Lounais-Suomesta pyörämatkailun ykköskohde

Pyöräilijä tarkastelee karttaopastetta.
Selkeä kartta sekä pitää tiellä että houkuttelee reitille. Kuva: Jouko Parviainen.

 

Kesällä 2020 käynnistyneessä BikeMenu-hankkeessa selvitetään mahdollisuutta luoda Lounais-Suomesta yhteistyössä muiden Itämeren maiden rannikkoalueiden ja Ahvenanmaan kanssa kansainvälinen pyörämatkailukohde. Lähiruoan ja pyörämatkailun yhdistävän BikeMenu-brändin odotetaan vastaavan vähähiilisten matkailupalveluiden kasvavaan kysyntään.

Matkailun on arvioitu tulevina vuosina muuttuvan suosimaan lähikohteita ja paikallisuutta. Lentomatkustamisen vähentyessä luontomatkailun arvo kasvaa, mikä näkyy jo varsinaisena pyörämatkailubuumina Euroopassa. Keski-Euroopan pyöräilysesonki kestää yleensä toukokuusta aina lokakuun lopulle saakka, joten pyörämatkailupalveluita kehittämällä olisi mahdollista pidentää sesonkia ja lisätä matkailun kautta saatavia tuloja myös Suomessa. 

Vuoden 2020 heinäkuussa käynnistyneen BikeMenu-hankkeen tarkoituksena on selvittää millaisia pyöräreittejä Lounais-Suomesta jo löytyy, millaisia palveluita reittien varrella on ja miten niitä voisi edelleen kehittää.

– Suunnitelmana on, että yhdistetään kaksi nousevaa trendiä, jotka tukevat vähähiilistä matkailua: lähiruoka ja pyöräily. Hankkeen tarkoituksena on tukea pyöräilyreittien virkistyskäyttöä ja kehittää maaseudun matkailuyritysten toimintaedellytyksiä. Olemme siten varautuneet jo uudenlaisen matkailun tulemiseen, kertoo BikeMenu-hankkeen projektipäällikkö Jouko Parviainen.

Idea hankkeeseen tuli alun perin ruotsalaisesta Edible Sweden -hankkeesta, jossa neljä huippukokkia suunnitteli ulkotiloissa syötävän lähiruokamenun. Ideaa muokattiin Suomeen sopivaksi, ja siihen päätettiin yhdistää lisäksi pyörämatkailu. Suomessa hanke painottaa Ruotsin tapaan lähiruokaa, mutta menu koostuu pyöräreittien varrella sijaitsevien majoitus- ja ruokailupaikkojen omista uniikeista ruokalistoista, ja riippuu myös siitä, millaisia raaka-aineita lähialueilta saa hankittua.

Hankkeessa on valmistauduttu myös tekemään yhteistyötä Ahvenanmaan, Viron ja Ruotsin kanssa. Kun Lounais-Suomeen yhdistetään kolmen maan rannikkoalueet, syntyy kansainvälisestikin vetovoimainen pyörämatkailukohde, joka on saavutettavissa lauttayhteyksin.

– Ajattelimme, että Itämeren rannikkoalueista voisi luoda yhtenäisen matkailukohteen, joka profiloituisi tämän BikeMenu-brändin ympärille. Virolaiset ovat olleet jo kiinnostuneita yhteistyöstä, kertoo Parviainen.

Alueita yhdistää Itämeren lisäksi yhdeksän Euroopan maan läpi kulkeva pyöräilyreitti Eurovelo 10, joka kiertää Itämeren rantoja. Rengasmainen reitti nousee Tanskasta ensin Ruotsin rannikolle aina Haaparantaan saakka, kunnes kiertää Suomen puolta alas Turkuun. Turusta se taas jatkuu Helsingin kautta kohti Venäjää ja Viroa. Eurovelo 10 -reitti kulkee kaavaillulla BikeMenu-alueella kaikkialla muualla paitsi Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalla on kuitenkin pitkät pyörämatkailun perinteet, ja sen saaret houkuttelevat vuosittain pyöräilijöitä niin Suomesta kuin ulkomailtakin, joten yhteistyö olisi Parviaisen mukaan hedelmällistä.

