Harvaan asuttujen alueiden turvallisuusosaaminen on yksi Suomen sisäisen turvallisuuden yhteistoimintamallin painopistealueista. Suomen Kylien Kyläturvallisuus 2025 -hankkeen projektipäällikön mukaan maaseudulla jo kyläyhdistyksen olemassaolo on turvallisuusteko.
Loimaalla sijaitsevalle Alastaron kylälle on hankittu yhteiseen käyttöön RHA68-radiopuhelin. Radiopuhelin antenneineen sijaitsevat Pakilantiellä Alastaron nuorisolavalla, joka toimittaa nykyään myös Alastaron kylätalon virkaa. Alastaron kyläyhdistyksen puheenjohtaja Eija-Sinikka Aho (artikkelikuvassa) kertoo, että kevään tullen tavoitteena on opastaa kyläläisiä radion käyttöön erilaisten tapahtumien avulla.
– Olemme suunnitelleet yhteistyötä esimerkiksi partiolaisten kanssa. Voisimme järjestää vaikka kurssin, jossa etsitään radiopuhelinten kanssa maastosta aarteita, hän ideoi.
Myös yhteyksiä muihin kyliin on tarkoitus testata. Esimerkiksi parinkymmenen kilometrin päässä olevaan Tourula-Keihäskosken kyläyhdistyksen tukikohtaan Paimenenmäelle on hankittu vastaavia laitteita.
Kun laitteet saadaan aktiiviseen vapaa-ajan käyttöön, niitä osataan käyttää myös mahdollisen hätätilanteen tullen. Radiopuhelimia voisi hyödyntää esimerkiksi kadonneen etsinnöissä tai muissa viranomaisia avustavissa tehtävissä, esimerkiksi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepan) tukena.
RHA68-standardin radiopuhelimille ei Suomessa enää tarvita erillistä lupaa. Laitteita on maassa arviolta vähintään 150 000 kappaletta. Erityisen suosittuja ne ovat metsästäjien keskuudessa.
Halvimmillaan radiopuhelimen saa noin 40 eurolla, mutta kovin pitkälle ei edullisimpien laitteiden kanssa saa yhteyttä. 100 eurolla saa jo hyvän radiopuhelimen. Alastaron kyläyhdistyksen laitteiden valinnasta ja asennuksesta on vastannut paikallinen radioamatööri Janne Mattsson. Kylätalolle sopivan antennin ja laitteiston saa noin 500 eurolla.
RHA68-radiopuhelimissa on 26 kanavaa, joista yksi on varattu tiepalvelulle, kaksi autourheilulle ja kaksi Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle. Erikoiskuljetuksille on vakiintunut käyttöön kolme kanavaa ja radioharrastajat kohtaavat yhdellä taajuudella.
– Kyläradiotoiminnalle olen ehdottanut kanavaa 9, mutta mitään virallista päätöstä asiasta ei vielä ole, Mattsson kertoo.
Kylätaloista valmiuskeskuksia
Alastaron kylä on mukana Suomen Kylien Kyläturvallisuus 2025 -hankkeessa, jossa selvitetään muun muassa sitä, miten kylätalot voisivat toimia paikallisina valmiuskeskuksina: tiloina, joista saisi myös häiriötilanteissa apua tai tietoa. Alastarolla pilotoidaan nyt kyläradion käyttöä osana valmiustyötä. Laitilassa Leinmäen kylätalolle on hankittu aggregaatti ja soppatykki. Ne ovat säännöllisessä käytössä esimerkiksi tapahtumissa, mutta myös kriisitilanteessa niiden avulla pystyisi ruokkimaan kyläläiset. Moniin kylätaloihin on hankittu myös sydäniskureita ja majoituskapasiteettia.
Hankkeen projektipäällikkö Pekka Rintala kertoo, että hankkeen yhtenä tavoitteena on kartoittaa Suomen kyläyhteisöjen valmiuksia kyläturvallisuuskyselyiden avulla.
– Loppujen lopuksi laitteet ovat kuitenkin aina vain laitteita. Tärkeämpää on se, että kyläläiset itse ymmärtävät olevansa turvallisuustoimijoita. Sen kun hoksaa, niin kaikki muu on oikeastaan vain yksityiskohtia, toteaa Rintala.
– Oma näkemykseni on se, että jo kyläyhdistyksen olemassaolo on turvallisuusteko. Turvallisuus kohtaa ihmisen paikallisesti ja paikallisessa yhteisössä aihe muuttuu henkilökohtaiseksi. Turvallisuuden tunteessa osallisuudella ja yhteisöllisyydellä on myös ratkaisevan tärkeä merkitys, hän jatkaa.
