jurmo

Jurmo Inn expanderar sin restaurangverksamhet i sommar

kirjoittaja
Jurmo Innin päärakennus.

 

Restaurangföretagarna på ön Jurmo borde sova med handen utanför fönstret. Om det är blåsigt på morgonen, kan man fortsätta sova. Om vädret är stilla, måste man förbereda sig för mängder av hungriga båtfarare som anländer till ön vid lunchtid. Jurmo Inn, som erbjuder mat och boende för besökare, bygger nu en ny matsal som motsvarar den ökande efterfrågan på restaurangtjänster på ön.

På ön Jurmo, som hör till Pargas stad, bor det bara 10 permanenta invånare. Dessutom har ön 60 fritidsinvånare och 20 000 besökare varje år. Det sätter press på Jurmo Inn, som är den enda restaurangen på ön. Hittills har företagare Tiina Johansson matat hundratals turister i sitt eget kök, men i sommar kan gästerna på Jurmo Inn äta i en ny matsal. Salen för cirka 30 personer byggs bredvid Jurmo Inns huvudbyggnad.

– Det finns fler och fler besökare varje år. I juli förra året hade vi över 1000 kunder, säger Tiina Johansson.

Jurmo Inn har plats för åtta personer, och totalt finns det cirka 40 bäddplatser på ön. Dessutom kan turisterna tälta på Forststyrelsens campingområde. Många båtfarare stannar också bara för att äta i Jurmo.

– Många grupper äter här. I synnerhet seniorer är en viktig grupp bland inhemska turister, tillägger Johansson.

På sommaren har Jurmo Inn en buffé dagligen från klockan 12.00 till 18.00. Frukost och middag erbjuds på begäran. Buffén inkluderar en mängd hemlagad mat, men till middag kan man till exempel beställa ett traditionellt skärgårdsbord. Restaurangen har också serveringstillstånd för alkoholdrycker.

Som barn tillbringade Tiina Johansson sina somrar på Jurmo hos sina morföräldrar. Redan då bestämde hon sig att en dag ska hon inte åka tillbaka till fastlandet när hösten kommer. Hon har bott permanent på Jurmo i 20 år.

Investeringsstöd från landsbygdsfonden

I samma båt – Samassa veneessä rf ry – Leader-gruppen stöder Jurmo Inns investering med en andel på 35 %. Ändå är byggprojektet en stor insats för entreprenören.

– Enligt vissa beräkningar är byggandet på ön även 50 % dyrare än på fastlandet. Det är en klar sak när avstånden är långa. Till exempel en elektriker behövs här bara ett par timmar, men i några olika steg, så måste hen resa till ön för varje steg, berättar Johansson om utmaningarna med skärgårdsbyggandet.

För närvarande transporterar M/S Baldur resenärer till Jurmo från Nagu gästhamn och resan tar fyra timmar. På sommaren kan man också åka till Jurmo från Pärnäs, vilket är lite snabbare.

Investeringen kommer att öka öns restaurangkapacitet. Det finns ett café i hamnen på sommaren och man kan också laga sin egen mat i hyrestugorna och i en eldplats på campingområdet. Trots det vill fler och fler turister sitta vid ett färdigt bord.

Jurmo Inns nuvarande byggnad blev färdig för nio år sedan, men redan innan det hade Johansson haft ett litet företag. Ny matsal motsvarar den ökande efterfrågan på restaurangtjänster på ön.

En liten ö som har en intressant historia

Skärgårdhavets pärla, som ligger exakt 200 kilometer från både Helsingfors och Stockholm, lockar turister framför allt på grund av dess intressanta historia och unika natur. Enligt berättelserna brukade Jurmo vara en bas för pirater, varför Gustav Vasa beordrade att hela ön skulle brännas på 1500-talet. Denna bränning sägs ha format landskapet som det är nu: öppet och kargt. Nötkreatur som betar fritt på ön och idag även alpackas har fortsatt landskapsarbetet för sin del. Merparten av marken är täckt av låga enar och ljung, men det finns också planterad tallskog på ön.

Jurmo hör till Salpausselkä ändmorän, vilket förklarar öns långsträckta form. Ön växer också hela tiden och stiger från havet cirka 40 millimeter per år.

– Förutom att beundra landskapet vill besökare också surfa och skåda fåglar här, men under häckningssäsongen på sommaren är den andra halvan av ön stängd, säger Johansson. – Och det finns också 150 sällsynta växter här. En lista över dem finns på Forststyrelsens webbplats

Man kan simma på båda sidor av ön: det finns en sandstrand på ena sidan och en stenstrand på den andra. Man kan också boka bastuturer av Klas Mattsson, som hyr ut stugor. Under turistsäsongen erbjuder Forststyrelsens naturstuga i hamnen information om öns historia, natur och djur.

Jurmos hamn.
Kapellet, byggt 1846, är en av Jurmos attraktioner. Prästen besöker platsen en gång om året, men byborna kan också samlas i kapellet, till exempel för att sjunga julsånger. Andra attraktioner är en kyrkogård och en väderkvarn.
Forststyrelsens Naturstuga presenterar öns historia, geologi och biologi. 
Den högsta punkten i Jurmo, Kapellbacken, når bara cirka 17 meter över havet. Kapellbacken är en gammal kapellplats. Det finns också en annan gammal kapellplats och fyra andra munkcirklar på ön: stencirklar vars syfte är okänt.
Förbindelsefartygstrafik till Jurmo började 1964. Båtturen är gratis.
Jurmo Inn erbjuder en autentisk skärgårdsatmosfär. Besökare får till exempel använda ett utedass. Elektricitet erhölls 1996, men förhållanden på ön är inte moderna. Därför är priserna också måttliga.

 



Text: Janica Vilen
Översättning: Nina Maunuaho

Jurmo Inn laajentaa ravintolatoimintaansa täksi kesäksi!

kirjoittaja
Jurmo Innin päärakennus.

 

Ravintolayrittäjänä Jurmon saarella kannattaisi aina nukkua käsi ulkona ikkunasta. Jos on tuulinen aamu, voi kääntää kylkeä, jos taas on tyyni sää, kannattaa varautua siihen, että lounasaikaan nälkäisiä veneilijöitä riittää. Parhaillaan kotimajoitusta ja ruokaa tarjoavan Jurmo Innin pihapiiriin rakentuu uusi ruokasali, jolla vastataan ravintolapalveluiden kasvavaan kysyntään. 

Paraisten kaupunkiin kuuluvalla Jurmon saarella asuu 10 ihmistä. Vapaa-ajan asukkaita on 60 ja lisäksi taianomaisella saarella käy vuosittain noin 20 000 vierailijaa. Se asettaa painetta pienen saaren ainoalle ravintolalle Jurmo Innille. Kauniina kesäpäivänä nälkäisiä turisteja voi helposti tulla toista sataa ja tähän mennessä yrittäjä Tiina Johansson on ruokkinut heidät oman kotinsa keittiössä ja terassilla. 

Ensi kesänä kotimajoitusta ja ruokapalveluita tarjoavan Jurmo Innin asiakkaat pääsevät syömään uuteen ruokasaliin. Jurmo Innin päärakennuksen viereen rakentuu parhaillaan noin 30 hengen ruokailutila.

– Ruokailijoita tulee joka vuosi enemmän ja enemmän. Viime heinäkuussa meillä oli yli 1 000 syöjää, kertoo Tiina Johansson. 

Jurmo Innillä on itsellään kahdeksan majoituspaikkaa, ja yhteensä saarella on noin 40 vuodepaikkaa. Lisäksi saarelta löytyy Metsähallituksen telttailualue ja myös monet veneilijät pysähtyvät syömään Jurmoon.  

– Ja ryhmiä käy paljon. Erityisesti eläkeläiset ovat tärkeä ryhmä kotimaan matkailussa, Johansson lisää.

Kesällä Jurmo Innissä on seisova pöytä päivittäin kello 12–18. Aamiaista ja illallista saa tilauksesta. Seisovassa pöydässä on vaihtelevasti kotiruokaa, mutta esimerkiksi illalliseksi voi tilata perinteisen saaristolaispöydän. Ravintolassa on A-oikeudet. 

Tiina Johansson vietti lapsuutensa kesät Jurmossa isovanhempiensa luona ja päätti jo silloin, että joskus tulee se aika, kun hänen ei enää tarvitse palata syksyn tullen mantereelle. Nyt hän on asunut Jurmossa vakituisesti 20 vuotta.

Investointitukea maaseuturahastosta

I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmä tukee Jurmo Innin investointia 35 prosentin osuudella. Silti rakennushanke on yrittäjältä iso ponnistus.

– Joidenkin arvioiden mukaan rakentaminen on saaressa 30 % kalliimpaa kuin mantereella, toisten arvioiden mukaan jopa 50 % kalliimpaa. Ja onhan se ihan selvä asia, kun matkat ovat pitkiä. Esimerkiksi sähköasentajaa tarvitaan vain parin tunnin ajan, mutta muutamassa eri vaiheessa, joten joka vaihetta varten pitää matkustaa, Johansson avaa saaristorakentamisen haasteita. 

Tällä hetkellä Jurmoon kuljetaan M/S Baldurilla Nauvon vierasvenesatamasta ja matka kestää nelisen tuntia. Kesällä Jurmoon pääsee Pärnäisistä, jolloin matka taittuu hieman nopeammin. 

Investointi parantaa kuitenkin koko saaren mahdollisuuksia ottaa turisteja vastaan. Satamassa on kesäisin kahvila ja ruokaa pystyy tekemään myös itse vuokramökeissä ja telttailualueen nuotiopaikalla, mutta yhä enemmän turistit haluavat istua valmiiseen pöytään. 

Jurmo Innin nykyinen rakennus valmistui yhdeksän vuotta sitten, mutta jo sitä ennen Johanssonilla oli pienimuotoista yritystoimintaa. Nyt rakennuskanta laajenee uudella ruokasalilla.

Pienellä saarella mielenkiintoinen historia

Tasan 200 km päässä sekä Helsingistä että Tukholmasta sijaitseva Saaristomeren helmi houkuttelee turisteja ennen kaikkea mielenkiintoisen historiansa ja ainutlaatuisen luontonsa vuoksi. Tarinoiden mukaan Jurmo on aikanaan ollut merirosvojen pesäpaikka, minkä vuoksi Kustaa Vaasa määräsi koko saaren poltettavaksi 1500-luvulla. Tämän polton kerrotaan muokanneen maiseman sellaiseksi kuin se nyt on: avoimeksi ja karuksi. Saaressa vapaana laiduntava karja ja nykyään myös alpakat ovat jatkaneet maisemointityötä omalta osaltaan. Suurimmaksi osaksi maata peittää matala katajakasvusto ja kanervanummi, joiden lisäksi siellä on nykyisin myös istutettua mäntymetsää.

Jurmon saari kuuluu Salpausselän päätemoreeniin, mikä selittää pitkulaisen muodon. Saari myös kasvaa koko ajan, sillä se kohoaa merestä noin neljä senttiä vuodessa. 

– Maisemien lisäksi täällä käydään paljon myös surffaamassa ja bongaamassa lintuja. Lintujen pesimisaikaan kesällä toinen puoli saaresta on suljettu. Ja on täällä myös 150 harvinaista kasvia. Lista niistä löytyy Metsähallituksen sivuilta, kertoo Johansson. 

Uimaan pääsee molemmilla puolilla saarta: toisella puolella on hiekkaranta ja toisella kallioranta. Saunavuoron voi varata mökkejäkin vuokraavalta Klas Mattssonilta. Matkailukaudella satamassa oleva Metsähallituksen Luontotupa tarjoaa tietoa saaren historiasta, luonnosta ja eläimistä. 

Jurmon satama.
Vuonna 1846 rakennettu kappeli on yksi Jurmon nähtävyyksistä. Pappi käy paikalla kerran vuodessa, mutta kyläläiset saattavat kokoontua kappeliin myös keskenään vaikkapa laulamaan joululauluja. Muita nähtävyyksiä ovat hautausmaa ja tuulimylly.
Metsähallituksen Luontotupa tarjoaa tietoa saaren historiasta, luonnosta ja eläimistä.
Jurmon korkein kohta Kapellbacken yltää vain noin 17 metriä merenpinnan yläpuolelle. Kapellbacken on vanha kappelin paikka. Saaresta löytyy myös toinen vanha kappelin paikka ja neljä muuta munkinkehää: kivikehää, joiden tarkoitusta ei tiedetä.
Jurmon ainutlaatuinen luonto on herättänyt turistien mielenkiinnon.
Tältä penkiltä näkee hyvin, kun hylkeet tulevat Jurmon edustalle.
Yhteysalusliikenne Jurmoon alkoi vuonna 1964. Laivamatka on maksuton.
Jurmo Innissä yövytään aidoissa saaristotunnelmissa ja käytetään ulkohuussia. Sähköt saatiin vuonna 1996, mutta edelleenkään saaressa ei koreilla puitteilla, minkä vuoksi myös hinnat ovat maltilliset. Varauskalenteri on täynnä aina monta kuukautta eteenpäin.

Janica Vilen

 

Lue myös:

Itämeri kuntoon askel kerrallaan!

Jurmon kiinteä imutyhjennyslaite osoittautui loistavaksi investoinniksi

Itämeri kuntoon askel kerrallaan! Jurmon kiinteä imutyhjennyslaite osoittautui loistavaksi investoinniksi

kirjoittaja
Merimaisema.

 

Jurmon saari on koko Suomen halki kulkevan Salpausselän viimeinen maanpäällinen jatke, lähes puuton moreeninummi, satujen ja merirosvotarinoiden saari. Siksi se on ollut pitkään veneilijöiden suosiossa. Viime kesänä hankittu vessajätteiden imutyhjennyslaite vaikuttaa osaltaan siihen, että Saaristomeren kansallispuiston helmi säilyy paremmassa kunnossa myös tuleville sukupolville. 

Maaseuturahaston tuella hankittu kiinteä imutyhjennyslaite Jurmon vierasvenesatamassa on keventänyt Itämeren ravinnekuormaa jo kahden kesän ajan. Laitteen huoltotöistä ja tyhjennyksestä vastaa Pidä Saaristo Siistinä ry omalla huoltoaluksellaan M/S Roopella.

– Laite otettiin käyttöön keväällä 2019. Ensimmäisenä kesänä sillä kerättiin yhdeksän kuutiota käymäläjätettä. Meidän kelluvat imutyhjennysasemat keräävät kesässä keskimäärin kuusi kuutiota, joten yllätyimme Jurmon määrästä positiivisesti. Jos se yhdeksän kuutiota lietettä olisi päätynyt mereen, se olisi antanut kasvualustan 4,5 tuhannelle kilolle levää, kertoo projektipäällikkö Hanna Haaksi. 

Mutta olisiko liete tosiaan voinut päätyä mereen?

– Vessajätteiden päästäminen mereen kiellettiin jo vuonna 2005. Silti tekemämme selvityksen mukaan veneilijöistä 5 % päästää jätteitään mereen usein ja 40 % silloin tällöin. Syy tähän on veneilijöiden vastausten perusteella se, että imutyhjennysasema on ollut epäkunnossa tai sellaista ei ole löytynyt, Haaksi vastaa.  

Näyttää siis siltä, että veneilijät haluavat toimia oikein, mutta infrassa olevien puutteiden vuoksi hätä ei aina lue lakia. 

– Esimerkiksi purjeveneen vauhti on sen verran hidas, että jos imutyhjennysasema on epäkunnossa, seuraavalle asemalle voi olla niin pitkä matka, että veneen vessa tulee väistämättä täyteen, Haaksi selittää. 

Keskimääräinen koko veneessä olevalle septitankille on noin 40 litraa. Tämä täyttyy noin kahdessa päivässä, kun neljä henkilöä käyttää veneen vessaa. Silti jätösten päästäminen mereen on ehdottomasti kielletty.

– Veneiden vessoissa käytetään niin vähän huuhteluvettä, että se tavara on todella sitä itseään ja siksi erityisen vaarallista päätyessään mereen, Haaksi muistuttaa. 

Jurmossa pysähtyy veneilykauden aikana yli 2000 venettä ja siksi sinne on toivottu imutyhjennyslaitetta jo pitkään. Kuva: Pidä Saaristo Siistinä ry.

Tänä vuonna kerätään ennätysmäärä käymäläjätettä 

Jos vierasvenesatamassa on 50 venepaikkaa, siellä täytyy olla myös imutyhjennysasema. Pidä Saaristo Siistinä on myös kantanut kortensa kekoon: Yhdistyksen hallussa on ympäri Suomen 30 kelluvaa imutyhjennysasemaa, joiden ylläpidosta ja huollosta se vastaa. 

Kuluvana kesänä lietettä on kerätty ennätysmäärät jokaisella asemalla, eikä veneilykausi suinkaan ole vielä edes ohi. 

– Ihmiset ovat liikkuneet veneillä tänä kesänä aiempaa enemmän. Ja toisaalta veneilijät ovat yhä tietoisempia jätösten aiheuttamista ongelmista meressä, Haaksi selittää lukuja. 

Veneilijöiden käymäläjätteet aiheuttavat Itämerelle kuormitusta erityisesti satamien läheisyydessä. Virtsa sisältää ravinteita, esimerkiksi typpeä ja fosforia, jotka ovat kasveille suoraan käyttökelpoisessa muodossa. Uloste sisältää vähemmän ravinteita, mutta sen mukana taas leviää bakteereita. 

Jurmon satamassa vierailee kauden aikana yli 2 000 venettä, joten tarve omalle imutyhjennysasemalle on ollut suuri. 

Leader-tuella ja hyvällä yhteistyöllä

Pidä Saaristo Siistinä ry hankki Jurmoon 40 000 euron arvoisen imutyhjennyslaitteen Leader I samma båtin tuella. Lisäksi hanketta ovat rahoittaneet Saaristomeren Suojelurahasto, paikallinen yrittäjä Klas Mattsson ja Pidä Saaristo Siistinä ry itse.

– Veneilijät olivat jo pitkään toivoneet imutyhjennysmahdollisuutta Jurmoon. Aluksi suunnittelimme sinne kelluvaa asemaa, mutta sille ei löytynyt sopivaa paikkaa, koska Jurmo on niin tuulinen. Lopulta päätettiin tehdä kiinteä asema. Onneksi saimme sataman yrittäjän hyvään yhteistyöhön, Haaksi taustoittaa. 

Maaseuturahastosta on tuettu vuosien varrella myös muita Pidä Saaristo Siistinä ry:n hankkimia imutyhjennysasemia. 

Sinilevä on herättänyt monet pohtimaan omaa toimintaansa merellä. Keskimäärin yhden henkilön yhdessä päivässä tuottamat jätökset luovat vesistöön päästessään kasvumahdollisuudet 2,5 kilolle levää.

Torstaina 27.8. vietetään Itämeripäivää. Päivän tavoitteena on innostaa ihmiset nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme sekä tekemään konkreettisia tekoja sen hyväksi. Juhlinnan lisäksi Itämeripäivän tarkoituksena on lisätä tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta. Itämeripäivän ohjelma alkaa aamulla klo 8.30 ja sitä voi seurata suorana Itämeripäivän sivulla: https://itameripaiva.fi/