leader ravakka 3 - haloomaaseutu.fi

Haavaisten vesiensuojeluyhdistys taistelee vesistöjen rehevöitymistä vastaan

10.8.2021 kirjoittaja Janica Vilen

Timo Tuina (vas.) ja Heikki Mäntsälä kokevat, että Haavaisten väylän uusi silta on yksi vesiensuojeluyhdistyksen suurimmista saavutuksista.

Lokalahdella toimiva Haavaisten vesiensuojeluyhdistys pyrkii parantamaan alueen vesistöjen kuntoa ja ympäristön tilaa lukuisilla hankkeillaan. Vuodesta 2006 toiminnassa ollut yhdistys on toteuttanut useita vesistöjen rehevöitymistä hillitseviä ja veden virtaamaa parantavia hankkeita, joista merkittävin on ollut uuden sillan rakentaminen Haavaisten väylälle. Tulevaisuudessa yhdistyksessä aiotaan panostaa vesistökartoitukseen ja vieraslajien häätämiseen alueelta.

Haavaisten vesiensuojeluyhdistys keskittyy toiminnassaan siihen, mihin monet muutkin alueen vesiensuojeluyhdistykset: veden virtaaman parantamiseen ja rehevöitymisen vähentämiseen. Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksen toimialue sijoittuu Lokalahden pohjoispuolella sijaitsevaan lahdenpohjukkaan, jonka kummassakin päässä on kapeat kanavat. Aikanaan toinen pää on ollut kokonaan avoin, joten vesi on päässyt virtaamaan vapaammin, mutta nykyään tilanne on kuitenkin huonompi.

– Kyseessä on osittain suljettu vesialue. Veden virtaama on viime vuosina ollut hyvin pientä, mikä on omalta osaltaan varmasti vaikuttanut vesialueen rehevöitymiseen, kertoo Heikki Mäntsälä, joka toimii tiedottajana Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksessä.

Vesialueen kuntoon vaikuttavat myös maatalouden valumat, joita tulee jopa Kalannista saakka jokia ja laskuojia pitkin. Salmet ovat olleet alueella rehevöitymisen vuoksi pitkään umpeen kasvaneita. Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Timo Tuina on viettänyt alueella koko ikänsä, ja hän muisteleekin, että hänen lapsuudessaan alueella ei ollut esimerkiksi kaislaa ollenkaan. Alueella on myös aikaisemmin ollut hiekkarantoja, joita ei enää rehevöitymisen vuoksi vesistöjen rannoilta löydy.

– Limamaista mutaa on tullut viime vuosikymmeninä suuri määrä vesistöön. Aiemmin pohja on ollut kovaa savea, nyt se on mutaisaa, mikä tarkoittaa, että vesi ei vaihdu ja kasvillisuus lahoaa pohjaan. Sama ongelmahan toisaalta on joka paikassa. Tämmöisissä matalissa umpinaisissa lahdissa se vain korostuu, kertoo Timo Tuina.

Yhdistys on perustettu vuonna 2006, minkä jälkeen se on toiminut aktiivisesti rehevöitymisen vähentämiseksi ja estämiseksi. Kasvustolauttoja oli 2000-luvun alussa vesistössä paljon, ja alueen asukkaat ja mökkiläiset olivat yhtä mieltä siitä, että vesiensuojeluyhdistys tulisi perustaa. Toiminta lähti käyntiin pikkuhiljaa, ja vuonna 2007 yhdistys saikin ELY-keskukselta 67 000 euron rahoituksen erilaisia suunnitelmia ja toteutuksia varten.

– Ensimmäinen toimenpide oli ruopata vesialue auki. Siihen saatiinkin lopulta ihan kunnon väylä. Haavaisten saaren ympärivirtaus lähti toimimaan vihdoinkin kunnolla, kertoo Heikki Mäntsälä.

Sen jälkeen yhdistyksessä on pyritty pitämään väylät auki ja niittämään kasvustoa säännöllisesti. Kaksi vuotta sitten yhdistys sai esimerkiksi Leader Ravakalta tukea ärviän poistoon vesistöstä. Ruoppauksia, ruovikon niittoa ja pohjakasvillisuuden niittoa yhdistys tekee kuitenkin vuosittain avustuksista riippumatta.

Kaksi kuvaa vesialueesta. Toisessa on paljon kaislaa, toisessa ei yhtään. — Ruoppauksen jälkeen veden virtaus saatiin käyntiin salmessa. Oikealla kuva tilanteesta ennen ruoppausta. Kuvat: Haavaisten vesiensuojeluyhdistys.

Seuraavana vuorossa peltojen kipsikäsittelyt

Nyt kun vesi on saatu alueella virtaamaan, on yhdistyksen seuraava projekti Timo Tuinan mukaan saada myös valuma-asiat kuntoon, sillä vesistöön valuu maatalouden vaikutuksesta jatkuvasti haitallista typpeä ja fosforia. Yhdistys haluaisi ehkäistä valumia tekemällä yhteistyötä paikallisten viljelijöiden kanssa ja kertomalla heille keinoista, joilla valumia saataisiin vähennettyä.

– Peltojen kipsikäsittely on nykyään trendikäs ja tehokas keino valumien ehkäisyyn. Haluttaisiin informoida siitä myös alueen maanomistajia, jotta mahdollisimman moni ottaisi kipsikäsittelyt käyttöön. Meillä onkin vireillä projekti, jossa tehdään yhteistyötä lokalahtelaisen Ahmasveden vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Tarkoituksena olisi kutsua maanomistajat tilaisuuteen, johon tulee asiantuntijoita eri instansseista kertomaan vesiensuojeluasioista ja esimerkiksi kipsikäsittelyn hyödyistä, kertoo Timo Tuina.