– Ahvenanmaalla on jo 30 vuoden perinteet pyörämatkailusta eli voimme myös oppia heiltä lisää. Yhteisellä markkinoinnilla pystytään myös ylittämään kynnyksiä tehokkaammin, kuin jos kaikki markkinoisivat kohteitansa erikseen, sanoo Parviainen.

Hanketta hallinnoi Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry, jonka kanssa yhteistyössä toimii neljä muuta Leader-ryhmää: Pyhäjärviseutu, Ravakka, I Samma båt – Samassa veneessä ja Ykkösakseli. Hanke on toiminnassa kesään 2021 saakka ja sen budjetti on yhteensä 28 440 euroa.

Pyöräilyopasteita Kaarinassa
Uudet pyöräilyopasteet ilmestyivät viime syksynä Turkuun ja Kaarinaan. Tästä EuroVelo 10 -reittiä voi seurata länteen Turkuun tai itään Piikkiöön, kun taas Saaristotietä pääsee etelään Paraisille ja Kaarinantietä pohjoiseen Auranlaaksoon. Kuva: Jouko Parviainen.

Alueella jo monta vetovoimatekijää

Hankkeessa selvisi, että Lounais-Suomella on jo vahvat edellytykset kehittyä pyörämatkailun huippukohteeksi Suomessa. Alueen luonto on hyvin monipuolista ja kulttuuriperintö rikas – sen vahvuuksiin kuuluvat muun muassa useat kansallispuistot ja kaksi Unescon maailmanperintökohdetta, Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki. Lounais-Suomen vetovoimaa kasvattavat myös ainutlaatuinen saaristo, monipuolinen lähiruoan tuotanto ja tunnetut nähtävyydet: Turun linna ja Muumimaailma. Alue on lisäksi profiloitunut suosituksi pyörämatkailukohteeksi jo olemassa olevien reittien avulla.

–  Lounais-Suomesta löytyy jo useita vaihtelevia retkipyöräilyreittejä, joista matkailullisesti valmiimpia ovat Rannikkoreitti, Saariston rengastie ja Tammireitit. Vanhoja historiallisia reittejä, kuten Pyhän Olavin reittiä ja Pyhän Henrikin pyhiinvaellusreittiä, voi kehittää myös pyöräreiteiksi, kertoo Parviainen.

Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten alueella on myös hiljattain aloitettu pyörämatkailun kehittämishanke. Pienempiä paikallisreittejä onkin tarkoitus liittää osaksi pitkää Eurovelo 10 -reittiä. Parviaisen mukaan monipuolinen reittivalikoima tekee myös alueesta houkuttelevamman.

– Pyörämatkailijat saadaan viipymään alueella kauemmin, kun heille tarjotaan paljon eri reittivaihtoehtoja, kertoo Parviainen.

Hankkeessa uskotaan, että maaseutu on pyörämatkailubuumin suurin hyötyjä, sillä pyörämatkailu tapahtuu 90 prosenttisesti maaseudulla. Vaikka pyöräreittien varrella käydään tutustumassa myös kaupunkeihin ja niiden nähtävyyksiin, ovat pienet kylätiet silti alueen vahvuus. Siksi palveluiden elävöittäminen maaseudulla on ensisijaisen tärkeää.

 

Saariston rengastie -kyltti maalaismaisemassa.
Saariston rengastie on yksi Suomen suosituimmista pyöräilyreiteistä. Kuva: Nina Maunuaho.

