuttava Landemia-hanke, joka etsii keinoja mahdollistaa hyvä elämä maaseudulla entistä useammalla. Hankkeessa selvitetään maaseudun elinvoimaan, vetovoimaan, pitovoimaan ja lumovoimaan liittyviä tekijöitä ja pyritään vahvistamaan niitä. Toisaalta suurennuslasin alla ovat myös työntövoimaan eli maaseudulta lähtemiseen liittyvät tekijät.

Kokemuspuheenvuoron maallemuutosta tulee kertomaan kansainvälisesti tunnettu jazz-laulaja ja äänipedagogi Sanni Orasma, joka asuu nykyisin Salon Suomusjärvellä pienessä Taipaleen kylässä. 

Ilmoittaudu mukaan webinaariin klikkaamalla tästä viimeistään 6. syyskuuta. Webinaarin toivotaan paikalle sekä maallemuutosta haaveilevia ihmisiä että asian kanssa työskenteleviä tahoja niin kunnista kuin yhdistyksistäkin.

Lumoavia kyliä kehittämässä

Tilaisuuden järjestää Leader Ykkösakselin rahoittama Lumoavat kylät -hanke, jota koordinoivat Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta ja Uudenmaan kyläasiamies Anu Nilsson. Hankkeen tavoitteena on kehittää kylätoimintaa koko Ykkösakselin toiminta-alueella: Salossa, Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa. 

Hanke järjestää kaikille avoimia webinaareja ja lisäksi luvassa on yksityiskohtaisempia toimenpiteitä mukaan valittavissa kylissä. 

– Pohdimme yhdessä kylien kanssa, miten kyliin saisi houkuteltua uusia asukkaita, mutta myös sitä, miten nykyiset asukkaat viihtyisivät kotikylässään entistä paremmin. Jokaisen mukana olevan kylän kanssa käydään läpi kylien omia tarpeita. Monissa kylissä kaivataan esimerkiksi tiiviimpää ja tavoitteellisempaa yhteistyötä ja loppuvaiheessa voidaan pohtia muun muassa kylän brändäämistä, Linkoranta selventää.

Salosta mukana ovat Perniön kirkonkylä, Kuusjoki, Vaskio, Kosken asema ja Tuohittu sekä mahdollisesti Kisko. Uudenmaan puolelta mukaan on saatu tähän mennessä Vihtijärvi, Otalampi ja Tervalampi – ja vielä on tilaa parille uudellekin kylälle.

– Sekä Varsinais-Suomen että Uudenmaan puolella on aktiivista ja mielenkiintoista kylätoimintaa, mutta hyvät esimerkit ja kokemukset eivät kulkeudu itsestään maakuntarajan yli. Siksi halusimme kokeilla tällaista hanketta, jossa eri kuntien kylät kahden maakunnan alueella voivat hyötyä toinen toisistaan, kommentoi Leader Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri.