Vilikkala tuottaa huopaa, jolla on tarina. Yrittäjien kotikylän mukaan nimetty yritys toi tuotantonsa Suomeen Leader-hankkeen avulla – ja nyt töitä riittää ympäri vuoden!
Kun Hannu Tuomola ja Jari Toivonen alkoivat etsiä omaan käyttöönsä kasvihuoneeseen sopivia siirrettäviä kasvatussäkkejä, he törmäsivät Coloradon yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa vertailtiin erilaisia kasvatusalustoja. Vertailututkimuksesta selvisi, että huovasta valmistetuissa kasvatussäkeissä kasvien juuret eivät lähde kiertymään, kasvit kasvavat suuremmiksi kuin keraamisissa tai muovisissa astioissa, ilma pääsee kiertämään ja ylimääräinen vesi pääsee pois. Huopa ei myöskään haalistu auringossa tai halkea pakkasessa.
– Innostuimme niistä niin paljon, että aloimme heti miettiä, voisiko säkeistä olla myös yritysideaksi, Toivonen kertoo.
Yhdysvalloista löytyi valmistaja, joka teki huopasäkkejä kierrätysmuovipulloista, mutta maahantuonti osoittautui liian hankalaksi. Euroopassa sopivaa huopavalmistajaa ei ollut, joten testierä tilattiin Kiinasta.
– Ensimmäinen erä meni kuin kuumille kiville. Yritykset kiinnostuivat tuotteesta heti ja jo toisen erän kohdalla saimme yhteistyökumppaniksi urheiluseuran, joka alkoi tehdä varainhankintaa myymällä meidän tuotteita. Silloin meillä oli valikoimissa vasta musta 23-litrainen ja harmaa 30-litrainen säkki, Tuomola muistelee.
Uusia tuotteita ja upeita kuoseja
Pian yrittäjät alkoivat saada palautetta, että säkit ovat hyviä, mutta niiden vihreät saumat häiritsevät.
– Mietimme ensin, että mitä väliä niiden saumojen värillä on siellä kasvihuoneessa, kunnes hoksasimme kysyä, missä käytössä säkki asiakkaalla on. Hän piti sitä olohuoneessa takan vieressä halkosäkkinä, Tuomola kertoo.
Asiakkaan kommentin jälkeen yrittäjät hoksasivat, että huovastahan on vaikka mihin. He alkoivat valmistaa kasvatussäkkien lisäksi esimlaukkuja, toimistokasseja ja huonekasvien suojaruukkuja.
Kun valikoima on kasvanut, myös tuotteiden ulkonäkö on muuttunut. Vilikkalan upeita kuoseja on suunnittelut esimerkiksi salolainen muotoilija Ari Kostamo.
Rautarouva vuosimallia 1989 tuli taloon
Suurin osa Vilikkalan tuotteista myydään esimerkiksi luokkien ja urheiluseurojen kautta. Korona-aikana seurojen varainhankinta hyytyi ja sitten alkoivat logistiset vaikeudet. Vilikkalan tuotteista iso osa tuli Kiinasta junalla Venäjän halki ja toimitukset alkoivat viivästyä. Lopulta yrittäjät päättivät tuoda tuotannon Suomeen. Siinä vaiheessa Leader Ykkösakseli tuli mukaan kuvioon.
– Saimme Leader-tuen avulla hankittua laminointikoneen, jonka kanssa pystymme viimeistelemään yhteistyökumppaneidemme karstaaman ja neulaaman huovan. Samalla koneella pystymme myös liittämään huopaan muita kankaita. Esimerkiksi laukkutuotannossa huovan sisäpinnalla voi olla toinen kangas. Tai sitten voimme liittää huopaan vaikka liukuesteen tai tehdä siitä vedenpitävän, Toivonen kertoo.
Laminointikone löytyi käytettynä yhteistyökumppanin kautta.
– Tämä on sellainen vuoden 1989 rautarouva! Mutta vaikka laite on vanha, se on ihan kuranttia teknologiaa, Tuomola kehuu.
Laminointikoneen avulla yrittäjät pystyvät nyt työllistämään itsensä ympärivuotisesti.
Toimintaa kehitetään kiertotalouden ehdoilla
Vilikkala yrittää hyödyntää kiertotaloutta toiminnassaan niin paljon kuin mahdollista. Tällä hetkellä tuotteita valmistetaan kierrätyspulloista ja kierrätystekstiileistä. Molemmissa materiaaleissa 80 % raaka-aineesta on kierrätettyä.
– Ja kun hyödynnämme kierrätysmateriaaleja, huovalle tulee tarina! lisää Tuomola.
Kierrätystekstiilikuitua on nyt tarjolla valtavasti, kun poistotekstiilin keräys on alkanut.
– Meillä on sopimus Resterin kanssa ja uskomme, että tästä yhteistyöstä voi olla jatkossa hyötyä muillekin pienyrityksille, pohtii Toivonen.
Tulevaisuuden tavoite Vilikkalalla on se, että heidän tuotteensa voisi kierrättää, kun niiden elinkaari aikanaan loppuu. Tällä hetkellä tuotteet täytyy kuitenkin vielä hävittää energiajätteenä.