Asukkaiden Loimaa -hanke on kannustanut asukkaita vaikuttamaan omaan viihtyvyyteen ja parantanut kaupungin ja kylien välistä viestintää

Ihmiset kävelevät luontopolulla metsässä pilvisessä säässä.
Kimppakävely on järjestetty muun muassa Kojonkulman Korkeusvuoren luontopolulla.

 

Loimaan kaupunki on panostanut kylien ja kaupungin väliseen yhteistyöhön Asukkaiden Loimaa -hankkeen avulla. Projekti jatkuu vielä ensi vuoteen.

Loimaan kaupungissa kulunut vuosi on ollut asumisen teemavuosi. Juuri teemavuoteen liittyen kaupunki aloitti Asukkaiden Loimaa -hankkeen, jolla jalkautetaan asuinympäristöjen kehittämistä kyliin ja tuodaan samalla yhteisöille vahvempi mahdollisuus vaikuttaa oman alueen asumisviihtyvyyden kehittämiseen. Hankkeen vetäjä Eija Martti kertoo, että kaupunki tukee asukkaiden ideoita.

– Totta kai kaupunki tekee myös asioita asumisviihtyvyyden eteen, mutta hankkeessa on tarkoitus saada asukkaat enemmän mukaan. Teemavuoden aikana on esimerkiksi järjestetty tapahtumia, joita on jalkautettu kyliin, hän sanoo.

Martin mukaan asumisviihtyvyyden lisäksi yksi hankkeen keskeisimmistä aiheista on ollut viestintä: tieto ei nimittäiin ole kulkenut kovin hyvin kylien ja kaupungin välillä, ja kylillä on koettu, ettei omiin kysymyksiin välttämättä saa vastauksia. Martti onkin toiminut yhteyshenkilönä yhteisöjen välillä.

– On kaivattu matalan tason yhteyshenkilöä, johon voi olla yhteydessä. En tiedä kaikkea, mutta otan selvää ja vien asioita eteenpäin. Ne ovat pieniä asioita, mutta tekevät ihmisiä iloisiksi.

Kimppakävelyitä ja seniorisumppeja

Heti teemavuoden ja hankkeen alussa Martti järjesti yhdessä kyläyhdistysten kanssa kyläiltoja mahdollisimman monessa Loimaan kylässä. Tilaisuuksissa hän kertoi hankkeesta, sen tavoitteista ja omasta osastaan yhteyshenkilönä. Lisäksi kyläilloissa käsiteltiin Loimaan kaupungin osallistavaa budjetointia, jonka varat menivät tänä vuonna kylille niiden viihtyvyyden parantamiseksi.

– Jokainen kylä teki hakemuksen siitä, mihin he käyttäisivät 1000 euroa. Sillä rahalla on saatu paljon aikaiseksi kuten laituri, puuvaja, esiintyjiä tapahtumiin ja kylärakennusten korjauksia. Itse osallistumalla pystyy saamaan paljon aikaan, Martti kertoo.

Kylät on otettu myös mukaan isompiin keskustan tapahtumiin kuten kesän avaukseen. Yhdistykset olivat myös mukana OKRA-tapahtumassa kesällä. Suosittuja tapahtumia ovat myös olleet kimppakävelyt, joita järjestettiin yhteensä seitsemän eri puolilla Loimaata. 

– Kävelimme eri luontopolkuja ja hyvin saatiin ihmisiä mukaan. Kolmessa kävelyssä oli mukana kyläyhdistyksen järjestämää toimintaa kuten makkaranpaistoa nuotiolla.

Hanke on tehnyt yhteistyötä myös kaupungin liikuntapalveluiden kanssa olemalla apuna kerran kuussa järjestettävillä seniorisumpeilla. Tilaisuuksissa kaupungin seniorit kutsutaan kahville ja jumpalle, mutta lisäksi joka kerta tiedossa on vaihtuvaa ohjelmaa. Esimerkiksi marraskuussa yli 300 senioria saapui kuuntelemaan tohtori Kiminkisen luentoa.

Maalattuja heinäpaaleja pellolla.
Hanke järjesti yhteistyössä Suomen maatalousmuseo Saran ja MTK:n kanssa Paalit maaliin -tapahtuman, joka innosti Loimaan asukkaita luovuuteen.

Yhteistyötä kehitetään edelleen

Kaiken kaikkiaan Asukkaiden Loimaa -hanke on saanut oikein positiivista palautetta Martin mukaan: tapahtumat ovat onnistuneet hyvin, viestintä on parantunut ja yhteyshenkilölle on ollut selkeä tarve. Martti nostaa itse esiin tapahtumien onnistumisen.

– Meillä on ollut hyvää tuuria kelien suhteen. Kyllä on aina huokaissut helpotuksesta, kun tapahtumat on saatu vietyä onnistuneesti loppuun, hän kertoo.