Kipsikäsittelyssä peltojen suojavyöhykkeelle levitetään kipsiä, joka sitoo fosforin ja estää sitä valumasta vesistöön. Jokien ja uomien vierialueet tulee myös käsitellä kipsillä, jotta valumat eivät pääsisi vesistöihin saakka. Kipsikäsittelyt ovat jo laajalti käytössä ympäri Suomen, ja usein niistä hyötyvät vesistön lisäksi myös maanomistajat.

– Maanomistajille ja viljelijöille saattaa olla jopa hyötyä näistä toimenpiteistä, sillä kun kipsiä levitetään pellolle, niin tuottavuus nousee. Kipsikäsittely on heille myös täysin ilmaista, sillä rahoitus tulee ELY-keskuksen Itämeri-projektista, kertoo Heikki Mäntsälä.

Ärviäkasvustoa vedessä. — Haavaisten vesialueen vuotuisena ongelmana on ollut runsas ärviäkasvusto. Kuva: Haavaisten vesiensuojeluyhdistys.

Kosteikkojen rakennus myös tärkeä osa vesiensuojelua

Kosteikkojen rakennus on kipsikäsittelyiden ohella eräs tärkeimmistä maatalouden valumia ehkäisevistä toimenpiteistä. Tuinan ja Mäntsälän mukaan kosteikkoja voi rakentaa yhdistyksen voimin muun muassa vuokraamalla maa-alueita ja rakentamalla niille kosteikkoja, mutta se on pienelle yhdistykselle työläs prosessi. Yhdistys voi kuitenkin hakea rahoitusta kosteikolle ja tehdä kosteikkosuunnitelman, minkä jälkeen maanomistaja saa rahoituksen kosteikon rakentamiseen. Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksessä on tehty jo jonkin verran työtä kosteikkojen rakentamiseksi.

– Olemme auttaneet yhden kosteikon rakentamisessa Hakulaan. Se ei valitettavasti toimi niin kuin odotimme eli sieltä tulee vielä valumaa. Pitäisi saada kosteikoille lisää pinta-alaa, sillä nykyinen on liian pieni, kertoo Heikki Mäntsälä.

Vuoden 2007 rahoituksella tehtiin yhdistyksessä myös useita kosteikkojen rakentamiseeen tähtääviä kartoituksia: muun muassa kasvillisuuskartoitus, kalakartoitus ja olemassa olevien kosteikkojen kartoitus. Yhdistys sai myös hiljattain Leader Ravakalta rahoitusta uuteen valuma-aluekartoitukseen, jonka avulla pyritään suunnittelemaan lisää kosteikoita. Kartoitus valmistuu elokuun lopulla, ja sen vastaavana henkilönä on Ravakan Pekka Alho.

– Kartoituksen tavoitteena on, että löydettäisiin kaikki seudun valuma-alueet. Sen lisäksi kenties saisimme myös jonkinlaisen käsityksen siitä, mihin kosteikkoja rakennetaan ja mihin meidän pitäisi kiinnittää huomiota, kertoo Timo Tuina.

Silta, jolla kulkee hiekkatie. — Tuppiluodon yksityistien uuteen siltaan saatiin myös suurempi siltarumpu, joka parantaa myös Haavaisten väylän virtaamaa.

Suurin ponnistus oli uusi silta Haavaisten väylälle

Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksen suurin saavutus on ollut kolme vuotta sitten vuonna 2018 Haavaisten väylään rakennettu uusi silta. Siihen yhdistys sai rahoitusta kolme vuotta sitten.

– Vanha silta oli liian matala, eikä vesi vaihtunut väylässä ollenkaan. Saimme Ravakalta suunnittelurahaa uutta siltaa varten. Tiekunta taas sai avustusta tien varsinaiseen rakentamiseen, kertoo Heikki Mäntsälä.

Tien varsinaisena päärakennuttajana toimi Tuppiluodon Yksityistie. Haavaisten vesiensuojeluyhdistys maksoi lisäksi sillan rakentamista varten tarvittavan pohjatutkimuksen ja sillan maisemoinnin, joihin se sai myös avustusta Leader Ravakalta. Lisäksi yhdistys on hoitanut myös alueen ruoppauksia. Sillan kokonaiskustannukset olivat noin 150 000 euroa.

– Uuden sillan ansiosta vesi alkoi vihdoin virrata paremmin Haavaisten väylällä. Siltaa ei olisi varmaan tullut ilman yhdistystä, lisää Timo Tuina ylpeänä.

Kyltti, jossa kerrotaan Leader-tuesta. — Leader Ravakka myönsi Haavaisten vesiensuojeluyhdistykselle tukea ärviäkasvuston poistoon. Kasvusto poistettiin imuruoppauksella, ja hankkeen puitteissa tehtiin useita talkoita.

Pieni, mutta aktiivinen yhdistys

Timo Tuina ja Heikki Mäntsälä kertovat, että Haavaisten vesiensuojeluyhdistys on yksi ensimmäisistä vesiensuojeluyhdistyksistä alueella. He ovat auttaneet myös muita alueen vesiensuojeluyhdistyksiä aloittamaan toimintansa, ja käyneet konsultoimassa heitä avustuksiin ja muihin käytännön asioihin liittyen.

