Valtakunnallinen Lähiruokapäivä järjestetään jälleen lauantaina 9.9.2023. Ilmoittautuminen Lähiruokapäivän tapahtuman järjestäjäksi on nyt avoinna!
Lähiruokapäivä on tarkoitettu kaiken kokoisille ja näköisille tuottajille, tiloille, puutarhoille, palveluille, yrittäjille ja jatkojalostajille, jotka työskentelevät suomalaisen lähiruoan parissa. Mukaan toivotaan myös maaseudun elämysmatkailun tuottajat, ruoka-alan ammattilaiset ja muut toimijat, aina yhdistyksiä ja seuroja myöten. Kotimainen ruoantuotanto sekä tarinat sen takana kiinnostavat suomalaisia enemmän kuin koskaan – lähde siis mukaan lähiruokatrendin aallonharjalle ja Lähiruokapäivään lauantaina 9.9.2023!
Osallistumalla Lähiruokapäivään tapahtuman järjestäjänä, yksin tai yhdessä vaikka naapurin kanssa, tarjoatte vierailijoille mahdollisuuden päästä tutustumaan lähiruoan ammattilaisiin ja muihin maaseudun toimijoihin pintaa syvemmältä. Voitte halutessanne myydä tuoreita raaka-aineita tai valmiiksi jalostettuja tuotteita suoraan kuluttajille. Kotimainen ammattitaito, työ ja raaka-aineet ovat ylpeyden aihe!
Osallistuneiden toimijoiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta tapahtuman kasvaessa ja kehittyessä. Viime vuonna ovensa avasi 304 yritystä ja tilaa ympäri Suomen. Pistetäänkö jälleen paremmaksi?
Ryhdy järjestäjäksi:
Rekisteröidy www.lähiruokapäivä.fi-sivuston käyttäjäksi. Jos sinulla on jo käyttäjätunnus sivustolle edellisten vuosien tapahtumasta, kirjaudu sisään. Pääset rekisteröitymään ja kirjautumaan tästä. Huom. Sivusto on uudistunut, joten kirjautuessasi joudut tilata ensimmäisellä kerralla uuden salasanan klikkaamalla Unohtuiko salasana -nappia.
Rekisteröitymisen jälkeen kirjaudu sisään sivustolle ja täytä ilmoittautumislomake tilastasi tai tapahtumastasi. Pääset muokkaamaan ilmoitusta profiilissasi koska tahansa kirjautumalla sivustolle.
Ohjeita rekisteröitymiseen, kirjautumiseen ja ilmoittautumislomakkeen täyttämiseen löydät Mukaan järjestäjäksi -sivulta.
Ilmoittautuessasi osallistujaksi tapahtumaan 14.8.2021 mennessä voit tilata veloituksetta Lähiruokapäivän materiaalipaketin, jota voit käyttää tapahtuman markkinoinnin ja järjestämisen tukena.
Lähiruokapäivään osallistuville kohteille ja kiinnostuneille järjestetään etäyhteyksin webinaari 28.6.2023 klo 13–14. Webinaarissa kerrotaan käytännön asioita oman tapahtuman järjestämisestä, materiaalipaketin sisällöstä sekä vinkkejä viestintään. Ilmoittaudu mukaan webinaariin 27.6.2023 mennessä täällä.
Lauantaina 10. syyskuuta Suomessa vietetään Lähiruokapäivää. Yksi yleisölle ovensa avaavista tiloista on Murtolan HamppuFarmi. Tilalla pääsee tutustumaan öljyhampun viljelyyn ja jalostamiseen sekä maistamaan HamppuFarmin tuotteita. Kaikille kävijöille on varattu tuotelahjoja ja lapsille on tutustumiskäynnin lomassa tarjolla poniratsastusta.
Ville Virtanen ja Virve Kettunen viljelevät ja jalostavat öljyhamppua Marttilassa. Omalla Murtolan tilallaan he viljelevät luomuhamppua 23 hehtaarilla, mutta Trans Farm Oy:n sopimusviljelyverkoston kautta HamppuFarmille tulee jalostettavaksi hamppua jopa 1 500 hehtaarilta. Helmikuussa 2022 tulleen uuden öljynpuristus- ja proteiininerotuslaitteiston myötä HamppuFarmilla pystytään käsittelemään hampunsiemeniä jo kaksi miljoonaa kiloa vuodessa.
Hamppu on yksi maapallon vanhimmista viljelykasveista. Nykyisin lajikkeita on monia. Murtolan tilan viljelemä öljyhamppu on ravintokasvi, jonka hyötykäytöllä on Suomessa jo pitkät juuret. Hampunsiemenistä noin kolmannes on kuitua, kolmannes proteiinia ja kolmannes öljyä, joten ravintoarvot ovat otolliset monenlaiseen käyttöön.
Öljyn myynti on tuplaantunut joka vuosi
Pariskunta kasvattaa hamppua nyt kymmenettä vuotta ja omaa öljyä on puristettu kahdeksan vuotta.
– Öljyn myynti on tuplaantunut joka vuosi. Kahdeksan vuotta sitten en olisi ikinä uskonut, että tänään meillä on tuossa ovella 1 000 litran kontteja lähdössä tilaajille, Virtanen sanoo.
Hampunsiemenistä kylmäpuristamalla valmistetun öljyn suosion selittää sen ravintorikkaus ja miellyttävä pähkinäinen maku. Sen rasvahapoista jopa 80 % on monityydyttymättömiä.
– Monet käyttävät sitä salaatinkastikkeena tai vaikka smoothien joukossa – ja voihan sitä ottaa ihan sellaisenaan lusikallisen päivittäin kalanmaksaöljyn tavoin, Kettunen esittelee.
Litroissa mitattuna öljystä menee kuitenkin suurin osa eläinten ravinnoksi. Ja oman osuutensa tilaa kemianteollisuus. Hampunsiemenöljy on suosittua esimerkiksi kosmetiikan valmistuksessa.
HamppuFarmin kylmäpuristettu hampunsiemenöljy on sisältää runsaasti omega-3, omega-6 ja omega-9-rasvahappoja. Lisäksi se sisältää gammalinoleenihappoja ja stearidonihappoa.
Uudella laitteistolla parempaa proteiinia
HamppuFarmille tuli helmikuussa 2022 uusi laitteisto Saksasta. Yli 150 000 euron investointiin myönnettiin 20 prosentin yritystuki maaseuturahastosta. Uuden laitteiston ansiosta tilalla pystytään erottamaan hampunsiemenistä nyt 65-prosenttista proteiinia.
– Aikaisemmin valmistamamme hamppuproteiini oli 40–50-prosenttista ja sen maku oli aika läpitunkeva. Tällä uudella koneella pystymme tekemään proteiinia kuorituista siemenistä, jolloin maku on neutraalimpi ja proteiinista tulee rikkaampaa, Virtanen selittää.
Hamppuproteiinia voi käyttää esimerkiksi veteen sekoitettuna urheilusuorituksen jälkeen tai monipuolisesti ruuanvalmistuksessa.
– Olemme tehneet siitä esimerkiksi ravintoloille sopivan sekoituksen, josta saa tehtyä vegepihvin lisäämällä veden ja mausteet. Koska ravintolat maustavat pihvit itse, ei haittaa, vaikka sama seos olisi käytössä myös naapuriravintolassa, kertoo Virtanen.
Uudella laitteistolla voidaan käsitellä jopa kaksi miljoonaa kiloa hampunsimentä vuodessa. Maaseuturahaston tukema investointi yli viisinkertaisti kapasiteetin.
Hamppu parantaa maata ja sitoo hiiltä!
Murtolan tilalla alettiin viljellä hamppua alun perin mehiläisten käyttöön.
– Tavoitteena oli saada hamppuhunajaa. Hamppu onnistui hienosti, mutta mehiläiset lensivät pellon yli suoraan mustikkametsään. Me kuitenkin innostuimme hampusta ja aloimme tutkia sen ominaisuuksia. Lopulta hamppu syrjäytti mehiläiset kokonaan vuonna 2013, muistelee Kettunen.
Luomuhamppua voi viljellä samalla lohkolla joka viides vuosi. Sen joukossa ei rikkaruohoja kasva ja se parantaa maata pitkillä juurillaan seuraaville viljelykierrossa oleville kasveille. Öljyhampun viljelyllä on myös ilmastonmuutosta hidastava vaikutus, sillä kasvukauden aikana se sitoo hiilidioksidia jopa paremmin kuin metsät. Sato korjataan syys–lokakuun vaihteessa.
– Siinä saa pitää kiirettä, sillä heti kun siemenet kypsyvät, hemppolinnut löytävät paikalle – ja niitä voi tulla kymmeniä tuhansia, Kettunen kertoo.
Öljyhamppu on kaksikotinen kasvi, eli uros ja naaras kasvavat eri varsissa. Nyt uroskasvit ovat jo kuihtuneet ja jäljellä ovat siemeniä tuottavat naaraat, jotka kasvavat jopa parimetrisiksi.
Tähtäimessä kansainväliset markkinat
Murtolan HamppuFarmi osallistui vuosina 2020–2021 yhdessä kahden muun tilan kanssa Leader-ryhmien tukemaan yritysryhmähankkeeseen, jossa lähdettiin hakemaan varsinaissuomalaisille erikoiskasveille kansainvälistä huomiota Amazon-verkkokaupan kautta.
– Koemarkkinointi onnistui hyvin ja varastot myytiin tyhjäksi. Erityisesti Saksan markkinoilla olisi hyvin tilaa meidän tuotteillemme, ja meilläkin olisi kiinnostusta olisi lähteä sinne, mutta vielä ei ollut aikaa panostaa kansainväliseen markkinointiin. Saksan alv-numerot ovat jo valmiina, mutta pitäisi vielä löytää aikaa tehdä se seuraava askel, yrittäjät kertovat.
Kansainvälisille markkinoille yritys tähtää nimenomaan uudella proteiinituotannollaan sekä esimerkiksi suomalaisilla marjoilla höystetyllä hamppurouheella. Siemeniä ja öljyä on ulkomailla tarjolla jo yllin kyllin, sillä Suomessa marginaalissa oleva hamppu on Keski-Euroopassa ja Baltian maissa tuttu ja perinteinen ruokatuote.
HamppuFarmin suosituin tuote on HamppuSnacks, eli maistuva ja rouskuva pikkusuolainen, joka on valmistettu hampunsiemenistä.
Lähiruokapäivä tulee taas
HamppuFarmilla vietetään Lähiruokapäivää lauantaina 10. syyskuuta klo 11–15.
– Täällä on meidän tuotteitamme maisteltavissa ja myytävissä. Kaikille kävijöille on varattu pieni tuotelahja ja lisäksi arvomme kaikkien kävijöiden kesken 50 euron lahjakortin, jolla voi ostaa tuotteitamme, kertoo Virve Kettunen.
– Naapurista on tulossa paikalle poni lapsivieraiden iloksi ja tänä vuonna pääsee kurkkaamaan myös tuotannon puolelle, jatkaa Ville Virtanen.
Valtakunnallinen Lähiruokapäivä järjestetään jo seitsemättä kertaa. Päivän aikana yleisöllä on mahdollisuus tutustua erilaisten tuottajien toimintaan sekä ostaa tuoreita raaka–aineita suoraan tekijöiltä ympäri Suomen. Eri kohteissa kävijöillä on mahdollisuus tutustua muun muassa tilojen eläimiin, koneisiin, tuotannon prosesseihin, pihapiiriin, lähiruokaan, makujen maailmaan sekä maaseudun elämyksiin.
Aurinkovoimalla toimiva tuotantotila rakennettiin alun perin Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden myöntämällä Leader-tuella hunajan valmistukseen. Nykyisin linkoomon tilalla on öljynpuristamiseen ja proteiinin erottamiseen suunniteltu laitteisto.
PerkkiöntilaPaimiostaon yksi yli 250 toimijasta, jotka osallistuvat valtakunnalliseen Lähiruokapäivään lauantaina 10. syyskuuta avaamalla ovensa yleisölle. Lähiruokapäivä järjestetään jo seitsemättä kertaa ja Perkkiön tilaonollut mukana alusta saakka.
Lähiruokapäivän aikana yleisöllä on mahdollisuus tutustua erilaisten tuottajien toimintaan sekä ostaa tuoreita raaka–aineita suoraan tekijöiltä ympäri Suomen. Eri kohteissa kävijöillä on mahdollisuus tutustua muun muassa paikan eläimiin, koneisiin, tuotannon prosesseihin, pihapiiriin, lähiruokaan, makujen maailmaan sekä maaseudun elämyksiin.
–Tapahtumarikkaan vuoden jälkeen toivotaan, että saisimme piristystä syksyyn ja paljon kävijöitä Lähiruokapäivänä,toteaa Tony Kajander Perkkiön tilalta.
Myynnissä on tilan omia laidunpossun lihatuotteita, kuten palvia ja makkaraa sekä mahdollisesti myös lammasmakkaraa. Tapahtumapäivänä aukeaa myös tilan nuoren väen oma kahvio, josta voi ostaa kahvia ja leivonnaisia. Terassikahvit voi nauttia possujen touhuja seuraillen. Tapahtumassa pääseetutustumaan myös muihin tilan eläimiin, kuten lampaisiin ja viettämään elämyksellistä päivää maaseudullasekä tekemään lähiruokaostoksia suoraan tilalta.
–Kannattaa ehdottomasti lähteä tutustumaan tiloille, että näkee mistä se ruoka oikeasti tulee etenkin näinä historiallisina aikoina, Kajander kannustaa.
Lähiruokapäivä on oikea maaseudun avointen ovien tapahtuma, joka on omistettu kotimaiselle ruoantuotannolle.
Syyskuussa juhlitaan lähiruokaa monella tavalla. Suomalaisen ruoan päivää vietetään 4. syyskuuta ja Lähiruokapäivää 11. syyskuuta. Lähiruoka on pääosassa myös monilla syksyn markkinoilla ja tapahtumissa, kun satoa korjataan. Varsinais-Suomea ollaan kovaa vauhtia brändäämässä Suomen ruokamaakunnaksi – maaseuturahaston tuella!
Suomalaisen ruoan päivänä nostetaan esiin Hyvää Suomesta -merkkiä, joka on suomalaisen ruokaketjun yhteistyön tunnus. Kun ostaa tuotteen, jossa on Hyvää Suomesta -tunnus, tietää, että elintarvikkeen raaka-aineet tulevat Suomesta, se on valmistettu Suomessa ja sen koko tuotantoketju on tiedossa.
Lähiruokapäivä taas kutsuu ihmisiä tutustumaan maaseudun toimijoihin, esimerkiksi maatiloihin ja elintarvikkeita jalostaviin yrityksiin. Aikaisempina vuosina samaa tapahtumapäivää on vietetty Osta tilalta -päivän nimellä.
Syyskuu on otollista aikaa lähiruuan markkinoille, sillä sadonkorjuuaika tarjoaa tuoreita tuotteita ruokapöytään. Satokausikalenterin mukaan syyskuussa parhaimmillaan ovat muun muassa sienet, kaalit, juurekset ja kurpitsat!
Lähiruokaa kehitetään myös Leader-tuella
Lähiruuan tuotantoa, jalostusta ja käyttöä edistetään jatkuvasti myös maaseuturahaston tuella, jota myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus ja kaikki maakunnan viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit.
Vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat myöntäneet 1,4 miljoonaa euroa tukea lähiruokaa edistäviin yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin tai yrityksiin. Yritystukia ryhmät ovat myöntäneet yhteensä 28 yritykselle 596 000 euroa. Tukivaroin on autettu markkinoille muun muassa paikallisia juustoja, pastoja, oluita ja viljatuotteita. Kehittämishankkeita on tuettu 24 kappaletta 761 000 eurolla. Kehittämishankkeilla on tuettu muun muassa ruokamatkailua, ruokatapahtumien järjestämistä ja lisätty kuluttajien tietoisuutta lähiruokatuotteista ja -perinteistä.
Leader-tuki on kuitenkin aina vain osa hankkeen kokonaiskustannuksista, joita edellä mainituissa yritystukihankkeissa on ollut yhteensä noin 2,1 miljoonaa euroa ja yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa 1,1 miljoonaa euroa. Suuri osa hankerahoituksen saajista kertoo, että hanke olisi jäänyt toteuttamatta ilman Leader-tukea, joten lähes aina Leader-ryhmän myöntämä julkinen tuki tuo alueen kehittämiseen myös yksityistä rahaa.