Tapahtumien lisäksi hanke on saanut erilaiseen toimintaan mukaan kyläläisiä, jotka eivät kuulu itse kyläyhdistyksiin. Tätä kautta asukkaat ovat tutustuneet paremmin toisiinsa.

– Tällaisilla asioilla on iso merkitys, kun kylien toiminnassa mukana olevien ihmisten kasvot tulevat tutuiksi. Samalla kaupungista ja sen työntekijöistä tulee helpommin lähestyttäviä.

Asukkaiden Loimaa -hanke jatkuu vielä ensi vuoden huhtikuulle. Martin mukaan suunnitelmissa on ollut järjestää uusia kyläiltoja alkuvuonna ja hakea niiden kautta uusia ideoita kylien ja kaupungin välisen yhteistyön kehittämiseen. Yksi tavoitteista on lisätä vielä esimerkiksi puistokummi-toimintaa: siinä asukkaat saavat itselleen puistokummi-liivin, roskapoimurin, roskapusseja ja hanskat roskien keräämistä varten.

– Kun roskat on kerätty, niin voi ilmoittaa kaupungille, missä on säkillinen roskia ja kaupunki hakee sen pois. Loimaan keskustassa toiminnassa on mukana noin 15 henkilöä ja siihen voi lähteä vapaasti mukaan. Sitä voisi tuoda myös kyliin enemmän. Puistokummit ovat hyvä esimerkki siitä, miten voi parantaa itse omaa asumisviihtyvyyttä.

 

Asukkaiden Loimaa -hanke

Toteuttaja: Loimaan kaupunki

Rahoittaja: Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry

Kokonaisrahoitus: 69 000 €

Julkinen rahoitus: 69 000 €

Tukiprosentti: 90 %

Suomen Miljöörakennus uudisti laitteitaan ja paransi piha-aluetta yritystuen avulla

Pihakalusteita maatalousnäyttely Okrassa.

 

Haloo maaseutu haastatteli Suomen Miljöörakennuksen yrittäjää Ville Alasta maatalousnäyttely Okrassa. Alasen mukaan muun muassa yhtiön takapiha koki muodonmuutoksen Jokivarsikumppaneilta saadun yritystuen myötä.

Tämän vuoden maatalousnäyttely Okrassa näytteilleasettajana mukana oleva Suomen Miljöörakennus valmistaa puusta kaikenlaisia pihakalusteita kuten keinuja, kukkalaatikoita, pihalaattoja ja koristekaivoja. Yrittäjä Ville Alanen kertoo, että Okra on yksi harvoista mahdollisuuksista ostaa yhtiön tuotteita suoraan valmistajalta.

– Suoramyyntiä ei ole muuten paitsi messuilla. Muuten myymme tuotteita jälleenmyyjille ja teemme myös yhteistyötä rakennusurakoitsien kanssa. 

Loimaalainen Suomen Miljöörakennus on perustettu vuonna 1991. Yhtiön noin 3000 neliön toimitilat löytyvät Konepajantieltä Hirvikoskelta, ja työntekijöitä on yhteensä 20. Muutama vuosi sitten yhtiö sai Leader-ryhmä Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta yritystukea, jonka se käytti koneiden ja laitteiden uudistamiseen. Lisäksi tuen avulla Suomen Miljöörakennus sai laitettua pihansa kuntoon.

– Toimitilamme ovat vanhassa tehdasmiljöössä, ja takapiha oli aiemmin hyvin kivikkoinen. Saimme sen asvaltoitua tuen avulla. Nyt piha toimii hyvin, ja on olennainen osa toimintaamme. Investointituki edesauttoi toteutusta, Alanen kertoo.

– Hankemaailma oli jo entuudestaan tuttu, sillä olin mukana Loimaan tekonurmikentän uusimishankkeessa. Onhan se työlästä välillä, mutta vaiva kannattaa aina.

Puusta valmistettu pihakeinu ja tuoli maatalousnäyttely Okrassa.
Suomen Miljöörakennus valmistaa muun muassa pihakeinuja.

Maatalousnäyttely Okraan Suomen Miljöörakennus on osallistunut muutamaa kertaa lukuun ottamatta jo 1990-luvulta asti.

– Okra on aina ollut hyvä tapahtuma meille. Tänne on helppo tulla ja kustannukset ovat pieniä esimerkiksi Helsingin messuihin verrattuna. Ylipäätään on hienoa olla mukana, Alanen kehuu.

Tulevaisuuden näkymistä kysyttäessä yrittäjä Ville Alanen kertoo, että näkymiä on vaikea ennustaa mutta siitä huolimatta stressiä on turha ottaa.

– Maailmanpoliittinen tilanne ja muut tekijät vaikuttavat tulevaisuuteen. Yksi konsultti sanoi kerran, että aamulla kun lähtee töihin ja tulee viideltä kotiin, niin se riittää. Turhan isoja riskejä ei kannata ottaa.