– Ollaan tultu perustamisvuodesta aika paljon eteenpäin, sillä nykyään toiminta on melko ammattimaista. Meillä on aina joku projekti käynnissä eli tehdään aika suuria juttuja siihen nähden, että yhdistys on pieni. Varainhankinta koostuu suurimmaksi osaksi jäsenmaksuista, joten aina pitää jostain saada avustusta uusia projekteja varten, kertoo Tuina.

Vapaaehtoisten määrä on yhdistyksessä vähentynyt, mutta se on Tuinan mukaan ymmärrettävää, sillä suurin osa työstä hoidetaan koneellisesti, eikä talkoita enää järjestetä niin usein kuin ennen. Yhdistyksen hallituksessa on noin kymmenen jäsentä, ja sen lisäksi mukana toiminnassa on useita vapaaehtoisia.

– Aktiivista väkeä on ollut sekä hallituksessa että sen ulkopuolella. Sitä ilman tämä olisi aika nopeasti kuivunut kokoon, sanoo Tuina.

Varainhankintaa tehdään kuitenkin jäsenmaksujen lisäksi eri tavoin, muun muassa tapahtumia järjestämällä. Tapahtumat kasvattavat yhteishenkeä, ja yhdistystoiminnan sosiaalinen puoli onkin Tuinan ja Mäntsälän mukaan yhtä tärkeää kuin hanketoiminta.

– Tällainen tapahtumien järjestäminen luo yhteistöllisyyttä. Yhdistyksellä on siis myös sosiaalista arvoa. Se, että tavataan toisiamme on kuitenkin tärkeä osa yhdistystoimintaa, kertoo Heikki Mäntsälä.

– Olisi mukavaa saada myös uusien nuorten asukkaiden tietoisuuteen, että tällainen yhdistys on olemassa, ja että pelkällä jäsenmaksullakin voi tehdä paljon hyvää. Tulevaisuutta ajatellen täällä on toimittava koko ajan, lisää Tuina.

Teksti: Nina Maunuaho
Kuvat: Nina Maunuaho & Haavaisten vesiensuojeluyhdistys

The results of the village branding project already in use in Pyhämaa and Rautila

27.8.2021 kirjoittaja Janica Vilen

The village branding project, funded by Leader Ravakka, crystallized the deepest essence of Finnish villages into a brand identity that villages can use for marketing and awareness-raising. Two villages participated in the project: Rautila and Pyhämaa. In Pyhämaa, the new brand has already been in active use, while Rautila is still waiting for the current event restrictions to be eased. However, both villages are very pleased with the outcome of the project.

Each town and village has its own essence that lives in the minds and stories of the villagers and visitors. The purpose of the participatory village branding project was to find out, with the help of the villagers, where this deepest essence of the villages comes from and crystallize it into a brand identity. The project challenged villagers to consider what they are proud of in their hometowns and how they could make their home an attractive place to live and visit in the future.

The village branding project involved two regional partners: Pyhämaa Tourism Association and Rautila-Irjala Village Association. The villages of Pyhämaa and Rautila were branded with the help of branding professionals in cooperation with the residents. The villages received, among other things, new logos and a color scheme, as well as a brand book in which the brand is explained in more detail.

– Although the branding work was completed last year, the regions will continue to utilize their new brand independently. The project itself will continue until the end of 2021, the intention being to organize another domestic study trip related to branding, says Juuliska Seikola, Development Manager at Leader Ravakka.

The project has been funded by Leader Ravakka and has a total cost estimate of € 69,000, of which 90% is public support. The international project also has two foreign partners: Dalälvarnas Utvecklingsområde from Sweden and Abulas Lauku partnerība from Latvia, respctfully.

Juhlateltta rannalla. — Everyone is allowed to utilize the new party tent the Pyhämaa Tourism Association acquired.

Help from professionals

The brands were designed under the guidance of professionals. Jaana Waari and Mari Lounavaara from the consulting agency Majame held several workshops for the villagers, where they worked together to define the features on which the village brands would be built. According to Waari, the whole project was built specifically around inclusion, and the locals were involved in as many stages of the design process as possible.

– The project started with an effort to understand what these branded places are like. It was very important to hear the villagers’ ideas about their own village. Involvement is a really great advantage when it comes to thinking about the voice of the village and how the story of the village would be told. It can be said that the villagers have designed the brand themselves and we from Majame have only been involved as professionals who crystallize it all into a brand, says Waari.

Waari also emphasizes the importance of the brand. When a village as a brand, positive images of the village arise in the minds of visitors, increasing memorability.

– The brand makes the operation of the village more systematic and professional. It also looks clearer and more targeted, and the village’s communication is more consistent as well, adds Waari.

According to Waari, it is also important that the new brand is used diligently. Therefore, the project included action trials in which new brands were introduced. In Pyhämaa, for example, the Tourism Association decided to acquire a large party tent with a new logo, while Rautila ordered branded roll-up banners to use at events.

– Although it was important to start implementing the brands immediately, maintaining continuity was also an important goal. In the last meeting with the village actors, we made an action plan for the future, which gave us continuity in branding, says Waari.

Punaisen kyläkaupparakennuksen julkisivu. — Pyhämaa General Store is one of the first companies in the villages to utilize the new brand.

In Pyhämaa, the brand is already in active use

One of the villages involved in the project, Pyhämaa, located on the coast near Uusikaupunki, has been profiled as a small but lively coastal village. According to Kari Aalto, President of the Pyhämaa Tourism Association, Pyhämaa was selected for the branding project because it is more active than many other localities in the region. Several projects funded by Leader Ravakka have also been carried out in the area, such as new signposts for tourists, the summer theater auditorium and an 18-hole frisbee golf course.

– We try to make the village comfortable and attractive, so that people would move here. Attracting new residents to the village is also an important part of ensuring the survival of the local school. Tourism is just a tool for that, says Aalto.

The cheerful colors of the brand tell a story about Pyhämaa: although it is a village close to nature, it is not merely a nature destination. There are many other things to do and see in the village as well. In addition to the logo and colors, the brand is also associated with images of the village and the villagers. According to Aalto, a Pyhämaa resident must be modest but reliable.

– At the release ceremony, as the description of Pyhämaa was read, many of the villagers had tears in their eyes. It was so apt, says Aalto.

According to Aalto, the brand has gradually been introduced more and more, although not everyone recognizes the brand yet.

– I believe the brand will gradually become more and more well-known. We are starting to get the blocks together, but we need to know how to use them correctly, says Aalto.

New brand building ideas were obtained from visits to twin villages in Latvia and Sweden.

– The trips gave me really good ideas for branding. We learned that instead of listing attractions, the brand should emphasize how living and visiting the village feels. Excited about it, I made a few videos about what you can feel and experience here, says Aalto.

The brand is especially visible in the party tent acquired by the Pyhämaa Tourism Association, which all Pyhämaa actors can utilize at their own events. Last autumn, the local Sports Association Pyhämaan Pyry also donated jerseys with a new logo to all Pyhämaa schoolchildren. According to Aalto, the purpose is to get other companies and associations in the area to use the logo and brand.

– The brand creates a common spirit here in the village. Everyone also likes the brand, which was a bit of a surprise, because individual taste can sometimes lead to arguments, laughs Aalto.

Henkilö istuu punaisen puurakennuksen edessä. — Kari Aalto of Pyhämaa Tourism Association says that it is important to attract new residents to the village. He also wants to make the village more international.

Rautila is waiting for the restrictions to pass

Rautila, located on the shores of Vehmassalmi, is described in the brand book as a peaceful and close-to-nature place. The brand also emphasizes the village’s active association activities and interesting history as a hub for Vehmassalmi’s steamship traffic. In Rautila, the people of the Rautila-Irjala Village Association in particular took an active part in branding activities.

– In terms of branding, the villagers were neither really for nor against the project. A lot of people took part in the initial surveys, which then dwindled as the project progressed. The brand project soon became a project of mainly just the village association, says Jussi Jaakkola, chairman of the village association.

Rautila is mostly a summer cottage area, and permanent residents can only be found in a few dozen houses in the village area. However, the municipality of Vehmaa recently zoned new lots in Rautila, which has gradually brought more permanent residents as well.

– I hope that branding will help Rautila gain visibility and new residents. Unfortunately, because of the coronavirus, we have lived quite a quiet life for the last year. Sure, the brand was launched last autumn, but its utilization has been waiting for the future, says Jaakkola.

Normally, Rautila has a Christmas market, a winter event and several events in the center of Vehmaa during the summer. In addition to participating in these events, with the support of Leader Ravakka, the village association maintains a beach sauna built on the shores of Vehmassalmi, which fortunately was reopened to the public as the coronavirus restrictions eased. According to Jaakkola, however, the village association hopes that Rautila could start marketing in cooperation with the municipality in order to promote the brand more.

– We have not really inspired companies to participate in this brand work, as there are not many of them here in the Rautila area. Contacting companies is also a resource issue for the association, adds Soila Jaakkola, a spokesperson for the village association.

Despite these shortcomings, the village association itself actively uses the brand. Currently, the new logo is printed on a bookmark that’s being sold along with the reprint of the village’s history book and on roll-up ads used at events.

– The new brand is really easy to use and the visual elements can be combined in many ways. We plan to use the brand in future projects and acquisitions, such as the tent which is to be acquired in the autumn as part of Ravakka’s small investment project, and which should be used at events, adds Soila Jaakkola.

The village association also wants the brand to highlight Rautila’s significant history. Rautila is next to the old original Vehmaa, as the center of Vehmaa was once on the shores of Vehmassalmi in Rautila, until a railway was built in the locality.

– A hundred years ago, Rautila was a significant place; there were many different services and more residents. One could say that a hundred years ago Rautila was a brand even though the brands were not known at the time. Consideration could be given to incorporating Rautila’s history into the new brand, thereby re-awakening Rautila’s reputation, says Jussi Jaakkola.

Although the implementation of the brand has been somewhat stalled in Rautila, the people of the village association are still satisfied with the result.

– The branding project was interesting. The overall experience was really nice and the end result was great. Now we just have to come up with ways to utilize it, says Jussi Jaakkola.

Kaksi henkilöä seisoo mainoskankaan vierellä. — Jussi and Soila Jaakkola in front of the new roll up advertisement banner of Rautila. They think that the brand is easy to use and quite timeless.

Nina Maunuaho

Kyläbrändäyshankkeen tulokset käyttöön Pyhämaassa ja Rautilassa

28.7.202126.7.2021 kirjoittaja Janica Vilen

Leader Ravakan rahoittamassa kyläbrändäyshankkeessa kiteytettiin varsinaissuomalaisten kylien syvin olemus brändi-identiteetiksi, jota kylät voivat käyttää markkinoinnissa ja tunnettuuden lisäämisessä. Hankkeeseen osallistui kaksi kylää: Rautila ja Pyhämaa. Pyhämaassa upouusi brändi on ollut jo ahkerassa käytössä, kun taas Rautilassa vielä odotellaan tapahtumarajoitusten hellittämistä. Molemmissa kylissä ollaan kuitenkin erittäin tyytyväisiä hankkeen lopputulokseen.