Ely-keskus myönsi miljoonia euroja ruuantuotantoon
Leader-ryhmien myöntämät tuet ovat suuruudeltaan yleensä tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja yksittäistä hanketta kohden. Sitä suuremmat hankkeet voivat saada maaseuturahaston tukea Ely-keskuksen kautta. Vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomen Ely-keskus tuki myös osaltaan lähiruokasektoria miljoonilla euroilla.
Kehittämishankkeiden puolella tukivaroja suunnattiin maa- ja puutarhatalouteen 5 miljoonaa euroa ja elintarvikejalostukseen 3 miljoonaa euroa. Esimerkiksi koko maakunnan laajuinen KulTa – Kuluttajat ruokatalouden keskiössä -hanke on saanut Ely-keskuksesta 90 prosentin tuen 1,3 miljoonan euron budjetilleen.
Yritysrahoituksen puolella maataloustuotteet ja elintarvikkeet haukkaavat koko kakusta kolmanneksen: noin 12,7 miljoonaa euroa. Varsinais-Suomessa Ely-keskuksen tuella on kehitetty muun muassa kananmunien, marjojen, leipomotuotteiden ja lemmikkiruokien tuotantoa.
Varsinais-Suomesta Suomen ruokamaakunta
Varsinais-Suomea ollaan kovaa vauhtia brändäämässä Suomen ruokamaakunnaksi. Varsinais-Suomessa on kattava alkutuotanto ja 315 elintarvikkeita valmistavaa yritystä. Yhteensä ruokaketju työllistää lähes 16 000 ihmistä ja muodostaa 15 % maakunnan liikevaihdosta.
Varsinais-Suomi on erityisen tunnettu varhaisperunoistaan, mansikoista ja muista marjoistaan sekä kalasta ja erikoiskasveista: Varsinais-Suomessa viljellään muun muassa hamppua, härkäpapua ja spelttiä.
Aktiivinen ruuantuotanto näkyy paitsi kauppojen hyllyillä myös maakunnan perinnemaisemissa, joita pidetään avoimina viljelemällä ja laiduntamalla. Esimerkiksi Suomen uusin matkailutie, Aurajoentie, kulkee yhtäjaksoisesti kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa.
Lähiruokapäivänä kampanjoidaan tilojen ja kotimaisen ruuantuotannon puolesta! Lähiruokapäivän tapahtumien järjestäjät tarjoavat vierailijoille mahdollisuuden päästä tutustumaan paitsi lähiruokatuotteisiin myös lähiruuan ammattilaisiin ja maaseudun yrittäjiin pintaa syvemmältä.
Mistä ruoka tulee? Mitä lehmät syövät? Haiseeko sika pahalle tai miltä tuntuu hevosen turpa kämmentä vasten? Muun muassa näihin kysymyksiin voi saada vastauksen osallistumalla valtakunnallisen Lähiruokapäivän tapahtumiin 11.9.2021.
Varsinais-Suomesta mukaan on ilmoittautunut jo yhdeksän kohdetta!
Tilavierailuille ottavat vastaan omien tuotteiden ja ohjelman kera Wanha Kanala Loimaalla, puutarha-alan perheyritys Terra Vinealis Salossa, Murtolan HamppuFarmi Oy Marttilassa, Voima-Papu tuotteista tuttu Karviaisten tila Salossa ja Highlandeja kasvattava Nummenpään tila Marttilassa.
Lisäksi Lähiruokapäivän kohteiden joukossa on September Open -tapahtuma Taalintehtaalla sekä kolme useamman tuottajan yhteistä myyntitapahtumaa: Raision Taitokeskus / Friisilän verstaat, Salon Taitokeskus / Sininen talo ja Lähiruokakioski Pikantti Katiskanmäellä Salossa.
Mukaan mahtuu edelleen! Ilmoittautuminen on auki 15.8. asti osoitteessa www.lähiruokapäivä.fi
Lähiruokapäivä tunnettiin aikaisemmin nimellä Osta tilalta -päivä. Nimi muutettiin siksi, että järjestäjien joukkoon voisi liittyä mahdollisimman moninainen joukko lähiruuan ystäviä ja ammattilaisia. Mukaan toivotaan ruoantuottajia ja myyjiä, tiloja, elintarvikkeiden jatkojalostajia, matkailu- ja elämysalan ammattilaisia sekä yhdistyskentän koko kirjoa, martoista metsästysseuroihin.