Okrassa esillä olevassa Jos lehmät puhuisivat -näyttelyssä voi tutkiskella omaa suhdetta maaseutuun

Lehmä ja mies kohtaavat niityllä.

 

Lehmät herättävät usein ihmisissä suuria tunteita. Näitä tunteita pääsee tutkimaan Jos lehmät puhuisivat -näyttelyssä Okrassa.

Vuoden 2019 Okrasta tuttu Jos lehmät puhuisivat -näyttely nähdään jälleen tämän kesän maatalousnäyttelyssä Oripäässä 5.8.7. Kaarihallista löytyvän näyttelyn on koonnut MTK Varsinais-Suomi osana Leader-rahoitteista tiedonvälityshanketta, jonka tavoitteena oli muun muassa parantaa kaupungin ja maaseudun välistä yhteyttä.

Näyttelyn tuottajan Katja Mahalin mukaan samankaltaista näyttelyä ei ole ennen tehty. Erikoiseksi näyttelyn tekee myös sen aihe ja syntypaikka: lehmät eivät ole Mahalin mukaan Varsinais-Suomessa enää suuressa osassa, mutta silti maaseutu henkilöityy usein juuri lehmiin.

– Lehmät eivät enää näy samalla tavalla Varsinais-Suomen maaseudulla kuten ennen. Silti lehmät herättävät aina voimakkaita tunteita ihmisissä. Niiden kautta jokainen voi tutkia omaa suhdettaan maaseutuun. Näkeekö kuvissa enemmän iloa, vihaa, kuormituksen tunteita, haasteita vai ratkaisuja? Mahal pohtii.

– Esimerkiksi autolla ajaessa syntyy aina riemunkiljahduksia, kun näkyy lehmiä. Jokaisella on jokin mielikuva lehmistä, hankeasiantuntija Taina Simola Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneista sanoo. Jokivarsikumppanit oli yksi hanketta rahoittaneista Leader-ryhmistä.

Näyttely koostuu valokuvista ja veistoksista. Se avattiin Berliinissä Saksassa vuonna 2019, ja Mahalin mukaan moni saksalainen muistaa näyttelyn edelleen hyvin juuri lehmien takia. Hän kuvailee näyttelyn olleen taukopaikka ja rauhan tyyssija meluisassa Grüne Wochen messuympäristössä.  Saksan ja Varsinais-Suomen lisäksi näyttely on kiertänyt muun muassa Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja viime vuonna Keski-Pohjanmaalla. Näyttelyssä esillä olevia kuvia on tullut lisää vuosien varrella, ja osa niistä on muokkautunut myös sisustustuotteiksi.

Mahal toivoo, että näyttely herättää keskustelua maaseudun elinvoimatekijöistä laajemminkin.

– Näyttely voi antaa uusia havaintoja elämästä. Kuvat kertovat etenkin kiireettömyydestä ja toivon, että ihmiset kokevat samaa tunnetta näyttelyssä.

Kuva: Tervehdys, Pia Simonen

Uudet LED-mainostaulut loistivat kilpaa auringon kanssa viikonlopun pesäpallo-ottelussa Pöytyällä

Pöytyän Urheilijoiden naisten Ykköspesis-joukkue pelaa pesäpalloa LED-mainostaulun takana.

 

Hankerahoituksen avulla hankitut LED-mainostaulut kustansivat yhteensä noin 18 500 euroa.

Naisten Ykköspesiksen kausi starttasi lauantaina 13. toukokuuta Pöytyällä, kun Pöytyän Urheilijat kohtasi Kajaanin Pallokerhon. Kotiavauksessa sää helli niin pelaajia kuin yleisöä, mutta auringon lisäksi Kymppi-Katto Areenalla loistivat edellisenä viikonloppuna asennetut, upouudet LED-mainostaulut. 

Kyseiset LED-taulut saatiin Kymppi-Katto Areenalle Digiä toimintaan -nimisen hankkeen kautta. Hanketta koordinoinut Pöytyän Urheilijoiden pesäpallojaoston puheenjohtaja Paavo Kallio kertoo, että taulut telineineen hankittiin nimenomaan ulkokäyttöön ja niiden kautta voi näyttää niin still-kuvaa kuin videoita. Kaikki kolme taulua on myös mahdollista yhdistää yhdeksi isoksi näytöksi.

– LED-taulut ovat nykypäivää, kun sähköisiä mainoksia voi näyttää halutulla tavalla, Kallio sanoo.

Pöytyän Urheilijat pelaa pesäpalloa sisävuorossa aurinkoisessa säässä Kajaanin Pallokerhoa vastaan.
LED-mainostaulut olivat hyvin esillä Pöytyän Urheilijoiden kotiavauksessa.
Yleisöä seuraamassa Pöytyän Urheilijoiden pesäpallo-ottelua.
Aurinkoinen sää ja viihdyttävä pesäpallo-ottelu vetivät mukavasti yleisöä Kymppi-Katto Areenalle lauantaina 13. toukokuuta.

Muovimainokset jäämässä historiaan

Mainostauluja ei hankittu hetken mielijohteesta: viime vuonna niiden käyttöä testattiin vuokrauksen avulla. Kallion mukaan kokemukset olivat erittäin positiivisia, joten he päättivät hankkia taulut Kymppi-Katto Areenalle. 

– Näitähän on ollut urheilutapahtumissa jo pitkään. Ne helpottavat mainosten näyttämistä, kun ei aina tarvitse teettää uusia muovimainoksia vaan vaihtaminen käy sähköisesti. Taulut ovat myös pitkäikäisiä.

Mainostaulut ovat myös liikuteltavissa ja muiden käytettävissä.

– Muutkin yhdistykset ja seurat voivat käyttää niitä. Niitä onkin jo kyselty eri tapahtumiin, Kallio kertoo.

Pöytyän Urheilijoiden pelaaja on juuri lyömässä ilmaan heitettyä palloa.
Ottelu KPK:ta vastaan päättyi Pöytyän Urheilijoiden voittoon 2–1.

Kehitystä hankkeiden kautta

Pöytyän Urheilijoiden naisten pesäpallojoukkueen kotiavaus oli ensimmäinen kerta, kun kaikki kolme mainostaulua olivat yhtä aikaa käytössä. Viikonloppu olikin monelta osin menestys: aurinkoisen sään lisäksi LED-taulut toimivat moitteetta, yleisöä oli paikalla mukava määrä ja kotijoukkue vielä voitti Kajaanin Pallokerhon lukemin 2–1.

Paavo Kallio kannustaa muitakin seuroja ja yhdistyksiä toteuttamaan projekteja hankerahoituksen avulla. Mainostauluja varten he saivat Leader-ryhmä Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta hankerahaa noin 12 400 euroa. Yhteensä taulut kustansivat noin 18 500 euroa, ja erotuksen seura maksoi omista säästöistä.

– Hankkeet ovat oiva tapa toteuttaa eri juttuja. Jokivarsikumppaneiden kanssa yhteistyö on sujunut ennenkin hyvin, ja asiat saadaan aina hoidettua nopeasti ja erittäin hyvin.

Pöytyällä on aiemminkin toteutettu onnistuneita hankkeita. Vuonna 2018 valmistunut POP-Areena palkittiin viime maaliskuussa Varsinais-Suomen maaseutugaalassa ohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman liikuntahankkeen toteutuksesta.

Ilmakuva Pöytyän Urheilijoiden kotikentästä Kymppi-Katto Areenasta.
Pöytyän Urheilijoiden kotikenttä Kymppi-Katto Areena sijaitsee Kumilan kylässä Pöytyällä.

Liisa Kallio aloitti Haloo maaseutu! -hankkeen viestintäkoordinaattorina

Viestintäkoordinaattori Liisa Kallio talvisessa maisemassa.

 

Uusi viestintäkoordinaattori toimii pestissä hankkeen loppuun.

Varsinais-Suomen maaseudun ja saariston kehittämisen viestiä yhteen keräävä Haloo maaseutu! -hanke on saanut sen viimeisiksi kuukausiksi uuden viestintäkoordinaattorin. Medianomi Liisa Kallio astuu Janica Vilenin saappaisiin tämän siirtyessä Varsinais-Suomen Ely-keskukselle maaseutuviestintäkoordinaattoriksi.

Saimme tehtävään useita hyviä hakemuksia. Medianomi Liisa Kallio erottautui joukosta monipuolisella viestinnän alan osaamisellaan, Varsinais-Suomen alueen tuntemuksellaan ja innostuneella asenteellaan. Haloo maaseutu jää siis hyviin käsiin, kommentoi Janica Vilen. 

Kallio valmistui medianomiksi Turun AMK:sta vuonna 2019. Hän on toiminut aiemmin muun muassa toimittajana paikallislehdessä, sisällöntuottajana jääkiekkojoukkueessa ja viimeisimpänä viestintäsuunnittelijana Raision kaupungilla. Kallio on jo aiemmin seurannut Haloo maaseutu -hankkeen kanavia, joten viestintäkoordinaattorin pestin tullessa hakuun päätös oli selkeä.

⎯ Olen myös itse maaseudulta kotoisin, joten on mahtavaa, että voin käyttää omia taitojani viestiäkseni maaseudun kehittämisestä ja sen ihmisistä. Olen hyvin innoissani seuraavista kuukausista, Kallio kertoo.

Kallion työlistalta löytyy muun muassa viestintäfoorumin järjestäminen Kemiönsaarella sekä maatalousnäyttely Okraan osallistuminen.

Haloo maaseutu! -hanke viestii maaseudun ja saariston kehittämisestä koko Varsinais-Suomessa. Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää. Lisäksi hankkeen yhteistyötahoja ovat ProAgria, MTK, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Kylät ry. 

Hanke jatkuu vuoden 2023 elokuun loppuun.

Kyrön skeittiparkki rakentui hyvällä yhteistyöllä!

Ilmakuva skeittiparkista.

 

Kyröön rakennettiin skeittiparkki Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tukemassa Leader-hankkeessa. Avajaisia vietettiin live-musiikin tahdissa, skeittien ja skuuttien kolinassa.

Pöytyän Kyrössä, Elisenvaaran yhtenäiskoulun takana vietettiin skeittiparkin avajaisia tiistaina 30. elokuuta. Vanhempainyhdistyksen järjestämään tapahtumaan saapui paikalle toistasataa ihmistä. Ohjelmassa oli juhlapuheita, State of Emergency -bändin keikka ja tietysti skeittausta ja skuuttausta uudella skeittiparkilla. 

Tapahtuman avasi Pöytyän kunnanjohtaja Mika Joki.

– Skeittaus on luovaa liikuntaa, johon kuuluu ihan oma kulttuurinsa ja tietynlainen yhteisöllisyys. Skeittiparkki taas paikkana mahdollistaa kaikenikäisten ja -tasoisten harrastamisen yhdessä. Skeittauksen harrastajamäärät ovat tasaisessa kasvussa ja olympialajin status on lisännyt kiinnostusta lajia kohtaan entisestään, kunnanjohtaja toteaa. 

Kunnan näkökulmasta skeittaus ja skuuttaus voivat olla liikunnan lisäksi paljon muutakin, esimerkiksi ennaltaehkäisevää nuorisotyötä. Lisäksi Mika Joki toteaa, että eri toimijoiden on nyt mahdollista luoda uutta toimintaa ja tapahtumia skeittiparkin ympärille.

– Skeittiparkki monipuolistaa Kyrön ja koko Pöytyän vapaa-ajan mahdollisuuksia ja tuo uuden vetovoimaisen harrastepaikan Kyrön taajamaan, hän kiittelee. 

Lisäksi hän kiittää puheessaan hankkeen toteuttanutta Elisenvaaran vanhempainyhdistystä ja rahoituksen myöntänyttä Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:tä sekä kaikkia muita hankkeen yhteistyötahoja ja talkoolaisia. 

– Tämä hanke on hyvä esimerkki siitä, miten paljon hyvää toimelias yhdistys voi saada aikaan. Yhteistyötä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, jotta kunta saadaan pidettyä kiinnostavana, viihtyisänä ja vetovoimaisena.

Nainen ja mies mustalla lavalla.
Vanhempainyhdistystä edustanut Miia Lehtonen ja kunnanjohtaja Mika Joki pitivät puheet skeittiparkin avajaisyleisölle.

Kunnanjohtajan jälkeen oman puheensa piti Elisenvaaran kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Miia Lehtonen.

– Projekti sai alkunsa vuonna 2020, kun joukko Elisenvaaran oppilaita toivoi paikkaa, jossa voisi skeitata ja skuutata. Vanhempainyhdistys otti ideasta kopin ja sitten saimme Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ja Pöytyän kunnan mukaan yhteistyöhön, hän kertoo.

Hankkeen kokonaiskustannus oli noin 55 000 euroa.

– Ilman taloudellista tukea ja vapaaehtoistyötä tätä skeittiparkkia ei olisi. Meillä on ihan loistava tiimi ja kaikki ovat siihen tervetulleita. Me uskottiin parhaaseen lopputulokseen ja rokattiin tää juttu!

Avajaispuheiden jälkeen väki pääsi herkuttelemaan ja testaamaan uutta skeittiparkkia. Esteet saivat kiitosta sekä pienemmiltä että isommilta harrastajilta. Lautoja oli tapahtumassa sekä myytävänä että testattavana ja muutama aikuinen opetti lapsille uusia temppuja.

Lopulta illan kruunasi Pöytyältä ponnistaneen State of Emergencyn keikka. 

Poika mustassa paidassa skeittiparkin edessä.
Kyröläinen 9-vuotias Justus Nieminen on skuuttaillut jo pitkään ja käynyt testaamassa skeittiparkkeja myös Turussa. “Tämän parkin hauskin este on tuo pyramidi!”
Tyttö sinisessä takissa skeittiparkin edessä.
Kyröläinen 10-vuotias Essi Hiltunen on skeitannut puolisen vuotta, mutta yritti jo rohkeasti reiliäkin. “Täällä avajaisissa on ollut tosi kivaa!”
Bändi soittaa ja yleisöä on paljon lavan edessä.
Rock-yhtye State of Emergency on ponnistanut Pöytyältä.
Ilmakuva yhtenäiskoulun alueesta.
Kyrön skeittiparkki sijaitsee Elisenvaaran yhtenäiskoulun välittömässä läheisyydessä, joten sitä pystyy hyödyntämään myös koulupäivien aikana.