Kaikilla paikkakunnilla on oma olemuksensa, joka elää kyläläisten ja vierailijoiden mielessä, puheissa ja tarinoissa. Osallistavan kyläbrändäyshankkeen tarkoituksena olikin selvittää kylien asukkaiden avulla, mistä tämä kylien syvin olemus kumpuaa ja kiteyttää se markkinoinnissa käytettäväksi brändi-identiteetiksi.  Hankkeen avulla haastettiin kylien asukkaat pohtimaan, mistä he ovat ylpeitä kotipaikkakunnissaan, ja miten he voisivat luoda kotipaikastaan houkuttelevan paikan asua ja vierailla myös tulevaisuudessa.

Kyläbrändäyshankkeessa oli mukana kaksi alueellista yhteistyökumppania: Pyhämaan matkailuyhdistys ry sekä Rautilan-Irjalan kyläyhdistys ry. Pyhämaan ja Rautilan kylät brändättiin osallistavan brändäyksen ammattilaisten avulla yhteistyössä asukkaiden kanssa. Kylät saivat hankkeessa muun muassa uudet logot ja värimaailman sekä brändikirjan, jossa brändiä selitetään tarkemmin.

– Brändäystyö tuli päätökseen jo viime vuonna, mutta alueet jatkavat brändin käyttöä itsenäisesti. Hanke itsessään päättyy vasta tämän vuoden lopussa, ja tarkoituksena on järjestää vielä yksi kotimaan opintomatka brändäykseen liittyen, kertoo Leader Ravakan kehittämispäällikkö Juuliska Seikola.

Hankkeen on rahoittanut Leader Ravakka, ja sen kokonaiskustannusarvio on 69 000 euroa, josta julkisen tuen osuus on 90 prosenttia. Kansainvälisellä hankkeella on lisäksi kaksi ulkomaista yhteistyökumppania: Dalälvarnas Utvecklingsområde Ruotsista ja Abulas lauku partnerība Latviasta.

Ammattilaiset apuna brändäyksessä

Brändit suunniteltiin ammattilaisten johdolla kyläläisiä osallistaen. Jaana Waari ja Mari Lounavaara suunnittelutoimisto Majamesta pitivät kyläläisille useita työpajoja, joissa pyrittiin yhdessä saamaan selville piirteet, joiden varaan kylien brändit rakentuvat. Waarin mukaan koko hanke oli rakennettu nimenomaan osallistamisen ympärille, ja ihmiset otettiin mahdollisimman monessa suunnitteluprosessin vaiheessa mukaan.

– Projekti lähti liikkeelle siitä, että pyrittiin ymmärtämään millaisia nämä brändättävät paikat ovat. Erittäin tärkeää oli kuulla, mitä kyläläiset ajattelevat kylästä ja millainen se on. Osallistaminen on todella suuri etu silloin, kun pitää miettiä millainen kylän puheääni on tai miten kylän tarina kerrottaisiin. Voi sanoa, että ihmiset ovat tämän itse suunnitelleet ja me Majamelta olemme olleet mukana vain ammattilaisina, jotka kiteyttävät sen kaiken brändiksi, kertoo Waari.

Waari korostaa brändin tärkeyttä, sillä kun kylällä on brändi, siihen on sekä kyläläisen että vierailijan helppo kiinnittyä. Kylästä herää silloin positiivisempia mielikuvia, ja se jää usein paremmin mieleen.

– Brändi tekee kylän toiminnasta järjestelmällisempää ja ammattimaisempaa. Toiminta näyttää selkeämmältä ja tavoitteellisemmalta kuin ilman brändiä, ja kylän viestintä on myös johdonmukaisempaa, lisää Waari.

Waarin mukaan on myös tärkeää, että uutta brändiä käytetään ahkerasti. Sen vuoksi hankkeeseen sisältyi toimenpidekokeiluja, joissa uudet brändit pääsivät käyttöön. Pyhämaassa päätettiin esimerkiksi hankkia tapahtumia varten suuri juhlateltta uudella logolla varustettuna, kun taas Rautilassa teetettiin brändin mukaiset roll up -mainokset tapahtumissa käytettäviksi.

– Oli mahtavaa, että brändit saatiin heti käyttöön. Teimme kuitenkin vielä viimeisessä tapaamisessa kylän toimijoiden kanssa jatkoa varten toimenpidesuunnitelman, jonka avulla saimme brändityölle jatkuvuutta ja uusia ideoita tulevaisuuden varalle, sanoo Waari.

Pyhämaassa brändi jo aktiivisessa käytössä

Toinen hankkeeseen osallistuneista kylistä, rannikolla Uudenkaupungin kupeessa sijaitseva Pyhämaa, on profiloitunut pieneksi, mutta eläväiseksi rannikkokyläksi. Pyhämaan matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Kari Aallon mukaan Pyhämaa valikoitui brändäyshankkeeseen sen vuoksi, että se on aktiivisempi, kuin moni muu seudun paikkakunnista. Pyhämaassa on myös tehty useita Leader Ravakan rahoittamia hankkeita, kuten uudet opastekyltit matkailijoita varten, Suviteatterin katsomo ja 18-väyläinen frisbeegolf-rata.