Kyläyhdistykset ja nuorisoseurat mukaan hankkeeseen

Hankkeen tarkoituksena on reittien lisäksi kehittää seudun lähiruokakulttuuria maaseudun yritysten avulla. Parviainen korostaa, että myös muut maaseudun toimijat ovat keskeisessä roolissa palveluiden tuotannossa. Siksi olisikin tärkeää, että esimerkiksi kyläyhdistykset ja nuorisoseurat olisivat aktiivisia ja perustaisivat esimerkiksi pop up -kahviloita tai muita ruokapaikkoja pyöräilijöille.

– Myös erilaisia näyttelyitä voisi pystyttää reittien varrelle. Ne palvelisivat pop up -kahviloiden tapaan sekä pyöräilijöitä että toisivat lisää liiketoimintaa alueelle. Seurantalot tai kylätalot voisivat myös toimia kohtuuhintaisina majapaikkoina pyöräilijöille, ideoi Parviainen.

Pyörämatkailukeskus on lanseerannut yrityksille käytettäväksi Tervetuloa pyörämatkailija -merkin. Sen saa, mikäli yritys täyttää tietyt pyörämatkailun vaatimukset: pyörille on turvallinen säilytyspaikka, työkaluja voi lainata pyörän huoltamiseen ja yritys on auki pyörämatkailijoille sopiviin aikoihin. Muutama alueen yritys onkin ottanut merkin jo käyttöön.

– Toivottavasti saamme käyntiin BikeMenu 2 -hankkeen, jossa pääsemme innostamaan lisää yrityksiä pyörämatkailun kehittämiseen. Tarkoitus on yhteistyössä niiden kanssa suunnitella teemareittejä ja markkinoida niitä myös kansainvälisesti. Yritykset ovat avainasemassa, sillä ne tuottavat palvelut reittien varrelle ja tekevät niistä houkuttelevia, summaa Parviainen.

Suuri Postitie -reitin opaste.
Lounais-Suomesta löytyy paljon historiallisia teitä ja reittejä. Kuva: Jouko Parviainen.



 

Teksti: Nina Maunuaho
Kuvat: Nina Maunuaho & Jouko Parviainen 

 

 

 

 

 

 

Saaristo hurmaa myös sesongin ulkopuolella

Henkilö katsoo lautan kannelta merelle päin.
Saarihyppelyä Saaristomerellä -reitti on parhaimmillaan keväisin. Kuva: Sanna-Mari Kunttu.

 

Maaliskuussa julkaistut Lounaisrannikon uudet teemareitit houkuttelevat kävijöitä saaristoon myös viileinä vuodenaikoina. Syksyyn, talveen ja kevääseen painottuvat reitit on suunniteltu yhdessä alueen yrittäjien kanssa, ja ne pyrkivät vastaamaan mahdollisimman monen kohderyhmän tarpeisiin. Coastal Bootcamp -hankkeessa toteutetut reitit sijoittuvat Salon, Kemiönsaaren ja Paraisten kuntien alueelle ja Teijon sekä Saaristomeren kansallispuistoihin.

Lounaisrannikon suosituimmat kohteet kuhisevat turisteja eritoten kesäisin, mutta rannikolla riittää nähtävää myös kesäsesongin ulkopuolella. Metsähallituksen, Kemiönsaaren, Paraisten ja Salon yhteisessä Coastal Bootcamp -hankkeessa tuotettiin rannikolle viisi uutta teemareittiä, joilla turisteja pyritään houkuttelemaan saaristoon myös keväällä, syksyllä ja talvella.

–  Reittien on tarkoitus toimia inspiraation lähteenä matkailijoille. Olen huomannut, että monet ovat reittien myötä innostuneet suunnittelemaan matkoja saaristoon myös kesän ulkopuolella, kertoo Sanna-Mari Kunttu, joka on ollut vastuussa Kemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien reittien suunnittelusta.

Hankkeella on pyritty tukemaan erityisesti pienten matkailualan yritysten kasvua, lisäämään alueen kuntien ja kansallispuistojen elämyspotentiaalia ja edistämään matkailualan kestävää kehitystä. Sanna-Mari Kuntun mukaan yrittäjät haluttiin saada hankkeeseen mukaan alusta saakka.

– Pidimme kolme työpajaa, joissa saimme yrittäjiltä ideoita reittien suunnitteluun. Reunaehdoiksi kerroimme, että reittien tulee olla suurimmaksi osaksi epäkaupallisia ja niiden pitäisi keskittyä viileisiin vuodenaikoihin. Kaikki hankkeessa mukana olevat kunnat tuli myös huomioida reittien suunnittelussa, kertoo Kunttu.

Yrittäjille on myös pidetty kursseja ja järjestetty opintomatkoja eri kohteisiin. Yrityksiä on lisäksi kehotettu panostamaan kestävään matkailuun muun muassa hankkimalla kestävän matkailun sertifikaatteja. Teemareitit hyödyttävätkin ensisijaisesti matkailu- ja ravintolapalveluiden tarjoajia, sillä ne tuovat alueelle paljon uusia kävijöitä.

– Yrittäjiä on nostettu paljon reiteissä esiin, ja he voivat myös puolestaan hyödyntää reittejä omassa markkinoinnissaan. Tarkoituksena olisi vielä kehittää toimintaa siten, että palveluita tuotteistettaisiin entistä enemmän reittien ympärille, kertoo Kunttu.

Hanke on Euroopan unionin maaseuturahaston rahoittama yhteistyö- ja kehittämisprojekti, jota hallinnoi Yrityssalo, ja jonka osatoteuttajina ovat Metsähallitus, Kemiönsaaren kunta ja Paraisten kaupunki.

Sanna-Mari Kunttu
Eräoppaaksi opiskeleva Sanna-Mari Kunttu on ollut mukana useassa saariston luontopolkuhankkeessa.

Reittejä kaikille kohderyhmille

Elämysreittejä on yhteensä viisi, ja ne on suunniteltu erilaisiksi eri kohderyhmiä silmällä pitäen. Osaa reiteistä voi kulkea vesitse, osaa taas maata pitkin. Osa niistä painottuu luontomatkailuun, osa taas saariston kulttuurikohteisiin. Jokaista reittiä kuitenkin yhdistää yksi tietty teema.

– Ideoita tuli palavereissa vaikka millä mitalla, ja niitä jouduttiin yhdistelemään paljon. Lopulta päädyimme viiteen eri teemareittiin, kertoo Sanna-Mari Kunttu.

Talviaikaan painottuvalla Hiljaisuuden tähtipaikat -reitillä kävijät pääsevät nauttimaan saariston ainutlaatuisesta hiljaisuudesta ja pimeydestä. Rannikolla ollaan suurimmaksi osaksi valosaasteen ulottumattomissa, joten reitillä on oivat mahdollisuudet myös tähtien katseluun. Upeisiin saaristomaisemiin taas pääsee Saarihyppelyt Saaristomerellä -reitillä. Reitin voi suunnitella itselleen sopivaksi, sillä valita voi kymmenistä saarista, joiden välillä pääsee kulkemaan kätevästi yhteysaluksilla. Reitillä voi matkailla vuoden ympäri, mutta Kuntun mukaan matkaan kannattaa lähteä erityisesti keväällä.

–  Saarihyppelyt Saaristomerellä -reitti on parhaimmillaan keväällä, kun luonto alkaa heräilemään saaristossa, tarkentaa Kunttu.

Rannikon uniikit kylät -kierros puolestaan sukeltaa rannikon kahdeksaan kylään, jossa kävijä pääsee nauttimaan niiden monipuolisesta historiasta ja elävästä kyläkulttuurista. Reittiin kuuluu sekä ruukkikyliä että kalastajakyliä, joissa voi käydä niin ikään vuoden ympäri. Vesillä liikkujille suunnattu Merikotkan kierros taas keskittyy pääosin lämpimämpiin vuodenaikoihin. Se kulkee Suomen suurimman mereisen saaren, Kemiönsaaren kunnan pääsaaren, ympäri.

– Merikotkan kierroksen voi tehdä valintansa mukaan moottori- tai purjeveneellä, kajakilla tai sup-laudalla meloen tai vaikka soutaen. Reitti on yhteensä 150 kilometriä pitkä, mutta matkan varrelta löytyy yöpymispaikkoja ja pieniä kyliä, joissa voi piipahtaa, kertoo Sanna-Mari Kunttu.

Syksyyn keskittyvällä Väriterapiaa-reitillä pääsee ihailemaan ruskan hehkuvia värejä sekä kansallispuistoissa että saariston uniikeissa kulttuurimiljöissä. Muun muassa Dragsfjärdissä sijaitseva Söderlångvikin kartano on osa Väriterapiaa-reittiä.

– Saariston ruska ei ole vielä valitettavasti suomalaisten keskuudessa kovin tunnettu. Rannikkoseudun kulttuuriympäristöissä on kuitenkin runsaasti jaloja lehtipuita, jotka puhkeavat väriloistoon lokakuun alussa, mikä on näkemisen arvoista, kertoo Kunttu.

Historiallisia tehdasrakennuksia Taalintehtaalla ruska-aikaan.
Syksyn upeasta väriloistosta pääsee nauttimaan muun muassa Taalintehtaan historiallisessa tehdasmiljöössä. Kuva: Visit Kemiönsaari.

Reitteihin voi tutustua virtuaalisesti netissä

Jokaisesta viidestä elämysreitistä on tehty kuvaa ja videota yhdistelevät virtuaaliset tarinakartat, joiden avulla kävijät pääsevät tutustumaan reitteihin etukäteen. Oppaista on saatavilla myös PDF-versiot, jotka matkailija voi halutessaan tulostaa matkalle mukaan. Kaikki oppaat on kirjoitettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, jotta reitit olisivat mahdollisimman monen kohderyhmän saavutettavissa.

– Reitit eivät seuraa teitä tai polkuja, vaan niihin on pikemminkin koottu yhteen erilaisia käymisen arvoisia paikkoja. Siksi halusimme tehdä verkkoon visuaaliset oppaat reiteistä, tarkentaa Kunttu.

Vaikka reitit julkaistiin vasta kevään alussa, ovat jo esimerkiksi alueen sup-lautailijat innostuneet Merikotkan kierroksesta. Kunttu toteaakin, että kohderyhmien on helpompi löytää saariston matkailukohteet, jos ne niputetaan yksittäisten teemojen alle.

– Reittien varrella on hienoja paikkoja, jotka eivät välttämättä nouse esiin yksittäisinä kohteina. Kun useita kohteita liitetään osaksi teemareittiä, tulee reitistä itsestään suosittu matkakohde. Kokonaisuus on siis yksittäisiä kohteita houkuttelevampi, päättää Kunttu.

Purjeveneitä parkissa lahdenpoukamassa.
Merikotkan kierros vie kävijän saaristomeren monipuolisiin luontokohteisiin. Sen voi kiertää valintansa mukaan vaikka purjeveneellä tai SUP-laudalla. Kuva: Sanna-Mari Kunttu.
Laavu talvimaisemassa.
Söderlångvikin kartanon lähistöllä sijaitseva laavu on yksi reitteihin kuuluvista hiljaisuuden tähtipaikoista. Kohde on parhaimmillaan talvella. Kuva: Sanna-Mari Kunttu.
Ilmakuva Söderlångvikin kartanosta.
Söderlångvikin kartanolla kasvaa paljon vaahteroita, joten se toimii syksyllä mainiona väriterapiakohteena. Se on myös Merikotkan kierroksen varrella, joten sinne voi poiketa vaikka kahville omalla kajakilla.





Teksti: Nina Maunuaho
Kuvat: Nina Maunuaho, Sanna-Mari Kunttu, Visit Kemiönsaari

 

Natureffect tarjoaa ympäristövastuullisia luontomatkailupalveluita Saaristomerellä – yöpyä voi vaikka leijuvassa teltassa

Leijuva Tentsile-teltta ja henkilö avaamassa teltan alapinnassa sijaitsevaa ovea.

 

Kemiönsaarelainen matkailuyritys Natureffect tarjoaa elämyksellistä luontomajoitusta ja matkailupalveluita Saaristomeren alueella. Asiakkailla on muun muassa mahdollisuus yöpyä puihin kiinnitettävissä teltoissa ja osallistua opastetuille retkille. Yrityksen perusarvona on elämyksellisyyden lisäksi myös ympäristövastuullisuus, mikä näkyy vahvasti sen toiminnassa.

 

Saaristomerellä päivät voi viettää luontopoluilla seikkaillen tai merellä meloen, mutta yöt nukutaan tukevasti pari metriä maanpinnan yläpuolella. Ville Laitisen vuonna 2018 perustama yritys Natureffect tarjoaa asiakkailleen majoitusta leijuvissa Tentsile-teltoissa ja matkailupalveluita laidasta laitaan.

Yritys sijaitsee Taalintehtaalla, jonne alun perin Vaasasta kotoisin oleva Laitinen muutti muutama vuosi sitten asuttuaan jonkin aikaa sekä Helsingissä että Turussa. Hän kokee, että kaupungista saaristoon muuttanut perhe otettiin paikallisten avarakatseisuuden vuoksi hyvin vastaan.

– Täällä on totuttu aina ottamaan tulijoita vastaan, koska rautaruukille on saapunut työntekijöitä muualta. Siksi meidätkin otettiin lämmöllä vastaan, kun aikanaan tänne muutimme, kertoo Laitinen.

Koulutukseltaan Laitinen on luonto-opas ja luonnontieteiden kandidaatti, joten myös oman luontomatkailuyrityksen perustaminen tuntui luontevalta. Hänellä on tällä hetkellä kädet täynnä töitä, sillä yrityksen lisäksi hän työskentelee toiminnanjohtajana Norpas ry:ssä, joka järjestää Taalintehtaalla muun muassa samannimistä festivaalia.

– Yrityksen toiminta on viime vuosien aikana kasvanut eli sen parissa riittäisi työtä enemmän kuin ehdin tekemään. Haluaisinkin tulevaisuudessa työllistää esimerkiksi paikallisia nuoria luontomatkailun ja ympäristökasvatuksen pariin, kertoo Laitinen.

Yritys sai ensimmäisenä toimintavuotenaan I samma båt – Samassa veneessä ry:n Leader-tukea, jolla yrityksen alkuhankintoja tehtiin. Lisäksi Laitinen ja muut alueen yrittäjät saavat hyödyntää Leader-tuella tehtyjä matkailumateriaaleja ja useita alueella sijaitsevia luontopolkuja.

Ville Laitinen osoittaa Pienelle Masuunijärvelle päin.
Laitinen osoittaa Pientä Masuunijärveä, joka oli Suuren Masuunijärven kanssa ratkaisevassa roolissa siinä, että Taalintehtaalle ylipäätään tuli tehdas aikoinaan. Järvestä saatiin vesivoimaa teräksen tuotantoon.

Päätuotteena leijuva teltta

Taalintehdas on yksi Natureffectin neljästä telttamajoituskohteesta. Kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Taalintehtaan keskustasta sijaitsevan Suuren Masuunijärven rannalle Laitinen pystyttää kesäisin yleensä kolmesta viiteen telttaa.

– Maisemat ovat tosi hienot, sillä valitsemani telttapaikat yleensä sijaisevat vesistön äärellä. Täällä Taalintehtaalla teltat pystytetään järven rannalle, kun taas Kasnäsissa ja Rosalassa teltat sijaisevat meren rannalla. Kansallispuiston alueella sijaitsevaa Högsåran telttapaikkaa käytetään vain erityistilanteissa, kertoo Laitinen.

Teltat kiinnitetään halutulle korkeudelle kolmeen puuhun, jotka sijaitsevat vähintään neljän metrin etäisyydellä toisistaan. Lisäksi Laitinen kiinnittää teltan alapuolelle toisen tason oleskelutilaksi. Sen päältä pääsee myös kiipeämään sisälle telttaan, jonka pohjassa oviaukko sijaitsee. Teltat ovat myös täysin vedenpitäviä eli majoittua voi säällä kuin säällä.

– Kovissakaan ukkosmyrskyissä ei ole teltasta vesi tullut läpi, kertoo Laitinen.

Joskus teltta voidaan myös kiinnittää istumakorkeudelle sellaisia asiakkaita varten, jotka eivät pysty kiipeämään korkealle. Tällöin leijuva teltta voi olla jopa parempi vaihtoehto kuin tavallinen maahan kiinnitettävä teltta, sillä sinne on usein helpompi päästä sisään. Leijuvan teltan voi myös pystyttää sellaiseen paikkaan, mihin tavallista telttaa ei voi laittaa, sillä maaston ei tarvitse olla tasaista. 

Kuvassa Tentsile-teltta ja alakerros puuhun kiinnitettyinä.
Leijuvaan telttaan kuuluu myös alakerros, jonka päältä pääsee kiipeämään sisälle telttaan. Kuva: Teemu Saloriutta.

Pyörämatkailutrendi näkyy myös saaristossa

Majoituksen yhteydessä asiakkaat usein myös vuokraavat Laitiselta polkupyöriä. Tällä hetkellä saatavilla on vain perinteisiä pyöriä, mutta tulevaisuudessa Laitinen haluaisi kehittää toimintaa hankkimalla vuokrattavaksi myös sähköpyöriä.

– Pyörämatkailu on tällä hetkellä nosteessa, ja Keski-Euroopan pyörävillitys näkyy jo Suomessakin. Sähköpyöriä kysytään usein, mutta tällä hetkellä niitä ei ole valitettavasti varaa hankkia, kertoo Laitinen.

Natureffectin palveluihin kuuluu pyörä- ja välinevuokrauksen lisäksi myös erilaiset opastukset ja retket. Suosituin kohteista on Saaristomeren kansallispuistoon kuuluva puolustusvoimien linnakesaari Örö.

– Örölle järjestämme päiväretkiä ja pyöräopastuksia. Asiakkaiden on mahdollista vuokrata  siellä halutessaan kanootteja tai kajakkeja yhteistyöyrittäjien kautta. Tällöin myös melontaretket onnistuvat opastettuna, kertoo Laitinen.

Natureffect järjestää toimintaa tarvittaessa myös työporukoille. Laitisen tarjoamaan pakettiin kuuluu majoitus leijuvissa teltoissa, ruokailut sekä erilaisia aktiviteetteja, kuten kiipeilyä tai vaellusta.

Ilmakuva saaristosta.
Natureffect tarjoaa majoitusta neljässä saariston kohteessa: Taalintehtaalla, Rosalassa, Högsårassa ja Kasnäsissä.

Arvoina elämyksellisyys ja ympäristöystävällisyys

Matkailupalveluiden lisäksi Natureffect tekee ympäristöasioihin liittyvää konsultointia. Laitisen palkkaamat työntekijät antavat kiertotalous- ja jäteneuvontaa muun muassa kouluissa, ja sen lisäksi yritys tarjoaa ympäristöneuvontaa myös yrityksille ja kunnille.

Ympäristöystävällisyys näkyy vahvasti myös Natureffectin tarjoamissa palveluissa. Teltat ja kaikki muut majoittumisessa käytettävät materiaalit hankitaan mahdollisimman kestävinä ja hyvälaatuisina.

