Salon Halikossa sijaitseva Hippo-arena on saanut lisää aitaa ympärilleen Leader Ykkösakselin tukemassa hankkeessa.
FC Halikko on kehittänyt Halikon asemalla sijaitsevaa Hippo-arenaansa jo neljän Leader-hankkeen avulla. Vanhan hiekkakentän tilalle tehtiin uusi tekonurmikenttä vuonna 2011. Vuonna 2016 kenttä sai led-valaistuksen ensimmäisenä ulkokenttänä Suomessa. Vuonna 2020 kentän toiseen päätyyn ja toiselle sivulle hankittiin huoltovapaa kolmilanka-aita ja vuonna 2022 saatiin uusi aita vielä metsän puoleiselle sivulle.
– Uusi aita on loistava, tosi nätti ja tukeva! Samalla sivulla oli aikaisemmin vanha ja huonokuntoinen aita, joka kaatui lopulta ilkivallan seurauksena. Uusi korkea aita tekee kentästä ryhdikkäämmän ja turvallisemman ja helpottaa toimintaa paljon, kun palloja ei enää tarvitse lähteä hakemaan tuolta pusikosta, kommentoi seura-aktiivi Merja Kaunisvaara.
Lisäksi hän kertoo, että aidasta on iloa myös frisbeegolfin harrastajille. Halikon asemalla ei ole frisbeegolfrataa, joten lajin harrastajat treenaavat Hippo-arenalla niinä aikoina, kun kenttä ei ole FC Halikon omassa käytössä. Myös alueen koulut ja päiväkodit hyödyntävät kenttää ahkerasti. Halikkoon rakennetaan koko ajan lisää asutusta, mikä nostaa kentän käyttöastetta entisestään.
Paljon suunnitelmia tulevaisuuden varalle
Kesällä 2022 päättyneessä hankkeessa oli tavoitteena tehdä aita myös toiseen päätyyn, mutta Venäjän hyökkäyssodan vuoksi rakentamisen kustannukset nousivat kevään aikana niin paljon, että viimeinen kallioon rajoittuva pääty jäi vielä aitaamatta.
– Teemme sen joskus myöhemmin ja riittää täällä puuhaa sen jälkeenkin. Haaveilemme vielä uudesta katsomosta ja pukuhuoneista, sillä vanha rakennus piti purkaa homeongelman vuoksi. Lisäksi olemme haaveilleet pienestä ulkokuntosalista, jossa vanhemmat voisivat kuntoilla sillä aikaa, kun lapset pelaavat. Ja frisbeegolfradalle olisi täällä myös kysyntää, sanoo Kaunisvaara.
FC Halikko panostaa lapsiin ja nuoriin
FC Halikko perustettiin vuonna 2000 jalkapalloon ja futsaliin keskittyväksi harrasteseuraksi. Jalkapallon puolella seura keskittyy lapsiin ja nuoriin. Futsalin puolella menestystä on tullut sekä naisten että miesten sarjoissa.
– Meillä on perhefutista ihan pienille, sen jälkeen alkaa pallokoulu ja vasta sitten siirrytään tyttöjen ja poikien omiin joukkueisiin, Kaunisvaara kertoo.
– Tänä vuonna järjestämme myös Junnuliigaa 2009–2015 syntyneille torstaisin yhdessä Salon Wilppaan kanssa. Kevätkaudella me järjestimme 5v5-sarjojen pelit ja Wilpas järjesti 8v8-pelit. Syyskaudeksi vaihdamme toisin päin, hän jatkaa.
Junnuliigaan on tullut osallistujia Salon lisäksi myös kauempaa, esimerkiksi Aurasta, Hangosta ja Tammisaaresta.
– Ja paikalliset nuoret ovat saaneet Junnuliigan puhaltamisesta hyvän kesätyön!
Salolainen urheiluseura Salon Palloilijat hankki viime syksynä jalkapallokentälleen uudet LED-valot. Leader-tuen avulla hankitut valot pidentävät pelikautta ulkona ja mahdollistavat harjoittelun ulkokentällä myös iltaisin. Tulevaisuudessa seuralla on suunnitelmissa siirtää toimintaansa yhä enemmän kentän läheisyyteen. Salon Palloilijoiden jalkapallokenttä sai viime vuonna jo kauan seuran haaveena olleet led-valot. Valot valmistuivat Salon Paukkulassa sijaitsevalle kentälle viime syksynä juuri ennen ulkopalloilukauden päättymistä. Uusi hankinta mahdollistaa ulkopelikauden pidentämisen ja harjoittelun myös ilta-aikaan syksyisin. – Tuli painetta valmentajilta, että syksyllä olisi kivaa pelailla myös ulkokentällä, mutta kun on jo niin pimeää. Nyt sesonki kestää maaliskuusta marraskuuhun saakka eli hyvällä tuurilla voimme siis käyttää kenttää yhdeksän kuukautta vuodessa. Talvella ei tietysti pakkasella voi pelata, koska nurmi vaurioituu liian kylmissä lämpötiloissa, kertoo Salon Palloilijoiden puheenjohtaja Jukka Toivonen. Hankkeen kokonaisrahoitus oli 23 000 euroa, ja urheiluseura sai siihen tukea paikalliselta Leader-ryhmä Ykkösakselilta. Hankkeen toteuttivat rakennusliike ja paikallinen led-valoja asentava yritys. – Kyseessä oli aikamoinen urakka, sillä kaapeli piti kaivaa koko kentän ympäri ja sen jälkeen taas täyttää kaivetut osuudet. Sitten piti pystyttää kuusi tolppaa ja asentaa niihin valot. Suuri projekti oli siis kyseessä, mutta lamppujen käyttöikä on varmasti yli kymmenen vuotta, kertoo Toivonen. Seura sai Leader-tukea myös itse jalkapallokentän rakentamiseen vuonna 2015. Tuolloin kustannukset olivat noin 200 000 euroa, josta Leader-tukea oli noin 25 prosenttia. Kenttää käyttävät etenkin jalkapallojuniorit, mutta yhteensä seuralla on noin 500 jalkapallon harrastajaa aikuisten joukkueet mukaan lukien. Kenttä on helpottanut seuran toimintaa, ja nykyään harjoitteluvuoroja on helpompi jakaa joukkueiden kesken. – Kentästä on tullut meidän toimintamme keskus. Ostimme sinne juuri uuden vaihtoaitionkin, kertoo Toivonen.
Salon koulut voivat myös käyttää kenttää opetuksessaan, sillä SalPalla on sopimus heidän kanssaan. Lisäksi muut salolaiset harrasteryhmät käyttävät kenttää mahdollisuuksien mukaan. Valojen hankkiminen on hyödyttänyt siis SalPan lisäksi myös muita toimijoita.
– Valojen hankkiminen oli hieno hanke. Siitä oli paljon puhuttu, ja ajateltiin että nyt on pakko tehdä asialle jotain, sillä seuraa täytyy aina pikkuhiljaa viedä eteenpäin resurssien mukaan. Kyllä tällaisissa hankkeissa tarvitaan aina kuitenkin tukijaa, eikä urheiluseura voi lähteä kylmiltään tällaiseen eli Leader-tuesta iso kiitos, sanoo Toivonen.
Monipuolinen urheiluseura Salon Palloilijoilla on juniorijalkapallon lisäksi myös aikuisten toimintaa monessa eri lajissa. Seuran valikoimasta löytyy taitoluistelua, salibandya ja aikuisten jalkapalloa, ja sillä onkin toista tuhatta harrastajaa ja jäsentä. Seuralla on lisäksi kuusi täysipäiväistä työntekijää, jotka valmentavat junioreja. Salon asukasluvun pieneneminen näkyy myös kuitenkin Toivosen mukaan jalkapalloharrastajien määrässä.
– Koska Salossa lasten määrä vähenee ja ikäryhmät pienenevät, eri lajit joutuvat niin sanotusti kilpailemaan keskenään. Olemme yrittäneetkin käydä esimerkiksi päiväkodeilla kertomassa mahdollisuuksista jalkapalloharrastukseen, kertoo Jukka Toivonen. Salon Palloilijat houkuttelevat uusia harrastajia lajin pariin tarjoamalla tukea harrastuksen vuosimaksuun vähävaraisille perheille. – Meillä on myös tukijärjestelmä vähävaraisille perheille, jotta lasten harrastus ei jäisi rahoituksesta kiinni. Tälläkin kaudella tarjottiin melkein yli 40:lle lapselle vuosimaksu. Meillä on erillinen rahasto, jota käytämme näihin tarkoituksiin, sanoo Toivonen. Seura pyrkii hankkimaan sponsoreita erityisesti junioritoiminnalle, ja siten saamaan rahoitusta uusille hankkeilleen. Seuran kentän nimi on esimerkiksi myyty paikalliselle Valmet Automotivelle, mistä juontuu kentän nimi Valmet-areena. Seuralla on lisäksi käynnissä myös Prisman sponsoroima junioriliiga.
Tulevaisuudessa suunnitelmissa pukukopin korjaus ja kentän pidentäminen
Nyt kun kentälle on saatu uudet toimivat led-valot, on seuralla suunnitelmissa siirtää toimintaansa entistä enemmän kentän läheisyyteen. Mietinnässä on myös kentän vieressä sijaitsevan pukukopin kunnostus seuran tarkoituksiin. – Olen jutellut liikuntatoimen päällikön kanssa siitä, että ottaisimme kentällä sijaitsevan pukukopin haltuumme ja kunnostaisimme sen. Silloin voisimme myös käyttää sitä vapaammin. Seurassa pelaavien lasten vanhemmista löytyy kirvesmiestä ja jos jonkinmoista taitajaa, joten uskon, että kopin saisi talkoilla hyvään kuntoon ja katon korjattua. Olemme miettineet, että siirtäisimme jopa toimistomme sinne kentän läheisyyteen. Siitä tulisi niin sanotusti keskus meille, kun kaikki löytyisi samasta osoitteesta, kertoo Toivonen.
Toinen tulevaisuuden hanke on Toivosen mukaan kentän pidentäminen viidellä metrillä, jotta siitä tulisi täysimittainen jalkapallokenttä. Kentän pidennykseen SalPa on suunnitellut hakevansa tukea joko Leaderilta tai Palloliitolta.
– Tosi hienoa, että hankkeisiin saa tällaista tukea. Koko yhteiskunta hyötyy siitä, kun rahaa laitetaan lasten liikkumiseen. Koulut ja kaupungin toiminta eivät enää oikein tunnu riittävän, sillä nykyajan lasten kunto huononee koko ajan, päättää Toivonen.