– Pyrimme tekemään kylästä viihtyisän, jotta ihmiset muuttaisivat tänne. On tärkeää houkutella kylään uusia asukkaita, jotta saisimme kylän koulun säilymään. Matkailu on vain apuväline siihen, kertoo Aalto.

Brändin iloiset värit kuvaavat Pyhämaata. Vaikka kyseessä on luonnonläheinen kylä, ei ole kyse silti pelkästä luontokohteesta, vaan kylään mahtuu myös monenlaista muuta nähtävää. Logon ja värien lisäksi brändiin liittyy myös muun muassa mielikuvia kylästä ja kyläläisistä: pyhämaalaisen pitää Aallon mukaan olla muun muassa vaatimaton, mutta luotettava. Itseään ei myöskään Pyhämaalla turhaan kehuta, mutta pyritään silti ylittämään odotukset. Kyläläisten ja ammattilaisten yhteistyössä luoma brändi otettiin kylässä liikutuksella vastaan.

– Julkaisutilaisuudessa ihmisillä oli kyyneleet silmissä, kun he lukivat Pyhämaan kuvauksen. Se oli niin osuva, kertoo Aalto.

Brändi on saatu Aallon mukaan vähitellen yhä enemmän käyttöön Pyhämaassa, vaikka vielä ihan kaikki eivät brändiä tunnista.

– Uskon, että brändi tulee vähitellen yhä tunnetummaksi. Meillä alkaa olla palikat kasassa, mutta niitä pitää osata käyttää oikein, kertoo Aalto.

Puhtia brändin rakentamiseen saatiin myös vierailuilta ystävyyskyliin Latviassa ja Ruotsissa.

– Tutustumismatkoilla saatiin brändäykseen oikein hyviä ideoita. Opimme, että brändissä tulisi nähtävyyksien luettelemisen sijaan korostaa, miltä asuminen ja vierailu kylässä tuntuu. Siitä innostuneena teinkin muutaman videon siitä, mitä täällä voi tuntea ja kokea, kertoo Aalto.

Brändi näkyy erityisesti Pyhämaan matkailuyhdistyksen hankkimassa juhlateltassa, jota kaikki pyhämaalaiset toimijat voivat hyödyntää omissa tilaisuuksissaan. Viime syksynä myös paikallinen urheiluseura Pyhämaan Pyry lahjoitti kaikille Pyhämaan koululaisille pelipaidat, joihin painettiin uusi logo. Aallon mukaan tarkoitus on saada muutkin alueen yritykset ja yhdistykset käyttämään logoa ja brändiä.

– Kyllä se brändi yhteishenkeä tänne kylälle luo. Kaikki ovat myös tykänneet brändistä, mikä oli vähän yllätys, sillä makuasioistahan voi kiistellä, nauraa Aalto.

Rautilassa odotellaan vielä vilkkaampaa tapahtumakautta

Vehmassalmen rannalla sijaitseva Rautila tiivistetään brändikirjassa rauhalliseksi ja luonnonläheiseksi paikaksi. Brändissä korostetaan lisäksi kylän aktiivista yhdistystoimintaa sekä mielenkiintoista historiaa Vehmassalmen höyrylaivaliikenteen solmukohtana. Rautilassa brändäystoimintaan osallistui aktiivisesti erityisesti Rautilan-Irjalan kyläyhdistyksen väki.

– Brändäyksen suhteen kylässä ei oikeestaan oltu puolesta eikä vastaan. Alkukyselyihin osallistui paljon porukkaa, joka sitten projektin edetessä kyllä hupeni. Brändihankkeesta tuli lopulta Rautilassa kyläyhdistyksen hanke, sillä sitä vietiin eteenpäin lähinnä yhdistyksen voimin, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jussi Jaakkola.

Rautila on pääosin kesämökkialuetta, ja vakituisia asukkaita löytyy ainoastaan muutamasta kymmenestä talosta kylän alueella. Jaakkolan mukaan ihmiset viettävätkin Rautilassa aikaa erityisesti kesäisin, minkä vuoksi se on profiloitunut kesäkyläksi. Vehmaan kunta kaavoitti Rautilaan kuitenkin hiljattain uusia omakotitontteja, mikä on tuonut hiljalleen lisää myös vakituisia asukkaita.

– Toivon mukaan brändäys auttaa Rautilaa saamaan näkyvyyttä ja uusia asukkaita. Koronan takia ollaan valitettavasti eletty melkoista hiljaiseloa viimeinen vuosi. Toki brändi julkaistiin viime syksynä syysmarkkinoilla, mutta sen hyödyntäminen on jäänyt odottamaan tulevaisuutta, sanoo Jussi Jaakkola.

Normaalisti Rautilassa on joulun aikaan myyjäiset, keväällä talvitapahtuma ja kesäaikaan Vehmaan keskustassa useita tapahtumia, joihin kyläyhdistys osallistuu. Lisäksi kyläyhdistys ylläpitää Leader Ravakan tuella Vehmassalmen rantaan rakennettua rantasaunaa, joka kyläläisten onneksi koronarajoitusten hellittäessä saatiin avattua taas yleisölle. Jaakkolan mukaan kyläyhdistys kuitenkin toivoo, että Rautila voisi saada markkinoinnin käyntiin yhteistyössä kunnan kanssa, jotta brändiä saataisiin enemmän esille.

– Emme ole saaneet oikein yrityksiäkään innostettua tähän brändityöhön mukaan, sillä niitä ei täällä Rautilan alueella ole kovin montaa. Toisaalta yritysten kontaktointi on myös yhdistykselle resurssikysymys, lisää kyläyhdistyksen tiedottaja Soila Jaakkola.

Kyläyhdistys itse kuitenkin käyttää brändiä aktiivisesti. Tällä hetkellä uusi logo on painettu kylän historiikkikirjan uusintapainoksen kyljessä myytävään kirjanmerkkiin ja tapahtumissa käytettäviin roll up -mainoksiin.

– Uusi brändi on todella helppokäyttöinen ja visuaalisia elementtejä voi yhdistellä monella tapaa. Aiomme käyttää brändiä tulevaisuuden projekteissa ja hankinnoissa, kuten muun muassa syksyllä Ravakan pieninvestointihankkeen puitteissa hankittavassa teltassa, jota olisi tarkoitus käyttää markkinoilla ja tapahtumissa, lisää Soila Jaakkola.

Kyläyhdistys haluaa nostaa myös Rautilan merkittävää historiaa esiin brändin yhteydessä. Rautilassa ollaan vanhan alkuperäisen Vehmaan äärellä, sillä Vehmaan keskus on aikanaan ollut Vehmassalmen rannalla Rautilassa, kunnes paikkakunnalle rakennettiin rautatie.

– Sata vuotta sitten Rautila oli merkittävä paikka, sillä täällä oli paljon eri palveluita ja enemmän asukkaita. Voisi sanoa, että sata vuotta sitten Rautila oli brändi vaikkei brändeistä silloin tiedettykään. Tällä hetkellä se elää vähän hiljaiseloa. Brändin liittämistä Rautilan historiaan voisi harkita, ja sitä kautta uudelleen herätellä Rautilan tunnettuutta, kertoo Jussi Jaakkola.

Vaikka brändin toimeenpanoa on saatu Rautilassa hieman odottaa, on kyläyhdistyksen väki silti tyytyväinen lopputulokseen.

– Brändäyshanke oli mielenkiintoinen projekti ja kokemuksena tosi kiva. Lopputulos oli todella hyvä, joten nyt pitää keksiä tavat hyödyntää sitä, päättää Jussi Jaakkola.

Tumma rakennus ja punainen vene hiekkarannalla. — Vehmassalmen rannalla sijaitseva Rautilan rantasauna houkuttelee kesäisin väkeä jopa Turusta saakka.

Nina Maunuaho

Maaseutu täyttyy padel-kentistä – Ugissa vietettiin avajaisia kesäkuussa

21.7.2021 kirjoittaja Janica Vilen

Ilmakuva padelkentästä, joka takana kioski ja kaupunginlahti.

Maaseuturahaston tuella on rakennettu Suomeen jo ainakin 17 padel-kenttää ja uusia hakemuksia valmistellaan edelleen. Kesäkuussa Uuteenkaupunkiin valmistui kaksi full panorama -kenttää paraatipaikalle kaupunginlahden rannalle.

Uudestakaupungista kotoisin olevat Georg Sura, Mikael Herbert ja Aleksi Vuola innostuivat padelista todenteolla pari vuotta sitten. Pääkaupunkiseudulle opiskelemaan lähteneet nuoret ovat viihtyneet itse lajin parissa neljä tai viisi kertaa viikossa. Kun he kesällä 2020 tulivat Uuteenkaupunkiin mökkeilemään, he havahtuivat siihen, ettei heidän kotikaupungissaan ole yhtään kenttää, vaikka Helsingissä niitä on ollut jo pidemmän aikaa kymmeniä.

– Soitimme heti mökkireissun jälkeisenä maanantaina kaupunginarkkitehdille ja siitä se sitten lähti, kertoo Sura.

Kaupunki lähti yhteistyöhön mukaan innolla ja lisäksi Leader Ravakka myönsi hankkeelle 20 prosentin tuen maaseuturahastosta. Kesäkuun alussa 2021 kaupunginlahden rannalle Crusell-puistoon avattiin kaksi kilpatason full panorama -kenttää.

– Tämä oli se paikka, jota kaupungille ehdotimme, eikä muita paikkoja edes mietitty! Kaupunki avusti meitä maanrakennuksessa, mistä oli tosi iso apu, sillä padel-kentissä ylivoimaisesti suurin työ on pohjien tekemisessä, Sura sanoo.

Uudestakaupungista katsottuna lähimmät kentät ovat tällä hetkellä Kustavissa, Raumalla ja Raisiossa, joten pelaajia on riittänyt ukilaisten lisäksi paljon myös naapurikunnista. Uudenkaupungin padel-kenttien erikoisuutena on oma venepaikka, ja moni porukka onkin tullut pelaamaan veneellä esimerkiksi läheisiltä mökeiltä – ja on uutta kenttää tultu katsomaan satojenkin kilometrien päästä.

Mailat saa vuokrattua paikan päältä ja alkuun riittää ihan tavalliset urheiluvaatteet ja lenkkarit. Varsinaisissa padel-kengissä on kuitenkin parempi sivuttaistuki, joka vähentää nilkkavammojen riskiä. Välineitä myydään kentän laidalla olevalla kioskilla, mutta vuokrahinnat on pidetty kohtuullisina siksi, että kynnys kokeilla uutta lajia olisi mahdollisimman matala. Padel-mailat ovat sen verran kevyitä, että monet alle kouluikäisetkin ovat innostuneet pelistä.

