Kimito Brewing on raivannut tiensä kemiöläisten sydämiin mutkattomalla, mutta monipuolisella tuotevalikoimallaan. Panimo valmistaa olutta tunteella, mikä näkyy myös vahvasti yrityksen brändissä, ja omistaja Jonas Sahlbergille panimo onkin suoranainen persoonallisuuden jatke. Yritys on vuosien varrella kasvanut kohisten muun muassa Leader-rahoituksen avulla, mutta jatkossa panimo aikoo panostaa kasvun sijasta laatuun.
Mahdollisimman hyvää kemiöläistä laiturinnokkabisseä. Näin kiteyttää yrityksen toimitusjohtaja Jonas Sahlberg Kimito Brewingin brändin ja vision. Sahlbergin mukaan heidän tavoitteenaan ei ole maailman valloitus tai edes Suomen parhaan panimon titteli. Sen sijaan he haluavat tehdä hyvää ja konstailematonta olutta, jossa on kuitenkin särmää. Ja siinä he ovat onnistuneet. Sahlberg nimittäin kertoo, että aivan toiminnan alusta saakka yritys on tehnyt voittoa.
– Pyrimme kehittymään koko ajan ja laitamme joka vuosi noin kymmenen prosenttia liikevaihdosta takaisin yritykseen, jotta voisimme uudistaa toimintaamme, sanoo Sahlberg.
Panimon valmistuskapasiteetti on myös vihdoin tarpeeksi suuri vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. Kimito Brewingin tulos kasvoi 15 prosenttia vuonna 2020, ja näyttää siltä, että vuodesta 2021 on tulossa myös hyvä. Kiirettä on siis koronasta huolimatta enemmän kuin ennen, ja panimon varasto onkin täynnä olutta odottamassa tulevaa kesää ja rajoitusten poistumista.
Tiivistä yhteistyötä ravintoloiden kanssa
Idea oman panimon perustamiseen syntyi, kun Sahlberg työskenteli olut- ja viinimaahantuojana. Työnantaja pyysi Sahlbergiä kokeilemaan oluen valmistusta kotona, jotta hän oppisi, miten juomien valmistusprosessi etenee. Hän teki olutta kerran, ja se riitti synnyttämään ajatuksen oman panimon perustamisesta.
Kun hän perusti panimon vuonna 2015, piti sen aluksi olla pelkkä harrastus. Nyt panimo kuitenkin työllistää hänet ja hänen vaimonsa kokopäiväisesti.
– Tällä hetkellä kaikki on laitettu peliin, mutta se ei kuitenkaan tunnu pelottavalta, kertoo Sahlberg.
Yrittäjyys mahdollistaa sen, että työtahdin saa määrätä itse ja toimintaa on mahdollisuus kehittää omien ideoiden pohjalta. Sahlberg suhtautuu oluen panemiseen intohimoisesti, minkä vuoksi esimerkiksi iltaisin tai viikonloppuisin työskenteleminen ei ole hänelle pakkopullaa.
Sahlberg on tehnyt ravintola-alan töitä koko ikänsä, mikä helpottaa yhteistyötä ravintoloiden kanssa. Kimito Brewingin tuotteita myydään Alkossa sekä S- ja K-ryhmien ruokakaupoissa, mutta ravintolayhteistyö on kuitenkin yksi panimon tärkeimmistä myyntikanavista. Ravintoloille suunnitellaan myös omia oluita heidän toiveidensa mukaisesti, ja pääsevätpä ravintoloitsijat joskus myös paikan päälle keittämään olutta. Yhteistyötä pyritään tekemään aina kun se on mahdollista, mutta Sahlberg kuitenkin mielellään keskittyy pidempiaikaisiin yhteistyökuvioihin.
– Pyrimme keskittymään lähinnä yhteistyöhön, josta itse innostun ja saan energiaa, täydentää Sahlberg.
Uusia hankintoja Leader-rahoituksella
Panimo on saanut toimintansa aikana I samma båt – Samassa veneessä ry:n Leader-rahoitusta kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla rahoitusta myönnettiin noin vuosi toiminnan käynnistämisestä, jolloin kylmälaitteisto uusittiin ja panimolle hankittiin uusi pullotuskone. Pullotuskoneen hankinta paransi Sahlbergin mukaan oluen laatua ja kasvatti valmistuskapasiteettia valtavasti, sillä sitä ennen oluet pullotettiin käsin. Toisella rahoituksella panimolle hankittiin suuremmat tilat. 626-neliöinen halli on mahdollistanut muun muassa sen, että laitteisto mahdutaan pesemään kunnolla.
– Uusista tiloista saimme myös itse suunnitella toimivat, eikä meidän tarvitse enää sopeutua pieniin tiloihin, iloitsee Sahlberg.
Rahoituksella tehdyt hankinnat ovat helpottaneet toimintaa Sahlbergin mukaan paljon. He eivät olisi esimerkiksi voineet varastoida olutta myyntiä varten vanhoissa tiloissa, eikä yritystoiminnan kasvattaminen olisi myöskään ollut mahdollista.
– Molemmilla kerroilla laajennukset tehtiin vuoden sisällä rahoituksen saamisesta. Tulemme todennäköisesti hakemaan rahoitusta uudelleen, mikäli tilanne sallii, kertoo Sahlberg.
Yrityksen brändissä näkyy henkilökohtaisuus ja läpinäkyvyys
Jonas Sahlberg työskentelee panimolla kahdestaan vaimonsa Stina Meller-Sahlbergin kanssa. Jonaksen tehtäviin kuuluu myynti, markkinointi ja oluen valmistus. Stina taas vastaa pullotuksesta ja tilojen siivoamisesta.
– Olemme vähän vanhanaikainen pariskunta, nauraa Sahlberg. – Minä olen pomo panimolla ja vaimo kotona, hän tarkentaa.
Myös lapset ovat saaneet osallistua yrityksen toimintaan. Sahlbergin 10-vuotias poika on jo esimerkiksi päässyt suunnittelemaan ensimmäisen oman oluensa. Myös etiketit mangon ja vadelman makuiseen milkshake-olueen hän suunnitteli yhdessä yrityksen etikettisuunnittelijan kanssa. Sahlbergin mukaan panimotoiminta kulkeekin veressä.
– Olen jo yrittänyt meidän pojalle vihjata, että olisiko hänestä joskus yritystoiminnan jatkajaksi, hän myhäilee.
Perheyrityksen brändissä yhdistyy henkilökohtaisuus ja läpinäkyvyys. Panimo on Sahlbergin mukaan pelkän yrityksen sijaan suoranainen persoonallisuutensa jatke. Viime vuonna he esimerkiksi kaatoivat tuhat litraa valmista olutta viemäriin, sillä se ei ollut hänen mielestään tarpeeksi hyvän makuista. Olut oli teknisesti laadukas, mutta hän ei vaan pitänyt siitä.
– Erä ei ollut millään tavoin pilaantunut tai kontaminoitunut. Se ei vaan ollut minun suussani niin hyvä, kuin meidän oluiden pitää olla, kertoo Sahlberg.
Myös suorapuheisuus on panimolle tärkeää, sillä Sahlbergin mukaan fanit haluavat tietää totuuden panimon kuulumisista. Hänen mielestään myös yrityksen tuloksista puhumisen pitäisi olla normaalia.
– Me kerrotaan todella avoimesti, kun panimolla menee huonosti. Se antaa myös luvan kertoa silloin, kun menee hyvin, selventää Sahlberg.
Paikallisella oluella on paikka kesäasukkaiden sydämissä
Kemiöläiset ja saaren kesäasukkaat ovat ottaneet panimon omakseen, mikä on Sahlbergin mukaan työssä kaikkein palkitsevinta. Monet kesäasukkaat tuovat myös viikoittain uusia vieraita Kemiönsaarelle, jolloin illan oluet käydään hakemassa “meidän panimosta”. Sahlberg korostaakin, että heidän oluidensa tulee toimia myös niille, jolla ei ole aiempaa kokemusta käsityöläisoluista, mutta jotka haluavat kuitenkin tukea paikallista yritystä. Koronarajoitusten alkaessa panimolla kävi jopa mökkiläisiä kysymässä, tarvitsevatko he rahallista apua vaikeina aikoina.
– Tänne tuli muutama kesäasukas sanomaan, että me voidaan ostaa osa panimosta ennen kuin kaadutte. Se kertoo aika paljon siitä, kuinka suurella sydämellä tätä työtä tehdään, kertoo Sahlberg.
Kaatuminen ei ollut Sahlbergin mukaan kuitenkaan edes lähellä, sillä koronan vuoksi saaristo oli mökkiläisten lisäksi täynnä kotimaan matkailijoita, jotka eivät päässeet ulkomaille. Parainen, johon valtaosa saariston matkailukohteista kuuluu, syrjäytti Turun myynnin ykköskaupunkina. Sahlberg kertoo, että he myös lisäsivät ruokakaupoissa myytävien oluiden osuutta valmistuksessa ja pyrkivät muodostamaan uusia kontakteja, mikä auttoi selviytymään rajoitusten keskellä.
– Olemme jo tarpeeksi tunnettuja ja ammattimaisia, joten meillä oli kapasiteettia muokata tilannetta itse, selventää Sahlberg.
Hänen mukaansa tavoitteena on kuitenkin, ettei Kimito Brewing kasva yhtään enempää. Tulevaisuudessa he aikovat panostaa kasvun sijasta laatuun, työergonomiaan ja asiakaspalveluun.
– Nyt pärjätään tässä hyvin kahdestaan, ja tahtia on ehkä hieman vielä varaa kiristääkin. Jos pystytään jatkossakin tekemään näin laadukkaita tuotteita, niin niille takuulla löytyy ostajia, päättää Sahlberg.
Nina Maunuaho