– Yritämme mennä kaikissa materiaalihankinnoissa ja palveluissa vastuullisuus edellä. Kertakäyttötavaraa emme missään nimessä hanki, korostaa Laitinen.

Retkeilijää muistutetaan aina myös hänen omasta vastuustaan, joka on erittäin tärkeä osa kestävää luonnossa majoittumista. Asiakkaita varten on telttapaikoille laitettu esimerkiksi jäteastiat, jotta he pystyvät itse kierrättämään jätteensä.

Ympäristövastuullisuuden lisäksi yritykselle tärkeää on elämyksellisyys. Yrityksen yhtenä päätarkoituksena onkin ollut alusta asti, että ympäristövastuullisuutta tuodaan ihmisten tietoisuuteen juuri elämysten kautta. Kun ihminen viettää aikaa ja majoittuu luonnossa, hän usein havahtuu siihen, että luontoa pitää suojella.

– Kun luontosuhde syvenee, ihminen alkaa yleensä käyttäytymään ympäristövastuullisemmin, kertoo Laitinen.

Leijuvat teltat tarjoavat uusia elämyksiä myös ulkoilmaelämään tottuneille. Vaikka ulkona yöpyminen olisi jo asiakkaille tuttua, ei heillä välttämättä ole kokemusta korkealla puussa nukkumisesta. Myös kohteet, joissa telttapaikat sijaitsevat ovat Laitisen mukaan hienoja ja säväyttäviä.

– Saaristoluonto on hyvin monimuotoinen ja maisemat vaihtuvat pienelläkin alueella tiuhaan, kertoo Laitinen.

 

Kuvassa henkilö istuu puuhun kiinnitetyssä Tentsile-teltassa.
Leijuvassa teltassa majoittuminen tarjoaa uusia elämyksiä myös niille, joille perinteinen telttamajoitus on jo tuttua. Kuva: Ville Laitinen.

Kestävyyttä myös tulevaisuuden luontomatkailuun

Tulevaisuudessa Laitinen haluaisi kehittää palveluistaan paketteja, joihin kuuluu majoituksen lisäksi myös opastukset ja ruokailut. Kemiönsaaren kunnalta vuokraamalleen maa-alueelle hän on lisäksi suunnitellut rakentavansa laavun ja tulentekopaikan, mikäli kunta antaa siihen luvan. Sille on tarvetta, sillä monet asiakkaista ovat kyselleet nimenomaan tulentekomahdollisuuden perään.

Laitisen mukaan luontomatkailu ammattimaistuu saaristossa koko ajan. Tähän on vaikuttanut Suomen viimeisen alkuperäisen ruukin lopettaminen Taalintehtaalla vuonna 2012, minkä jälkeen matkailun arvo alueen elinkeinona ymmärrettiin ja siihen alettiin panostaa.

Jo muutama vuosi sitten Laitisen ja muiden alueen luontomatkailutoimijoiden visiona olikin brändätä Saaristomeren alueesta Suomen kestävän luontomatkailun ykköskohde. Ehdotus ei saanut tuolloin vielä laajempaa kannatusta, vaan useimmat alueen matkailutoimijoista halusivat panostaa erityisesti ulkomaalaisten ryhmämatkoihin. Laitinen itse ei kuitenkaan ole halunnut markkinoida palveluitaan ulkomaille, sillä saariston kestävä luontomatkailu on vihdoin saanut ansaitsemaansa nostetta myös Suomen rajojen sisäpuolella. Syynä on myös toive siitä, ettei Suomeen matkustettaisi lentäen. 

– Onhan se toki hienoa, jos myös ulkomaalaiset löytävät tänne. Markkinointia voisi kuitenkin alkaa tehdä sillä näkökulmalla, että kannustetaan vierailijoita tulemaan tänne nimenomaan maateitse, pohtii Laitinen lopuksi.



Teksti: Nina Maunuaho
Kuvat: Nina Maunuaho, Teemu Saloriutta ja Ville Laitinen