Ilmakuva padel-kentistä, joiden oikealla puolella on kioski. — Padel Uusikaupunki Oy pitää kenttien laidalla myös kioskia, jossa on myynnissä lajiin sopivia varusteita ja virvokkeita.

Alkeiskursseja ja turnauksia

Yrittäjien mukaan Uudenkaupungin padel-kentillä on riittänyt mukavasti väkeä alusta asti ja kesän edetessä suosio on vain kasvanut. Toki säätkin ovat hellineet! Välillä heinäkuiset iltapäivät ovat olleet jopa liian kuumia pelaamiseen, sillä lasiseinien kehystämillä kentillä ei ole vilvoittavasta merituulesta juuri apua.

Ensimmäiset pelaajat tulevat yleensä aamukymmeneltä ja viimeiset lähtevät iltakymmeneltä. Vuoron voi varata Playtomic-sovelluksella ja tarjolla on myös vakiovuoroja. Pelaamaan pääsee myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella, sillä kioskin edessä on laatikko, josta saa koodin avulla mailat ja pallot, jos yrittäjät eivät itse ole paikalla.

Tämän kesän aikana Padelliiton kouluttamat valmentajat ovat pitäneet Uudessakaupungissa alkeiskursseja pari kertaa viikossa, ja ensimmäiset turnauksetkin on jo järjestetty.

– Alkeiskurssit jatkuvat syksyyn asti ja eiköhän turnauksiakin tule vielä lisää. Varsinaista sarjatoimintaa olemme suunnitelleet ensi kesäksi, kun laji alkaa olla tuttu, kertoo Sura.

Padel on kuitenkin sen verran helppo peli, että kokeilemaan voi lähteä ilman kurssiakin. Nelinpelinä pelattava padel muistuttaa paljon tennistä, mutta kenttä on pienempi ja sitä ympäröiviä seiniä pystyy hyödyntämään pelissä. Säännöt löytää esimerkiksi Padel Uudenkaupunki Oy:n kotisivulta. Ottelun voittaa paras kolmesta erästä ja jokaisessa erässä on vähintään kuusi peliä. Syöttö lähtee ristikkäiseen ruutuun ja pallo palautetaan aina vastustajan kenttään, mutta sitä voi jatkaa vielä lasin kautta tulleen pompun jälkeen.

– Padelissa alkaa pallot pysyä pelissä nopeasti. Ennen kaikkea lajissa viehättää sosiaalisuus. Tässä ollaan neljästään samassa kopissa ja kuullaan hyvin, mitä puhutaan. Padel ei myöskään ole mikään voimalaji, sillä lasin kautta pystyy vielä jatkamaan palloa. Tenniksessä kovin lyöjä vie aika usein pisteen, kun tulee ohituslyönti. Tässä ei ohituslyöntejä ole, Sura selittää.

Jos peliporukkaa ei löydy omasta takaa, voi seuraa kysellä Padel Uudenkaupungin Whatsapp-ryhmästä, joka on ollut avuksi erityisesti mökkiläisille. Myös yrittäjät itse lähtevät välillä kentälle, jotta asiakkaat saavat pelin aikaan. Liittymislinkki ryhmään löytyy yrityksen kotisivulta.

Mikeael ja Georg seisovat vierekkäin Pade Uusikaupunki Oy:n paidoissa padel-kenttien edessä. — Mikael Herbert (vas.) ja Georg Sura sekä Padel Uusikaupunki Oy:n kolmas yrittäjä Aleksi Vuola suunnittelevat ensi vuodeksi jo sarjatoimintaa.

Pelit jatkuvat pitkälle syksyyn

Pelejä voi jatkaa käytännössä niin kauan kuin säät suosivat. Kentät pysyvät auki vähintään syyskuun loppuun, mutta Sura itse pelasi viime vuonnakin pitkälle lokakuuhun. Syyspelejä helpottaa kenttien laadukas led-valaistus.

– Tehoa riittää ja valot on suunnattu niin, etteivät ne osu silmiin, kun katsoo ylös palloon, Sura kertoo.

Pelatessa pysyy kyllä lämpimänä, mutta sateet voivat muodostua ongelmaksi. Jos kenttä on märkä, pallot eivät pompi ja peliin tulee vaarallisia liukuja.

Janica Vilen

EkoTeko-hanke tutustutti ihmisiä villiyrtteihin Röölässä – katso video!

23.6.2020 kirjoittaja Janica Vilen

Naantalin saaristossa, Rymättylän Röölässä, järjestettiin keskiviikkona 17. kesäkuuta Villiyrtti-ilta, jonka aikana opittiin tunnistamaan ja keräämään villiyrttejä sekä valmistamaan niistä monenlaisia herkkuja.

Oppaana villiyrttien maailmaan toimi luonto- ja eräopas Mia Vieltojärvi. Illan vinkkeihin ja resepteihin on mahdollista tutustua vielä jälkikäteenkin tapahtumasta tehdyn videokoosteen välityksellä.

Villiyrtti-illan järjestivät Röölän kylätoimikunta ry ja EkoTeko-hanke, joka on Leader Varsin Hyvän ja Ravakan yhteinen ponnistus ekologisemman maaseudun hyväksi. Hankkeen koordinaattori Tiina Saaresranta on kirjoittanut illasta tunnelmia EkoTeko-hankkeen blogiin.

Kuvassa Mia Vieltojärvi tarjoilemassa maistiaisia kuusenkerkkäsiirapista ja voikukkahillosta.