Kylien viestintäyhteistyö viranomaisten kanssa on myös yksi turvallisuutta edistävä asia. Rintalan mukaan viranomaisten olisi tärkeää tietää, miten kylään saa yhteyden häiriötilanteessa. Se vahvistaa koko yhteiskunnan resilienssiä.
– Loimaan esimerkki tuntuu nyt kiihdyttävän kiinnostusta. Voi olla että vaikeasti rikottavia viestintäkyvykkyyksiä saadaan rakennettua yllättävänkin nopeasti koko valtakunnan alueelle, hän kommentoi.
– Ideaalitilanteessa kaikissa kylätaloissa olisi mahdollisuus ottaa häiriötilanteessa yhteys pelastuslaitokseen, kunnan johtokeskukseen tai naapurikylään. Ja vastaavasti pelastuslaitos saisi jokaisesta kylästä aina kiinni jonkun, jolta saa tolkun vastauksia, Rintala jatkaa.
Langat takaisin kylien käsiin
Aikanaan kylätalot ovat olleet paikkoja, joihin ihmiset ovat kokoontuneet sekä ilon että hädän hetkellä. Kun nykyisenlaisia yhteydenpitovälineitä ei ollut, monet langat olivat kyläyhdistysten käsissä. Mutta on kylätaloja hyödynnetty hädässä viime vuosinakin. Esimerkiksi Santtion kylätalo toimi info- ja huoltokeskuksena Pyhärannan metsäpalojen aikaan kesällä 2018. Saman vuoden tammikuussa Nousiaisten vesikriisin aikaan ihmiset pääsivät suihkuun ja hakemaan juomavettä naapurikuntien kylätaloilta. Myös jouluna 2011 koetun Tapani-myrskyn jälkeen kylätalot toimivat monella harvaan asutulla alueella tukikohtana, kun kaatuneet puut estivät pääsyn kotiin ja sähköt olivat poissa useita päiviä.
Tänä vuonna Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta on seurannut, miten kylillä on valmistauduttu ottamaan vastaan pakolaisia Ukrainasta ja keräämään heille tarvittavia tavaroita.
– Kun tulee joku tilanne eteen, ihmiset kylissä haluavat auttaa! Ja mitä konkreettisempi hyöty on, sitä helpompi on lähteä mukaan, hän toteaa.
Myös kyläasiamies näkee hyvänä, että kylissä pohditaan turvallisuuskysymyksiä nyt, kun rajan takana soditaan ja ilmastonmuutos etenee.
– Turvallisuus on yhteinen asia ja useinhan on niin, että kun valtiolta loppuu kädet kesken, yhdistykset jatkavat työtä, Linkoranta sanoo.
Kyläyhdistyksen aktiivijäsen Heikki Nikander on samaa mieltä.
– Lähes kaikissa Facebookin puskaradio-ryhmissä on viime aikoina keskusteltu siitä, mistä löytyy lähimmät väestönsuojat. Sellaisia ei paljon ole, mutta tällaisia tiloja on, joihin voi kokoontua, jos vastaan tulee joku yllättävä tilanne. Alastarolla asuu kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyneet täällä, joten ensimmäiseksi meidän pitäisi saada tämä tila kaikkien tietoon, hän toteaa.
6 000 radioamatööriä
Radioamatöörejä on Suomessa noin 6 000. Janne Mattsson tentti itselleen pätevyyden vuonna 2018, mutta harrastus alkoi jo lapsuudessa. Niin ikään alastarolainen Kalle Stenvall on ollut radioamatööri jo pitkään.
– Päivittäin tulee kuunneltua maailmaa. Aamuisin on yleensä sellainen hetki, kun harrastajat vaihtavat kuulumisia. Nykyisin kuuntelen itse lähinnä kaukaisia tai harvinaisia yhteyksiä. Yhteensä minulla on kuitattuna noin 2 500 yhteyttä.
Viime vuonna Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Lounais-Suomen piiri järjesti kaksi perustason pätevyyteen tähtäävää radioamatöörikoulutusta, joissa molemmissa oli sata osallistujaa. Uusien harrastajien myötä radioamatöörien keski-ikä on pitkästä aikaa laskusuunnassa.
– Ja nyt sotatilanne on vaikuttanut selvästi kiinnostukseen. Mutta Ukrainassa radioamatööritoiminta on kielletty, sillä yhteyksiä pystyy seuraamaan, Stenvall kertoo.
Teksti ja kuvat: Janica Vilen
LUE LISÄÄ: