kesäteatteri

Teatteriarvio: Puhtaat valkeat lakanat vie 60-luvun tunnelmiin Loimaalla

kirjoittaja
Raikkaan perheen tyttäret viikkaavat yhdessä valkoista lakanaa kotiapulaisen ohjeiden mukaan.

 

  • Kertunmäen kesäteatteri: Puhtaat valkeat lakanat
  • Esityskausi: 2.–16.7.2021
  • Käsikirjoitus: Raija Oranen ja Outi Keskevaari
  • Ohjaus: Sari Äikää-Torkkeli
  • Puvustus: Hanna-Maria Suonpää
  • Maskeeraus- ja kampaussuunnittelu: Kirsi Toivanen ja Netta Leppämäki
  • Lavastus: Jani Hägg, Sari Äikää-Torkkeli, Arto Koliseva ja työryhmä
  • Musiikin sävellys ja toteutus: Merikerttu Mutala

Loimaalla Kertunmäen kesäteatterissa luotetaan tänäkin vuonna TV:stä tuttuun tarinaan, kun lavan valtaa Puhtaat valkeat lakanat. 60-luvulle sijoittuvaa draamasarjaa seurattiin suomalaisissa kodeissa 90-luvulla, ja viime vuosina Raikkaan perhe on viihdyttänyt ihmisiä kesäteattereiden näyttämöillä. 

Näytelmäsovitus nivoo yhteen tv-sarjan ensimmäisen tuotantokauden tapahtumat Raikkaan perheen ihmissuhteisiin ja yritykseen keskittyen. Tarinan keskiössä ovat Ensio ja Maire Raikas sekä heidän lapsensa Katariina, Irene ja Heikki sekä tietysti vävyehdokkaat. Pukutehtaan puolella pähkäillään, miten idän vienti saadaan nousuun ja pitääkö miesten housuvalikoimiin ottaa kansan kaipaamaa teryleeniä. 

Raikas Oy:n pukutehtaan ja Mairen muotiliikkeen kautta näytelmässä pääsee loistamaan ennen kaikkea puvustaja Hanna-Maria Suonpää. Hahmojen asut ovat toinen toistaan upeampia ja onnistuneen puvustuksen ansioista katsojat pääsevät kunnon aikamatkalle suurten kuosien ja kirkkaiden värien 60-luvulle. Erityisesti Raikkaan perheen naisten päällä saadaan ihailla minihameita, A-linjaisia mekkoja, muhkeita kampauksia ja hiuspantoja. Vuosien kulumista pystyy seuraamaan näppärästi tyttöjen lahkeista, sillä näytelmän kuluessa 60-luvun alun caprit vaihtuivat vuosikymmenen loppua kohden hippimuotia mukaileviin leveisiin lahkeisiin. 

Katariina Raikasta näyttelevä Netta Leppämäki on kuin kuvan kaunis Audrey Hepburn. Nuorempaa ja luonteikkaampaa siskoa Ireneä näyttelevä Aino Lehtonen taas säväyttää ylioppilasjuhlissaan paljain jaloin ja hiukset hulmuten. Kumpikin vakuuttaa yleisönsä näyttelijän taidoillaan. On ilo nähdä, että konkariharrastajien keskuudessa kasvaa yhtä taitava uusi sukupolvi. 

Näyttelijöillä käsissään 60-luvun muotivaatteita.
Raikkaan perheen naiset ja Katariinan sulhanen Eero Kurppa ihastelemassa uutta mallistoa. Kuvassa vasemmalta Maire Raikas (Stina Saraste), Eero Kurppa (Lari Lauanne), Katariina Raikas (Netta Leppämäki) ja Irene Raikas (Aino Lehtonen).

Raikkaan perheen isää näyttelee itse oikeutetusti Loimaan seudun teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Jani Hägg, jonka lavakarisma on vertaansa vailla. Mieleenpainuvaa työskentelyä nähdään myös Raikkaan perheen kotiapulaista Sylviä näyttelevältä Leena Mahlamäeltä ja Sylviä vikittelevän tehtaan tuotantojohtajan Nuutisen näyttelijältä Kari Vuoriselta. 

60-luvun tunnelma jatkuu lavastuksessa ja tietysti näytelmän tapahtumissa, joita leimaavat muun muassa Kekkonen, ammattiyhdistysten nousu ja ystävystymisyritykset Neuvostoliiton kanssa. Parhaat naurut taitaa kirvoittaa tehtaan miesporukan kekseliäästi toteutettu junamatka Neuvostoliittoon – ja erityisesti sieltä paluu. Humalaisten miesten näytteleminen tuntuu tulevan Kertunmäellä kuin selkärangasta. 

Humalaiset miehen nousevat junasta Raikas Oy:n salkkujen kera.
Tehtaan johtoporras palaa Neuvostoliiton reissulta kunnon humalassa.

Koko työryhmä on ansainnut kunnon kiitokset. Koronan vuoksi suurin osa harjoituksista on pidetty verkon välityksellä ja vasta viime metreillä näyttelijät pääsivät tapaamaan toisensa. Hankalista harjoitusolosuhteista huolimatta kokonaisuus on toimiva, ehyt ja viihdyttävä. Ja voi, miten ihanaa on karanteenien ja sosiaalisten kontaktien välttelyn jälkeen päästä teatteriin! Leader-rahoituksella katetussa katsomossa yleisö on sijoitettu niin, että turvavälit säilyvät, mutta tunnelma tiivistyy. 

 

Arvio: Janica Vilen

Kuvat: Pablo Morilla Hamberg

 

LUE MYÖS:

Katettu katsomo parantaa kesäteatterin toimintaedellytyksiä Loimaalla

Katettu katsomo parantaa kesäteatterin toimintaedellytyksiä Loimaalla

kirjoittaja
Kaksi henkilöä istuu urheilukatsomossa.

 

Loimaalla Kertunmäen kesäteatterissa tehtiin Leader-tuella uusi katettu katsomo 320 hengelle. 40-vuotisjuhliaan viettävässä teatterissa ollaan totuttu tekemään talkoita ja yhteistyötä.

Loimaan Seudun Teatteriyhdistys ry rakennutti Kertunmäen kesäteatterille uuden katetun ja nousevan katsomon kesällä 2019. Nyt yleisö saa nauttia teatterista suojassa mahdolliselta sateelta tai paisteelta. Samalla saatiin parannettua teatterin valaistusta ja ääniä, sillä katsomosta löytyy miksauskoppi ja telineet valoille. 

– Täällä oli ennen sellaiset pitkät penkit, joissa ei ollut selkänojia. Monet katsojista ovat jo iäkkäitä, joten uudet penkit tulivat tarpeeseen. Nyt katsomoon on myös helpompi kulkea. Ennen maa oli täynnä juuria, eikä kaiteita ollut, kertoo katsomoprojektista vastannut Sari Äikää-Torkkeli, joka toimii myös ohjaajana teatterissa. 

Selkänojalliset irtotuolit kerätään talveksi pois, mutta katsomossa pystyy istumaan mukavasti myös ilman niitä.

Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit myönsi katsomoprojektille Leader-tukea. Katsomon rakensi Raleka Oy ja lisäksi hankkeeseen saatiin mukaan iso joukko talkoolaisia, jotka purkivat vanhan katsomon, osallistuivat uuden katsomon maalaamiseen, numeroivat tuolit ja tekivät maisemointitöitä. 

Uuden katsomon katos, kaiteet ja selkänojalliset penkit ovat olleet bussiretkiä järjestävien tahojen mieleen. Uudella katsomolla on parannettu teatterin saavutettavuutta ja sitä kautta saatu lisäpotkua lipunmyyntiin.

Mahdollisuuksia muillekin toimijoille

Urheiluseura Loimaan Jankko on toiminut Kertunmäellä jo vuosikymmeniä ja rakennuttanut Kertunmäen hiihtomajan. 40 vuotta sitten heräsi ajatus kesäteatterista ja niin alkoi urheilijoiden ja teatteriväen yhteiselo Kertunmäellä. 

– Katsomo voisi nyt palvella myös Jankkoa. Esimerkiksi hiihtokisat voidaan järjestää niin, että lähtö tai maali sijoitetaan katsomon eteen, toteaa teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Jani Hägg. 

Yhteistyötä on tehty muun muassa päiväkodin ja eri kulttuuritoimijoiden kanssa. Myös koulu, kyläyhdistys ja seurakunta mainitaan hankehakemuksessa mahdollisina käyttäjinä. 

–  Toivomme tietysti, että mahdollisimman moni hyötyisi tästä. Pääsymaksuttomiin tapahtumiin annamme katsomon maksutta käyttöön. Jos taas tapahtumalla on pääsymaksu, mekin otamme pienen maksun katsomosta, kertoo Sari Äikää-Torkkeli.

Teatterilla on tiivis yhteistyö myös Loimaan työväenopiston kanssa, jossa teatterin harjoituskausi vuosittain aloitetaan. Teatteriyhdistys pyörittää Kertunmäen kesäteatterin lisäksi Loimaan teatteria. Teatterin harrastajia on toista sataa ja toiminta on aktiivista ympäri vuoden. 

40-vuotisjuhlan kunniaksi kesällä 2020 teatteriyleisölle esiteltiin menneiden vuosien asuja. Vasemmalla Peppi Pitkätossun ja keskellä Heta Niskavuoren asut. Oikealla Kruununpuistosta tuttu asu.

40 vuotta kesäteatteria

Kesällä 2020 Kertunmäellä vietettiin 40-vuotisjuhlia. Juhlanäytelmäksi valikoitui Metsolat – Urjanlinna. Antti Metsolaa näytellyt Markku Sihvonen on ollut teatterin toiminnassa mukana ensimmäisestä kesästä asti ja moni muukin jo useita vuosia. Silti myös uusia tekijöitä on saatu houkuteltua mukaan joka kesä.

Kertunmäen ensimmäinen näytelmä oli Pikku Pietarin piha, joka esitettiin uudelleen 25-vuotisjuhlien yhteydessä.

– Vanhat kertunmäkeläiset muistelevat usein Niskavuoria ja Putkinotkoa. Uudemmasta tuotannosta mieleen ovat jääneet erityisesti Tankki Täyteen -näytelmät vuosina 2012 ja 2013. Ne saivat sellaisen suosion, että täällä saattoi olla samana iltana yli 400 katsojaa, muistelee Äikää-Torkkeli.

– Pari kertaa olemme esittäneet Astrid Lindgrenin tekstejä, mutta muuten näytelmät ovat olleet pääosin kotimaista draamaa. Siitäkin Kertunmäki on tunnettu, että näyttämöllä on vieraillut muun muassa hevosia, lehmiä, lampaita ja kanoja, hän jatkaa. 

40-vuotisjuhlan kunniaksi oli tarkoitus pystyttää näyttely menneistä vuosista, mutta se jäi koronan vuoksi tekemättä. Myös väliaikakahvit juotiin tänä kesänä ulkona. Juhlavuodesta muistutti kuitenkin muutamat vanhojen näytelmien esiintymisasut, joita oli nostettu Metsoloita katsomaan tulleen yleisön nähtäville. 

Juhlanäytelmäksi valittu Metsolat on ollut harkinnassa aiemminkin. Sen on sovittanut näyttämölle Loimaalta kotoisin oleva Miisa Lindén, joka oli 90-luvulla mukana tv-sarjan käsikirjoittajien joukossa ja näytteli Erkki Metsolan sihteeriä Riitta Vanhasta.

– Olemme esittäneet muitakin hänen teoksiaan, joten meillä oli matala kynnys kysyä Metsoloita juhlavuoden näytelmäksi. Lindén ja alkuperäistekstin käsikirjoittaja Carl Mesterton tulivat molemmat myös ensi-iltaan, kertoo ohjaaja. 

Metsolat sai myös näyttelijät innostumaan. Tulijoita olisi ollut enemmän kuin rooleja oli tarjolla – ja esimerkiksi Kari Kaukovaaraa näytellyt Matti Salminen ajoi näytöksiin Koskelta asti, koska on Metsoloiden kova fani. 

Yhteensä produktiossa oli 17 näyttelijää, ohjaaja, puvustaja, ääniteknikko sekä kahvion talkoolaiset ja kesätyöntekijät. Ennakkovarausten perusteella näytti siltä, että tulossa on kaikkien aikojen kesä, mutta koronan vuoksi moni asia muuttui. Katsomosta pystyttiin täyttämään vain puolet, jotta tarvittavat turvavälit pystyttiin pitämään ja niin moni jäi ilman lippua. 

40-vuotisjuhlanäytelmäksi valikoitui Metsolat – Urjanlinna.

 

Kertunmäen kesäteatterin katsomon peruskorjaus ja kattaminen

Leader-tuki: 56 708 euroa

Korvaus talkootunneista: 7 245 euroa

Oma / yksityinen rahoitus: 49 463 euroa

Kokonaiskustannus: 113 416 euroa

 

Teatteriarvio: Kertunmäen Kesäteatterin Metsolat lunastaa suuret odotukset

kirjoittaja
Kohtaus teatterinäytelmästä.

 

Arvio: Janica Vilen

Kuvat: Katriina Reijonen

 

Kertunmäen kesäteatteri: Metsolat – Urjanlinna  I  Alkuperäisteksti: Carl Mesterton, Curt Ulfstedt  I  Dramatisointi: Miisa Lindén  I  Ohjaus: Sari Äikää-Torkkeli  I  Puvustus: Hanna-Maria Suonpää  I  Lavastussuunnittelu: Jani Hägg, Sari Äikää-Torkkeli  I  Alkuperäismusiikki: Juha Tikka, Esa Kaartamo  I  Äänitekniikka: Onni Eskola

Loimaalla Kertunmäen Kesäteatterissa vietetään 40-vuotisjuhlaa Metsoloiden parissa. Kolmisenkymmentä vuotta sitten Metsoloiden jokainen jakso sai televisiossa miljoona katsojaa. Metsolan Annikista ja Antista sekä heidän viidestä lapsestaan ja kaikista lapsenlapsistaan tuli suomalaisille kuin omia sukulaisia. Sen vuoksi Kertunmäen Kesäteatterilla on suuret saappaat täytettävänään. Toisaalta yleisön sydämet on helppo sulattaa valmiiksi rakastettavilla hahmoilla. Heti kun tunnusmusiikki ensimmäisen kerran soi, sydämessä vähän jo läikähtää.

Näytelmäversion on sovittanut Loimaalta kotoisin oleva Miisa Lindén, joka oli aikanaan mukana tv-sarjan käsikirjoittajien joukossa ja näytteli Erkki Metsolan sihteeriä Riitta Vanhasta. Adaptaatio on sikäli onnistunut, että kokonaisuus on saatu tiivistettyä kahteen tuntiin rajaamalla fokus Erkki Metsolaan, hänen veriviholliseensa Kari Kaukovaaraan ja kiistan kohteena olevaan Urjan mäkeen, jonka Erkki perii isoäidiltään. Erkin lisäksi Metsolan sisaruksista ovat mukana lääkäriksi opiskeleva Eeva ja kosmetologi Jaana. Veljet Risto ja Heikki on jätetty näytelmästä pois, vaikka puheissa ovatkin mukana. Riston tytär Liisa on kuitenkin kirjoitettu näytelmään. Kokonaisuus on toimiva ja hyvin ohjattu. Vaikka osa hahmoista jääkin ohuiksi, se ei haittaa, sillä hahmojen tarina on suurimmalle osalle katsojista kuitenkin jo tuttu. Kaikkia on ilo nähdä edes lyhyesti.

Kari Kaukovaara (Matti Salminen) ja Erkki Metsola (Jani Hägg).

Draaman protagonistia eli Erkki Metsolaa näyttelee teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Jani Hägg. Antagonistin eli Kari Kaukovaaran roolin on saanut naapurikylän Matti Salminen. Kumpikin onnistuu rooleissaan loistavasti. Kummallakin on näyttämölle täydellinen tunnistettava ääni ja taito näytellä sekä pienin ilmein että koko kehon voimin. Salmisen roolityö kirvoittaa parhaat naurut ja Hägg taas onnistuu vakuuttamaan hahmonsa kasvutarinalla. Viinaan menevästä ja äidin helmoissa pyörivästä peräkammarin pojasta kasvaa sisukas yrittäjä, joka oppii pelaamaan Kaukovaaran säännöillä.

Niin ikään Antti Metsolaa näyttelevä Markku Sihvonen ja Annikki Metsolaa näyttelevä Pirkko Alhonen onnistuvat rooleissaan erinomaisesti: uskottavasti, hellyyttävästi ja toinen toistaan täydentäen. Teatterisovituksen kannalta tärkeäksi hahmoksi nousee myös opettaja Ronkainen, joka esittelee yleisölle näytelmän henkilöitä aina heitä kohdatessaan.

Hoikan kyläkapakan pubiruusut luovat näytelmään kesäteatteritunnelmaa.

Lavastus ja puvustus toimivat hyvin. Kun näytelmässä päästään viettämään Eevan häitä, tuntuu katsomossa kuin olisi saanut hypätä ajassa autenttisiin 90-luvun hääjuhliin – niin hyvin puvustus on onnistunut. Sivuhypyt Tampereellekin on onnistuttu lavastamaan näppärästi. Loimaalaisen Kertunmäen metsät muuttuvat leikiten Leppävaaraksi ja kainuulainen maalaisidylli sopii muutenkin kesäteatteriin kuin nyrkki silmään. Jopa Erkki Metsolan kaivinkone on tuotu näyttämölle. Vain Annikin lehmät jäivät puuttumaan!

Jaana ja Jaakko Järvenheimo (Leena Mahlamäki ja Jarmo Suokas) suunnittelemassa tulevaisuuttaan Leppävaaran rantatonteilla.

Metsoloiden uutta suosiota selittänee se, että tv-sarja tuli koronan puhjettua taas uudelleen katsottavaksi Yle Areenaan. Yritteliäs ja lannistumaton Metsolan suku on varmasti tuonut lohtua ja iloa monen perheen poikkeukselliseen kevääseen. Ja sama vaikutus on teatteriesityksellä. Katsomosta saa poistua hyvällä mielellä ja hyvin nauraneena. 

Korona-aika näkyi myös näytelmässä: Kättelyt, halaukset, tanssi ja muut kosketukset toteutettiin turvavälit huomioiden, mikä toi näytelmään yhden tason lisää. Tässä versiossa ei niinkään nostettu esiin 90-luvun lamaa. Sen tilalla matalia nuotteja soitti kosketuksen puutteella alleviivattu musertava yksinäisyys. 

Sanna Lehti (vas.) teki Eeva Metsolasta omanlaisen tulkintansa. Sen sijaan Matilda Mahlamäki näytteli Liisan roolin aivan kuin Anna-Leena Härkönen aikoinaan.

Kaikki Kertunmäen näytökset myytiin loppuun nopeasti ja myös tämän viikon kolme lisänäytöstä ovat jo täynnä. Uusi Leader-tuella tehty 320 hengen katettu katsomo on ollut koko näytöskauden ajan koronan vuoksi vain puolillaan, jotta tarvittavat turvavälit on pystytty takaamaan. Kertunmäki ansaitsee ison kiitoksen siitä, että lähti esittämään kesäteatteria tällaisissa poikkeusoloissa kaikki turvallisuusseikat huomioiden niin näytöksessä kuin väliajallakin. Tämän kappaleen olisi varmasti halunnut nähdä vielä moni.