 

Uusi hanke – vanhat kanavat! Haloo maaseutu jatkuu vielä vuoden

Haloo maaseudun logo maisemakuvan päällä.

 

Nykyinen Haloo maaseutu -viestintähanke on päättymässä, mutta uusi on jo aluillaan. Syyskuun alussa alkavalla vuoden mittaisella Haloo maaseutu! – viestintäverkosto Varsinais-Suomeen -hankkeella varmistetaan keskeytyksetön ja kattava maaseutuviestintä, joka aktivoi varsinaissuomalaisia maaseudun kehittämiseen ja tuo esiin maaseudun elinvoimaisuutta. 

Osana hanketta Varsinais-Suomeen luodaan viestintäverkosto, johon sitoutetaan laaja joukko varsinaissuomalaisia maaseudun kehittämiseen osallistuvia tahoja. Tavoitteena on sopia yhteiset, konkreettiset toimenpiteet viestinnän osalta sekä varmistaa, että verkostoon kuuluvilla tahoilla on riittävät työkalut ja osaaminen toimenpiteiden toteuttamiseen. 

Viestintäverkostolle on jo luotu oma ryhmä uudelle valtakunnalliselle ja vuorovaikutteiselle maaseudun kehittäjien verkkoalustalle osoitteeseen maaseutuverkosto.fi. Keskusteluryhmän nimi on Haloo maaseutu! Varsinais-Suomen maaseutukehittäjien viestintäverkosto. Ryhmään pystyy liittymään luomalla oman profiilin alustalle. Sivusto on suunniteltu verkostojen luomiseen ja ajankohtaisista asioista ja tapahtumista viestimiseen. 

Haloo maaseutu! – viestintäverkosto Varsinais-Suomeen -hanke tiedottaa aiempien Haloo maaseutu -hankkeiden tavoin maaseudun kehittämisen ajankohtaisista asioista ja aktivoi kaikkia varsinaissuomalaisia maaseudun kehittämistyöhön. Viestintäkanavat pysyvät samoina. Löydät Haloo maaseudun osoitteesta haloomaaseutu.fi sekä seuraavilta sosiaalisen median kanavilta:

Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä hallinnoi Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry. Rahoituksen on myöntänyt Varsinais-Suomen Ely-keskus.

Hankkeen alussa päätoimijat ovat Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Varsinais-Suomen Leader-ryhmät (I samma båt – samassa veneessä, Varsin Hyvä, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Ykkösakseli sekä Ravakka). Yhteistyökumppaneita ovat Varsinais-Suomen kylät ry, Varsinais-Suomen liitto, MTK Varsinais-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi. Hankkeen tavoitteena on sitouttaa viestintäverkoston toimijoiksi myös useita muita yhteistyötahoja, kuten eri sidosryhmiä edustavia yhdistyksiä ja kuntia.

Lystmettässä panostetaan esteettömyyteen ja ystävällisyyteen

Mies ja nainen seisovat pyörätuoliluiskalla.

 

Uudenkartanon kyläyhdistyksen pyörittämä Himolan teatteri esiintyy kesäisin keskellä kaunista maaseutua, Yläneenjoen rannassa. Nykyään kesäteatterista pääsee nauttimaan myös esteettömästi. Esteetön Lystmettä -hanke valmistui vuonna 2021 ja on nyt ehdolla Suomen parhaaksi Leader-kylähankkeeksi.

Pöytyän Yläneellä, Uudenkartanon kyläyhdistyksen lystinpitopaikassa eli Lystmettässä panostetaan esteettömyyteen. Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tukemassa Leader-hankkeessa on parannettu teatterin valaistusta, äänentoistoa ja rinteessä sijaitsevaa katsomoa sekä rakennettu sinne täysin esteetön kulkureitti. 

Yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Markkula ja tiedottaja Eija Eloranta kertovat, että esteettömän reitin myötä katsomoon pääsee nyt paremmin esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai lastenrattailla. Lisäksi esteettömyyteen panostetaan palvelussa. 

Lippuja varatessa kannattaa kertoa, jos tarvitsee apua. Me voimme saattaa katsomoon ja tuoda väliaikatarjoilut, Eloranta sanoo.

Teatteriin mahtuu kerrallaan 330 katsojaa. Ennen kaikille penkkiriveille kuljettiin keskikäytävältä, mutta remontin yhteydessä tehtiin kulkureitit myös molempiin reunoihin. Koko alin rivi ja ylin rivi ovat nyt inva-paikkoja, joten esimerkiksi pyörätuolia käyttävät katsojat voivat valita, haluavatko istua edessä vai takana. 

– Ja nyt kun esteettömiä paikkoja on niin paljon, on mahdollista istua vierekkäin vaikka koko seurueen kanssa, Eloranta jatkaa. 

Myös teatterin uusi valaistus ja äänentoisto lisäävät esteettömyyttä, mutta varsinaista induktiosilmukkaa ei saatu mahtumaan hankkeeseen. Äänentoistojärjestelmä on kuitenkin sellainen, johon silmukka sopii, jos sellainen päätetään hankkia myöhemmin. 

Koko kylä esteettömyyden puolesta

Ilmakuva Lystmettän alueesta.
Paalujen päälle tukevasti rakennettu esteetön reitti katsomoon on pitkä ja kiemurteleva, jotta luiska ei ole liian jyrkkä.

Mistä idea esteettömyyden edistämisestä sitten lähti?

– Meidän teatteriin tuli kerran Porin suunnalta bussillinen porukkaa ja heistä lähes kaikilla oli joko pyörätuoli tai rollaattori. Silloin jo palveluamme kehuttiin, mutta ajattelimme, että haluamme palvella vieläkin paremmin. Porukka ikääntyy koko ajan ja ikäihmiset ovat kesäteattereille tärkeä kohderyhmä, puheenjohtaja vastaa. 

Ja on esteettömyydestä iloa muillekin! Toinen kulkureitti vähentää ruuhkaa ja sitä pitkin pääsee näppärästi vaikka lastenrattailla, joten nyt teatterissa voisi järjestää esimerkiksi isoja lasten tapahtumia. Paremmat puitteet edesauttavat myös tilojen vuokraamista ulkopuolisten tapahtumajärjestäjien käyttöön. 

Yhdistyksen mukaan kylämatkailu ja kylien tapahtumat kuuluvat kaikille. Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää kuitenkin esteettömästi rakennettua ympäristöä – mikä on haaste useissa maaseudun kulttuurikohteissa. Esteettömyyteen pystyy panostamaan jo pienilläkin teoilla, mutta isommat investoinnit maksavat, ja siksi ne voivat jäädä tekemättä, vaikka hyvää tahtoa olisi. 

– Siksi oli hienoa, että saimme hankkeeseen Leader-tukea. Ilman sitä emme olisi pystyneet tätä tekemään, Erkki Markkula toteaa.

Voimaa kuin pienessä kylässä

Etualalla ihmisiä lastenrattaiden kanssa pyörätuoliluiskalla. Takana kaksi ihmistä haravoi.
Uudenkartanon kyläyhdistys järjesti 14. toukokuuta talkoot, joissa siivottiin Lystmettä kuntoon kesäkautta varten. Kuva: Eija Eloranta.

Leader-tuen lisäksi hankkeen toteutumiseksi tarvittiin koko kylän tuki. 

– Talkootunteja oli suunniteltu hankkeeseen 1 014, joten lopetin laskemisen siihen, mutta todellisuudessa talkoita tehtiin vielä paljon sitäkin enemmän. Paljon puhutaan siitä, että ihmisten talkoointo on vähentynyt, mutta kyllä täällä ainakin pystytään aikamoisiin urotekoihin, Eloranta kiittelee.

Lystmettässä myös lähes kaikki rakennukset on tehty talkoilla: esimerkiksi kioski, tanssilava ja rantasauna. Katettu katsomokin on aikoinaan saanut alkunsa kylällä järjestetystä 40 tunnin hirsikurssista, jonka jälkeen työ jatkettiin loppuun talkoilla. Ja jo pelkkään kesäteatterin pyörittämiseen tarvitaan vuosittain noin 80 talkoolaista.

– Meillä on aina riittänyt vapaaehtoisia – jopa kylän ulkopuolelta. Kaikki ovat aina tervetulleita ja jokaiselle löytyy sopiva homma. Meillä on talkoissa aina kivaa ja tarjolla on myös hyvää ruokaa, sanoo Markkula.

– Ja kesän päätteeksi järjestämme aina kiitosjuhlan kaikille kesän talkoolaisille. Kiittäminen on vapaaehtoistyössä tosi tärkeää, Eloranta jatkaa.

Myös Pöytyän kunta avustaa yhdistyksen toimintaa säännöllisesti. 

Leikkipuisto, jossa liukumäki ja muita leikkivälineitä.
Kun Rannanmäen koulu lopetettiin, koulun pihalla olleet leikkivälineet lahjoitettiin Lystmettään!

40 vuotta teatteria

Uudenkartanon kyläyhdistyksen alla toimiva Himolan teatteri viettää 2022 kesällä 40-vuotisjuhliaan. Juhlavuoden näytelmäksi valittiin Bertolt Brechtin ja Hella Wuolijoen kirjoittama Isoheikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle, jonka ohjaa Heidi Tuomola.

Pidetyllä ja palkitulla teatterilla on vuodessa kolme ensi-iltaa: yksi juhannuksena Lystmettässä ja kaksi talvikauden aikana kirkonkylän työväentalolla. 

Leader-hanke paransi esteettömyyden lisäksi kesäteatterin muitakin toimintaedellytyksiä. Uuden sisäänkäynnin lisäksi myös vanha sisäänkäynti varastotiloineen uudistettiin. Nyt näyttelijöille ja roolivaatteille on lämmin tila. 

Kesäteatteri tavoittaa parin viikon mittaisen kauden aikana yleensä noin 3 000 katsojaa. 

– Elokuussa on vielä erikseen yönäytöksiä, jotka ovat aina loppuunmyytyjä. Niissä on hieno tunnelma ulkotulien ja valaistuksen ansiosta, kehuu puheenjohtaja. 

Lystmettässä vuodesta 1994

Mies ja nainen laiturilla.
Yläneenjoen veden pinta voi Lystmettän kohdalla vaihdella jopa kolme metriä. Siksi laiturissa on vaijerit, joiden avulla sitä pystytään nostamaan tai laskemaan. Laiturin kohdalla on hyvä hiekkapohja ja rantoja siivotaan talkoovoimin. Laiturilla Uudenkartanon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Markkula ja tiedottaja Eija Eloranta.

Uudenkartanon kyläyhdistys osti Lystmettän alueen kunnalta vuonna 1994. Nykyisin Lystmettässä järjestetään vuosittain kesäteatterin lisäksi syystori ja joulumarkkinat, tansseja, huukauppoja ja kirpputoreja sekä seurakunnan kanssa yhteistyössä maakirkko. Tanssiperinne oli aikaisemmin suositumpi, mutta viime vuosina tansseja ovat järjestäneet vain paikallisen yrittäjäyhdistyksen aktiivit. 

Yhdistyksen yhteinen saunavuoro on aina keskiviikkoisin syyskuusta toukokuuhun ja saunarakennuksella järjestetään paljon myös kokouksia ja yksityistilaisuuksia.

Lystmettän historia ulottuu kuitenkin paljon pidemmälle kuin 90-lukuun.

– Sanotaan, että Uudenkartanon päärakennuksesta on tullut tänne köysirata, jota pitkin on tultu pitämään lystiä tälle alueelle. Kartanonherra perusti tänne vuonna 1891 myös kansakoulun, joka paloi 1900-luvun alkupuolella. Palaneen koulun peruskivet ovat vielä jäljellä, kertoo Erkki Markkula. 

Vihreä saunarakennus.
Sauna lämpeää keskiviikkoisin kaikille. Muina päivinä sitä voi varata yksityiskäyttöön.

Vuoden kylä 2011

Uudenkartanon kylä valittiin Varsinais-Suomen vuoden 2011 kyläksi. Silloin kilpailussa oli teemana kulttuuri ja siihenhän juuri Uudenkartanon kylässä panostetaan.

– Se oli meidän isolle ja sitoutuneelle talkooporukalle hieno kiitos. Kun kävimme hakemassa pystin Teijolta, täällä sattui olemaan juuri ne vuosittaiset Yrittäjien tanssit ja koko kylä koolla. Oli kyllä hieno tunne tulla palkinnon kanssa kotiin! Se kohotti tunnelmaa ja motivoi ihmisiä osallistumaan taas seuraaviin talkoisiin, Eloranta muistelee. 

Mies esittelee vaasia.
Vuoden kylälle jaettu kiertopalkinto on jo jatkanut matkaansa, mutta kunnalta saatu palkintovaasi on esillä Lystmettän saunalla.

Eloranta itse on muuttanut kylälle rakkauden perässä ihan muualta, mutta tunsi heti tulleensa kotiin.

– Muistan edelleen, miten minua tultiin heti pyytämään mukaan toimintaan. Se tuntui tosi ihanalta! Arvostin paljon sitä, miten kyläläiset ottivat uuden asukkaan vastaan, Eloranta kertoo. 

Kylän hyvä yhteishenki syntyykin ennen kaikkea ystävällisyydestä. Ja ystävällisyyden luoma yhteishenki näkyy myös numeroissa: Uudenkartanon kylässä on noin 530 kotitaloutta ja kyläyhdistyksessä on noin 370 jäsentä. 

Investoinnin jälkeen Lystmettän toimintakeskuksen tilat soveltuvat entistä paremmin myös erityisryhmien tapahtumien ja yleisötilaisuuksien pitopaikaksi. Kuvassa Lystmettän riukuaitojen sisäpuolella pilkottaa Uudenkartanon tanssilava, johon on myös esteetön kulku!

 

Hankkeen kokonaiskustannus: 73 000 €

Tukiprosentti: 60 %